Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.03.2024 17:31 | Eljas Pölhö | ||
| H214 oli Tuolloin jo Dm7-juna (joko VLV tai VLLV). Myös H212A on useita havaintoja Sr12-vetoisena ainakin 1969 alusta lähtien. H213 Riihimäen vaunut tulivat jollain aamujunista. Postivaunusta en osaa sanoa kun minulla ei ole tuolta ajalta postivaunujen kulkusuunnitelmaa tai edes aikataulua. | ||||
|
27.03.2024 17:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Vieläköhän tähän saisi vertailukuvan nykypäivältä? | ||||
|
|
27.03.2024 14:02 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko vastaavasti klo. 13 aikoihin Helsinkiin saapunut juna muutettu näihin aikoihin Lättähatuille? https://vaunut.org/kuva/21128 Missä muussa junassa palasi Helsinkiin H213:n vaunustoa, kun siinä oli postivaunukin sekä päivävaunuja enemmän kuin tässä? |
||||
|
Kuvasarja: Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa |
27.03.2024 13:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kaikki materiaali linkkeineen on tervervetullutta. | ||||
|
27.03.2024 11:09 | Markus Selin | ||
| Vaunut vaikuttaisivat olevan järeydeltään aika lähellä Tampereen vaunuja. Sama pienin kaarresäde (25m), kolmiosainen, 37m pituutta ja vain 4cm leveämpiä (2,69m vs 2,65). Tyhjäpaino on näissä jonkin verran suurempi, 64 tonnia verrattuna Tampereen 56,8:een. Tosin Jokerin Articienkin tyhjäpäino on 58,6 t vaikka pituutta niillä on yli kolme metriä vähemmän. Jos valmistajan esitteessä buff load tarkoittaa suurinta sallittua painoa, niin siinä ero on vielä isompi. 220 000 lbs on tasan 100 tonnia eli kahdeksan akselin yli 12,5 tonnia, kun Tampereella vastaava on 10t |
||||
|
27.03.2024 10:33 | Jari Ahokas | ||
| Totta, seison korjattuna. Sarja 457 - 463 on vuodelta 1997. Kyljessä näkyvä pariovi kätkee invanostimen taakseen, 460 - 463 saivat nostimen vuonna 2020 ja samalla maalattiin 900-sarjan värityksellä. | ||||
|
|
27.03.2024 09:53 | Mikko Herpman | ||
| Edellisellä reissulla Nolassa tuli käytyä näitä ihmettelemässä ja osa vaunuista kuten tämä on uustuotantoa. Onneksi on tehty kuitenkin vanhan tyylin mukaan. 900 sarjan vaunut ovat alkuperäisiä Thomas Car Worksin valmisteita mutta 400 ja 2000 sarjat (replikat 900 sarjasta)on tehty -90 -2000 luvuilla New Orleansissa. |
||||
|
27.03.2024 09:47 | Timo Salo | ||
| Tuo muuten kannattaa katsoa samalla, uskomattoman hieno video sisällöltään... (mm. akkakäyttönen vartioitu silta)https://areena.yle.fi/1-50157293 | ||||
|
27.03.2024 07:57 | Jari Välimaa | ||
| Amerikoissakin akkujunat näyttävät valtaavan sijaa dieselitä, Stadlerin uutinen. "Metra ja Stadler ovat allekirjoittaneet sopimuksen 16 akkusähköjunasta. Alkuperäinen tilaus on kahdeksalle, kahden vaunun moottorivaunulle. Tässä ensimmäisessä kilpailussa akkujunista Yhdysvallat, Stadler jatkaa viimeaikaisen menestyksensä lisäämistä, mukaan lukien sopimuksen allekirjoittaminen sopimusoptio vetyjunista Kaliforniaan vuoden 2024 alussa ja kiskokulkuneuvoista vaihtoehtoisia käyttöratkaisuja on jo myyty Yhdysvalloissa. Stadler vahvistaa jälleen johtoasemansa asema kiskokulkuneuvoissa, joissa on vaihtoehtoinen voimajärjestelmä." https://www.stadlerrail.com/media/pdf/2024_0221_media_release_first_battery_trains_from_stadler_for_chicago_en.pdf Onkohan Stadler kehittämässä jo diesel osaston korvikkeeksi akkuja ? |
||||
|
|
