Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.07.2024 16:18 | John Lindroth | ||
| Kiva Vr1 kuva 500 sarjan koneesta suoralla vesitankilla. 500 sarjalaisen Kanan kyydissä sain kerran olla sen tehdessä vaihtotöitä Savonlinnan ratapihalla kesällä 68. | ||||
|
25.07.2024 15:38 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kesäinen kuva! | ||||
|
25.07.2024 14:52 | Teppo Niemi | ||
| kaksinkertainen sateenkaari ja juna. Onnittelut. | ||||
|
25.07.2024 13:58 | Julius Ylitalo | ||
| Ennen on ollut jossain Lahden lähellä vanha liikennepaikka jonka nimi oli Starckjohann steel. | ||||
|
25.07.2024 13:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitähän Ilmalassa vaunuvaakalla tehdään? | ||||
|
25.07.2024 04:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toveri Reguspatoffin salat tulevat nyt julki: Registered in United States Patent Office. (Äkkiseltään tulkittuna?) Nyt taisi "pjatiletka" vähän yskähtää...? |
||||
|
25.07.2024 03:54 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana, enkä ollut kuvaa aikaisemmin huomannut. Upea kuva, tosiaan kuin joulusadusta! | ||||
|
|
25.07.2024 03:50 | Lasse Reunanen | ||
| Eivät taida puskukoneita olla, ellei ole ollut tarkoitus varustella sellaiseksi 5-vuotissuunnitelman puitteissa. Enemmän pitäisin noita juurikin telatraktoreina kuten kuvatekstissä on mainittu. Suuressa ja mahtavassa suosivat niitä kolhooseilla peltovetäjinä pitkäänkin. Omaa tuotantoa oli runsaastikin eri kokoluokissa, mutta kait tuotekehitystäkin piti välillä tehdä. Neuvostoliiton tärkein konesuunnittelijanhan oli tunnetusti herra Regus Patoff. | ||||
|
25.07.2024 03:05 | Lasse Holopainen | ||
| Näitä siis onkin muitakin kun vaan 1009. Näiden kanssa enempi parempi. | ||||
|
25.07.2024 03:03 | Lasse Holopainen | ||
| Piristävän värinen Hr1 | ||||
|
25.07.2024 02:59 | Lasse Holopainen | ||
| Hiäno kuva. Siitä olisivat ottaneet kiihdytyskisan. | ||||
|
25.07.2024 02:56 | Lasse Holopainen | ||
| Dm12 siitä kattoo vierestä että riittääköhän tossa varmasti vetovoimaa | ||||
|
25.07.2024 02:23 | Joonas Kauppinen | ||
| Jouni: oleppa hyvä vain. :) Olen jo pitkää seurannut kirjoitteluasi. Kirjoitat mielenkiintoisia asioita ja tuot esille hyvin tietoa. | ||||
|
|
24.07.2024 23:18 | Petri Nummijoki | ||
| Omaa puskutraktorituotantoa joo mutta eri asia sitten, mikä oli niiden kestävyys, polttoaineen kulutus tai työjäljen laatu. Markkinoitiin neuvostoliittolaisia puskutraktoreita Suomessakin mutta lähinnä kokeilukappaleisiin jäivät. Jotain harrastetraktoreita on ehkä jälkikäteen tuotu. | ||||
|
24.07.2024 21:49 | Rasmus Viirre | ||
| Mielenkiintoista pohtia vaihtoehtoista ”tulevaisuutta”. Olisiko Sr3:t jo ns. vihdoin Tahkoluodossakin, jos idän liikenne olisi vielä olemassa? Tietysti sähkövetureiden tarve olisi koko Suomessa silloin suurempi.. Ja olisiko Dr19:sta ollut käyttöä Tahkiksen vaihtotöihin. | ||||
|
|
24.07.2024 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaahas, eikös aatteen miehillä ollutkin omaa telaketjutraktoritiotantoa? Etteivät pillarit olisivat olleet menossa johonkin/joihinkin kolmansiin valtak- eikun - ööö - maihin? Mitähän noiden neukkuvaunujen osoitelapuissa luki? Nahodka? Shanghai? |
||||
|
24.07.2024 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosiaankin. Hyvää työtä, herra Antti! | ||||
