Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.07.2024 21:03 | Tommi Koskinen | ||
| Jos haluaa tietää milloin yhden nimenomaisen junan runko tuodaan tai viedään, varmaan selkein tapa on katsoa ko. junan lähtö-/saapumisraiteen tietoja. Tuo hakejuna käyttää säännöllisesti raidetta 404. Esimerkiksi nyt torstaina 25.7. vaikuttaisi raiteen 404 tietojen perusteella olleen niin, että keskiviikkoiltana Imatralta saapunut runko on viety Sunilaan lastaukseen klo 6.41 ja tuotu lastauksen jälkeen takaisin Kymiin kahdessa osassa ensin 10.03 ja sitten 11.53. Sitten jos ihan yleisesti haluaa katsoa kaikkea Karhulan radan liikennettä, niin V419 lienee siihen paras. Toki aina hyvä muistaa, ettei tieto ole sataprosenttisen luotettavaa. Esimerkiksi tuosta ed. kommentissa mainitsemastani rungon kolmessa osassa tuonnista on ihan silminnäkijähavainto, mutta nyt menneenä torstaina olisi tosiaan raideosuustietojen perusteella tuotu vain kahdessa osassa, joten joko käytäntö vaihtelee tai sitten yksi tuonti on jäänyt kirjautumatta. Se hakejuna saatetaan muuten sitten myös perua vasta edellisenä iltana, kerran on valitettavaa kokemusta siitä. :) |
||||
|
27.07.2024 20:19 | Jimi Lappalainen | ||
| ...kuitenkaan Takaliston avauspäivämäärää ei vuoden 1961 Käskylehdistä löytynyt. | ||||
|
|
27.07.2024 19:44 | Jimi Lappalainen | ||
| ( Lisäys: nuo tiedot löytyivät siis vuoden 1961 Käskylehdistä, https://www.doria.fi/handle/10024/171604 ) | ||||
|
|
27.07.2024 19:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko Takaliston avauspäivämäärä sitten 28.5.1961? Sinä päivänä on avattu koko joukko muitakin seisakkeita, mm. Keihäsvaara, Kinanen, Kuusoja, Luomajärvi, Löytänä, Muuraisniemi, Nuolikoski, Pyssy... | ||||
|
27.07.2024 18:31 | Joel Kuikka | ||
| Juu on säännöllisessä liikenteessä. Oon muutaman kerran päässyt sen jo näkemään liikenteessä. | ||||
|
27.07.2024 16:18 | Petri Nummijoki | ||
| Onko säilynyt mainintaa, miksi Pieksämäen 753 oli Kouvolassa? Pari vuotta aikaisemmin asia olisi voinut selittyä vielä sillä, että Pieksämäen Vr3 olisi jäänyt Kouvolaan käydessään konepajareissulla Hyvinkäällä mutta 1966 Hyvinkäällä ei enää korjattu höyryvetureita. Ennemmin olisi luullut olevan niin päin, että Kouvolan Vr3 olisi jäänyt ylimääräiseksi Pieksämäelle käydessään konepajalla Kuopiossa. | ||||
|
|
27.07.2024 15:03 | Antti Grönroos | ||
| Tommi, millä raiteen numerolla löytyy Juliasta toi milloin hakejunalla on ollut liikennettä? | ||||
|
27.07.2024 14:31 | Rasmus Viirre | ||
| Iisalmen radan perusteella voinee sanoa, että se tapahtuu heti elokuun ensimmäisellä viikolla. | ||||
|
27.07.2024 13:19 | Kari Haapakangas | ||
| Iken kunniaksi on sanottava, että presidenttinä hän oli ihan kohtuullinen, esimerkiksi Amerikan valtatieverkosto on hänen ansiotaan. Yleensä kenraaleista EI tule erityisen hyviä presidenttejä, tästä surullisena esimerkkinä Grant. Aavikkomyrskyn kenraalilla oli niin paljon järkeä että tajusi tämän itsekin eikä pyrkinyt ehdolle. Potin korjasi sitten muuan sikarileikkejä harrastava miekkonen... | ||||
|
27.07.2024 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan kuljettaja jenkkiautoharrastaja? Meinaan, tuo "luu ulkona"-ajaminen on niissä piireissä jo kauan tunnettu "jäsenmerkki"...? |
||||
|
|
27.07.2024 11:24 | Timo Haapanen | ||
