Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.09.2024 10:56 | Petri Sallinen | ||
| Käteisen käyttö vähenee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa. Suomen Pankki selvittää asiaa kyselytutkmuksilla vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2022 käteismaksujen osuus maksupisteissä oli enää 19 prosenttia, kun vuonna 2016 se oli 54 prosenttia. Suomen Pankin mukaan päivittäisiä ostoksia käteisellä maksaa enää noin 6-7 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käteinen häviäisi kokonaan. Sen asema maksuvälineenä kuitenkin supistuu merkittävästi. Mitä vähemmän jollekin palvelulle on kysyntää, sitä vähemmän siihen perustuvia palveluita enää kehitetään. Itse en käytä käteistä juuri koskaan. Suomen Pankin tutkimuksen mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on jo maksukortti — siis digitaalinen lompakko. Tämä vähentää käteisen käytön tarvetta ja ohjaa digitaalisten maksutapojen käyttöä ja kehittämistä. Julkisessakin liikenteessä on jo samantapaisia maksupäätteitä kuin mitä on kauppojen kassoilla, jolloin kertalipun voi maksaa maksukortin lähimaksuominaisuudella — vilauttamalla. Tällöin ei tarvita käteistä, ei älypuhelinta, ei asemalle rikottua lippuautomaattia, mutta ei myöskään konduktööriä. Menneen ajan haikailujen sijasta paukut kannattaa kohdistaa siihen, miten digitaalisaatiosta saataisiin irti mahdollisimman hyvät ja käyttökelpoiset palvelut. Realismia on se, että pankkien konttorit ja käteisautomaatit häviävät eivätkä konduktöörit palaa enää juniin. Itku-potku-raivareiden sijasta hyödyllisempää on ottaa irti kaikki mahdollinen uudesta kehityksestä, joka ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki uudet palvelut olisivat heti parasta mahdollista. Milloin esimerkiksi VR tai HSL ottavat käyttöön em. kaltaiset maksupäätteet lähijunissa, busseissa, ratikoissa ja metroissa — tai kaikki liikennöitsijät Suomessa? Laitteita ja palveluita kuitenkin on jo olemassa mm. Tampereeen joukkoliikenteessä. Tähän vaikuttaminen olisi erittäin hyödyllistä. |
||||
|
15.09.2024 10:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Ajoi takaisin Joensuuhun, ja muutaman tunnin päästä vaunusto haettiin erikseen. Miksi ajellaan edestakaisin? | ||||
|
|
15.09.2024 10:08 | Raimo Harju | ||
| Juuri noin Lasse, jos konnari myis lippuja käteisellä rahalla, samalla kun käy tarkistamassa jo hankitut liput, niin varmaan lipputulot lisääntyisivät, ja lippuautomaatissa olisi selvästi teksti, lipun voi ostaa myös kondyktööriltä, tuskin tästä olisi haittaa kenellekkään. | ||||
|
|
15.09.2024 09:45 | Lasse Holopainen | ||
| Osasyy niiden rikkomisiin lienee se, että yleensä ne ovat joko kokonaan pimeitä, tai sitten muuten sekasin. Tänään törmäsin sellaiseen, ettei qwerty-näppäimistö totellut, vaan teki jotain ihan muuta. Eihän niitä tietenkään saa rikkoa, mutta kyllä siinä itselläkin palaa käämi. Tämän vuoksi VR saa vähemmän voittoakin, kun ei aina voi ostaa lippuja. | ||||
|
15.09.2024 07:21 | Hannu Peltola | ||
| Päivitin kuvatekstiin kuvauspaikan, kuva on Albeni Fallsista Idaho Panhandlesta kesältä 2023. | ||||
|
14.09.2024 20:45 | Joonas Viita | ||
| Kohta ei ole koko rakennus ongelmana, kun se aiotaan purkaa pois kuljeksimasta. | ||||
|
14.09.2024 20:42 | Antti Grönroos | ||
| Niin oli Rintamäki. | ||||
|
14.09.2024 20:40 | Antti Grönroos | ||
