Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.11.2023 11:48 | Heikki Jalonen | ||
| Tuumamitat elävät myös elektroniikkalaitteissa erittäin lujassa, täysin erottamattomasti itse asiassa. Tavallisten liittimien pinnijaot ovat tuumaisia, samoin tavalliset piirilevykoot. Ja jokaisessa modernissa elektroniikkalaittessa pääosassa olevat SMD-komponentit, niidenkin mitoitus on tuumapohjainen. Siksipä myös uusinkin älylätty on sisäiseltä mitoitukseltaan puhtaasti tuumamittainen... Tai kuten meillä Ilmavoimat: vuonna 1990 lenneltiin metrien korkeuksissa. Nykyään enää jalkojen korkeudella. |
||||
|
|
23.11.2023 11:27 | Hannu Peltola | ||
| Imperialistiset mittayksiköt ovat lähinnä perverssejä, mutta kaksi yksikköä ovat käytössä erinomaisia. Pint on olutmittana täydellinen, olutta ei ole liian vähän tai liikaa vaan juuri sopivasti! Toinen on hevosvoima, näin jenkkiautoharrastajana olen vahvasti sitä mieltä, että amerikkalaista villioria liikuttavat hevosvoimat, eivät mitkään kilowatit! Tislaamoissa riittää valinnanvaraa ja ei taitaisi yksi ihmiselämä riittää kaikkien skotlantilaisten tuotteiden maisteluun. Useat whiskyt ovat todella hyviä ja eri tilanteisiin sopii erityyppinen whisky. Monet tislaamopaikoista ovat myös äärettömän kauniita, mm. mainitsemani Talisker on kuin satukirjasta. Toinen uskomattoman upea paikka on Laphroaig Islayn saarella. |
||||
|
23.11.2023 11:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Tuo numerohan on vaunun kyljessä 198654, eli teoria valmistusvuodesta ei toimi. | ||||
|
23.11.2023 10:21 | Petri Nummijoki | ||
| Dr16 on kuitenkin suorituskyvyltään suunnilleen Dv12-paria vastaava, vaikka on huomattavasti pienikokoisempi ja ymmärtääkseni useimmat näillä ajaneet kuljettajat ovat pitäneet veturista. Ikää näillä on jo yli 30 vuotta, joka ei historiallisesti ole erityisen lyhyt aika veturille. En siinä mielessä näkisi tätä valtavana epäonnistumisena, vaikka tietysti suunnitelmat 200 veturin suursarjasta jäivät toteutumatta. Ei ulkomainen tuotekaan ole ollut takuuvarma menestys. Jos ajatellaan puhtaasti ulkomaisia hankintoja (pois lukien pienveturit) 1940-luvulta 1990-luvulle (Pr2, Tr2, Vr4, Dr13, Sr1, Sm3, Dm11, Sr2, Sm4) niin taitavat kahta viimeistä lukuun ottamatta olla joko käyttäjien vieroksumia, parantelua vaatineita tai odotukset täyttämättömiä. Sr2-veturikin lienee pitkällä aikavälillä osoittautunut hankalaksi huollettavaksi/päivitettäväksi, jos kerran 6 vanhinta veturia on jo poistettu, vaikka varmasti 90-luvulla se vaikutti parhaalta markkinoilta saatavissa olevalta. |
||||
|
|
23.11.2023 10:17 | Petri Sallinen | ||
| Televisioiden ja tietokoneiden näyttöjen koko ilmoitetaan yhä tuumina myös Suomessa — samoin niinkin uusien tuotteiden kuin älypuhelimien. Sama pätee polkupyörien renkaiden kokoihin ja LVI-putkien mitoitukseen. Sekajärjestelmiä on siis monissa maissa. Monelle vanhemmalle rakentajalle hankaluutta aiheutti puutavaran tuumamitoituksen korvaaminen millimetrimitoituksella. Vie siis oman aikansa ennen kuin uusiin käytäntöihin totutaan. Englantilaiset pienoisrautatiemittakaavat ovat kahden järjestelmän sotku. Yleisin mittakaava on 1:76,2, mikä on neljän millimetrin mittakaava: neljä millimetriä