| Hyvä kuva! Onko tämä "uusi" 7016 säännöllisessä liikenteessä? Resiina 2/2024 mukaan käyttöönoton alkuvaiheessa siinä oli joitakin ongelmia. | ||||
|
|
27.07.2024 10:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tietysti vanhan kaavan mukaan: - jos jotain kuljetustarpeen tapaista ilmenee lakkauttamisen jälkeen, niin eikun rekka-autoilla vaan! | ||||
|
|
26.07.2024 20:50 | Tommi Koskinen | ||
| Kuvausvinkkinä: Ymmärtääkseni liikenne koostuu tällä hetkellä raakapuujunasta Imatralle kolme kertaa viikossa (T 2339) sekä hakejunasta Imatralle kaksi kertaa viikossa (T 52341). Ja tyhjät rungot Imatralta Sunilaan tietysti myös. Yhden kuormajunan vaunut tuodaan Sunilasta Kymiin useammassa erässä. Kymin raideosuustiedoista näkee tarkempia aikoja, mutta esimerkiksi hakejunan kohdalla kerran tapahtunut 10.30, 13.00 ja 15.30. | ||||
|
|
26.07.2024 20:22 | Juha Kutvonen | ||
| Taitaa loppua kokonaan, koska Sunilan sellutehtaan sulkemisen jälkeen ei kuljetettavaa ole enää ollut riittävästi. | ||||
|
|
26.07.2024 20:03 | Raimo Hämäläinen | ||
| Nyt tarkentavana kysymyksenä loppuuko rautatieliikenne kokonaan täällä vai ottaako joku muu toimija sen haltuunsa? | ||||
|
26.07.2024 16:59 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Mitenkäs Hurun akkuprojekti etenee? joko on käyntikunnossa. | ||||
|
26.07.2024 15:37 | Mikko Mäntymäki | ||
| Fillariin pitäisi laittaa satula paikalleen niin pääsee Espoontoria kauemmaksi. Sieneen ja mustikkaan pitää päästä | ||||
|
26.07.2024 14:26 | Toni Lassila | ||
| Siinähän on vetureita kuin Amerikan malliin! Vieläkö nämä Dr19:t kärsii teknisistä ongelmista, vai onko noissa siirroissa ollut kyse vain siitä ettei kuljettajalla ole ”korttia” vielä Dr19-veturiin? | ||||
|
|
26.07.2024 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, kommentissasi mainitsit Dwight D. Eisenhowerin. Jeppe oli toisen maailmansodan aikana kunnostautunut kentraali, kutsumanimeltään "Ike". Taisi muuten olla kenraali Montyn ohella päällikkönä operaatio Overlordissa, eli juuri Normandian maihinnousussa kesäkuussa 1944. Kun tyhmän missourilaisen kyläkauppiaan oloinen ja tapainen presidentti Harry Truman sai pressanurakkansa ("Big Stick") täyteen, mainittu kenraali Ike oli republikaanien ehdokkaana USA:n presidentinvaaleissa. Iskulause "I like Ike" [ai laik aik] tepsi ja Oval Officen ovi oli auki Ikelle. Ja Iken kauden päätyttyä ovaalikonttoriin äänestettiin JFK ("Isch bin ein Börliner"), mutta se on jo toinen juttu. Niin ja itäautoista vielä: - mitenkäs olisi Pobeban puolalaiskopio Warszawa? Tsekkoslovakiassa vielä nysvättiin sellaistakin ihmeautoa kuin Tatra, henkilöautona. Tatralta tuli vielä nelisylinterinen "kupla": Tatraplan. Tatra itsessään oli aikamoisen mielenkiintoinen auto: - putkirunko, takana ilmajäähdytteinen nelitahtinen V-8 ja kovasti aerodynaaminen kori. Kommaritsekkoslovakiassa ohjelmassa oli Tatra 603, aika pätevän oloinen ajoneuvo! Tyylikäskin ja Tatra 613:ssa (ohjelmassa vielä 1980-luvulla) itte Giugiaron muotoilema kori! Ellen nyt muista väärin, niin Tatra-firmalla oli yhdyssiteensä prahalaiseen Ringhofferiin (Båtvikin vaunu A 41!). Nykyisin Tatra tekee kuormureita. Kuten oli jo alusta saakka tehnytkin. Nämä ovat isokokoisia ja hyvässä maineessa. |
||||
|
|
26.07.2024 10:40 | Jouni Halinen | ||