| Imatralle toi menee mutta voi olla museoinnin arvoinen. | ||||
|
14.09.2024 20:39 | Raimo Harju | ||
| Mitäs mielenkiintoista näkyykään kuvan oikeassa laidassa. | ||||
|
|
14.09.2024 20:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Move 90 olisi kyllä museoinnin arvoinen...? | ||||
|
|
14.09.2024 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karhulan rata oli alkuun kapearaiteinen, poikkeuksellisella 785 mm raideleveydellä. | ||||
|
|
14.09.2024 20:16 | Raimo Hämäläinen | ||
| Torpan ilmastointi on ainakin kunnossa kun ikkunoita katselee (tai mitä niistä on enää jäljellä) eli homeongelma ei ole ihan lähiaikojen ongelma | ||||
|
14.09.2024 19:30 | Jukka Viitala | ||
| Kivipaja oli radan loppupäässä Kauppiaankadun ja nykyisen Reutsinkadun puolivälissä. Savilahden pohjukassa oli niin tiuha koivikko, että ratakiskojen ruoste oli muuttunut sysimustaksi varmaan mahlan tai kirvojen takia, oli pikkuisen aavemainen näky pikkupoikana. Saviniemen historiassa väitetään estekivijunia kuormatun raiteella, eihän Haminan puolella lahtea ollut edes kiviesteitä... kuormauspaikkana oli Tikkamäki. Kivipaja siirtyi varmaan 70-luvun alussa Tervasaaren raiteen viereen nykyisen Tervasaarenkadun kiertoliittymän kohdalle. Saviniemen historia väittää radan johtaneen telakalle... sotakorvausten aikaiselle. Sen paikalla oli tsaarin aikaan Standard Oilin öljyvarasto, jonka tarpeisiin rata on tehty. |
||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
14.09.2024 18:51 | Jukka Viitala | ||
| Eikö mistään lakkautetulta pätkältä löydy pelkkiä siltajänteitä, jos kerran vika on vain niissä? Plootusiltoja on ennenkin kuskailtu ristiin rastiin vai onko insinööritaidot päässeet unohtumaan? Ruostevaurioihin vetoaminen viittaa jälkimmäiseen... | ||||
|
14.09.2024 17:23 | Antti Grönroos | ||
| Ja leveärata avattiin liikenteelle v. 1927. | ||||
|
|
14.09.2024 16:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Matti Bergströmin ja Olavi Kilpiön kirjan »Leveät kiskot» s. 182 selviää, että Karhulan rata oli alunperin 785 mm kapsua. Kirjan s. 187 kerrotaan, että raideleveys muutettiin 1524 mm:iin v. 1926 aikana. | ||||
|
|
14.09.2024 16:32 | Rasmus Viirre | ||
| Mitäs tämä yksinään Ilomantsin radalla? Vienyt tyhjän puuvaunuston lastaukseen? | ||||
|
14.09.2024 16:15 | Jari Välimaa | ||
| On myös virallisella sivullakin tietoa https://traficom.fi/fi/ajankohtaista/blogit/digiradalla-kohti-turvallisempaa-toimintavarmempaa-ja-alykasta | ||||
|
|
14.09.2024 15:53 | Antti Grönroos | ||
| Sekin on mahdollista. | ||||
|
|
14.09.2024 15:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko ollut joku 75-vuotis syntymäpäivälahja? | ||||
|
|
14.09.2024 15:47 | Antti Grönroos | ||
| Ensimmäiset junat kulkivat Karhulan radalla V. 1897 ja virallisesti liikenne avattiin v. 1900. KRS ehkä perustettiin v. 1975. | ||||
|
|
14.09.2024 15:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttää Karhulan radan kiskotuksen kehityskaarelta. Olisiko K22 -> K33 -> K54? Tästä ei voi olla tulematta mieleen vastaavasti: https://images.app.goo.gl/K9ddNk5uYqHAdKUY9 |
||||
|
|
14.09.2024 15:11 | John Lindroth | ||
| On Ihmeellistä että joissakin maissa nämä automaatit pysyvät ehjinä! Ei koske Suomea! |
||||
|
14.09.2024 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Tottakai on. Hienon nostalgiavideon olet löytänyt! | ||||
|
|
14.09.2024 13:45 | Osku Reinikka | ||