pienoismallissa on yksi jalka luonnossa. Jos ostat rakentamaasi höyryveturimalliin englantilaisen pyöräkerran, ilmoittaa valmistaja sen halkaisijan esikuvamittana: jalkoina ja tuumina. Tässä vaiheessa on älyttävä se, että pyöräkerta on mittakaavassa 1:76,2 eikä 1:87, mikä on manner-Euroopassa käytetty yleisin mittakaava. Eli jos englantilaisen höyryveturin pyöräkerran ilmoitettu esikuvamitta sattuisi vastaamaan suomalaisen höyryveturimallin esikuvan mittaa, ei valinta ole kuitenkaan oikea (ellei satu rakentamaan malliaan mittakaavassa 1:76,2). Käytän mielelläni brittiläisiä BA-standardin mukaisia ruuveja ja muttereita. Niiden kierteet ovat hienommat kuin metripohjaisissa ruuveissa, valikoima on erittäin laaja ja tarjolla on myös messingistä valmistettuja ruuveja ja muttereita. Ilmeisesti BA-standardi on tuumapohjainen — en ole sitä koskaan selvittänyt. |
||||
|
|
23.11.2023 09:47 | Erkki Nuutio | ||
| Mielestäni britit siirtyivät määrätietoisesti ja hyvin onnistuen SI-yksiköihin 70-luvun loppupuolella, jolloin siellä opiskelin. Joka oppikirjan kannessa oli isoin kirjaimin: SI-units. Oppia jaettiin leikkikouluista yliopistoihin. Opettajistani vain yksi tuntiopettaja käytti vanhoja monisteitaan, ja siten myös Good Old English Units:eja. Kiitos että pelastuin tuuma-järjettömyydeltä! Myös brittien käsittämättömät, puntaa pienemmät rahayksiköt parturoitiin pois silloin. Jäljelle jäi vain Punta = 100 Shilling. Poikkeamia oli vain pubeissa (pint) ja ilmeisesti edelleen ruokakaupoissa. Brittien pienoisrautatieväki toimii mielestäni oleellisesti SI-hengessä, vaikka pienoismallien mittakaavat ovatkin jalkatuumasotkua Itse perkele on USA, joka on kivikaudessa tuumiensa kanssa. USA saastuttaa Kiinaa ja muita tavarantoimittajamaita tuumailullaan. Tuuma ei ole vain tuuma. Tuuman mukana teknisiin ja muihin laskelmiin ja mitoituksiin tulee kaikenlaisia huonosti läpinäkyviä muuntokertoimia ja sekava muu esitystapa ja termien määrittelyn puutteellisuus ja sekavuus. Parhaillaankin hyödyntäisin tuotekehityksessä erästä SAE-paperia, mutta se suunnaton ja häpeällinen tuuma- ja määrittelysekavuus!! Ei Suomikaan ole moitteeton. Aika näyttää saadaanko sähkömoottorien myötä hevosvoimat vihdoinkin hävitettyä. Opettajana osoitin aina hevosväelle ovea. Hevosvoimien hävittämisen jälkeen on kertoimina vain pii. Siitä ei päästä eroon. |
||||
|
23.11.2023 09:34 | Kari Haapakangas | ||
| Ja nykyäänhän se lukkopesä on ulkopuolella vähintäinkin hakusessa. | ||||
|
|
23.11.2023 09:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, 1980-luvulla kerran eräässä TV-ohjelmassaan Hannu Karpo demonstroi autojen lukko-ongelmia avaamalla lukitut ovet käyttämällä esim. tavallista metallista kynsiviilaa avaimena. Asiasta kohistiin työpaikoilla jonkin aikaa. Itsekin jouduin kerran turvautumaan ohueen paperiveitseen omassa 1983 Honda Wagonissani. Takaluukussa oli sähkölukko sisältä avattaessa ja ulkoa päin sekin nöyrtyi kynsiviilalle. |
||||
|
|
23.11.2023 08:31 | Kari Haapakangas | ||
| Perinteen voima on valtava. Eihän muuten voi ymmärtää tuota halua pitää kiinni epäkäytännöllisen hankalista imperiaalisista yksiköistä. Pienenä ihmeenä on kai pidettävä sitä, että englantilaiset ja jenkit onnistuivat yhdenmukaistamaan oman tuumamitoituksensa, mutta ehkäpä tässä asiassa rahan voima jyräsi perinteet. | ||||
