101-53686 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.09.2024 11:23 Rainer Silfverberg  
  HSL:n lähijunat ja VR:n lähijunat pitäisi nähdä erillisinä järjestelminä kokonaan omine lippuineen kuten se on muissa Euroopan suurkaupungeissa, mutta Helsingin seudun kohdalla samat liput kelpaavat molemmissa, ja siksi se aiheuttaa kommervenkkejä.

Tuo Rekolan aseman VR:n lippujen ostomahdollisuuden puuttuminen voitaisiin ratkaista sijoittamalla VR:n lipunmyyntiautomaatti Peijas-Rekolan sairaalan aulaan, jossa se saisi olla ilkivallalta rauhassa.
kuva 16.09.2024 11:22 Petri Sallinen  
  Uusimme kesällä antennin — maksoi 1100 euroa.
kuva 16.09.2024 11:08 Petri Sallinen  
  ... tai sitten kyseessä on pelkästään henkilökohtainen ja tarkoitushakuinen tulkinta, jonka alkuperäinen asiayhteys on kadotettu.
kuva 16.09.2024 11:07 Rainer Silfverberg  
  HDTV-lähetyksiin siirtyminen ei tarkoita aina telkkarin uusimista, koska viimeiset 10 vuotta kaikki telkkarit on myyty HD:nä, vaan pikemmin antennin uusimista. 50 vuotta vanha antenni ei oikein pelitä enää sillä standardilla vaikka se vielä perinteisiä digilähetyksiä pystyi vastaanottaman. Moni joutuu miettimään lopettaako TV:n katsomisen antennien kautta vai hommaako 5G tai valokuituyhteyden, ja maksaa siitä monta kertaa enemmän kuin TV-lupa aikoinaan.
kuva 16.09.2024 09:55 Lasse Holopainen  
  Petri Sallinen: "Konservatiivinen kaiken uuden vastustaminen, ennakkoluulot, änkyröinti ja puhdas periaatteellinen pullikointi". Nämä kun ovat yhdessä niputettuna samassa lauseessa, kertoo se jotain negatiivis-varauksellisesta ja stereotyyppisestä suhtautumisesta muihin näkökohtiin ja ajattelumalleihin ylipäätään.
kuva 16.09.2024 09:48 Petri Sallinen  
  Eeron kuvailema tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää palveluiden kehittämisessä on muistaa ylimenokaudet. Siirtymä vanhasta uuteen on tehtävä riittävän pitkäksi, jotta kaikki ehtivät mukaan. Ilman siirtymäkausia ei uusille asioille saada yleistä hyväksyntää, joka on perusedellytys asioiden kehittymiselle. Tässä tapauksessa joku ei ole miettinyt ylimenokauden ratkaisuja riittävästi — mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asia voitaisi korjata.

Tällä hetkellähän on meneillään yksi merkittävä siirtymä, kun siirrytään kokonaan HD-lähetyksiin. Monien osalta tämä voi edellyttää telkkarien uusimista.
kuva 16.09.2024 09:12 Petri Nummijoki  
  Kysymys kuuluukin, miksi vanhat palvelut pitää ensin lakkauttaa ja vasta sitten aletaan suunnitella uutta oikeasti toimivaa? Minusta kysymys ei ole änkyröinnistä tai puhtaasta periaatteellisesta pullikoinnista, jos kokee esim. Eeron edellä kuvaamassa Rekolan tilanteessa lipunostopalvelut huonoiksi.
kuva 16.09.2024 08:05 Petri Sallinen  
  Tietotekniikkaguru Petteri Järvinen (62 v.) suomii tuoreessa Tietoviikko-lehdessä Suomen heikkoa digipalveluiden tilaa — Suomesta on tullut perässähiihtäjä. Käsitys Suomen erinomaisuudesta perustuu vuosituhannen vaihteen Nokia-aikaan ja ajan kultaamiin muistoihin. BTW. Kiinnostus digitaalisia palveluita ja tietotekniikkaa kohtaan ei liity ikään.

Järvinen käyttää osuvasti pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä esimerkkinä (samaa esimerkkiä käytin minäkin pari päivää sitten). ”Pääkaupungin joukkoliikenteessä ei edelleenkään voi ostaa lippua lähimaksulla, vaikka lähimaksu ja ajatus puhelimesta lompakkona olivat jo Nokian ideoita”.