27.03.2024 02:19 | Rasmus Viirre | ||
| Dr16 käytöstä ”Keski-Suomessa” tuli 2010-luvulla säännöllistä Iisalmen radalla. Talvivaaraan aloitettu uusi liikenne sekä vähän myöhemmin veturin yleistyminen Pyhäsalmen junissa. Myös Kokkolan ja Pietarsaari Alholman välille tuli Dr16:n käyttöä. Pienhuollot, säilytykset ja tankkaukset hoiti Kokkolan entinen varikko. | ||||
|
27.03.2024 01:54 | Timo Humalisto | ||
| Ei 2278x ? | ||||
|
26.03.2024 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, vanhassa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiassa (kyllä, juuri siinä keisarinna Elisabetin alias Sisin valtakunnassa) kerrottiin tsekkien juuri puhuvan puhtainta saksaa. Vinkkinä tosin, että paree opetella tsekkiä laajemminkin, sillä se kertoo paikallisille siitä, että kunnioituksesi osoituksena heitä kohtaan hallitsisit vaikka esimerkiksi alkeet. He pitäisivät siitä! Saksaa on vähän hankalahkoa mennä tarjoamaan, herroista Konrad Henlein ja Reinhard Heydrich on tsekeille jäänyt takuuvarmasti ikävät muistot. Edellinen oli sudeettisaksalaisten puolueen johtajantapainen ja jälkimmäinen kylmäsilmäinen protektoraatin "valtakunnan suojelusherra" eli Reichsprotektor. |
||||
|
|
26.03.2024 22:54 | Otto Tuomainen | ||
| Jimi, junanlähettäjä sanoi jotain mitä en ihan ymmärtänyt, mutta päättelin että oleskeluni asema-alueella kiinnosti häntä. Sanoin että kuvaan junia, hän vastasi hyvä ja poistui toimistoonsa. Osaan jonkin verran tšekin sanoja, mutta olisi hauska osata kieltä ihan kunnolla. | ||||
|
|
26.03.2024 22:26 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuossa mainittiin veturien tulevan palvelemaan Pohjois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen sähköistämättömiä rataosuuksia. Pohjois-Suomessa näitä näkyi, siis Oulun korkeudella ja ainakin 2010-luvun puolivälin jälkeen Pohjois-Karjalassa. Mahdollisesti jo aiemminkin, mutta mikä oli Keski-Suomen tilalle? Taisivat meilläpäin olla kuitenkin enemmän Dv12 ja Dr13 "in" junien vetäjinä. | ||||
|
|
26.03.2024 21:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä siis Stadlerin valmistama juna? | ||||
|
|
26.03.2024 21:40 | Kari Kuusela | ||
| Nykyaikaista amerikkalaista lähiliikennettä. Mutta kulku laitureille käy vanhanaikaisten turvattomien tasoristeysten kautta. | ||||
|
|
26.03.2024 18:46 | Erkki Nuutio | ||
| Areenan uutisessa Dr16:n taustana on Valmet Oy Lentokonetehdas / Tampereen tehdas. Tehtaasta on jäljellä sen lakkoiluihin tympääntyneen Valmetin ja Tampereen kaupunginjohdon + kiinteistökeinottelijoiden allianssin jäljiltä tehtaanpiippu (näkyy uutisen lopulla). Vanha ruokala, sittemmin toimipaikkani Metsäkonetehtaan konttori + metsäkonesuunnittelu on sekin hävitetty taustakumpareeltaan. |
||||
|
|
26.03.2024 18:08 | Timo Salo | ||
| https://areena.yle.fi/1-50096561 Joka sana totta...! | ||||
|
|
26.03.2024 15:29 | Mikko Herpman | ||
| Dr16 taisi kyllä olla monin osin aikaansa edellä ja mikäli poliittiset toimet olisivat olleet erilaisia kyseessä olisi saattanut olla erittäinkin hyvä vientituote. | ||||
|
|
26.03.2024 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isovaaleen esittelyyn liittyen: tuolloin mainittiin myös mahdollisuus saada uudesta veturityypistä vientituote. | ||||
|
26.03.2024 10:27 | Tapio Keränen | ||
| Muutin kuvauspäivämäärän saamieni tietojen mukaiseksi, joten ei se sitten ollutkaan kiirastorstai. | ||||