|
|
23.11.2023 08:22 | Heikki Jalonen | ||
| No jaa, kauppiaat tietysti jatkoivat myymistä Pipin Pienen kyynäröissä. Mutta sisäänostot tehtiin Kaarle Suuren kyynäröissä. Kauppa se on joka kannattaa... Myös jalka ja tuuma olivat usein regenttisidonnaisia. | ||||
|
|
23.11.2023 06:59 | Timo Salo | ||
| Enigmakin taitaa olla "sukua" tuolle laitteelle... Nykyään asian hoitaa suht helposti PLC, eikä tarvitse olla kovin suorituskykyinenkään loota. Kaikki kunnia kuitenkin laitteen kehittäjille, vaatii melkoisesti työtä ja ymmärrystä värkätä moinen laite... Kiitos Heikille/Jormalle ja Esalle lisäinfosta!Taas alkaa miettimään minkälaisia ongelmia ko. laitteen käytöstä voisi olla. Mekaaninen kuluminen "pyöristää" "koodaukset"...? Tulee mieleen väärät ainevalinnat kuten esim. 90-luvun Fordeissa virta-avain. Se oli tehty jostain messingin näköisestä materiaalista ja pyöristyi käytössä niin, että lukko lakkasi toimimasta. Omasta Fiestastani esim. porattiin lukkokoneiston haitat pois, että lukolliseen tankkiin saatiin polttoainetta... Uusi lukko/avain oli TOLKUTTOMAN kallis. Molemmissa systeemeissä on omat ongelmansa. (Mekaaninen/sähköinen) Aina riittää kehitettävää... | ||||
|
23.11.2023 06:52 | Timo Salo | ||
| Herra Esa: Noin mekin sen ajattelimme ja jos halusi olla oikein höveli, niin hiirenraadot hävitettiin katin näkemättä. (Ettei loukkaannu, kun sapuska ei kelpaa!!! :-) ) | ||||
|
|
23.11.2023 06:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kapulasuojastuksen periaatteella toimiva tai toiminut "tablet"-suojastusta oli käytetty myös. Mainittu "tablet" oli metallinen, erityisellä tavalla muotoiltu asemavälien mukaan merkitty kortti, jolle oli varattu oma lokeronsa vetureiden ohjaamoissa. Järjestelmä petti pahemman kerran tammikuussa 1921 walesilaisella Abermulen asemalla, jolloin tapahtumaketjun seurauksena (jossa yhtenä tekijänä oli 15-vuotiaan piletinmyyjäharjoittelijan puhevika!) 17 ihmistä maksoi hengellään moisen mokaamisen (kahden junan yhteentörmäys linjalla). Kun mainitulla asemalla systeemiä paranneltiin siirtämällä "tablet"-suojastuslaitteet asemakonttorista Signal Boxeihin, siitä tuli idioottivarma aina vuoteen 1988 asti, uudemman järjestelmän tullessa käyttöön. Paras ja turvallisin "linjakohtaus" tapahtuu aina kaksiraiteisella rataosalla, Abermulessa ei sellaista ollut. |
||||
|
23.11.2023 06:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte und lieber Herr Volksgenosse und Tovaristsh Jorma! Perustan käsitykseni Savon Pariisista vanhaan ja tuttuun leffaan "Der Fliegende Kalakukko" vuodelta 1953. |
||||
|
|
23.11.2023 06:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, anglosaksisissa mittajärjestelmissä kiehtoo niiden voimakas kulttuurisidonnaisuus. Mitä imperialism- eikun imperaalisuuteen tulee, oli jopa sellainenkin aika, jolloin hallitsijoiden fyysiset ominaisuuudet määräsivät kulloinkin käyttöön otettavan mittajarjestelmän. Esimerkkinä tästä kyynärä (vanhassa Suomessa 59,34 cm). Roomalainen kyynärä oli n. 44,37 cm, faaraoiden Egyptistä puhumattakaan. Kauppiaathan tästä pahoittivat mielensä, kun Kaarle Suuri ja Pipin Pieni vuorottelivat valtaistuinkausillaan, hah hah. |