| Korjaussarjaa pitkään kirjoitukseeni. Heput ”Volgan lautturit” kuvassa ovat Ison-Britannian pääministeri Harold Macmillan ja Yhdysvaltojen presidentti Dwight D Eisenhower. Linkin takana on laaja ja ansiokas artikkeli aiheesta, aikamoinen soppa asiasta syntyi. https://www.ts.fi/puheenvuorot/1073926465 (ei maksumuuria). CD kilpi kirjoitusta korjaan sen verran, että C-kilvillä ajelevat omalla autolla liikkuvat henkilöt joilla ei ole edes välttämättä Diplomaattistatusta kilvet ovat mallia C-12 ja kolme numeroa perään. Johtavat konsulivirkailijat liikkuvat CD autoilla. Tuli mieleen, että 4-tahti autoja valmistettiin myös ainakin Puolassa (Polski Fiat) ja Tšekkoslovakiassa (Skoda). Puolassa enkä sen takia, että hekin varmaan ostivat neukkien tapaan Fiatilta koko ”helahoidon” ja mukana tuli sitten 4-tahtimoottori, ja neukit sitten katsoivat asiaa ”läpi sormien”. Tšekkoslovakiassa taisi käydä niin, että heillä oli valmiina suunnittelupöydällä sotaa edeltäviä Skoda malleja (4-tahtisia), ja niitä sitten ensialkuun pikaisesti päivitettiin syystä että saadaan tuotanto nopeasti käyntiin ja neukit tämänkin sallivat. Onko jollakin asiasta parempaa tietoa? No niinhän se meni kuin pähkäilin: ”Sodan jälkeiset mallit 1101/1102 (1946), 1200 (1952), 440 (1955) ja Octavia (1959) pohjautuivat teknisesti sotaa edeltäneeseen Popular-malliin” (Wikibedia). |
||||
|
26.07.2024 10:26 | Panu Breilin | ||
| Taustalla näkyvät rakennukset ovat yhä jäljellä, vaikkakin hylättyinä: https://maps.app.goo.gl/Udk8SMmdL2HioztX8 https://maps.app.goo.gl/QKz42CzEddkBitPz8 | ||||
|
|
26.07.2024 10:18 | Panu Breilin | ||
| Hyvin mahdollista. Aika usein niitä tuntuu olevan siirrossa Pieksämäen ja Joensuun välillä. | ||||
|
26.07.2024 08:55 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuleeko oikaisu, vai miksi on kallio parturoitu noin Espoo-Tuomarilavälissä 100km/h kaarteet. | ||||
|
|
26.07.2024 07:15 | Ossi Rosten | ||
| Inasen on maisema muuttunu tuossa: https://www.google.com/maps/@61.7000594,30.6783494,3a,52y,313.3h,95.92t/data=!3m7!1e1!3m5!1sjH4zBPOcpIyKwHChJj5nnA!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DjH4zBPOcpIyKwHChJj5nnA%26cb_client%3Dmaps_sv.share%26w%3D900%26h%3D600%26yaw%3D313.2976359073295%26pitch%3D-5.916724504511777%26thumbfov%3D90!7i13312!8i6656?coh=205410&entry=ttu |
||||
|
|
26.07.2024 05:46 | Jouni Halinen | ||
| Kyseessä oli Boeing B-29 Superfortress pommikone. ”Neuvostoliitto kehitti kolmesta haltuunsa joutuneesta B-29:stä itselleen vuoteen 1947 mennessä Tupolev Tu-4:n strategiseksi pommikoneekseen”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_B-29_Superfortress Tässä artikkelissa on enemmän tietoa siitä, että miten ko. koneet joutuivat neuvostoliittoon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tupolev_Tu-4 |
||||
|
|
26.07.2024 05:15 | Kari Haapakangas | ||
| Tuosta kopioinnista on hyvä esimerkki toisen maailmansodan ajalta. Jokunen jenkkipommittaja joutui Japaninkeikan jälkeen laskeutumaan Neuvostoliittoon. Koneet takavarkoitiin ja tutkittiin tarkasti. Aikaa myöten Neukkula alkoi tuottaa koneesta omaa versiotaan, kuitenkin sillä erotuksella, että ruuvit ja mutterit toteutettiin metrijärjestelmän mukaisina. Näinpä neukkukopion osat eivät olleet vaihtokelpoisia alkuperäisen amerikkalaisen kanssa. | ||||
|
|
26.07.2024 01:45 | Jouni Halinen | ||