|
26.03.2024 10:23 | Tapio Keränen | ||
| Muutin kuvauspäivämäärän saamieni tietojen mukaseksi. | ||||
|
|
26.03.2024 10:22 | Tapio Keränen | ||
| Muutin kuvauspäivämäärän saamieni tietojen mukaiseksi. | ||||
|
|
26.03.2024 09:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta kerrottiinhan jo 80-luvulla dieselsähköveturi Iso Vaaleen suunnittelussa olleen yhtenä lähestymiskulmana se, että veturi olisi niin haluttaessa helposti muunneltavissa sähköveturiksi. Siis sen lisäksi, että lohkorakenteen mainostettiin nopeuttavan vikojen korjaamista. Nykyään muunneltavuusajatus on mennyt veturiteollisuudessa vielä pidemmälle. Mutta ei ehkä enää niinkään käyttäjän näkökulmaa pääpainopisteeksi asettaen, vaan suunnittelu- ja tuotantoprosessin huojentamiseksi. Muuten mahdollisimman samanlaisesta veturiaihiosta saattaa tilaaja speksata itselleen mieleisensä laitoksen, joko Tr3:n tai Hr3:n, valitsemalla mm. sopivat telit eri vaihtoehdoista. | ||||
|
|
26.03.2024 09:38 | Eljas Pölhö | ||
| Jatkona Esan istuinten muunneltavuuteen: Sv12 istuimista Ko 404 v.1964/122: Vastaanotetuissa Sv12-sarjan vetureissa on koneapulaisen tuoli asennettu siten, että koneapulainen joutuu aina istumaan selkä kulkusuuntaan, ajettakoon veturilla kumpaan suuntaan tahansa. Jt:n mukaan on koneapulainen kuitenkin velvollinen tähystämään kulkusuuntaan. Tästä syystä onkin koneapulaisen tuoli käännetty kulkusuuntaan, josta aiheutuu kuitenkin se haitta, että veturi täytyy aina päätepisteessään kääntää ympäri, vaikka veturi on tehty ajettavaksi molempiin suuntiin. Erittäin haitallista on on jatkuva yhteensuuntaan ajo vaihde- ja suuntalaatikon sekä voimansiirtolaitteiden hammaspyörille, koska ne kuluvat aina samalta puolelta. Edellä olevaan viitaten esitän, että Sv12- ja Sr12-sarjan vetureihin asennetaan kiireellisesti kääntyvät istuimet, siten kuin koneteknillinen toimisto on esittänyt. Allek: Yli-insinööri J Toivanen |
||||
|
|
26.03.2024 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivänä oli kiirastorstai. | ||||
|
26.03.2024 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti punaväri ei ole verta... | ||||
|
|
26.03.2024 09:22 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 1010 on tuonut junan H212A. | ||||
|
|
26.03.2024 09:21 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 1010 on saapunut junassa H212A klo 9:50. Viereisellä raiteella on P72 Kontiomäeltä, tulo 9:10. | ||||
|
|
26.03.2024 09:18 | Eljas Pölhö | ||
| Juna on H212A, tulo Helsinkiin 9:50. Se on Turistissa merkitty kiskoautojunaksi, mikä ei pitänyt paikkaansa ma-la, jolloin H212A toi Toijala-Riihimäki junan H232 vaunut Helsinkiin palautuakseen taas junilla H213 ja H231. | ||||
|
|
26.03.2024 09:01 | Timo Salo | ||
| Opettavainen kuva heti aamusta sattumana... :-( | ||||
|
|
26.03.2024 08:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22312 oli vielä tavallinen satapaikkainen. Kolme vuotta kuvanoton jälkeen se oli lähiliikennevaununa, pidennetyillä eteisillä. F 3928 (vuodelta 1938) hylätty vuonna 1980. Ei 22214 oli rakennettu vanhalle aluskehykselle vuonna 1946, 90-paikkaiseksi. Sille tuli hylkäys vuonna 1972. 22312 hylättiin vuonna 1988. |
||||
|
26.03.2024 08:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuttaa sairaan paljon 57XXX-sarjan geeberttaa. | ||||
|
|