||||
|
|
23.11.2023 01:12 | Jorma Rauhala | ||
| Kaveri Esa, Savon Pariisi on nimeltään Joroinen: https://vaunut.org/kuva/11915 | ||||
|
|
22.11.2023 23:21 | Heikki Jalonen | ||
| Esa: kyllä. Mutta voi olla viisaampaa, että emme edes yritä perkata (edes lähes) kaikkia imperiaalisia yksiköitä täällä, siinähän loppuisi koko internetistä... | ||||
|
|
22.11.2023 23:13 | Heikki Jalonen | ||
| Paremmin venäjää osaavat voivat googlata laitteen kehittäjän, Daniil Treger (Даниил Трегер), jonka sukunimen mukaan tuo laitemalli tunnetaan. Ensimmäinen patentti on vuodelta 1912, siis jo ennen neuvostoaikaa. Tuo tähtimylly on tietenkin neuvostokehistelmä samasta periaatteesta. Tuo kippurainen ura laitteen sivussa on kapuloiden säilytysmakasiini, niitä mahtuu kojeeseen useampi kymmenen kappaletta. Kapuloiden varsipäät näkyvät ulospäin, joten niiden määrä on helppo todeta. Kapulassa on olakkeita, joten sitä ei voi vetää suoraan pois makasiinista, vaan se pitää kuljettaa pitkin uraa lukituslaitteen kiekolle, CCCP-tähti. Oikeanpuoleisessa laitteessa on yksi kapula makasiinissa sisällä. Kapuloiden olake-ura-kombinaatiot muodostavat yksilöllisen muodon, joka on lupavälille ja laiteparille ominainen avain. Laiteparin sisäiset haitat sallivat ainoastaan niille kuuluvien kapuloiden kulun. Periaatteessa kuten kaksi lukkoa, jotka toimivat samalla avaimella. Samaa muotoa ei saa olla samalla alueella tai yhteysvälillä. CCCP-tähti-kiekko on asennossa, jossa kapula saadaan ulos, mikäli luvan antava pää (vastaanottava liikennepaikka) vapauttaa sähköisen lukituksen. Samassa asennossa työnnetään palautuva kapula sisään. Kiekkoa pyöräytetään siten, että kapulan reikä tulee kello kuuden suuntaan, silloin kapula voidaan viedä eteenpäin makasiiniuraan. Pyöreä ura liittyy kapuloiden määrän laskuriin. Lupapyyntööön vastataan veivaamalla kammesta tuota keskellä näkyvää dynamolaitetta. Ampeerimittari näyttää silmukan virran ja ilmaisee myös silmukkavirran suunnan. |
||||
|
|
22.11.2023 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Heikki J. ja Hannu, ymmärsinkö oikein kommentissanne esiintyvän mittayksikön ("lenkki") tarkoittavan anglosaksisen mittayksikön "chain" osaa? 1 chain = 100 links = 792 tuumaa = 20,12 metriä. Siten 10 "links" olisi 2,01 m. Chainia on käytetty englantilaisilla radoilla muun muassa kaarteiden säteiden mittoina, esimerkiksi tyyliin 350 chains. Chain eli ketju on mittavälineenä aivan täyttä todellisuutta, myös metrisenä. Täällä Suomessa "ketju" mittayksikkönä olisi vain maanmittareiden käytössä. Konepajoilla se on tyystin tuntematon. Herra Hannu, kyllä Luftwaffe lentää ylämaiden yli tänäkin päivänä. Nimityksellä kunnioitetaan Lufthansaa, jonka väki on oikeastaan salassa iloinen nimityksestä (vaikka eivät enää kuulukaan Luftflotte 2:een, 3:een tai 5:een). Sanaleikki: Die schärfste Spitze der deutschen Luftwaffe, heisst Stumpff! (=> Herr Generaloberst Hans-Jürgen Stumpff, joka aikoinaan johti osin pohjois-Suomessa toiminutta Luftflotte 5:ttä.) |
||||
|
|
22.11.2023 22:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Miten herroille maistuu Ardmore? Siellä tislaamon katolla on railcam.uk:n tuorein junakamera. | ||||