|
24.07.2024 20:56 | Teppo Niemi | ||
| Väylä-viraston sivujen https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://vayla.fi/espoonkaupunkirata&ved=2ahUKEwihz4vsjpSHAxXPIxAIHRoVBngQFnoECBUQAQ&usg=AOvVaw0CTPZ0Bw6eciGd_anEPdZ- kuten asia kerrotaan myös Resiina 2/2024 sivulla 58 katko on 24.6 - 28.7.2024. Eli maanantaiaamuna 29.7. pitäisi rautatieliikentden taas alkaa. |
||||
|
|
24.07.2024 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, mitä kommenttisi viimeiseen kappaleeseen tulee, olen suunnattoman iloissani siitä, sillä olen itsekin yrittänyt availla historioita laajemmin, sikäli kuin oma ymmärrykseni ja tietoni jotain pohjaa matkaansaattaa. Samaa tarkoittaa joskus esiin tuomani knopit tekniikan puolelta. Juuri siltä pohjalta että jos vaikkapa yksikin lukija oppii vaikka jotain "vibrafonisäätäjän" sielunelämästä, niin se on kaikki kotiinpäin. Tietämättömyyden tammi, ollaan molemmat oltu sitä kaatamassa, monen muunkin täällä olevan "kirvesmiehen" kanssa. Mutta kun se pahukkeri tekee taimiakin, joten työmaatahan riittää. |
||||
|
24.07.2024 20:49 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva. | ||||
|
24.07.2024 20:31 | Lasse Holopainen | ||
| Tossa vaunussahan meikäläinenki tais välillä oleilla lähellä veturia just tossa tilanteessa. | ||||
|
|
24.07.2024 20:29 | Jouni Halinen | ||
| Ainoa vaihtoehto aikataulullisesti tässä on se, että kun monttu on kaivettu oikeaan korkoon, niin paikalle rakennetaan suojarakennelma jonka suojissa radan alitus sitten suoritetaan ja silta rakennetaan sitten suojan ulkopuolella valmiiksi. Voipi olla, että nuo teräsputket ovat osa ko. rakennelmaa? Onhan vastaavia rekennelmia ollut kautta maailman sivu, viimeisenä pyöräbaanan alitus Steissillä. Mutta tämäkin menee kyllä elokuun puolelle. Koska tässä oli tarkoitus aloittaa jälleen rautatieliikenne?. | ||||
|
|
24.07.2024 20:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten jalankulku asemalaitureille aiotaan järjestää? | ||||
|
|
24.07.2024 20:09 | John Lindroth | ||
| Upea kuva! | ||||
|
24.07.2024 20:00 | Teppo Niemi | ||
| Itse olisin kyllä Oe:n kannalla. Sivulaidat paljastavat.... | ||||
|
|
24.07.2024 19:35 | Teppo Niemi | ||
| Kiirettä pitää, että Tunnelitie avautuu suunnitellusti maanantauna 29.7. kuten opasteissa ilmoitetaan. | ||||
|
|
24.07.2024 19:05 | Tapio Keränen | ||
| Erinomaista työmaadokumentointia! | ||||
|
24.07.2024 18:20 | Juha Toivonen | ||
| Noissa istuimissa oli mukava istua. Vähän isompikin ruho sai kelvollisen istuma-asennon. Samaa ei voi sanoa nykyisten vaunujen istuimista. | ||||
|
24.07.2024 18:01 | Petri Nummijoki | ||
| Jos puhutaan 1960-luvusta ja sitä varhaisemmasta aikakaudesta niin mieltäisin Fordin olleen Suomessa ensisijaisesti hyötyajoneuvoyhtiö (traktorit, kuorma-autot). Sikäli vähän särähtää tulokulma, jossa Ford niputetaan yhdeksi henkilöautomerkeistä. | ||||
|
24.07.2024 15:45 | Antti Ojala | ||