| ”Kun neukkumasinat Stadin valtas – Neuvostoliiton teollisuusnäyttely keväällä 1948” Mielenkiintoinen artikkeli jossa on kuva mm. neukkipillarista. ”SKHTZ-NATI oli Neuvostoliiton ensimmäinen "katepillari" telaketjutraktori. Laitteen seuraavaa sukupolvea edustavia KD-35 ja DT-54 traktoreita valmistettiin eri malleina yli miljoona kappaletta aina vuoteen 1979 saakka. Traktori on edelleen työkäytössä Siperian laajoilla mustan mullan pelloilla”. https://www.wheels.fi/kun-neukkumasinat-stadin-valtas-neuvostoliiton-teollisuusnayttely-kevaalla-1948/ SKHTZ-NATI https://www.youtube.com/watch?v=fK7PFCXD30M KD-35 https://fi.wikipedia.org/wiki/KD-35 ja https://www.youtube.com/watch?v=Hd2RxB22DvI DT-54 https://www.koneviesti.fi/weteraani/a97e6d31-73b7-5e24-8639-26b3b13aa883 DT-54 https://www.youtube.com/watch?v=h_gDAzMcutM |
||||
|
|
25.07.2024 23:43 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Sortavalassa ollaan, taustalla yleinen sairaala. | ||||
|
|
25.07.2024 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Olivatko Espanjattaret matkalla huoltoon/korjaukseen Pieksämäelle pareittain? | ||||
|
|
25.07.2024 22:36 | Jouni Halinen | ||
| Homma oli usein selkeää teollisuusvakoilua. NL hankki kylmän sodan aikana eri tavoin ja monesti bulvaaneja käyttäen länsimaisia tuotteita/teknologiaa (mallikappaleita) joita sitten tarkasti tutkittiin ja ei aikaakaan kuin ko. kopiotuotetta esiteltiin jonkin alistetun sosialistimaan ( http://bot.fi/3xvz ) teollisuusnäyttelyssä neukkien itsensä keksimänä/valmistamana. Sosialistisella porukalla oli ihan oma organisaatio näiden asioiden hoitamiseen eli SEV https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskin%C3%A4isen_taloudellisen_avun_neuvosto Asialle (pl. CoCom sektorin alaiset tuotteet esim. pistorasiat eivät kuuluneet niihin) ei ollut kuitenkaan oikein tehtävissä mitään, mutta ei sillä ollut kuitenkaan suurta merkitystä, sillä eihän kukaan lännessä ostanut ko. tuotteita, eivät edes Suomalaiset, koska sehän olisi vaikuttanut tietenkin kielteisesti Suomen länsisuhteisiin (kopio pilaa alkuperäisversion mainetta) ja laatukin oli mitä oli. Puheet olivat kuitenkin hyvinkin lennokkaita ja mahtipontisia, painotettiin aina sitä että tämäkin loistava keksintö/tuote on oiva esimerkki sosialistisen järjestelmän ylivertaisuudesta kapitalistiseen järjestelmään verrattuna ja katala länsi on jo tämänkin kopioinut. Kuuluisa ilmakuva on se missä ”7” leikkuupuimuria kulkee hiukan limittäin toisiinsa nähden laajalla viljapellolla, puimurien värikin oli kopsattu länsimaisesta vastineestaan. Kuvaan törmäsi useassa eri paikassa. Mm. Maailma ja me (MM) lehdessä joka oli itämainen versio Valituista paloista aina paperilaatua ja kokoa myöten. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailma_ja_me Eilenhän lehdissä oli juttua, että venäjä on hankkinut miljardeilla euroilla länsimaisia mikrosiruja ym. muita komponentteja bulvaanien avulla (6000 eri firmaa) ja mm. ohjustuotanto jatkuu niiden avulla niin kuin ennenkin https://www.hs.fi/maailma/art-2000010586116.html (ei maksumuuria) Homma toimi ihan kaikilla tasoilla, tässä esimerkki, että miten se toimi sähkötarvikkeiden kohdalla. Olin töissä Yleissähkö Oy:sä (Tj Sixten Nyman eli Sicu) vuosina 1975-1978. firma sijaitsi Tehtaankadulla kukon askeleen päässä neukkien kaupallisesta edustajistosta. Firmaan pelmahti aina syksyisin perjantaina työpäivän jälkeen hyvää Suomea puhuva herrasmies. Matkassa hänellä oli iso limppu, puukko, muutama aski mahorkkaa ja pari pulloa vodkaa. Poskipusujen (kaveri oli vuosia sama) ja alkulämmittelyn jälkeen alettiin tutkimaan erinäisiä sähkötarvikkeita niin kuin myös ns. mustasta kirjasta (sähköalan hintakartelli, kiellettiin 90-luvulla) niitä katsottiin. Kaverilla oli hyvä tietämys sähkötarvikkeista. Sicu sitten kirjasi, että kuinka paljon mitäkin tuotetta laitetaan tulemaan, se oli yleensä muutamia tukkupakkauksia. Homma jatkui usein seuraavan vuorokauden puolelle ja sen päätteeksi oltiin usein aika kännissä. Sicu sitten keräsi tilauksen valmiiksi ja sen kävi sitten hakemassa CD autolla ajava henkilö joka pysäköi autonsa tietenkin ratikkakiskoille. Seuraava on pelkkä skenaario, eli ei tositarina: ”Suomalaisen sähkötarviketehtaan kaupparatsu napsautti valot päälle huoneessaan Hotelli Moskovassa ja totesi kaverilleen” ”miten tämä on mahdollista, eihän me olla edes myyty näitä tänne” No niitä ei olisi sitten ollut mitään mahdollisuutta/tarvetta myydä heille, ja tuskin edes muuallekaan itä-blokkiin. Sicu heitti meille jossain vaiheessa vitsinä, että mitä tästäkin hänelle seuraa?, onko SuPon kaverit jo hänen peräsään?. Jos joku ei tiedä miten CD autojen rekisterikilpiasiat menevät, niin tässä on vähän selvitystä: Kaksi ensimmäistä numeroa kertoo ao. maan maakoodin ja kaksi seuraavaa numeroa henkilön ”nokkimisjärjestyksen” ao. suurlähetystössä. Eli CD-1201 auton takapenkillä istuu Jenkkien suurlähettiläs ja vastaavasti CD-4701 kyydissä hänen venäläinen vastineensa. 12/47-”99” autoilla ajavat ovat sitten ao. suurlähetystöjen diplomaattista rupusakkia. Sitten on vielä C sarjan kilpiä, niillä ajavat konsuliosaston virkailijat. Israelin maakoodia vaihdetaan sattuneista syistä määräajoin. Tässä jutussa on asiasta enemmän. Israelin maakoodia siinä ei mainita ollenkaan. https://www.is.fi/autot/art-2000009740041.html Varsinkin ase ja korkean teknologian tuotteiden valumista Itä-plokkiin pyrittiin suitsimaan ns. CoCom järjestelyn avulla. Se oli länsiliittouman maailmansodan jälkeen perustama tuonti- ja vientialan järjestö jossa USA vei ja muut vikisivät. Kuka tahansa sen määräyksiä rikkoikin niin sai tuta sen nahoissaan. Suomeakin (Rauma-Repolaa) uhattiin kovilla sanktioilla jos se vie enemmän kuin 2 syvänveden (niihin saatiin CoComin lupa) sukellusalusta (MIR) neuvostoliittoon. Toimitusjohtaja Matomäen huoneeseen lampsi tuimailmeinen kaveri joka oli jonkun tiedon mukaan CIA miehiä. Hän puhui lyhyesti, ”että jos alusten vienti ei lopu niin Rauma-Repola tulee menemään lähitulevaisuudessa takuuvarmasti konkurssiin ja voin tarvittaessa luetella firmat joille on jo näin käynyt”. Muuta asiaa hänellä ei ollut. Repola oli kuitenkin kysynyt etukäteen CoComilta että onko heillä mitään vastaan jos NL:toon ko. s-veneitä toimitetaan, vastaus oli että antaa mennä vaan, heillä ei ollut mitään tietoa siinä vaiheessa aluksen ainutlaatuisista ominaisuuksista. Kun ne sitten selvisivät niin Jenkit pelkäsivät että aluksilla käydään katkomassa tietoliikennekaapeleita niissä syvyyksissä joihin heillä ei minkäänlaista kalustoa/mahdollisuutta mennä. No siihen loppui Repolan koko sukellusvene busines, kehitettyä huipputekniikkaa olisi mennyt kaupaksi ympäri maailmaa. Järjestö lopetettiin vuonna 1994 ja ja se korvattiin Wassenaarin sopimuksella. https://fi.wikipedia.org/wiki/CoCom Jos joku ei tiedä tuon linkin takana ( http://bot.fi/3xvz Volgan lautturit) olevan Kari Suomalaisen