”Suomi ilmoittaa haluavansa sulkeutua ja käpertyä itseensä, kutistuvan ja ikääntyvän väestön keskinäiseksi vanhainkodiksi. Jos se on valittu linja, niin siellä niitä sähköisiä (digitaalisia) palveluita vasta tarvitaankin”, Järvinen toteaa.

Konservatiivinen kaiken uuden vastustaminen, ennakkoluulot, änkyröinti ja puhdas periaatteellinen pullikointi estävät digitaalisten palveluiden kehittäminen, joita etenkin joukkoliikenteessä tarvitaan. Uteliaisuus, rakentava kriittinen suhtautuminen ja ennen kaikkea parannusehdotukset vievät palveluiden kehittämistä eteenpäin.
kuva 16.09.2024 08:03 Hannu Peltola  
  Oho, siellä on ollut hurjat tulvat!
kuva 16.09.2024 07:28 Otto Tuomainen  
  Facebookissa näkemieni kuvien perusteella tämän Ostrava-Svinovin asematunneli on nyt ilmeisesti täysin veden vallassa. Tulvavesi näyttäisi peittäneen myös osan raiteista. Ostravan seudun junaliikenne on lähes kokonaan pysähdyksissä (pääradalle on vettä tulvinut ainakin kahdessa kohtaa, ČD:n Bohumínin varikko on evakuoitu jne.), eräiden arvioiden mukaan liikenteen uudelleenkäynnistymiseen menisi noin viikon verran aikaa.
kuva 16.09.2024 06:45 Ari-Pekka Lanne  
  Ai, harmi jos näin on. Valtionrautateillä on tälläkin hetkellä käynnissä täydennyskoulutus. Olisi voinut luulla, että sinne olisi karhulalaisiakin ängennyt hankkimaan tyyppejä...
kuva 16.09.2024 06:24 Esa J. Rintamäki  
  Sir John, "aseman kellari papatti monta kertaa, kun Johnin Pikku-jumbo lähti..."