| Kuten näkyy, öljyä on. Seisovan öljyn määrän perusteella ei voi sanoa laakereiden kunnosta paljoakaan. Lastuja tai kiinniottamisen jälkiä ei kuitenkaan näy, joten olisin toiveikas turboremontin onnistumisesta. Eräs tärkeä työvaihe on syytä tehdä aina, kun ahdin avataan: Akseli on tasapainotettava siipipyörineen ahdinkorjaamolla, koska se menee yleensä kuluessaan epätasapainoon. Akselin suoruus tarkastetaan samalla. Mikäli siivikoissa ja pakopesässä ei ole murtuneita osia, kulunutkin ahdin on palautettavissa luotettavaan kuntoon. Parasta ahtopainetta se ei enää tuota, jos kokoonpanossa käytetään vanhoja siipipyöriä. | ||||
|
|
24.07.2024 14:51 | Juhani Katajisto | ||
| Ankkoja näki tuolloin usein yhtäaikaakin vaihtotöissä Jyväskylässä. Ainakin Ankat 959 ja 961 olivat vuonna1968 myös työssä Jyväskylässä. Tällä Ankalla ajettiin kuvauskuukautena eli heinäkuussa 1968 Jyväskylässä 4 714 km sisarveturilla 959 vielä vähän enemmän. Tapani Kilpisen muistiinpanot kertovat, että tämä 960 oli ollut tuolloin jo useamman vuoden työssä Jyväskylässä toisinaan myös yhdessä Tk3 1129:n kanssa. Vuonna 1969 tämä 960 oli edelleen Jyväskylässä ja oli työssä joskus samaan aikaan mm. Tk3 1135:n kanssa. Tässä nähdään hyvin kuinka Ankoissa pystyttiin kesähelteellä kaksoiskattoluukkujen avulla viilentämään ajoviiman avulla hyttiä ajettiin kumpaan suuntaan tahansa. | ||||
|
24.07.2024 14:15 | Juhani Katajisto | ||
| Liikennöimisohjeita kuvausvuonna Sörnäisiin. Pasilan – Kumpulan – Sörnäisten satamaradan tultua 18.10.1965 lukien avatuiksi liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Milloin vaihtojuna on tulossa Sörnäisistä Pasilaan, on vaihtojunan kulkutietä vaarantavat vaihtoliikkeet Konkolassa pysäytettävä. Arabian suunnalla käyntiin antaa luvan Sörnäisten luvanantava vaihdemies. Vaihtojunan miehistö kääntää mennessään Arabian suunnan erkanemisvaihteen ja jättää sen tähän asentoon, kunnes poistuessaan kääntää sen takaisin ja lukitsee sen perusasentoon. Vaihdemiehen on konduktööriltä tiedustelemalla varmistuttava siitä, että vaihde on oikein käännetty ja lukittu. Päivystäjän työskennellessä Arabian suunnalla ei kulkulupaa saa Pasilasta Sörnäisiin antaa. |
||||
|
|
24.07.2024 14:14 | Jouni Halinen | ||
| Sokeritehdas perustettiin jo 1700 luvun puolella, ja se sijaitsi silloin Senaatintorin laitamilla, jossain vaiheessa katsottiin, että tulipalon vaara on suuri, ja näin olen alettiin katsomaan tehtaalle uutta paikkaa. Toinen syy muutolle oli se että sokerin silloisessa valmistusprosessissa käytettiin lehmän verta??, sitä ei ollut tarpeeksi lähialueilta saatavilla, joten sitä tuotiin Pietarin seudulta suurempia eriä joita sitten varastointiin kesäkuumalla(kin) tehtaan tontilla?? ja hajumaailma oli sen mukainen. Paikka valikoitui sitten seuraavien seikkojen perusteella. Paikka sijaitsi kaukana asutusta kaupungista, se sijaitsi Turkuun johtavan tien varressa, tontti oli rakennuskelpoinen (ei kalliota, mitä oli vallitseva asiantila muualla Töölössä) ja vettä (silloin puhdasta) oli saatavissa viereisestä Töölönlahdesta. Ja jotta Töölönlahden vesi saadaan takuuvarmasti pilattua, niin joskus 1800/1900 luvun taitteessa perustettiin vielä 100 metriä lahden pohjukasta ns. "vedenpuhdistamo" jossa hyvinkin ylimakaisesti "puhdistettiin" ns. harmaita vesiä (se sisältää kumpaakin sorttia sitä itteensä) ja näin syntynyt "puhdas vesi" sitten laskettiin Töölönlahteen. Veden likaaminen oli alkanut kuitenkin jo aiemmin kun Töölönlahden eteläpäässä olevaan Kluuvinlahteen alettiin dumpata 1800 luvun alkupuolella kaikkea mahdollista jätettä