| Voiko olla että tämä tai vastaava veturi näkyy videolla kohdassa 5:09 https://www.youtube.com/watch?v=Ak0ACOjvY74 | ||||
|
14.09.2024 13:24 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kaarrekuvapari. Mukavaa kun näitä radanvarsia raivataan savonradalla. Äkkiä pusikoituminen kuitenkin tulee takaisin. Hillosensalmen ylittävän penkan raivaamisestakaan ei ole pitkää aikaa, mutta nyt varpua tunkee takaisin siihen malliin, että kohta junan pyörästöt häviävät näkyvistä. | ||||
|
|
14.09.2024 13:17 | Lasse Holopainen | ||
| Future railway mobile communication system. Tuo langattomuus, jota kautta voidaan ohjata junia, voi olla monen terroristihakkerin mielenkiinnon kohteena. Se tästä tekee myös vaarallista. Huono homma on myös, jos ei ole opastimia. Mitenköhän sekin on ajateltu, että museojunat käyttävät myös normaalia rataverkkoa? Jos sieltä tulee Tk3+Ei+EFi+F, esimerkiksi, ja ei n e ä opastimia, niin siinä on pieni tenkka påå. | ||||
|
|
14.09.2024 13:10 | Lasse Holopainen | ||
| John, olen samaa mieltä nykyisten poliitikkojen huonosta vastuun kannosta. Jostakin syystä tuo esimerkki kappaleesta meni vähän ohi ymmärryksen itsellä, ainakin nyt heti kun avasin vorgin. Tosiaan coping-mekanismit riippuvat ihmisestä, kuten muutkin psykologiset asiat, jolloin iso virhe nimenomaan on se yleistäminen. Tässä vaiheessa tulee nyt itselle heti mieleen (ei varsinaisesti enää liity aiheeseen) niin kutsuttu "autismin kirjo", jonka diagnoosina käyttö on nykyään aikamoista yleistämistä ja joidenkin asioiden sivuuttamista. Mutta tämä taitaa mennä nyt sivuraiteille jo minulta. | ||||
|
|
14.09.2024 12:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä lippujen ostamiseen mobiilisesti tulee, niin jos se vaatii ns vahvaa tunnistautumista, niin se onnistuu minulta vain kotoa käsin, ei paikan päällä kun lippua tarvitsee ja on kiire. Ongelma on siinä että laitteella pitää navigoida välillä lippukaupan ja pankin sovelluksen välillä ja siitä ei tahdo tulla mitän. Yleensä joudun kotonakin tekemään samat temput 5 kertaa ennen kuin saan tunnistautumisen toimimaan. Ongelma on todellinen jos joutuu vieraaseen kaupunkiin jossa on lippukauppoja tai pysäköintiä tms palveluja saatavilla vain mobiililla. Sama jos tulee ulkomainen tai vieraspaikkakuntalainen vieras kylään. He eivät saa ostettua lippua sinne missä asun, ja joudun autolla hakemaan heidät joko Helsingin keskustasta tai hotellista tms. Ulkomailla ollessa tai ulkomaisen asiakkaan kohdalla on myös roaming-esto usein käytössä niin että älylaitteen sovellukset toimivat vain jos on ilmainen wifi käytössä. Että tällaista aiheuttaa se jos matkalippuja ja muita palveluja ei myydä enää muulla kuin mobiililaitteella, ettei edes käteinen raha tai maksukortti kelpaa. |
||||
|
|
14.09.2024 11:32 | Ossi Rosten | ||
| Traficomin PeeDeeÄffän mukaan Mierontiellekin uusitaan (vaiheessa 10) ETCS:n ennemin kuin Nurmes-Kontiomäki (vaiheessa 11) välille :D | ||||
|
|
14.09.2024 11:29 | Petri Sallinen | ||
| Näin asiaa kuvataan Digiradan sivuilla: https://digirata.fi/tietoa-digiradasta/ "Digirata-hankkeessa uudistetaan junien kulunvalvonta. Suomen nykyinen junien kulunvalvontajärjestelmä (JKV) on tulossa elinkaarensa päähän. Järjestelmän käyttöikä päättyy 2020-luvun lopussa. Suomelle seuraava looginen askel on siirtyä eurooppalaiseen kulunvalvontajärjestelmään (ERTMS) ja moderniin radiopohjaiseen ETCS-järjestelmään (European Train Control System). Radioverkoksi suositellaan FRMCS-järjestelmää (Future Railway Mobile Communication System). Näin ollen Suomen tuleva ERTMS-ratkaisu olisi ilman näkyviä opastimia toteutettava radiopohjainen ETCS sekä siihen kiinteästi liittyvä FRMCS-radioverkko." |