Minulla on sellainen värinä selkäpiissä, että 1150 nousi kunnian kukkuloille ja maineen Saanatunturille siksi, että se oli viimeinen Vaasan konepajan korjaama höyryveturi.Taisipa valmistua silloin (syksyllä 1975), kun höyrykausi oli jo virallisesti taputeltu.
kuva 16.09.2024 05:50 Hannu Peltola  
  Mukava kuva!
kuva 16.09.2024 05:32 Hannu Peltola  
  Kuvan juna on tulossa pohjoisesta Pend Oreille -joen laaksosta Metaline Fallsin suunnasta. Kuvan oikeassa reunassa olevat vaunut ovat Great Northernin radalla, joka kaartaa täältä Newportista suoraan kohti itää Pend Oreille -joen eteläpuolelle.
kuva 16.09.2024 05:28 Hannu Peltola  
  Ei tuo nyt mitään pahinta kalkkarokäärmemaastoa ole! Tällä matkalla näin poikkeuksellisesti kaksi kalkkarokäärmettä ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa. Toisen näin metsäpolulla juuri, kun olin astumassa sen päälle. Onneksi käärme lähti karkuun! Toisen näin hylätyn sahan alueella ja siitä ehdin ottaa kuvankin.
kuva 16.09.2024 02:10 John Lindroth  
  Tämän Veturin kyydissä olleena ja sen upeata äänimaailmaa kuunnelleena tulee mieleen todella nostalgiset muistot! Juuri tämä kaikki inspiroi minut rakentamaan HO mallin tästä yksilöstä! Tämä sittemmin myös liikennöi melkoisen useastikin Prkn radalla 2 eli aseman kellarissa!
kuva 15.09.2024 23:42 Antti Grönroos  
  Niin on ja mustalesken myrkky on kalkkarokäärmettä 15 kertaa voimakkaampaa mutta määrä on pienempi.
kuva 15.09.2024 23:18 Tero Korkeakoski  
  On kyllä sen näköistä maastoa että en tuonne ilman kumisaappaita lähtisi. Kalkkaron purema on kuitenkin aika paljon kotoista kyytä vaarallisempi.
kuva 15.09.2024 22:36 John Lindroth  
  Kuvassa on nostalgian tunnelmaa! Itse olin tuossa mainitussa kevään 68 vuorossa Hki-Tkl-Hki,Paikku-veturin kyydissä,ikimuistettava kokemus!
kuva 15.09.2024 22:27 Lasse Holopainen  
  No johan nyt... Siis Dm12:n katolle asennettuna pitkä antenni ja erityisen leveä pakoputki.
kuva 15.09.2024 22:27 Antti Grönroos  
  KSR:n henkilökunnan jäsen kertoi tuon.
kuva 15.09.2024 22:26 Antti Grönroos  
  Toi, että rakennettaisiin Hallaan, niin olen lukenut sen netistä ja ehkä UPM olisi käyttäjä jos rata rakennetaan uudestaan. Uuden sillan pystyy rakentamaan Hallantien sillan viereen.
kuva 15.09.2024 22:24 Antti Grönroos  
  Teemu, lastataan puuta. Sitä en tiedä Aapee miten innostuneita ovat, olisivat varmaan jääneet KSR:ään pidemmäksi aikaa. Ikä heillä on keski-iän paikkeilla ja määrästä ja tavarakonduktööristä en osaa sanoa.
kuva 15.09.2024 22:21 Lasse Holopainen  
  Eero, se on juurikin näin. Ps. Ei kaikki nuoret ole vanhempia ymmärtämättömiä digi-hiippareita, tosin en tiedä vaikka olisinkin Suomen ainoa "sillon_ennen..."-nuori. :)
kuva 15.09.2024 22:21 Antti Grönroos  
  Ei nykyaikainen ulkonäkö sisältäpäin.
kuva 15.09.2024 22:14 Lasse Holopainen  
  Sellainenkin kiva puoli on, että vaikka sen lipun voi ostaa ihan nettisivulta, niin viimeisen kahdeksan päivän aikana se on jumittanut puhelimessani niin, että en voi valita mitään asemaa mistään. No, itselle tulee sitten niitä ilmaisia junamatkoja silloin, kun pitää mennä HSL-alueen ulkopuolelle. Jos konnari tulee sanomaan, että nyt tuli "valvontamaksu", siis oikeammin sakko, niin se on vaan pysyttävä lujana ja sanottava, että osakeyhtiöllä ei ole lupaa harjoittaa viranomaistoimintaa. Jos tarvitsee, niin siitä voi tehdä näyttävän oikeustiedeväittelyn junan käytävällä konnarin kanssa. Mutta perille on päästävä, eikä saa antaa oikeuksistaan periksi. Tämä on minun toimintamallini. Ja tiedän, näitä kommentteja lukee VR:n tyypit, mutta näin on näreet. ...mutta taidan mennä nyt nukkumaan.
kuva 15.09.2024 22:09 Eero Karttunen  
  Viikko pari sitten uutisissa kerrottiin, että EU:ssa suunnitellaan direktiiviä, ostokset täytyy voida EU-alueella maksaa vastedes myös euroseteleillä. Johtuen siitä, että maksamisen osalta tilanne on eräissä maissa mennyt sellaiseksi mitä ei ole tarkoitettu. Saas nähdä eteneekö direktiivi, ainakin direktiiville olisi meillä jo tarvetta ihan junalippujen ostamiseenkin liittyen.