26.03.2024 08:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja vaihdemiesoletetuille riitti työmaata tasavaltamme pääkaupungin keskusasemalla...! Vaikka vaihdonkielto-opastimessa olikin pätemättömyysristi. | ||||
|
|
26.03.2024 08:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Puhuitteko junanlähettäjän kanssa? Oletko kommunikoinut englanniksi, vai opiskellut tšekkiä? | ||||
|
|
26.03.2024 08:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kyse aamutuimasta tai - päivästä? Pekan takana näkyy seisoksivan saapunut yöjuna. |
||||
|
|
26.03.2024 08:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki: veturipuolella muunneltavuus ei uskoakseni ole suunnittelussa päätavoite. Käyttötarkoitus on tietyssä mielessä rajattu. Muutokset lienevät olleen ennemminkin pakon sanelemia (vrt. esimerkiksi Dr12 versus Dr15), tai 25-sarjan Dv12:n lievä paranteleminen. Lievä siksi, että moottori-vaihteisto-yhdistelmä pidettiin ennallaan. Lievästi vinoiltuna: - muunneltavuus olikin sitä, että alkuperäinen Valmet/Lokomo-kuljettajanistuin vaihdettiin autopuolelta tuttuun Bremshey-merkkiseen, heko heko. Autopuolelta muunneltavuudesta olen saanut jonkunlaisen käsityksen V-8 Magazinesta, heko heko. |
||||
|
|
26.03.2024 08:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, ei välttämättä. Rataosaston palweluskunta, eli juuri se kuuluisa "topparoikka" hallitsi raiteeseen liittyvät työnsä. | ||||
|
|
26.03.2024 07:34 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos Esa ja korjaan palkintovuoden. Se oli 1995 ei 1985. Vaikka isojen toimijoiden kokonaisvaltaista ratkaisua tavoitelleet kehityshankkeet eivät ole onnistuneet, ovat eri toimijat onnistuneet rajoitetummissa osuuksissa kohtuullisen hyvin. Sillä ne ovat saaneet mm. lyhennettyä toimitusaikojaan ja kannattavuuttaan. Ehkä merkittävin ja näyttävin tällaisista oli erinomaisesti myynyt 80-luvun Scanioiden 80-luvun GPRT- mallisto. Se painottui ohjaamoversioiden (nokaton/nokallinen, matala/korkea, päivä/makuu jne) toisistaan eriytymisen siirtämiseen myöhempään vaiheeseen ohjaamovalmistuksessa. Tämä merkitsi ja edellytti mm. vakioituja liityntäpintoja ja yhteisten osien ja alakomponenttien pidemmälle vietyä standardointia. Palkintoni ei tullut pelkistä ymmärrettävistä ajatuksista ja toteutuspiirustuksista, vaan niiden pohjalta neuvoteltiin Volvo Lastvagnar Ab:n kanssa lähes vuoden ajan vastapuolen ollessa yhtiön silloinen tj Karl-Erling Trogen. Volvo itse oli juuri edellä epäonnistunut jokseenkin vastaavassa kehityshankkeessaan ja siksi kiinnostusta löytyi. Ehdotus kuitenkin raukesi koska sekään ei riittävän hyvin ratkaissut muutamaa kriittistä osuutta toteutuksessa. Kokonaisuuden ratkaisemiseen ratkaisevat hyödyt antavalla tavalla ei riittänyt 5 vuoden kehitystyö. Vasta 30 vuoden kehitystyö on viemässä perille. Kehittämisessä lähdetään yleensä sisältä ja edetään polveillen ulospäin. Riippumatta siitä käytetäänkö yhä dieselmoottoria vai sähkömoottoria tai molempia, on ydinkomponentti - keskipiste joka halutun versioinnin kilpailukykyisesti sallii tai estää lopultakin viisaasti toteutettu mekaaninen vaihteisto. Mikään myytävistä tai julkistetuista vaihteistoista ei ole tarvittavalla tavalla muuntelukelpoinen ja oikealla tavalla kompakti. Pidemmälle edetessä väistämättä on haettava kilpailukykyisyyden edellytyksenä oleva toimiva ratkaisu etuauto/taka-auto -kysymykselle. Periaatteessa kaikki taka-autot ovat erilaisia ja kysymys etu- ja takapuoliskon toisiinsa liittämisen ajasta ja paikasta on olennainen. En ole koskaan suunnitellut vetureita, joten en niiden muunneltavuuden toteutusta arvioi. Yleiset koneiden muunneltavuuden ehdot ja keinot ovat toki käypiä vetureihinkin. Keskeisimmät niistä voisi esittää muutamien sivujen esityksellä. |