mm. sitä itteensä suoraan ulkohuusien takaluukuista. Lahti ulottui suurimmillaan noin ravintola Kappelin kohdalle ja sitä sitten pikkuhiljaa täytettiin niin, että mm. rautatieasema on rakennettu lähes kokonaan ”veden päälle”, pohjoispäässä asemaa oli hiukan kiinteätä maata ja siellä kaupugin isommat herrat kävivät sorsajahdissa. Toinen vähän samoilla perusteilla valittu paikka on vanhankirkon puisto (ns. Ruttopuisto), niin kuin nimikin kertoo, niin paikalle haudattiin (1710>) ruttoon kuolleita ihmisiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_kirkkopuisto ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuren_Pohjan_sodan_aikainen_rutto Jos ruttotilannetta tarkastelee isossa kuvassa (Eurooppa tasolla), niin ruttoon kuoli 1/3 –3/4 silloisista asujaimistoista, eli kato oli kova voidaan siis sanoa että siinä ”viikatemies” painoi täysiä työpäiviä. Helsingin 1552 asukkaasta kuoli 1185 henkilöä joten hengissä selvisi vain 387asukasta. Samaan aikaan myös monet muut taudit raivosivat (mm. malaria), joten joskus oli vaikeaa selvittää henkilön oikeaa kuolinsyytä. Kaupungin silloinen hautausmaa sijaitsi Senaatintorin kohdalla (toria ei vielä silloin ollut) noin nykyisen yliopiston portaiden edustalla), jolla paikalla sijaitsi myös Ulrika Eleonoran kirkko (hän oli silloinen Ruotsin kuningatar). Kirkkon paikka on merkitty torin pintaan keltaisin ääriviivoin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulrika_Eleonoran_kirkko_(Helsinki) Kun ihmisiä alkoi sitten kuolla ruttoon, niin katsottiin että heitä ei voi haudata ”keskelle kaupunkia” vaan paikaksi valikoitui ”ruttopuisto”. Perusteet olivat seuraavat, paikka sijaitsee kaukana kaupungista, Turkuun johtavasta maantiestä (noin parisataa metriä?) ja paikalla oli pintamaata jotta hautoja sai kaivettua. Kiitti Joonas, että jaksat lukea mun "jorinoita".Intomielisimpiä harrastajia ne eivät varmaan suuremmin kiinnosta. Lisäksi sivuja lukee suuri määrä ihmisiä joilla ei ole tunnuksia ja he eivät ole varsinaisia R-harrastajia, enemmän ehkä kiinnostaa valokuvat ym. R-aiheen ulkopuoleiset asiat (ei litterat/lättärit ja se että onko G-vaunussa laudoitus pysty vai vaakasuunnassa), heitäkin ajattelen. Joskus yöllä sivustolla olevien ihmisten määrä saattaa olla 1 harrastaja (minä) ja 45 "vierasta", heitä saattaa siis hyvinkin kiinnostaa erinäiset historialliset tarinat. Mutta noudatan tässä ylläpidon ohjeistusta "kuvien alla voi ja saa käydä keskustelua hyvinkin laajalla skaalalla", tietenkin niin että kielenkäyttö sopii myös 10 vuotiaille ihmislapsille, tekstissä ei loukata ketään, eikä harjoiteta saivartelua, pilkun nu****taa, kielipoliisitoimintaa ja pysytään apsoluuttisessa totuudessa. Näissä kaikissa on menty viimeaikoina kuitenkin kovasti eteenpäin, kiitos siitä kaikille. |
||||
|
24.07.2024 11:35 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Melkonen möykky tuossa etualalla. | ||||
|