Nykyisinhän taitaa lapsilla olla kännykkä kädessä jo melkein synnytyslaitoksilla. Ja nykyisin hyvinkin täysoppineet vanhemmat opettavat lapsensa täydellisiksi älykännyköiden käyttäjiksi lähes jo peruskouluaikana. Tämän palstan kommenteista huomaa, että nuoremmat sukupolvet, jotka ovat käyttäneet näitä hienoja digilaitteita ikänsä, eivät pysty ymmärtämään meitä vanhempia ikäihmisiä, jotka emme ole edes työssäkäyntiaikana joutuneet näitä hienouksia käyttämään, hyvä jos sähköpostia. Ei se uuden tekniikan oppiminen meille niin helppoa ole varsinkin kaikki muuttuu koko ajan. Lisäksi ikäihmisille tulee monenlaisia esim muistiin tai vaikka sormien toimintaan vaikuttavia ongelmia. Minullakin on nykyisin hyvinkin suuria ongelmia esim. muistaa monenlaisia tarvittavia salasanoja (onneksi pyrin merkitsemään niitä paperille), puhumattakaan että pystyisin muistamaan niitä "parannuksia" joita ohjelmiin tehdään jatkuvasti. Homma ei todellakaan käy digihommiin perehtymättömiltä noin vain "menköön opettelemaan". Kun monellakaan ikäihmisellä ei ole välttämättä hajuakaan näistä digiasioista. Varsinkin jos vielä muisti piiputtaa eivätkä sormetkaan toimi kunnolla ja silmiinkin on tulossa yhä pahempi kaihi haittamaan näköä (kuten minullakin on juuri tilanne).

Minulla ei ole älypuhelintakaan, hyvä kun pystyn jäykillä sormillani käyttämään isompinäppäimistä peruskännykkää, ja lukemaan tekstiä läppärin isohkolta ruudulta. Onneksi opin työpaillani aivan työuran loppuvaiheessa käyttämään nettiä, eli pystyn jotenkin läppärilläni käyttämään sähköpostia ja ostamaan kotoa netistä junalipun ja printtaamaankin sen. Aseman lippuautomatilla minulla on jo toisinaan ollut ongelmia. Vaimoni pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle sen takia, etteivät hänen silmänsä enää kestäneet tietokoneen kuvaruutua. Hänellä ei siten ole nykyisin edes sähköpostia terveydellisistä syistä. Hän käy Hyvinkäälle mennessään Pasilassa ostamassa junalippunsa R-kioskista, kun lipunoston onnistuminen VR-automaatistakaan ei ole varmaa.

Eli ei edes junalipun ostaminen meille ikäihmisille niin helppoa ole, kuin nämä innokkaat nuoret digitaitajat täällä selostelevat.

Eikä ihan tavallisen pakollisen paikallisliikenteen junalipun ostaminen ollut kaikille helppoa entisen kotipaikkani juna-asemallakaan Rekolassa, ellei ole älykännykkää ja siinä oikeita sovelluksia. Rekola on myös viereisen suuren Peijaksen sairaalan rautatieseisake. Sairaalasta kävelee jatkuvasti sekä potilaita että vierailevia omaisia junalle Rekolan asemalle. Monet ovat vieraspaikkakuntalaisia. Monta kertaa he kysyivät ohjeita minkälaisen lipun heidän piti ostaa asemalla olevasta lippuautomaatista. Kyseessä on HSL automaatti ja siitä saa vain HSL lippuja, mutta niitä saa vain pankki- tai luottokortilla. Ei euron seteleillä tai kolikoilla, vaikka kyse on ison sairaalan juna-asemasta. Mutta kun kaikilla aikuisillakaan, lapsista puhumattakaan, ei ole pankki- tai luottokorttia. Heillä on vain suomen laillista valuuttaa, selvää rahaa. Rahalla ei voi ostaa Rekolassa HSL-lippua junaan. Rekolassa ei ole R-kioskia ja HSL lopetti jo vuosia sitten K-kaupoista HSL-lipunmyynninkin. Eli Rekolasta ei saa ostettua selvällä rahalla lippua junaan tai bussiin, mutta asemalaiturilta voi kyllä ostaa makeisautomaatista karkkeja ja limpsaa kaikilla maksuvälineillä, myös seteleillä la kolikoilla. Toki jos on älykännykkä taskussa ja siinä ladattuna HSL:n sopiva sovellus, niin toki homma hoituu. Mutta kun kaikki eivät saa pankista eri syistä pankkikorttia, he eivät voi sitten ostaa Rekolasta edes HSL-matkalippua.