|
22.11.2023 22:27 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Haamut liikkuu! | ||||
|
|
22.11.2023 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, ne kaksi kattiasi, jotka vaivaa nähden toivat saaliinsa nähtäväksesi, johtuu siitä että heidän mielestään Sinä olet herra "Ylikissa", jonka pitäminen hyvissä voimissa johtajanroolisi hoitamiseksi vaatii vankat syötävät, kuusi kpl/ päivä. | ||||
|
|
22.11.2023 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etteikö se, kun se Kuopijo on savolaenen! Savon Pariisi, jonne matkalaiset vaeltavat toiveikkaan odotuksen jännitys silmissään. |
||||
|
|
22.11.2023 21:51 | Petri Sallinen | ||
| Aberfeldy on rautatieharrastajan valinta. Etiketissä on kuvattuna "The Puggy Engine" -höyryveturi. | ||||
|
|
22.11.2023 21:39 | Hannu Peltola | ||
| Heikki, palkkiotuotteet näin kesällä 1961 olivat olleet jo useamman vuoden kypsytystynnyreissä silloin, kun Battle of Britain oli kuumimmillaan ja tällä Ylämaiden perukoillakin lensi Luftwaffen koneita... | ||||
|
22.11.2023 21:37 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sanominen johtuu havaitsemastani perseilystä yleisesti. Pahin tähän mennessä näkemäni tilanne on semmoinen, jossa drone lähetetään lentoon matkustajalaiturilta junan saavuttua. Siis tuommoinen vispelihärveli ilmassa keskellä matkustajien vilinää. Tämä enemmänkin yleisenä huomiona, ei liity teihin henkilöinä. Väyläviraston ohje on 20 metriä lähimmästä kiskosta, se lienee sopiva etäisyys? (Oli aiemmin 10 metriä, mutta muuttui sittemmin.) | ||||
|
|
22.11.2023 21:26 | Elias Murto | ||
| Lennätät niin tai näin, aina jollakin on sanomista :D | ||||
|
|
22.11.2023 21:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kapula ("token" englanniksi) on tuo metallikappale, joka on nippusiteellä varmistettu kojeeseen paikalleen, ettei lähde nyt kenenkään matkaan museosta, ainakaan epähuomiossa. Kapula liitetään "haavin" rungon päähän, joka roikkuu hälyytyskellotaululla. Sillä on varmasti ollut komeampi säilytysnaulakko oikeassa junanlähettämössä. Tuo "haavi" toimitetaan vaikka vauhdilla aseman ohittavalle kuljettajalle käteen, eli tuo napataan hytistä kurottamalla käsivartta, kuten meille tutumpi ilmoitusrengas. Tätä ei vain viskata saman tien pois ratapihalle, kun ilmoitusrenkaasta on paperi-ilmoitus otettu talteen ja sanoma ymmärretty, vaan tämä token-kapula-kombinaatio viedään mukana seuraavalle junanlähetyspaikalle ja luovutetaan siellä junanlähettäjälle. Saattaa olla että itse kapulaa ei edes saa irti "haavista" ilman tuota pääkojetta. Hallussa oleva "token" on tae siitä että muita ei ole edessäolevalla yksiraiteisella osuudella tulossa täyttä höyryä mutkan takana itseä vastaan. | ||||
|
22.11.2023 21:06 | Panu Breilin | ||
| Kaikki tällä raiteella seisova kalusto ei ole hylättyä, vaan usein tässä on myös korjausta odottavaa tai ihan käytössä olevaakin kalustoa. | ||||
|
|
22.11.2023 20:26 | Arto Papunen | ||
| Eikö tuo Dr19:kin tunnu olevan silti yksilötuote VR:lle vaikka valmistetaankin ulkomailla..? | ||||
|
|
22.11.2023 20:18 | Petri Sallinen | ||