piirtämän pilapiirroksen historiaa niin se on seuraava: Kari julkaisi suomettumista kritisoivan piirroksen vuonna 1958 Lontoossa poliittisten piirrosten näyttelyssä. --Välihuomautus: olen kopsannut edellisen osin netistä ja minusta kuvassa ei ole mitään mikä viittaa ”suomettumiseen”? sitä vastoin sitä harrastavat oikealla olevat länsimaiset miekkoset-- Piirros mukaili Ilja Repinin samannimistä maalausta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Volgan_lautturit_(maalaus) Kuvassa Itä-Euroopan satelliittivaltiot vetävät lotjaa, jonka kyydissä on Nikita Hrushtshev. Pilakuvassa oli arka aihe, Neuvostoliiton kova kommunistinen pakotuspolitiikka itäblokin maissa. Kylmän sodan aikana USA ja Neuvostoliitto kävivät "varjojen taistelua" pienten valtioiden välityksellä. Suomessa kuvaa ei julkaistu kuin vasta NL:ton kaatumisen jälkeen tai hiukan sitä ennen? (en löytänyt lähdettä tälle). Kuvan oikeassa reunassa seisoo 2 länsimaista heppua jotka katsovat touhua ”läpi somien” mutta kuka hoksaa nimet heille?, toinen voisi olla Britti? Harold Macmillan? Kun Urho Kekkonen pyysi (Karia nimeltä mainitsematta) Neuvostoliitolta anteeksi häpeämätöntä Volgan lautturit -pilakuvaa, kysyi pieni mustahattuinen mies - Karin omakuva - seuraavan aamun lehdessä viattoman näköisenä: "Ketähän kumman pilapiirtäjää presidentti puheessaan mahtoi tarkoittaa?". Pilakuvasta nousi kansainvälinen sensaatio. Muutamat ulkomaiset järjestöt pyysivät Karilta lupaa asettaa kuva suurennettuna YK:n päämajaa vastapäätä sijainneen rakennuksen seinään! Kari ei kuitenkaan suostunut tähän huomattuaan "sopan kiehuneen yli". Lopulta Time-lehti teki Karin sensaatiomaisesta pilakuvasta jutun, jossa koko tapausta ja sen vaikutuksia vielä hieman höystettiin tunnelman nostamiseksi. Vähän tehtävän jaosta SEV maissa: Toissa päivänä telkkarista tuli ohjelma jossa kerrottiin, että sirppisaksa olisi halunnut asentaa Warreen nelitahtimoottorin, mutta kysyttäessä asiasta neukeilta niin heiltä tuli tiukka vastaus, ”ettekö te sa******nan paukapäät nyt ymmärrä, että nelitahtimoottorit ovat tarkoitettu vain ja ainoastaan neuvostoautoihin” (mm. Lada, Volga ja Mosse) ja piste. Eli sippisaksassa tehtiin (saatiin tehdä) vain 2 tahtiautoja. No Warreen laitettiin nelitahtimoottori heti sen jälkeen kuin muuri kaatui, se taisi olla Volkkarin peruja. Warren valmistus loppui kuitenkin aika pian tämän jälkeen. Warreja seisoi tämän jälkeen Haka-auton varastokentällä (Kaivokselassa/Tampereen motarin varrella) suuria määriä, taisi mennä muutamia vuosia ennen kuin ne (2/4 tahtia?) oli myyty. Warreissa oli se ”hauska” ominaisuus, että kun seisoit liikennevaloissa ja äkkiä lämmityslaite puhalsi auton sisätiloihin todella inhottavan hajun, niin silloin oli aivan selvää että nyt on Warre lähistöllä ja kun avasit hiukan ikkunaa, niin jo kuuluikin ”iloisesti” että ”rin-tin-tin---rin-tin-tin---rin-tin-tin”. Auton tyhjäkäynti ei pysynyt tasaisena vaan se vaihteli kokoajan. Lämmityslaite piti sammuttaa välittömästi ja nenä sulkea sormilla. Sitten piti katsoa, että et ole seuraavissa liikennevaloissa samassa tilanteessa. Toinen esimerkki on se että elintarvikkeiden tuotanto SEV:sä oli tiukasti rajattu eri maiden kesken. Esim. Kuubassa saatiin tuottaa pääsääntöisesti vain sokeriruokoa koko poppoon tarpeisiin, ei paljoa muuta. Bulgariassa taas viljeltiin lähinnä perunaa. Niitä