Vielä pahempi tilanne on jos sairaalan vieras on menossa HSL-alueen ulkopuolelle VR:n lähiliikennealueelle tai mikä se nykyisin onkaan, esim Hyvinkäälle tai vaikka Lahteen. Silloin pitäisi ostaa VR:n lähiliikennelippu. Sellaista ei saa HSL automaatista millään konstilla eikä Rekolan asemalla ole tietenkään VR-lippuautomaattia. Toki lipun voi älypuhelimella ostaen saada VR:n lipunmyyntikanavalta, jos osaa asemalaiturilla hoitaa pankkihommatkin. Näitäkin myös VR-lipun ostajia olisi sairaalan takia Rekolan juna-asemalla paljon. Soitin kerran paikan päältä VR-asiakaspalveluun ja kysyin miten ilman älykännykkää olevien ostajien pitää menetellä, ja saamani vastaus oli että Korsossa ja Koivukylässä on R-kioski, sinne voi mennä ostamaan VR-lipun. Ilman lippua ei saa matkustaa. Eli ellei vieraspakkakuntalainen vierailija ole ymmärtänyt hankkia tarvitsemaansa VR-lippua etukäteen, niin ilman R-kioskia olevilla pienemmillä asemilla, kuten Rekolassa, junaan pääsyn edellytyksenä on käytännössä se, että matkustajalla on älypuhelin ja osaa sillä saada kaikkine pankkiräpläilyineen ostettua matkalipun. Nyt olisi EU-komission eurosetelien kelpoisuutta maksamiseen tutkivilla virkamiehillä Rekolan asemalla olisi hiukan ihmettelemistä.
kuva 15.09.2024 22:08 Ilmari Tommola  
  Tuo tuntuu olevan enemmän vakio kuin poikkeus. Se siitä lipunostosta sitten, kun en itse ainakaan tällä hetkellä omista mobiilisovellusta.

Kaukojunaliput syövät nykyisin rahaa itsessäänkin, mutta liputtoman matkan hinta on 80 euroa jopa lähijunalla Lappilaan. Toisin sanoen: riippuu konnarin kiltteydestä, maksaako Mommilasta aloitettu matka nolla euroa vai kahdeksankymppiä. Välimuotoa ei ole eikä todennäköisesti myöskään hetkeen tule.
kuva 15.09.2024 21:52 Lasse Holopainen  
  Ilmari, itsellä oli tänään vastaava ongelma tomaatin kanssa. Yritin valita määränpäätä, mutta vaikka klikkasin tiettyä kirjainta, se väkisin antoi vain öötä. Eli ei voinut lippua ostaa siitä. Kyllä siinä vähän alkoi kiehua, mutta pidin jalat maassa, kuten joskus on tapana. Mutta se siitä lipputomaatin toimintavarmuudesta.
kuva 15.09.2024 21:43 Esa J. Rintamäki  
  Herra Raimo: - Ja perkeles, minä en ole ennenkään arpajaisvoitoilla tai onkikaloilla elänyt! Pikku muistuma lakeuksilta.

Se vaan, että MAKSAJALLA ON OIKEUS VAATIA LAATUA vaivalla tienatun fyrkkansa vastineeksi.

Unohtakaa nyt vihdoinkin se liiallinen kansalaistottelevaisuus! Toisissa ihmisissä ei olemitään pelkäämistä, ei edes polliiississa!
kuva 15.09.2024 20:34 Arto Papunen  
  Varma tieto Imatralle menosta?
kuva 15.09.2024 20:27 Ilmari Tommola  
  Tämä samainen lippuautomaatti oli kuoleman kielissä jo elokuussa 2022, nimimerkillä tästä automaatista lipun ostanut. Ostamisprosessi kesti reilut viisi minuuttia, josta yli puolet kului määräasemaa valitessa: automaatti yritti nimittäin väkisin tarjota lippua Runnin tienhaaraan. Silloin jo tuli mietittyä, että montakohan päivää menee ennen kuin joku pamauttaa masiinan pimeäksi.
kuva 15.09.2024 19:46 Petri Sallinen  
  Johnin lista ei menesty Suomessa. Suomen top ranking -listan kärjessä ovat "Koskaan et muuttua saa", "Oi niitä aikoja", "Kyllä minä mieleni niin pahoitin" sekä "Ennen kaikki oli paremmin". Sex Pistolsin "Never mind the bollocks" sopii tämän keskustelun viitekehykseen hyvin, kuten myös Eddie & Hotrodsin "Teenage depression", mikäli musiikillinen harrastuneisuus ulottuu tähän bändiin asti. https://keikkakeppi.com/2016/01/31/eddie-the-hot-rods-tavastia-helsinki-30-1-2016/ Oli muuten törkeän hyvä keikka. En ole koskaan nähnyt Tavastialla niin paljon keppejä ja rollaattoreita.