| Suomalaiset vetureita valmistavat konepajat ovat olleet aina nakkikioskeja keskieurooppalaisiin konepajoihin verrattuna ja suomalainen veturiteollisuus on ollut enemmän teollisuuspoliittinen ratkaisu kuin kustannustehokkaan pohdiskelun tulosta. Jos valmistussarjat Suomessa on kymmenissä, niin Keski-Euroopassa ne ovat tuhansissa. Nakkikioskin yksikköhinta on aina korkea käsityövaltaisesta valmistuksesta johtuen. Insinöörien suuruudenhulluus on paha tauti — samoin puutteet kustannuslaskennassa :) | ||||
|
|
22.11.2023 19:41 | Tapio Keränen | ||
| Mitäs pahaa Kuopio on tehnyt, kun asemaa noin mollataan? | ||||
|
|
22.11.2023 19:26 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ihan sydäntä särkee.. | ||||
|
|
22.11.2023 18:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lennätät dronea liian lähellä rautatiealuetta. | ||||
|
|
22.11.2023 17:53 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä ajat ovat tiukkoja ja elanto lujassa. Vaikuttaisi jopa siltä, että korvaukseen saantiin on sisältynyt peräti 15 vuoden karenssi... | ||||
|
|
22.11.2023 17:50 | Timo Salo | ||
| Tuo Heikin selostus kertoo ainakin sen, että koneessa on liikkuvia osia ainakin yhtä paljon, kun vanhan ajan mekaanisessa telexissä... Huh huh!!! | ||||
|
|
22.11.2023 17:42 | Timo Salo | ||
| Käyttötapa on nyt ok, mutta mitä tuolla veivilläkin tehdään ja mikä on noitten idettisten urien merkitys jne... Eläköitynyt huoltoinssi repsahtaa näihin "merkillisiin" laitteisiin, miten ne "ohjelmoidaan" yms. Kiitos kuitenkin tähän asti! (En ole utelias, vaan tiedonhaluinen!!!! :-) ) | ||||
|
|
22.11.2023 17:40 | Hannu Peltola | ||
| Heikki kuvasi tämän kuvan yhteydessä (brittiläisen) laitteen toimintaperiaatteen varsin tarkasti: https://vaunut.org/kuva/134635?s=1 | ||||
|
|
22.11.2023 17:15 | Jouni Hytönen | ||
| Laitteet ovat sähköisessä yhteydessä naapuriasemien laitteisiin eli jos kapula irrotetaan laitteesta siellä, tämän pään laite ei anna kapulaa samanaikaisesti. | ||||
|
|
22.11.2023 17:11 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö tuo tiivistettynä toimi niin, että tietyillä turvalaiteteknisillä ehdoilla kapula vapautuu laitteesta ja tietyllä rataosuudella voi liikennöidä vain se yksikkö, jolla kapula on hallussaan. Saavuttaessa määräasemalle kapula palautetaan laitteeseen, jolloin se tietää osuuden olevan vapaa jonkun muun yksikön käytettäväksi. | ||||
|
|
22.11.2023 16:13 | Hannu Peltola | ||
| Prosentit piti huomioida jo nyt, käytössä oli 57% korvauskäytäntö! | ||||
|
|
22.11.2023 15:47 | Heikki Jalonen | ||
| Aijai. Kyllä Unionin väki prosenttinsa haluaa ja säännöllisen prosenttikorotuksen. Ongelma tulee kuitenkin eteen, kun lopputulemana aletaan lähestyä tai jopa ylittää 100% taso... | ||||
|
|
22.11.2023 15:46 | Markku Naskali | ||
| Näyttää olevan "Viidakopendoja" useampiakin hylättynä. Kuinkahan monta vielä on ajokuntoisina. Melkoinen farssi tuo juttu entisten lättien jälkeen. | ||||
|
Kuvasarja: Sm4-koeajo Helsinki-Hanko |
22.11.2023 15:41 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hienoa! | ||||
|
|
22.11.2023 14:56 | Hannu Peltola | ||