roudattin sitten peltipurkkeihin pakattuna valtameren yli Kuubaan suuria määriä. No olihan tässä se pointti että homma hoitui näppärästi MEPA kuljetuksina. Legendahan on myös se että rautalankaa, sinkkiämpäreitä ja jerrykannuja valmistettiin vain neukkilassa. Posliinisia sulakkeen kansia ja 4.5 voltin peltifikkareita taas tehtiin vain sirppisaksassa. No meni taas vähän ohi aiheen ja tarina venyi vähän pitkäksi, mutta olkoon kaikki tyyni. Tiedoksi: Tätä ei ole kuitenkaan pakko lukea, jos aiheet eivät kiinnosta. Mikä tieto ei ole itsellä ”pääkopassa” niin sen hankin netistä tai pirauttamalla kaverille, eihän tämä nyt ihan Wikin tasoa ole, mutta parhaani kuitenkin yritän. |
||||
|
|
25.07.2024 22:28 | Jarno Piltti | ||
| Idyllinen näkymä. Kauempana harjakattoinen muuntaja? Ja radan vieressä kieltotaulu sakon uhalla ja laitekaappi? Vai ihanko vaan vaihdekoppi? Vähän pienen näköinen sellaiseksi? | ||||
|
25.07.2024 22:25 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan kuitenkin kuljettajan puoleisen männänvarren tiiviste? | ||||
|
25.07.2024 22:22 | Kari Kuusela | ||
| Kuvasta erottuu hyvin kiskopainon muutos ennen tasoristeyksen kantta. Sama järjestely on havaittavissa monilla muillakin rataosilla. Olisiko niin, että tasoristeyksien rakenteet on standardisoitu ja K30 kiskon tasoristeykset päivitetään tähän raskaamman kiskon malliin - jopa museoradalla? | ||||
|
25.07.2024 22:22 | Jarno Piltti | ||
| Luoja paratkoon ei. Alati suositeltava M.Minnaertin Maiseman valot ja värit ei kerro kenen mukaan ilmiö on nimetty, ja milloin. Sivusateenkaari on kuitenkin hyvin paljon yleisempi ilmiö kuin mitä yleensä luullaan. Ja nyt kun kuvateksti tavoitti toisenkin aivosoluni: turha puhua ettei kännykällä saisi vork-tasoisia kuvia! |
||||
|
|
25.07.2024 21:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno: - Stubbin tuppivyö...? | ||||
|
25.07.2024 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, sitä itteään, "rautalankakiskoa" ja kokonaiset 30 kiloa paino metriltä. Tällaista kutsuttiin raskaaksi kiskotukseksi siihen aikaan, kun paappavainaa oli Östermyrassa Itikan teurastamolla kieliä lukemassa. Seuraava malli olikin ryss - eikun ööö, tuota - itäisen ystävän suunnittelema K43, painoltaan 43,567 kg metriltä. Ellen nyt niin väärin muista, tuli K43 käyttöön just ennen "serkusten sotaa" (= I maailmansota) vuoden 1913 tienoilla...? Herra Teppo N. ja veljensä Petri N.: - appuuva! |
||||
|
25.07.2024 21:08 | Jarno Piltti | ||
| Liikennepaikka löytyy vorkin kuvahausta kun kirjoittaa kuvauspaikaksi Starckjohann Steel. Ja Hartwallin takana tosiaaan ollaan. | ||||
|
|
25.07.2024 21:04 | Jarno Piltti | ||
| Knoppitietona (niitähän vorkissa arvostetaan?) sateenkaarien välissä tumma alue nimeltä Aleksanterin vyö. | ||||
|
25.07.2024 20:57 | Jarno Piltti | ||
| Varmaankin käytännöllinen vehje siihen käyttöön mihin on tarkoitettu. EVN-numeron kahdeksas numero 9 = sekalainen. | ||||
|
25.07.2024 20:54 | Jarno Piltti | ||
| Hieno höyrykuva. Tämä mahdollisuus matkustaa III luokan vaunun kyydissä on kyllä upeaa palvelua museolta. | ||||
|
|
25.07.2024 20:50 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva sekajunasta. Kiskot näyttää kovin ohuilta. | ||||
|
|
25.07.2024 20:08 | Jaakko Tuominen | ||
| Toinen vaihtoehto ennen nimen muutosta? on Hartwallin takana Loviisan radan toisella puolella oleva tuoreempi varasto. | ||||