Eläkkeelle jäänyt avaruustieteiden professori Esko Valtaoja avaa "ennen kaikki oli paremmin" -sanontaa näppärästi.

https://yle.fi/a/3-9604753
kuva 15.09.2024 19:45 Tuomas Pätäri  
  Joensuussa paremmat taukokahvilat? :)
kuva 15.09.2024 19:28 Raimo Hämäläinen  
  Tähän kommenttiin "Radan rakentamista uudestaan Hallaan on puhuttu mutta ehkei se toteudu" viitaten kysyisin onko siitä ollut ihan painettua tekstiä vai onko kyse suusanallisesta huhusta? Kun googlemapsia tai karttapaikkaa katselee niin radan palautus Karhunsaareen asti ei vaadi valtavasti mutta Karhunsaaren ja Hallan välinen silta? Ja kuka olisi Hallassa radan käyttäjä, UPM?
kuva 15.09.2024 19:10 Raimo Harju  
  Herra Esa, silloin kun veikkauskortti tuli pakolliseksi, jos aikoi veikata, lopetin minäkin veikkaamisen kuin seinään, ja haukuin nykyajan kotkotukset maan poveen. Mutta nyt kun aikaa on kulunut, olen minäkin rahan himossa ja suurten setelien toivossa taipunu hankkimaan veikkauskortin, joten näinollen olen minäkin siirtynyt digi aikaan, tosin maksan veikkaukseni jääräpäisesti rahalla.
kuva 15.09.2024 18:58 Jouni Halinen  
  Netistä poimittua: Haminan Saviniemessä sijaitsi Marttilan Kiviteollisuus Oy.

"1900-luvulla kivipaja mainosti valmistavansa mm. hautalaitteita yksinkertaisimmista aina kaikkein vaatimimpiin saakka. Tehtaan lähelle tuli valtion leveäraiteinen rata. Tehdasrakennusten yhteydessä oli kapearaiteinen kenttärata".

"Saviniemen raiteilla lastattiin myös ne lukuisat kivijunat, jotka veivät panssariestekivet Kannaksen linnoitteisiin keväällä ja kesällä 1943. Kivet otettiin valmiista Hamina–Taavetti puolustuslinjasta. Nykyisin vanhan ratapenkan paikalla olevan pyörätien nimi on Kivipajankatu".
kuva 15.09.2024 18:18 Ari-Pekka Lanne  
  Monikohan KSR:n veturinkuljettajista innostuu Karhulan rautatien toiminnan loppuessa ajamaan Kotkan sähkömottia? Paljonkohan heitä kaikkeistaan on? Entä tavaraliikennekonduktöörejä? Ja millaiseksi lienee yhtiön rautatieläisten ikäjakauma muodostunut; onko vallan eläkevaareja?
kuva 15.09.2024 18:14 Esa J. Rintamäki  
  En viitsi enää Lottoakaan pelata, kun vaativat "vahvaa tunnistautumista"!

By the way, vaatiiko venäläisen ruletinkin pelaaminen "vahvaa tunnistautumista"?

Olemme näköjään matkalla kohti santarmi- ja kuriyhteiskuntaa.
kuva 15.09.2024 17:19 Timo Arolainen  
  Tuttu mies kuljettajana.
kuva 15.09.2024 16:56 John Lindroth  
  Usasta tulee kuuluisa lause "Keep it simple"ja "Keep smiling"
kuva 15.09.2024 16:09 Teemu Saukkonen  
  Lastataanko siellä vielä puuta muualle menemään? Esim Imatra: https://vaunut.org/kuva/170402
kuva 15.09.2024 15:59 Teemu Saukkonen  
  Onpa kyllä kuin aika olisi pysähtynyt 80-luvulle.
kuva 15.09.2024 14:44 Petri Nummijoki  
  Varmaankin 2217, joka oli Toijalassa 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa muutaman vuoden Veturimuseon näyttelyesineenä https://vaunut.org/kuva/96144, kunnes myytiin "vahingossa" romutettavaksi. Mutta Toijalan pysähdykset olivat tuohon aikaan Tampereen pikajunilla aina mukavia tapahtumia, koska asemalla tiesi olevan mielenkiintoista nähtävää.
kuva 15.09.2024 13:05 Antti Grönroos  
  Nyt tuli uutta tietoa.
kuva 15.09.2024 12:58 Rainer Silfverberg  
  Ennen ei tarvinnut joukkoliikenteessä mobiilimaksamiseen kuin antaa luottokortin numeron, nyt vaatii vahvan tunnistautumisen.