||||
|
|
14.09.2024 10:23 | Jari Välimaa | ||
| Kannattaa opetella etcs perusteet ja sen eri tasot wikipediasta niin voi laskea monta baliisia löytyy kuvista https://en.wikipedia.org/wiki/European_Train_Control_System (Suomenkielinen vanhentunut) tai traficomin tiedotteesta https://traficom.fi/sites/default/files/media/publication/ERTMS-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6notto%20ja%20kalusto.pdf | ||||
|
14.09.2024 10:03 | Tuomas Pätäri | ||
| Joulukuussa 2022 eli vajaa kaksi vuotta sitten tänne oli vielä liikennettä. Olisiko juuri sillloin joulukuussa loppunut, kun Fenniarail ei enää jatkanut idän liikennettä. https://vaunut.org/kuva/159720 | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
14.09.2024 09:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvä että tällaiset historialliset kulkijat tallennetaan, vaikka olosuhteet olisivatkin vaikeat. Saa nähdä miten rataosan käy. En ole ihan tarkkaan seurannut uutisointia, mutta huomannut siinä ristiriitaisia tietoja: Rataosahan piti lakkauttaa, mutta nyt hallitus kuitenkin antoi jonkun 15 miljoonan korjausvaltuuden ja miljoonan suunnittelurahaa? Jos tuolla on kuitenkin se 26 erittäin huonokuntoista siltaa ja Kyrönjoen silta täytyy rakentaa kokonaan uusiksi, niin riittääkö 15 miljoonaa mihinkään? | ||||
|
|
14.09.2024 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Sir John. Paha olo syntyy hyvin usein myös silkasta avuttomuudesta. Esimerkiksi kuvan lippuautomaatti kuvastaa kasvotonta välinpitämättömyyttä kustannusvastaavuuden monumenttina. Kiukuttavaa välinpitämättömyyttä on esimerkiksi sekin, kun Vilppulan ennen niin vilkkaalla asemalla (auki 24 h!) ei löydy mitään aikatauluakaan enää (yksi suorittajista hoiti aina sen puolen). Ei mitään muuta kuin Kilo-Victor-Golf (ilmailun aakkosilla). Tai itket ja Kilo-Victor-Golf. Ellet pysty, niin oma vikasi - senkin tyhmä. Sillä piittaamattomuutta juuri on se, ettei ihmisistä välitetä enää! Nykyisinkään, kun joka asiassa mennään raha edellä. Kun jokainen meistä tietää, että se raha sisältää valtaa. Eikä meillä, katurasvalla, sitä valtaa ei saa olla. Mitä teet? Ainakin tyrmistyt, huomatessasi että vallanpitäjien mielestä olet vain turhuuden huippu, jolla ei ole mitään muuta arvoa kuin "instrumentaalinen arvo", Realistisen Arvopohjan antaessa luvan kaikenlaiselle sikamaisuudelle itseäsi kohtaan. Mutta: kuitenkin - muutos on mahdollinen, muutos on väistämätön. Kunhan annat itsellesi luvan siihen. |
||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna Suupohjan radalla? |
14.09.2024 07:50 | Pasi Seppälä | ||
| Täältä iso peukku kuville. Pimeyden haasteet on mielestäni hyvin selätetty. Oikein maukkaita kuvia historiallisesta kulkijasta. Toivottavasti jää historiaan vain toistaiseksi viimeisenä junana ja liikenne tulisi jatkumaan. | ||||
|
14.09.2024 03:19 | Miro Salo | ||
| Noniin jäbä otti selkeeati parempaa matskua, mä otin pari videoo. Peukkua. | ||||
|
|
14.09.2024 02:00 | John Lindroth | ||