|
|
25.07.2024 19:59 | Jaakko Tuominen | ||
| Julius, starkin päävarasto oli ratapihan Helsingin pään etelä puolella, nyt asuntoja. | ||||
|
|
25.07.2024 19:49 | Markku Naskali | ||
| "Pikku juna siellä pikku radallaan. Kuinka pysyy tiellä..." Noin laulettiin aikoinaan. Kysymys on edelleen ajankohtainen kuvaa katsellessa. No onhan sitä testattu, kuten muiden kuvien yhteydestä selviää. |
||||
|
|
25.07.2024 19:09 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos. Vaatihan se hieman tuuria, pilvet ja aurinko kohdilleen :) | ||||
|
|
25.07.2024 17:55 | Juha Pokki | ||
| Pillari ei myöskään ollut ainoa toimittaja, kalustoa tuli Druzhba-hankkeelle myös ainakin Komatsulta ja Clevelandilta. | ||||
|
|
25.07.2024 17:50 | Juha Pokki | ||
| 1970-luvulla Caterpillar toimitti Neuvostoliitton huomattavan määrän telatraktoreita useamman vuoden aikana, ja ne varusteltiin länteen suuntaavien kaasuputkilinjojen rakentamiseen. Esimerkiksi NYT kirjoittaa lokakuussa 1972 näin: Caterpillar Tractor Gets $68‐Million Soviet Order The Soviet Union signed a $68‐million contract here yesterday to buy tractors and pipelaying equipment from the Caterpillar Tractor Company of Peoria. Ill. The machinery will be used to build large‐diameter pipelines to transport natural gas within the Soviet Union and to countries in Western Europe. The contract was signed in a private dining room on the 64th floor of the RCA building by Albert V. Engibarov, chairman of V/O Traktoroexport, a Soviet Government agency responsible for imports and exports of agricultural and construction machinery, and J. W. Busch, managing director of Caterpillar Overseas of Geneva. In reply to questions, Mr. Engibarov said that the agreement also provided for possible licensing arrangements between Caterpillar and the Soviet agency. E. C. Chapman, vice president of marketing for Caterpillar, said the Russians had shown interest in some of Caterpillar's component designs that could be incorporated into Sovietbuilt tractors. Under the agreement, Caterpillar will deliver about 550 tractors and pieces of pipe‐laying equipment starting early next year. Delivery is expected to be completed by early 1974. For Caterpillar, it is the second big contract with the Soviet Union. In 1970, they signed a $40‐million contract for 350 tractors and pipe‐laying equipment. |
||||
|
|
25.07.2024 17:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä kuva, jonka viesti kuuluu: - juna on ohittamaton! | ||||
|
25.07.2024 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| No mitäs, herra Tero. Punnitaan juna, ennenkuin se lähtee Helsingin laiturivaihteelle lähtöään odottamaan. Jos konnareista joku painaa liikaa, komennetaan se "läskipontso" pois sieltä. Painolla kun on oma merkityksensä sähkön kulutuksessa ja siten taas - taloudessa! (Se kun on se siwa silkkaa säääääässtöääähh!!) |
||||
|
|
25.07.2024 16:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Julius. Siellä oli ollut myös sellainen tavaraliikenteelle avattu asema kuin "Upolahti". Siellä oli ollut myös rautatievirkamies (ihan oikeasti!) rahtikirjoja kirjoittamassa. |
||||
|
25.07.2024 16:18 | John Lindroth | ||
| Kiva Vr1 kuva 500 sarjan koneesta suoralla vesitankilla. 500 sarjalaisen Kanan kyydissä sain kerran olla sen tehdessä vaihtotöitä Savonlinnan ratapihalla kesällä 68. | ||||