Mulla esim sen pankin jossa minulla on eniten rahaa (AKTIA), ei maksukortti suostu tunnistautumaan. Onneksi mulla on tili myös S-pankissa ja siinä aina vähän rahaa , ja olen joutunut kytkemään HSL-apin siihen. Sama koski myös pysäköintisovellusta. En viitsi erikseen käydä pankissa sen takia että saisin jonkun tekemään jotain temppuja että tunnistautuminen toimii. En ole myöskään ala- enkä yli-ikäinen, kyllä sen pitää toimia itsestään mutta ei toimi.

Onneksi poikamme ei aikoinaan tarvinnut kuin matkakortin koulu- ja vapaa-ajan matkojaan varten. Nyt ovat kuulemma ottamassa matkakortit pois. 7-vuotiaita ei pitäisi mielestäni pakottaa käyttää älylaitetta maksamiseen, ja sen ikäisillä ei ole aina pankkitiliäkään.
kuva 15.09.2024 12:29 Petri Sallinen  
  Mobiilimaksamisen voi hoitaa monella tavalla. Mahdollisuuksiin vaikuttaa se, oletko hankkinut mobiililaitteeseesi e-tunnisteen vai et. E-tunniste mahdollistaa vahvan tunnistaumisen.

Yksi lapsen lapsistani käyttää AB-vyöhykkeet kattavaa matkakorttia, johon tarvittaessa ladataan arvoa, eli rahaa. Sen voi tehdä R-kioskilla tai kotona netistä. Tämän lisäksi tytöllä on älypuhelimessa HSL-appi. Jos tyttö haluaa matkustaa C-vyöhykkeelle, hän ostaa kertalipun matkakortin AB-lipun jatkeeksi mobiililaitteella, vaikka hänen älypuhelimessaan ei ole e-tunnistusta. C-vyöhykkeen kertalipun laskutus tapahtuu mobiililaitteen puhelinlaskun yhteydessä. Kätevää!

E-tunnisteen voi hankkia myös alaikäiselle, mutta sen hankkiminen edellyttää käyntiä pankissa — tältä osin puute johtuu vain tytön vanhempien saamattomuudesta. Toisella lapsen lapsella e-tunniste jo on. Jos on älylaite, niin ainakaan teknistä rajoitetta mobiilimaksamiselle ei ole.

Olen matkustanut joukkoliikenteessä paljon teinieni kanssa. Heiltä oppii paljon. Eräs lapsen lapsistani kuittaili taannoin, että HSL-matkakortteja käyttävät vain vanhat miehet. OK, vaihdoin sen HSL-appiin, jonka kanssa töppäilin heti, kun matkustin yhden teini-ikäisen lapsen lapseni kanssa. Näytin nimittäin älypuhelintani bussin lukulaitteelle (kun olisi pitänyt näyttää kuskille). "Tosi noloa — kaikki näkivät" oli saamani kommentti.

Omassa laitteessani on HSL-sovellus, jossa on AB-vuosilippu. HSL-appiin voi syöttää lukuisia erilaisia maksutapoja: esim. maksukortin. Jos ostan C-vyöhykkeelle jatkoksi kertalipun, käyttää mobiililaitteen appi maksukorttiani kertalipun maksamineen. Maksan siis mobiililla, vaikka laskutus tapahtuu maksukortin avulla.
kuva 15.09.2024 12:06 Ari-Pekka Lanne  
  Matti Bergströmin ja Olavi Kilpiön kirjassa »Leveät kiskot» kerrotaan Karhulan radan kiskojen olleen alkuun metripainoltaan 22-kiloisia, mutta vaihdetun 1950-luvulla 30-kiloisiksi. Siispä kuvan leiviskän kaksi kevyempää siivua lienevät K22- ja K30-kiskoista leikattuja. Sen verran, mitä kuvasta mittaillen saa mittasuhteista selvää, näin voisi ollakin.