24.07.2024 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähinnä tulee mieleen tämän lainen tapahtumain kulku ( omasta mielestäni, ei välttämättä vastaa todellisuutta!): Rata- / opastin- / veturi- / mestari, tai joku muu virkalakissaan vaaleanharmaaseen leukanauhaan oikeutettu toteaa tarpeen: laittaa toivomusviestiä edelleen ylemmälle päällikölleen. (Aiempi esim. korjausjunan varastovaunu tarkastettu: kori laho, aluskehys syöpynyt, ehdotetaan hylkäämistä.) Tämä virkaherra ottaa yhteyttä lähimmälle vaunukorjaamolle tai Psl/Pm konepajalle. Täällä taas tarkastetaan tilanne hylkyjonosta, muun muassa mitä kuntoon tulee (kaikkein resuisimpia ei tietenkään kelpuuteta). Kirjelmöintiä / telex-sanomaa / puhelinyhteyttä kehiin. Asianosaisin korkein johto tekee päätöksen. Ja sitten tapahtuu. Vaunu tarkastetaan, korjataan, huolletaan/sisustusmuutoksineen. Numeromuutoksesta omat byrokratiansa, jotta vaunurekisterin hoitaja Helsingissä, rautatiehallituksessa saa korttinsa ajan tasalle. Niin, ja vielä keskustelua ja/tai ohjeistusta kustannuspaikkanumerosta, että mille tilille kulut kirjataan kirjanpidossa. Eli perusvaunusta oli tietenkin mahdollista esittää toivomuksia (mm. majoitustilat, tilat varaosille, ea-tarvikkeille ym). Gb:tähän oli runsain määrin poistettu, ei vain huonokuntoisina, vaan myös tarpeettomina. Likaavan tavaran vaunupolitiikkakin oli rajallista. Mitä Ge - sarjaan tuli, niistähän sai hyviä ja hyväkuntoisia työpajoja: pystyporakone nurkkaan, työpöytiä pari (ruustukkeineen), kaappeja ja vielä jokunen aines- tai pienosa- tai varaosahyllykkö, niin siinä se. Ge:tä jäi paljon ylimääräisiksi ja hyväkuntoisina seisomaan silloin kun Rautavaltio erityisten matkatavaravaunujen käytön päätti lopettaa. Äffät, EFi:t, Geoabit, EFiabit ja Fo:t riittivät kattamaan tarvetta vastaisuudessa. Eikä postillakaan enää isoa tarvista ollut omille Pe - vaunuilleen (olivat likimain samaa kamaa kuin Ge:tkin). |
||||
|
24.07.2024 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahdollisesti kertoo, mutta vielä isommilla kirjaimilla tarinaa "iskee" muurauksessa oleva "salamaviiva". | ||||
|
24.07.2024 10:47 | Aapo Niemelä | ||
| Näin Jimi korjaa kunnian oikeasta vastauksesta! Iisveden ratapihalla ollaan, kuva on otettu kohti asemaa ja Yläkosken liikennepaikkaa. | ||||
|
|
24.07.2024 10:46 | Eljas Pölhö | ||
| BG 04440 muutos oli huhtikuussa. Samassa kuussa muutettuja BG-vaunuja olivat 04406 (Gb 51594), 04414 (Gb 53063) ja 04518 (Gd 38890). Ge-vaunuista muutettiin 2/1960 30237->04520, 30223->04521 ja 30207->04522. Virkatarvevaunujen numerojärjestykset ja lähtökohtien numerot/sarjat eivät näidenkään esimerkkien mukaan noudata mitään selvää logiikkaa. Otettiinko vaunut vain järjestyksessä hylkyvaunujen jonosta ja annettiin ensimmäinen vapaa uusi numero tai vaihtoehtoisesti kierrätysnumero hylätystä virkatarvevaunusta. Onko tietoa toimintatavasta? | ||||
|
24.07.2024 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämäkin! Loistavaa! | ||||
|
|
24.07.2024 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Vorgin paras kuva kautta aikojen! (Omasta mielestäni.) Kuvaa hyvin ajan kulumista ja mitäpä historia juuri muutakaan olisi? |
||||
|
24.07.2024 10:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä höyryveturin äänimaailmademonstrointiin tulee, Kana on siihen yleisestikin sovelias ja muistiin jäävä. Itse olin flunssassa ja kuumeisena ei käynyt visiteeraaminen Porvoossa. |
||||
|
24.07.2024 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis apukuskilta kielletty, mutta ei kuskilta...? Hirvittävän näköinen keksintö, loppuopastinvaloineen kaikkineen! | ||||
|
