Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.10.2023 22:11 | Teemu Halttunen | ||
| Kyllähän siinä pari vuotta meni. Vielä 2022 alkuvuonna noihin vanhoihin asetinlaitteisiin tehtiin täysi huolto allekirjoittaneen toimesta. Harmitta vaan, että ei tullut kysyttyä, että olisiko kyseisten liikennepaikkojen vanhat kauko-ohjaus releistöt voineet säästää johonkin museotoimintaa varten, kuten vaikka esim. Kalvitsaan yms. Olisi nimittäin ollut hieno pästä kuuntelemaan noiden kauko-ohjaus releistöjen raksahtelua vielä jossakin. | ||||
|
22.10.2023 21:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna kaartamassa Tottolan tunneliin täältä kuvan vanhalta ratalinjalta: https://srm.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:6386 | ||||
|
22.10.2023 21:44 | Jimi Lappalainen | ||
| I-vaunun numero on 150'259. Kun lisäsin tämän kuvan vuonna 2021, sain yksityisviestin että I-vaunut olivat yleensä 50'000 -sarjassa. Kuitenkin nyt löytyi toinenkin kuva 150'000 -sarjan I-vaunusta: https://srm.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:4662 | ||||
|
22.10.2023 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei vaihtoa oltu aikataulutettu vaikkapa seuraavalle asemalle, Hammaslahteen? | ||||
|
|
22.10.2023 21:22 | Teppo Niemi | ||
| Tuo junanvaihto Joensuusta tulevaan P 2:een on tullut tehtyä parikin kertaa. | ||||
|
22.10.2023 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Renault? Tuon aikaisilla ranskalaisautoilla oli maine, että ne "ruostuivat mielellään". | ||||
|
22.10.2023 21:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Ari-Pekka, otaksun sinun tarkoittavan rohkeaa innovatiivisuutta. | ||||
|
22.10.2023 20:51 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä tuuri! 72-sarjassa on aitoa amerikkalaista perinteistä Switcher -henkeä! Onkohan Alcon S2 toiminut jonkinlaisena innoittajana ("Tuolta vaihtoveturin pitää näyttää!") | ||||
|
|
22.10.2023 20:48 | Otto Tuomainen | ||
| Regiojetin kalustonsiirtojunaa lähdin tänne kuvaamaan. Minulla ei ollut tietoa aikatauluista vaan ajattelin kokeilla tuuria, lopulta tätä junaa tarvitsi odotella noin 15 - 20 minuuttia. | ||||
|
22.10.2023 20:48 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Juha! Palojälkiä näkyi useassa BNSF:n koneessa tällä matkalla, kyseessä voi tosiaan olla nokipalo (ajattelin, että osa dieselistä ei olisi ehtinyt palaa moottorissa). | ||||
|
|
22.10.2023 20:40 | Jouni Halinen | ||
| Olisko noi vaunussa olevat autot uusia ((Jeepissä ei ole R-kilpeä) ja menossa jälleenmyyjille, ainakin Jeepin maahantuoja oli lähellä, ehkä kilsan päässä. Esa puhuu asiaa. Netti kertoo, että valtio hankki paljon Wagoneerejä, esim. VR ja PostiTele. Näiden maahantuoja oli 70-luvulla Maanauto Hertsikassa ja niihin vaihdettiin asiakkaan tilauksesta Valmetin diesel moottoreita. Kerrotun mukaan äänimaailma oli kuin traktorilla. | ||||
|
|
22.10.2023 20:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tamperelaista järjenjuoksua seurailtuani en pitäisi Teve-Femman nakkikioskireissua mahdottomana. | ||||
|
|
22.10.2023 20:06 | Timo Haapanen | ||
| https://www.amccf.com/mainokset/78Wagon-Chero-nyt-myos-dieselilla.jpg | ||||
|
|
22.10.2023 19:59 | Timo Haapanen | ||
| Wagoneerin edessä näyttäisi olevan Renault 6. Valmistettu vuodesta 1968 kahdeksankymmenluvulle asti, joten aikahaarukka sopisi ylläoleviin arvioihin. 70-luvulla Wagoneereihin muuten ympättiin Valmetin 411-dieseleitä, muistan pari sellaista nähneeni. | ||||
|
|
22.10.2023 19:57 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut mielenkiintoinen näky! | ||||