||||
|
|
26.03.2024 05:33 | Jouni Halinen | ||
| Esa: onko sitten olemassa myös "rekkaroikka" eli vähän sama asia kuin aikoinaan kerrottiin poliisipartiosta, että toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa. Ymmärsin Robertin puheista että tämä kyllästämö on vielä toiminnassa, aika riskaapeli homma kun se näyttää olevan jossain hiekkakuopalla. Ja sehän monesti tarkoittaa että kyseessä on pohjavesialue. Roihupellon yritysalue on rakennettu myös entisen kyllästämön alueelle ja sielläkin on tehty vuosien mittaan suuria massan vaihtoja. Pari kuvaa alueesta kyllästämön ajoilta. https://vaunut.org/kuva/99633 https://vaunut.org/kuva/126371 |
||||
|
26.03.2024 00:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunujen käyttö väheni ja loppui sitä mukaa kun teräsvaunuja saatiin niiden tilalle. Puuvaunuja käytettiin 1980-luvulla pikajunissa vain täydennysvaunuina esim viikonloppuisin. Silloin oli tosin yleistä että ne olivat junan päissä, yleensä Helsingistä lähtiessä keulilla ja palatessa hännässä, mutta ei niillä sijoituksella ollut turvallisuuden kanssa tekemistä. Yöjunissa puisia makuuvaunuja saattoi olla junan keskivaiheella, samoin matkatavaravaunuja, mutta viimeiset puumakuuvaunut taisivat kulkea 1980. | ||||
|
|
26.03.2024 00:25 | Robert Sand | ||
| Kyllästämön kapearaide on uusittu muutama vuosi sitten ja on nyt huippukunnossa. Nykyään harvinaista että yritys investoi kapearaiteiseen rataan. | ||||
|
|
25.03.2024 23:36 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko tullut vasta 1970-luvun lopulla silloin sattuneiden useamman vakavan junaonnettomuuden myötä? Esim. tässä vuodelta 1974 olevassa kuvassa on vielä melko sekalainen vaunujärjestys: https://www.vaunut.org/kuva/32911 | ||||
|
|
25.03.2024 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Tuliko jossainvaiheessa ehdotus/määräys (?) puu-/teräsvaunujen sijoittelusta omiksi ryhmiksiin junissa? | ||||
|
|
25.03.2024 22:31 | Jorma Toivonen | ||
| Miksiköhän sivuikkunoiden näkyvyyttä on rajoitettu? | ||||
|
|
25.03.2024 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, parhaat onnitteluni palkinnosta, joka ilmiselvästi korosti ongelmanratkaisutaitosi merkittävyyttä. | ||||
|
25.03.2024 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Carolus Lindbergin "Suomen kirkot" - (julk. 1934) kirjan mukaan kuvan kirkko ei vastaa etelä-Pohjanmaan todellisuutta. Tuon tapainen kattoratsastaja on tosin Kuortaneen kirkossa, joka oli Antti Hakolan pykäämä vuonna 1777, se on siis ristikirkko. Staattisesti hyvin vaikea toteutettava pitkäkirkossa (siis pelkän kurkihirren kannattamana!). Vimpelin kirkko on pyöreä siksi, että vimpeliläiset pääsevät kuulemma konkonenineen kääntyilemään siellä... Alavuden vanha kirkko (C. Bassi ja C. L. Engel) vuodelta 1825 oli 12 - kulmainen kehän muotoinen pytinki ja se paloi vuonna 1912. |
||||
|
|
25.03.2024 22:19 | Erkki Nuutio | ||