24.07.2024 10:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nailon - pyörät! Hiekoituslaitteiston väsääminen näkövään vielä vaiheessa...? Vaikuttaa ihan täysin kamikaze - koneelta! |
||||
|
24.07.2024 10:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turbiinin "siivistö" - sana olisi ehkä parempi. "Siivikkoakin" on käytetty. Terveisiä Helsingin kaupungin energialaitoksen Myllypuron voimalaitokselta, Siemens - Schuckert - höyryturbiinin ohjekirjasta, tai pikemminkin sen suomentajalta (en ollut minä). Siis vuodilta 1984 - 1987. Voihan Curtiss-pyörä! |
||||
|
|
24.07.2024 10:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapsa, oliko kuvausalustasi tässä autojenkuljetusvaunu? Haa, jos se on! |
||||
|
|
24.07.2024 10:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takavasemmalla olevasta virkatarvevaunusta: - numero näyttää olevan 04440. BG 04440, valm. vuonna 1960, on entinen Ge - matkatavaravaunu 30'206 vuodelta 1934. Se hylättiin vuonna 1971. |
||||
|
|
24.07.2024 09:59 | Hannu Peltola | ||
| Vaunun aluskehys on todennäköisesti vanhasta vaunusta. Säiliö näyttää uudelta ja se on hitsattu. Vanhemnat venäläiset säiliövaunut olivat niitatulla säiliöllä ja ne muistuttivat kovasti amerikkalaista 8000 gallonan säiliövaunua (venäläinen kopio metrimitoilla?). Mitä tarkoittaa säiliön päädyn lyhenne DON? Sen perässä olevasta päivämäärästä 29.6.1972 on kuvan ottoajankohtana ollut alle kuukausi. Edit vielä: teleinä näkyy olevan Andrews-tyyppiset telit. Aluskehys ja telit voisivat hyvin olla 1920-luvulta. |
||||
|
|
24.07.2024 09:42 | Jukka Viitala | ||
| Velipoika näyttää pesunkestävältä neukkuvaunulta. | ||||
|
24.07.2024 09:20 | Eljas Pölhö | ||
| Ko 450/1138, 6.5.1965 koskien vaunua A41 (A 41): "Virkavaunut A41 ja A80 ovat seisoneet Helsingin ratapihalla kylmillään 22.2.1962 alkaen ja jo aikaisemmin ovat olleet käyttämättöminä parisen vuotta. Ehdotan, että n'mä vaunut hylätään tarpeettomina. Lisäksi ehdotan, että vaunu A80 siirretään rautatiemuseolle, joka on ollut vaunusta kiinnostunut, ja vaunu A41 tarjotaan Suomen Kaapelitehdas Oy:lle, joka kirjeellään 8.4.1965 on pyytänyt saada ostaa vanhan salonkivaunun alueelleen käytettäväksi. --- Vaunu A41 on rakennettu v. 1898 ja on ollut kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön käytössä. Vaunussa on kaasuvalaistus, liukulaakeripyöräkerrat ja A7-telit. Vaunun korirakenteet ovat osaksi lahoja, ja maalaukset ovat huonoja. Vaunun A41 kirjanpitoarvo on 121,63 mk. Yli-insinööri J Toivanen" [Konetoimiston päällikkö] Molemmat vaunut hylättiin esityksen mukaisesti toukokuussa 1965. |
||||
|
|
24.07.2024 07:38 | Jimi Lappalainen | ||
| No huh huh mikä vehje :D | ||||
|
|
24.07.2024 01:12 | Jouni Halinen | ||
| Nyt näyttää siltä että tontti oli jonkun muun omistuksessa vuoteen 1962 jolloin kaupunki osti sen ja sai "kaupan päälle" ko. vuokrasopimuksen. Siinä sitten neuvoteltiin yllä olevan mukaisesti, niin että sokeri muutti vuonna 1965 pois ja kaupunki purki hetimain rakennukset (pl. sokerin entinen pääkonttori). Sitten koitti hiljaiselon vuosikymmenet, tontti oli aika törkyinen näinä vuosina tiilenpätkijä oli sielä sun täällä ja rikkakasvit rehottivat valtoimenaan. Joskus 80-luvulla valtio osti tontin ja Oopperatalo valmistui sille vuonna 1993. | ||||