|
|
22.10.2023 19:55 | Juha Riihimäki | ||
| Upea kuvakulma konttijunaan. Toisessa veturissa näköjään ollut tulipalo (nokivalkea?), jonka jälkiä ei vielä maalattu peittoon. | ||||
|
22.10.2023 18:36 | Markku Naskali | ||
| Noita maitolaitureita on ilahduttavasti monin paikoin kunnostettu erilaisiksi muistomerkeiksi ja koristeeksi. Aikoinaan ne olivat tärkeä osa maatalouden logistiikkaketjua ennen kuin moinen sanakummajainen oli keksitty. Niillä oli myös merkittävä sosiaalinen merkitys. Naapurit tapasivat toisiaan ja nuoriso usein siellä kokoontui. | ||||
|
22.10.2023 17:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Mysteeriksi jäi, hankittiinko mopedi. | ||||
|
22.10.2023 17:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Joskus päässyt tähän kuvaamaan, ei onnistu enää. | ||||
|
|
22.10.2023 17:05 | Teemu Saukkonen | ||
| FA4-koppaisen Matukan perusteella oltava 1977 jälkeen. Mikä lie tuo toinen kyydissä oleva auto? Austin Maxilta näytti mutta ei taida olla se. | ||||
|
|
22.10.2023 17:04 | Jouni Halinen | ||
| Wikin artikkelissa vesitornin valmistusvuodeksi mainitaan 1977. Vesitornista järjestettiin aikoinaan suunnittelukilpailu, ja sen voitti arkkitehti Simo Lumme kilpailutyöllään ”Vesirousku”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni Mutta tuossa yllä olevan kuvan alla mainitaan ”vesitorni rakenteilla 1979”. Aika spesiaali rakennustapa on ollut kyseessä. Tunkkeja on ollut 33 kpl (330 tn/kpl) joista suurin osa oli rakennelman yläosassa eli ne nostivat metallitankojen avulla säiliötä ylöspäin ja osa tunkeista oli alapuolella tukemassa ja nostamassa. Kuvakin systeemistä löytyy. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni#/media/Tiedosto:Roihuvuori_water_tower_drawing-and-lifting_technique.svg Autontunnistusta ”peliin”. Volvo 242, 70 luvun lopun sininen?. Mazda 323 FA http://www.autowiki.fi/index.php/Mazda_323_(FA) aika uusi tässä. Faijavainaa osti kesällä 1979 3-ovisen kananpojan keltaisen ja 1981 hän vaihtoi sen 5-oviseen, väri oli jotain tummanruskean ja pronssin väliltä, tässä taitaa olla juurikin sen värinen auto. Kolmannen auton merkki ja malli on ihan ”kielenpäällä”. |
||||
|
22.10.2023 15:28 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin yksi 784-ajo on taltioitu Lenz-kaudella. H9 784 7.6.1939 P13 Hki-Viipuri, junapaino 212 t. Hki-Ri 54'46" (nopein väli Ml-Tkl 2'51" = 107,2 km/h, Tkl-Ri vaihteli 80-90 km/h) Ri-Lh 45'55" (nopein väli Hk-Oi 3'26" = 92,3 km/h, Jr hidastus) Lh-Kv 48'05" (nopein väli Ukä-Mankala 6'07" = 92,4 km/h, Kra-Kv hiljaa) Kv-Simola 56'12" (lähtö 6' myöh; Kpa-Kaitjärvi 7'12" =104,0 km/h, Kaitjärvi-Taavetti 6'08" = 114,3 km/h, Taavetti-Luumäki 6'24" = 111,3 km/h) Simola-Viipuri 42'02" (1 hidastus, ja tulo-op. 66" pysähdys) |
||||
|
|
22.10.2023 15:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Tve5-kumipyöräajoa: https://vaunut.org/kuva/16185 + https://vaunut.org/kuva/16428 + https://vaunut.org/kuva/19401 + https://vaunut.org/kuva/53658 + https://vaunut.org/kuva/124518 | ||||
|
|
22.10.2023 15:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan sillä voinut ajaa sivuttainkin snagarille. "Kääntyminen" hoituu niin että toisen puolen pyörät pyörivät nopeammin :) | ||||
|
|
22.10.2023 14:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Siis oliko noi Tve5:n renkaat kääntyvät? Oon ymmärtänyt että niillä pääsisi vain raiteelta toiselle sivusuunnassa. | ||||
|
|