| Itse käytän nimitystä lohkorakenne. Tavoite on muuntelukelpoisuus, eli valmiita lohkoja eri tavoin yhdistelemällä voidaan tehdä mitä moninaisempia tuoteversioita, jotka toteuttavat onnistuneesti asiakkaiden nyt ja myöhemmin haluamat mitä moninaisimmat ja tarvittaessa mitä mielettömimmät tuotetarpeet. Aikanaan vedin puolisen vuotta muuntelukelvottomuudessaan toivottoman tuotteen, Hollming (Kestotankki) -säiliöauton suunnittelun. Se oli vielä kehnompi kuin totutut mersuvolvovoscanioiden tuotteet - joita kukin näistä tekee yli 60.000 kpl vuodessa - kaikki erilaisia. Nämäkin valmistajat ovat kunnianhimoisissa kehityshankkeissaan yrittäneet löytää oleellisesti muuntelukelpoisemman toteutustavan kuorma-autoilleen. Mutta kaikki ovat hankkeissaan oleellisilta osin epäonnistuneet. Toki mm. läpimenoaikojen lyhentämisella ovat nämä voineet normaalitapauksissa luopua lopputuotteidensa valmistuksesta varastoon, jollainen väistämättä johtaisi jälkikäteisiin muutostöihin ja kustannuksiin. Vaikka mainittu säiliöauto ei ollut juuri lainkaan muuntelukelpoinen, noudatettiin kyseisen proton pikaisessa suunnittelussa lohkoperiaatteita. Tämän ansiosta tehtävään palkatut kymmenkunta taitavaa suunnittelijaa saattoivat samanaikaisesti suunnitella heille ennestään täysin tuntemattoman tuotteen vajaassa kolmessa kuukaudessa - samalla kun tehdas välittömästi teki kyseisen protoauton (1.4.-20.6.79) Siitä lähtien olen vuosikymmenten ajan pureutunut muuntelukelpoisuuden edellytysten ratkaisemiseen ja uusien ratkaisujen mahdollistamien kiinnostavien tuoteversioiden luonnosteluun. Jo vuonna 1985 Keksintösäätiö antoi siihenastisista tuloksistani 50.000 mk tunnustuspalkkion. Veturi on konepajatuotteista likimain helpoin sopivilla lohkoratkaisuilla onnistuneesti muunneltavissa oleva tuote. |
||||
|
|
25.03.2024 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Hannu. Raidetta ei tarvitsisi rekata viivotinsuoraksi.... Kertauksen vuoksi: toppaaminen = suunta suoraksi pystysuunnassa, rekkaaminen sama vaakasuunnassa (näin pikaisesti). Uskon että tiedät tämän toki, mutta tulevaisuuden uusia vorgaajia ajatellen nyt piti tämäkin laittaa. |
||||
|
|
25.03.2024 21:55 | Petri Nummijoki | ||
| Kirkon keskellä olevalla tornilla ja erillisellä kellotapulilla varustetut kirkot taitavat olla Etelä-Pohjanmaalla ristikirkkoja, jolta tuo ei vaikuta. Poikkeuksena olisi Vimpelin pyöreä kirkko sekä Alavuden kirkko, joka on vasta 1914 valmistunut ja varmaan liian moderni tämän kuvan tarpeisiin. Olisiko tämä siis mahdollisesti useammasta kuvasta koostettu tai vaihtoehtoisesti yksityiskohdiltaan pelkistetty, jos on todellisesta tilanteesta? | ||||
|
25.03.2024 21:34 | Ossi Rosten | ||
| Sinistä valoa on hankala saada aikaiseksi millään normaalilla hehkuun tai liekkiin perustuvalla valonlähteellä koska niiden (väri)lämpötila ei vain riitä, ts. ei ole sinisen värin spektriä valonlähteessä suodatettavaksi näkyviin. Neonputkilla tai nykyisillä ledeillähän tuota ongelmaa ei ole. Mutta se että sininen valo soveltuu äärimmäisen huonosti mihinkään mikä pitää näkyä pitkälle, sinisellä valolla kun on taipumus sirota maapallon kaasukehässä, jota ilmakehäksikin kutsutaan, joka suuntaan. Tosin, onneksi siroaa, musta kesätaivas olisi aika synkkää katseltavaa... (samaisesta syystä punaoranssi valo ei oikein toimisi marsissa, sinne pitää suunnitella uudet opasteet sitten kun se aika koittaa ;) ) |
||||