Edellä mainitun kirjan sivulta 212 selviää, että radan päälinjan kiskot vaihdettiin 1980- ja 1990-lukujen kuluessa 43-kiloisiksi, ollen sitä metripainoa vielä vuonna 2008 kirjaa valmistettaessa. Mutta leiviskän hujopein siivu ei kai oikein voi olla muuta kuin K54-soiroa...

Kuvan leiviskä meinaa ehkäpä, että sitä vuonna 1975 askarrellessa on rautatieyhtiön tavoitteenasetantana ollut, että sen liikennöimälle radalle saataisiin jonain päivänä 54-kiloiset kiskot. »Leveät kiskot» -kirjan sivulla 210 lukeekin: »Raskaampien vaunujen ja liikenteen takia alkoi kiskotus olla 1970-luvulla jälleen liian kevyt.» Olisiko tämä leiviskä sitten tosiaan ollut jonkinlainen 75-vuotissynttärikevennys...
kuva 15.09.2024 11:40 Petri Soronen  
  Vieläkö tuo on pystyssä? Jo 20 vuotta sitten oli uusi junatoimisto jossa olin yläasteen TET-jaksolla.
kuva 15.09.2024 11:38 Rainer Silfverberg  
  Maksukortilla maksaminen julkisessa liikenteessä on mielestäni ihan ok, mutta mobiilimaksamiseen pakottaminen ei. Osa jättää matkan tekemättä julkisilla jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mobiililla maksaminen koska se ei kaikilla toimi.
kuva 15.09.2024 10:56 Petri Sallinen  
  Käteisen käyttö vähenee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa. Suomen Pankki selvittää asiaa kyselytutkmuksilla vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2022 käteismaksujen osuus maksupisteissä oli enää 19 prosenttia, kun vuonna 2016 se oli 54 prosenttia. Suomen Pankin mukaan päivittäisiä ostoksia käteisellä maksaa enää noin 6-7 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käteinen häviäisi kokonaan. Sen asema maksuvälineenä kuitenkin supistuu merkittävästi. Mitä vähemmän jollekin palvelulle on kysyntää, sitä vähemmän siihen perustuvia palveluita enää kehitetään. Itse en käytä käteistä juuri koskaan.

Suomen Pankin tutkimuksen mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on jo maksukortti — siis digitaalinen lompakko. Tämä vähentää käteisen käytön tarvetta ja ohjaa digitaalisten maksutapojen käyttöä ja kehittämistä. Julkisessakin liikenteessä on jo samantapaisia maksupäätteitä kuin mitä on kauppojen kassoilla, jolloin kertalipun voi maksaa maksukortin lähimaksuominaisuudella — vilauttamalla. Tällöin ei tarvita käteistä, ei älypuhelinta, ei asemalle rikottua lippuautomaattia, mutta ei myöskään konduktööriä.

Menneen ajan haikailujen sijasta paukut kannattaa kohdistaa siihen, miten digitaalisaatiosta saataisiin irti mahdollisimman hyvät ja käyttökelpoiset palvelut. Realismia on se, että pankkien konttorit ja käteisautomaatit häviävät eivätkä konduktöörit palaa enää juniin. Itku-potku-raivareiden sijasta hyödyllisempää on ottaa irti kaikki mahdollinen uudesta kehityksestä, joka ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki uudet palvelut olisivat heti parasta mahdollista. Milloin esimerkiksi VR tai HSL ottavat käyttöön em. kaltaiset maksupäätteet lähijunissa, busseissa, ratikoissa ja metroissa — tai kaikki liikennöitsijät Suomessa? Laitteita ja palveluita kuitenkin on jo olemassa mm. Tampereeen joukkoliikenteessä. Tähän vaikuttaminen olisi erittäin hyödyllistä.
<<   >>