22.10.2023 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, hyvä, herra Mikko! Voin jo sieluni silmin nähdä, kuinka jannut ajelevat Perkiön varikolta Keskustorille snagarille! Voisi yöpimeällä aiheuttaa snagarijonossa pikaisia lupauksia raittiusyhdistykseen liittymisestä...? "Ja mitäs sulle? - Kolme mustaamakkaraa ja puolukkahilloa", kuuluu veturin sivuikkunasta. |
||||
|
|
22.10.2023 14:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa, herra Eljas, monet kiitokset!!! Mitä tällaisiin tietoihin tulee, niin on tavallaan sangen harmittavaista, että Suomi - Finljantija on täällä sivussa, matkojen päässä. Isoiset sanovat, jotta Lenz-systeemissä höyryn virtaus on sujuvampaa (lue: virtaa liukkaammin) kuin tavanomaisissa luistirakenteissa. Se tarkoittaa sitä, että virtausvastuksia olisi vähemmän. Virtausvastuksia aiheuttavat muun muassa jyrkät mutkat kanavissa, - sanoisinko terävät mutkatkin - ja kanavien läpimitan jyrkkä vaihtuminen. Rautalangasta väännettynä: suora ja avara putki merkitsee pienintä virtausvastusta, ellei sitten virtaavan aineen ja putken seinämän välistä kitkaa "paisutella" laskelmissa. |
||||
|
|
22.10.2023 14:26 | Petri Nummijoki | ||
| Onkohan H9-vetureilla saavutetuista kokemuksista jäänyt talteen tietoa? Pari hienoa H9-ajoa on dokumentoitu tännekin mutta vaikka osuvat kokeilun ajanjaksolle niin veturiyksilöinä näissä olivat 781 ja 782 eli vakiomallinen, joskin korkeammalla kattilapaineella varustettu H9/Hv3: https://vaunut.org/kuva/32098 ja https://vaunut.org/kuva/99489. | ||||
|
|
22.10.2023 13:33 | Eljas Pölhö | ||
| H9 (Hv3) 784 asennettiin Lenz venttiiliohjaus 16.6.1937 ja poistettiin 30.11.1939 H9 (Hv3) 785 asennettiin Lenz venttiiliohjaus 15.5.1937 ja poistettiin 25.4.1939 Kyllä Lenziä on kokeiltu tavarajunavetureissakin ja hitaammissa yleisvetureissa. Oheisen linkin takaa löytyy mitä Englannissa on kokeiltu ja valmistettu Espanjaan ja Rhodesiaan. https://www.lner.info/article/tech/valvegear/lentz.php |
||||
|
22.10.2023 13:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainio kuva, kiitos :) | ||||
|
22.10.2023 12:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikähän siinä muuten on, että vandrinki on nimenomaan käyntiSILTA? :) Miksi silta? | ||||
|
22.10.2023 12:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Ehkä rakennus oli vuonna 1951 valmiina ulkoa, mutta ei sisältä? | ||||
|
|
22.10.2023 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jeep Wagoneer? Sitä taisi näkyä 1970-luvulla valtionautona. | ||||
|
|
22.10.2023 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, kyllä Suomessa kokeiltiin venttiiliohjausta ennen talvisotaa H9-vetureissa 784 ja 785. Venttiiliohjauksen periaate oli hiukan saman tapainen kuin autonmoottoreissa. Erona oli nokka-akselin edestakaisin keinuva liike, vaikka pyörivälläkin "ryhmysauvalla" kokeiltiin, siis maailmalla. Itse venttiilit olivat lautasventtiilejä. Rakennetta pidettiin sopivana nopeille "juoksijoille", tavarajunavetureissa ei Lenziä (tai Caprottia) en usko kokeiluja tehdyn, ainakaan en ole mainintoja nähnyt. Jos joku tietää paremmin, niin "be my quest". Herra Erkki: "siivottomankaunista" soittoa sitralla itävaltalaistyyliin (peukaloplektra tuttu kapine itsellenikin): youtubessa Anton Karas sitralla kuulua "Kolmannen miehen" teemaa. Paas katsoen. |
||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
22.10.2023 10:39 | Jouni Halinen | ||