| Heikki, tosiaan, kyseessähän on kymmenen lenkin etäisyys! Palkkapolitiikkana nyt ensimmäisessä 17.11. ajoillassa oli maksu luontaistuotteena Skyen saarelta Taliskerin kylästä olevilla tuotteilla, mutta vielä ei ole tiedossa, hyväksyykö National Union of Railwaymen tämän maksukäytännön myös jatkossa! Poletti ei ole vielä kulkenut lupajunissa, nyt voimassa olevassa aikataulussa junat kohtaavat joko Invernessissä tai Kyle of Loch Glenissä, joten polettia ei ole tarvinnut välittää erikseen toiselle asemalle. |
||||
|
|
22.11.2023 13:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo mieleen Fisher-Price - aktivointilelun imeväisikäisille pikkulapsille. (Ihan täysin!) | ||||
|
22.11.2023 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Hannu. Itse ajattelin kokeilla fiksatiiviruiskun soveliaisuutta vahvasti blandatulla vesiliukoisella akryylimaalilla, miten se käyttäytyy vai onko jälki millaista. Kunhan saan takapuoleni nostetuksi penkistä mennäkseni puutavarakauppaan "puoleenväliin" Suomenmaatamme - eikun anteeksi - ööö - K-rautaan jonnekin hiton Muurolaan tai Muuralaan Kehä III:lla. Olisi idea sopivan mittakaavaisesta vanerisesta Hispano HA-1112 Buchonista jonkinmoisena siluettimallina. Tarkat mittatiedot moisesta häkkyrästä löytyi vasta noin pari kuukautta sitten FlyPast- ja Aeroplane Monthly-lehtien suht tuoreista numeroista... |
||||
|
|
22.11.2023 13:32 | Heikki Jalonen | ||
| Ahaa, lyhyt etäisyys - vain kymmenen lenkkiä - tosiaan tekee mahdolliseksi lähetin sujuvan käytön. Mikä muuten on lähetin palkka teidän Yhtiössänne? 1s 3d päivässä varmaan enintään, korkeampi palkkio tuskin olisi sovelias kun matkakin on vain pari yardia... Mutta, kulkeeko poletti mukana lupajunassa, kuten tosielämässä olisi asia? |
||||
|
22.11.2023 13:10 | Heikki Jalonen | ||
| Vanhaa kadonnutta Toppilaa. Taustalla Paraisten Kalkin, myöhemmin Finnsementin siilolaitos. Purettiin vuoden 2012 tietämillä. Näyttäisi siltä, että vaunuun kuormataan siilosta irtosementtiä. Sitä tuli tuonne Toppilaan joko laivoilla tai junakyydillä. Junalla tavara tuli yleensä (tai ilmeisesti aina?) Kolarista, Äkäsjoensuun sementtitehtaalta. 1970-luvun Tuiran arki-iltoihin kuului Deeverivetoinen, noin 8 Soi-vaunun Kemin suunnasta saapunut juna, joka Tuirasta peräytettiin kohti Toppilaa ja edelleen salmen eteläpuolelle tuonne terminaalille. Saapuneen junan sementit purettiin pneumaattisesti alapurkuliitännöistä. |
||||
|
|
22.11.2023 12:59 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyllä, kynäruisku on (olisi) lähes pakollinen varuste ja Badger nimenomana on se merkki, jota harrastajat suosivat. Pitäisi hankkia, en ole vieläkään hankkinut ruiskua ja siveltimellä maalaus ei tuota yhtä hyvää jälkeä. Kari: olen selvästi tipahtanut lelu-genrestä. Eikö telit haittaa lelukäyttöä? :-) |
||||
|
|
22.11.2023 12:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Säiliöissä näkyykin täyttöaukot niiden päällä. Tätä muutaman vaunun sarjaa ei ole enää olemassa mutta talkkia taitaa yhä kulkea kotimaassa Uac -vaunuissa. Tässä t -versiossa oli se etu että sai tarvittaessa kuljetettua erilaisia jauheita osastoinnin takia, mutta tokkopa näitä noin käytettiin. Ulkomaanliikenteessä jauheet taitavat pitkälti kulkea ihan rekoissa nykyään. On noita nestekontin näköisiä jauhekontteja näkynyt ja myös tavallisen kontin näköisiä missä on katolla täyttöaukot ja alapäässä tyhjennysaukko mutta aika harvinaisia nuo ovat. |
||||