| Hyvä Lasse! SE että ihmisten paha olo yritetään sivuuttaa on myös merkki siitä että poliitikot ei kanna pienintäkään vastuuta nykyisestä tilanteesta joka on ainakin osasyyllinen pahaan oloon ja puutteelisesta turvallisuuden tunteesta joka tietenkin huononee kaiken tämän sotaretoriikan tiimellyksessä jota myös iltapäivälehdistö säestää!Mitä olisi Yksi sana"Rakkaus".Clowni kiertää ympyrää tuossa yhdessä kappaleessa Garys *Gang kappaleessa Round and Round,koska hän keksi että jos siihen laittaa osan "Rakkaus" se ei lopu koskaan!Muutoin jos se olisi suora Rakkaus loppuisi suoran päässä! On tietenkin totta että suurin osa ei ymmärra psykologisia coping mekanismeja ja minkälaisia eri yksilöt käyttää. Eli yleistäminen"Noi kaikki on tommosia" tuntuu olevan vallalla!Eli näin ollen se sisäinen paha olo ja viha siirtyy aina tiettyihin kohteisiin aina yksi kerrallaan! tällä on yhteys rasismiin! | ||||
|
|
14.09.2024 01:12 | Lasse Holopainen | ||
| John, siinä onkin tavallaan monen ongelman ydin. Moni taho voi suunnata aggressiota ulospäin eri tavoilla juurikin sen vuoksi, ettei omaa pahaa oloa ole käsitelty kunnolla. Mihin joskus törmää, on tilanne, jossa joku projisoi jotain tietoisuudesta torjuttua sisältöä toiseen, ja siitä saattaa seurata tarpeetonta epäluuloisuutta. Yleinen ongelma on sellainen, että henkilö pyrkii torjumaan yleisen absoluuttisen moraalintajun, ja sitten toimii sitä vastaan, esimerkiksi tavoitellakseen voittoa. Tällä tavalla välillä käy joidenkin isojen tahojen päättäjille, se on muutenkin aika yleistä valitettavasti. Sitten siitä toiminnasta tulee syyllisyyttä, ja pintapuolisen psykologian valossa se torjutaan vain "syyllisyydentunteeksi". Siitä seuraa ajatus, että siitä ei tarvitse välittää. Yleinen ajattelumalli sitten torppaa käsityksen absoluuttisesta, josta seuraa sellainen kulku, että vastoin torjuttua moraalintajua tehdyt hommat myös torjutaan. Siitä seuraa alitajuntaan ns. "varjo". Monesti siellä "varjossa" on myös torjuttuna ihan sellaisen käsitteen olemassaolo, kuin kollektiivinen syyllisyys, samoin kuin se mitä se tarkoittaa. Sitten siellä "varjossa" olevat torjutut asiat alkavat vaikuttaa monenlaista. Ongelman ratkaisuunhan tärkeää olisi, että torjutut asiat tiedostettaisiin ja kohdattaisiin, ja sen jälkeen kuulisi sen tärkeän vapautuksen. Torjutun sisällön kohtaaminen ilman realistisen vapautuksen kuulemista taas johtaa helposti masennukseen, tai suorituspakkoiseen yliminään, jonka jälkeen sympaattinen hermosto toimii kovaa, arki on raskasta, mutta ennen kaikkea henkilö on poissa terveestä tasapainoisesta minuudesta ja elämästä. Tämän takia nykyisessäkin menossa tärkeää on pitää esillä vapautuksen olemassaoloa. | ||||
|
|
14.09.2024 00:26 | John Lindroth | ||
| Ulospäin siirtyvä aggressio voi johtua sisäisestä pahasta olosta! | ||||
|
14.09.2024 00:03 | Antti Grönroos | ||
| Kyllä on. | ||||
|
13.09.2024 23:22 | Eljas Pölhö | ||
| Kaikki kymmenen Sha vaunua (15301-15310) poistettiin VR:n liikenteestä muodollisesti heinäkuussa 1971, käytännössä ilmeisesti jo vähän aikaisemmin. | ||||
|
13.09.2024 23:19 | Eljas Pölhö | ||
| Eivät nämämä kauaa ehtineet olla liikenteessä Hankkijan omistuksessa. Kaikki 10 poistettiin liikenteestä heinäkuussa 1971 vaunuraportin mukaan. | ||||
|
|
13.09.2024 21:51 | Raimo Harju | ||