| Pasilan tasoristeykset video on kuvattu ilmeisesti vuonna 2003?. Laatu on kyllä aika huono. https://www.youtube.com/watch?v=yjKCAzbNIvE Videon on lisännyt nimimerkki ”junademia” hänellä on lisättynä muitakin R-aiheisia videoita Juutuubeen. https://www.youtube.com/@Junademia Nimimerkki on myös laatinut videoon liittyvän sepusteen: Videon ensimmäinen tasoristeys sijaitsee Veturitien (Lokvägen) sillan alla rataosuudella Pasila-Ilmala ratapiha. Tasoristeyksen nimeä en tiedä ja sen varustuksiin kuuluvat useista raiteista varoittavat risteysmerkit, kokopuomilaitos, hiljaiset VMA-kellot ja varoituskyltit. Tasoristeys ei ole ollut vuosiin enää käytössä, sinne menevä kevyenliikenteen väylä ja tasoristeyskoppi ovat todennäköisesti edelleen paikallaan. Tämän jälkeen videolla näkyy Pasilan linkkitorni ja Ilmala asema (4+434) joka sijaitsee rataosuudella Helsinki-Turku satama (rantarata). Videon toinen tasoristeys on valo- ja äänivaroituslaitos nimeltään Autotie (4+360) joka on varustettu yhdellä kellolla. Tasoristeyksen lähellä, kuten näkyy on joku puomi ja nykyään tässä tasoristeyksessä on lyhyet puomit ja valot ovat LEDiä. Tämän tasoristeyksen vieressä on nykyään uudempi tasoristeys nimeltään Huoltotie (4+304) ja kaukana näkyvä tasoristeys on Autotie (4+421) ja siinä on myös nykyään LED-valot. Vaunuhallin edessä, johon pendolino ajaa, on nykyään, risteysmerkeillä varustettu tasoristeys nimeltään Vaunuhalli etelä (4+590). Kohdassa jossa pendolino ajaa Ilmala varikolle, juuri ennen toista Autotien kohtausta, niin siinä sillan jälkeen on nykyään risteysmerkeillä varustettu tasoristeys nimeltään Ilmala, käyttövalmiushuolto, eteläpää (4+335). Kolmas tasoristeys sijaitsi Areenakujan päässä Pasila tavaran (4+748) liikennepaikalla ja sen nimeä en tiedä. Tällä puolella tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat yksi kova ääninen kello, risteysmerkki, sininen valo-opastin ja paripuomilaitos jos niin voi sanoa. Toisella puolella ei ollut mitään valoja eikä kelloa, vain stop-merkki ja kyltti jossa luki ”Varoitus! Varoituslaitos varoittaa VAIN kauimmaisinta raidetta kulkevista junista. Varokaa muita raiteita kulkevia junia ja laskumäestä pudotettavia vaunuja”. Päivystäjä oli tod.näk. tulossa Helsinki Länsisatamasta (Helsingors Västra hamn, 1+280). Tasoristeykseen tuli läpisoitto joka kesti jonkin aikaa, videolla voitte kuulla kun se lakkaa. Jälkeenpäin yksi puomeista otettiin pois ja kelloksi vaihdettiin VMA-kello. Myöhemmin toinen puomeista otettiin pois ja nykyään tätä tasoristeystä ei enää ole ja tämän vieressä on nykyään 04.06.2012 avattu Pasila autojuna-asema (Böle biltågstation, 4+319). Tämän jälkeen kuvasin yhden lähijunan ja Pasila alapihan (3+159) joka avattiin 09.01.2005 ja lakkautettiin 04.06.2012. Video on kuvattu ennen vuotta 2005 joten alapihan liikennepaikkaa ei tuolloin vielä ollut. Neljäs tasoristeys sijaitsi Ilmala aseman ja Pasila alapihan välillä ja sen nimi oli Pikaraitti. Ennen varoituslaitoksen asentamista siinä oli risteysmerkit, kun kokopuomilaitos tuli, niin siinä oli VMA-kellot ja kuvaushetkellä siinä on kaiuttimet. Kuvaus hetkellä liikennettä ei ollut paljon ja ilmeisesti pääasiassa silloin kun sitä oli, niin liikennettä oli Kauniaisiin (Grankulla, 16+054) ja siitä Keraan (14+536). Videon viimeinen tasoristeys on Konkola joka sijaitsi Sörnäisten satamaradalla (Pasila alapiha- Sörnäinen). Tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat risteysmerkit, yksi kova ääninen kello ja kaiutin. Ennen kaiuttimet laittamista siinä oli VMA-kello. Päivystäjä tuli vaunujen kanssa 06.02.1863 avatulta ja 27.04.2009 lakkautetulta Helsinki Sörnäisistä (Sörnäs, 12+194) Nykyään tätä tasoristeystä ei ole kuten ei ole enää Sörnäisten satamarataakaan. |
||||
|
|
22.10.2023 10:24 | Jouni Halinen | ||
| Aikaisin ajankohta kuvausvuodelle on 1977 Roihiksen vesitorni valmistui ko. vuonna. Vesisäiliöosa valettiin maassa ja tunkattiin sen jälkeen paikalleen. Työn suoritti Sveitsiläinen yritys. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni#/media/Tiedosto:Roihuvuoren-vesitornin-nosto.jpg | ||||
|
22.10.2023 10:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihin nuo laatat päätyvät? Saako jostain ostaa? | ||||
|
|
22.10.2023 09:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Olen kuullut tämmöistä että Tve5:lla olisi Tampereella parkkeerattu nakkikioskin eteen kumipyörillä Tampereella. | ||||
|
22.10.2023 09:26 | Jari Välimaa | ||
| tervetuloa Espoolaiset raitioliikenteen piiriin. | ||||
|
|
22.10.2023 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Tärkeä kuva merkittävänä päivänä Espoossa. Käsittääkseni oikeanpuoleinen vaunu on KLOY 605 (vuorossa 508). Vasemmalla näkyvän vaunun 613 vuoronumero oli tuona päivänä 510. Vuoronumerot eivät etene yksiselitteisesti siinä järjestyksessä, miten vaunut kulkevat. Numerot alkavat 501:stä siinä järjestyksessä, miten ne lähtevät varikolta ulos. Osa lähtee suoraan länteen, osa Itäkeskukseen. Suurin osa ulos ajavista vaunuista on siirtoajoja päätepysäkille asti, jokunen poikkeus on Espoon suuntaan, jolloin tyhjänä ajetaan vain lyhyt matka varikolta Kauppamyllyntien pysäkille. Siitä eteen päin vuoro ajaa linjan 15 kilvin välipysäkeillä pysähtyen. | ||||
|
|
21.10.2023 23:16 | Heikki Jalonen | ||
| Esalta tarkka huomio: kyllä, koneessa on Lentz-venttiiliohjaus (Lenz saksaa puhuvissa maissa). Varsinaista luistia ei siis ole, vaan höyryn jakoa säätelevät lautasventtiilit aivan isojen maakoneiden tapaan. Konesarjassa kokeiltiin jopa (viimeiset viisi veturia) jopa Caprotti-ohjausjärjestelmää; huonoin tuloksin, koneet muutettiin Lenz-systeemiin. Suomessa nämä venttiilikoneet eivät koskaan olleet edes kokeilujen asteella. | ||||
|
21.10.2023 23:06 | Vertti Kontinen | ||
| Ei lisättävää Pasin kommenttiin! | ||||
|
21.10.2023 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Tähän kuvaan mustavalkoisuus sopii täydellisesti! | ||||
|
21.10.2023 20:07 | Jarno Piltti | ||
| Kiinnostava laite. Valmistajan kuvaston perusteella tämä on BRM8 AC, painaa 8000 kg ja saatavilla raideleveyksille 900…1676 mm. | ||||
|
21.10.2023 19:48 | Timo Haapanen | ||
| Junan numero taitaa olla 54979. | ||||
|
21.10.2023 19:30 | Jarno Piltti | ||
| Ruskakuva parhaimmillaan! | ||||
|
21.10.2023 18:30 | Uwe Geuder | ||
| Molemmat vastaukset ovat oikeita. Olin aika varma, että joku tietää, mutta nopeus yllättyi kuitenkin. Lisään tunnisteita. Tarkemmin sanottuna tämän aseman nimi on Belfort-Ville. Niin kuin monessa ranskalaisessa kaupungissa TGV-liikenne on siirtynyt erilliselle asemalle kauempana keskustaa. |
||||
|
|
21.10.2023 18:02 | Marko Anttila | ||
| Sen verran joudun tarkentamaan, että vielä 1980-luvun alussa tämän kapean kohdan läpi kulki liikenne Nastolaan ja Kouvolan suuntaan. Lehtimäen liikenteen kyydissä ehdin monta kertaa ihmettelemään tähän tullutta jyrkkää alamäkeä Lahdesta päin ja tätä maantieliikenteelle ahdasta siltaa. | ||||
|
|
21.10.2023 17:59 | Heikki Jalonen | ||
| Ja paikka on Belfort, Ranska. Tuo on mainitun kaupungin rautatieasema. | ||||
|
|
21.10.2023 17:56 | Jukka Eklund | ||
| Dr13 lienee tuolta kotoisin. | ||||
|
21.10.2023 15:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikäs 2537:iin on tullut kesän jälkeen? https://vaunut.org/kuva/162062 | ||||