| Petri Sallinen, sehän on suoraviivainen päätelmä, eli ne 8 % jotka eivät osaa käyttää sitä lippuautomaattia, voisivat suutuspäissään käydä sen yöllä särkemässä, vaikka nyt esimerkiksi 80 vuotiaat pappa ja mamma, sehän olis varsin ironista, kirjoitin sen huumorimielessä. | ||||
|
|
13.09.2024 21:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä junatupa on nähtävästi sisältä nähtynä tämmöinen lastulevyeldoraado: https://vaunut.org/kuva/170256 ? | ||||
|
|
13.09.2024 20:20 | Petri Nummijoki | ||
| Vaikka 92 % omistaisi älypuhelimen niin kuinka suurella osalla myös päivitykset ovat ajan tasalla, osaaminen riittävää sekä löytyy halua hoitaa maksutapahtumia puhelimella? Tuollaisessa kyselyssä todennäköisesti osa vielä kaunistelee tilannettaan, koska pelkää "kelkasta pudonneen" mainetta. HSL-kyselyn 64,4 % ehkä kertoo uskottavammin diginatiivien määrän. Tosin tuokin on laskettu vain niistä, jotka ovat matkustaneet. Jos joku välttelee keskustaan tuloa, koska joukkoliikenne tuntuu hankalalta ja asioi mieluummin autolla kehäteiden varsilla niin hän ei lipputilastoihin sisälly. | ||||
|
|
13.09.2024 19:17 | Petri Sallinen | ||
| En osaa tarkemmin sanoa, milla tavoilla tai mihin tarkoituksiin älylaitteita käytetään. Ehkä niistäkin löytyy tilastoja. En kuitenkaan vetäisi Raimon tapaan yhtäläisyysmerkkejä automaattien rikkomisen kanssa. Kuulostaa kaukaa haetulta. Mobiililaitteiden rinnalla olisi syytä tarkastella laajakaistalaitteiden/pöytäkoneiden käyttöä. Itse teen työmatkoja kaukojunilla ja -busseilla. Lähes aina ostan liput näitä reissuja varten (jostain syystä) pöytäkoneella — en mobiilaitteen apilla. Tulostan liput varmuuden vuoksi paperille, vaikka tallennankin ne myös mobiilaitteen sähköpostin liitetiedostoon. Tapoja on siis erilaisia. |
||||
|
|
13.09.2024 18:52 | Petri Sallinen | ||
| HSL-alueella tehdään vuosittain lippulajitutkimus. Se antaa mielenkiintoista tietoa siitä, minkälaisia lippuja matkustajat käyttävät. Tuorein tutkimus on viime vuoden syksyltä. Analysoin lähijunissa matkustaneet. Tarkemmat tulokset löytyvät netistä. HSL-alueen sisälla junilla tehtiin 64,9 miljoonaa matkaa. Niistä 64,4 prosenttia tehtiin erilaisilla mobiililipuilla. Matkakorteilla maksettiin 23,5 prosenttia. Automaateilta ostettujen paperilippujen osuus oli vain 2,3 prosenttia. Kertakortteja oli 1,2 prosenttia. Raportti sisältää myös tiedo koko lähijunaliikenteestä. Sen tulokset ovat samansuuntaiset. |
||||
|
|
13.09.2024 18:05 | Raimo Harju | ||
| No nytpäs saatiin " rakentava " ja varsin monisanainen mielipiteitten vaihto aikaiseksi. Nuo Petrin 92 % suomalaisista osaavat kovin vaihtelevasti käyttää digi laitteita, monella se rajoittuu pelkästään soitamiseen tai puheluun vastaamiseen. Mutta näitten kommenttien perusteella voidaan ilkivallantekijät rajata tässä lippuautomaatin särkemistapauksesa siihen pieneen 8 % ryhmään, jä näin äkkiseltään se viittais meihin ikäihmisiin. | ||||
|
|
13.09.2024 17:48 | Lasse Holopainen | ||
| No niinpä, ja junalla sille mastolle voi olla sitten 30km. Olin Yleltä tosiaan lukenut, että toimii mobiiliverkoilla. | ||||
|
|
13.09.2024 17:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Siis oikeasti mobiiliverkolla pelkästään? Johan tuo on nähty miten GPS häiritään ja lentokoneet eivät laskeudu. Mobiiliverkko on myöskin pienellä toimenpiteellä nurin. Itse ei ole tarvinnut tehdä mitään ja kotinetti on joka päivä nurin vähintään kerran, mutta onhan mastolle sentään huikeat n. 3km matkaa. | ||||