Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	11.07.2024 15:47	Teemu Saukkonen
		Jos lie ollut tuolla välillä mutta itse asemalla ei ollut mitään aktiviteettiä. Laiturikatoksen kuorma-auton lavalle nosto ratapihan reunalla ainoastaan.
	11.07.2024 15:44	Teemu Saukkonen
		No olisinpa tiennyt tästä... Oliko vaunusto vain tavan Sp/Sps? Tai ei se tässä tavallinen ole. EDIT: olihan tuosta lisääkin kuvia.
	11.07.2024 15:22	Elias Murto
		Linna näyttää olevan remontissa...
	11.07.2024 15:19	Elias Murto
		Nyt oli kyllä ennennäkemätön yhdistelmä!
	11.07.2024 15:18	Ossi Rosten
		Oks, eipä menny hukkaan tämäkään päivä :)
	11.07.2024 14:37	Jimi Lappalainen
		Auton esittely: https://www.curbsideclassic.com/curbside-classics-american/curbside-classic-roads-not-taken-1937-lincoln-zephyr-v-12/
	11.07.2024 11:56	Erkki Nuutio
		Gilesin kirjan Mekydro-piirustuksen mukaan momentinmuunnin on muuten tavanomainen: pumppupyörä, reaktiopyörä ja turbiinipyörä. Kuitenkin eteenajolle on oma reaktiopyöränsä virtausta ohjaavine siipineen. Peruutuksessa tämä reaktiopyörä kuitenkin työnnetään sivuun. Tilalle tulee peruutuksen reaktiopyörä toisin suunnattuine siipineen. Muuten öljyn kiertää mainittujen kiinteäsiipisten pyörien kautta. Voith-muuntimet mm. vetureissa poikkeavat kovasti tästä ja ajoneuvoissa hallitsevasta Trilok-muuntimesta : Trilok-muuntimessa on kiinteäsiipinen pumppu-, reaktio- ja turbiinipyörä. Kun nopeussuhde pumppu- ja turbiinipyörän välillä pienentyy kohti 1.00 ja (momentin)muuntosuhde vastaavasti pienentyy kohti 1.00, suuntautuu nestevirtaus reaktiopyörän siipien takapuolelle. Tällöin reaktiopyörä pääsee pyörimään vastakkaissuuntaan vapaasti suuntakytkimensä ansiosta. Momentinmuuntimesta on siten tullut nestekytkin: momentin)muuntosuhde on tasan 1.0 .
	11.07.2024 09:01	Ari-Pekka Lanne
		Julian junanjäljistä näkee lähes (alimmillaan 3 km/h) pysähtymisen ajoittuneen Siilin tulotolpan P671 eteen samaan aikaan, kun junalle on muodostettu (klo 15:59:12) viimeinen kulkutie Siiliin. Eli juna on odottanut parempia värejä. Siilissä on saattanut olla vaikkapa vaihto- tai ratatöitä kesken.
	11.07.2024 02:49	John Lindroth
		Tällä hetkellä kaikki harraste rautatietoiminta tuolla lienee seisahduksissa ruotsin rautatieviranomaisen vaatimuksen takia!Uusimpia tietoja en ole saanut!
	11.07.2024 02:39	Lasse Reunanen
		Pitkään tuo auto häiritsi ja teetti työtä, mutta vihdoin selvisi. Se on Lincoln Zephyr V12 -37. En jotenkin osannut noin kalliiseen luksusautoon yhdistää, mutta lopulta keksin. Nuo sotavammat häivyttää loisteliaisuuden tehokkaasti. Kapseli sentään on tallessa. Oletettavasti noin iso ja hieno auto on ollut jonkun korkeampiarvoisen upseerin käytössä.
	11.07.2024 01:57	John Lindroth
		Onnistunut Dm 8 kuva!Näitähän ei koskaan ole liikaa.
	11.07.2024 00:24	John Lindroth
		Hyvä nostalgiakuva!
	11.07.2024 00:22	John Lindroth
		Onko kyseessä erikoisjuna kun on kuvaan päässyt?
	10.07.2024 23:50	Esa J. Rintamäki
		Ja niitä taikauskoisia rituaalinomaisia uskomuksia riittää: - esimerkiksi nainen laivassa tuo epäonnea. Sama myös albatrossi-linnun tappaminen merellä. Yksi vielä, mikä pitää paikkansa: laivalla kuolleen vainajan säilyttäminen laivassa! Nimittäin venäl. amiraali kuoli laivassaan matkallaan Itämereltä Japaniin, kun ryssä siirrätti Itämerenlaivastonsa aluksia kauas kaukoitään Venäjän - Japanin sodassa 1904 - 1905. Kuinkas kävikään? Ryssä sai turpiinsa "keltaisilta apinoilta, jotka pötkivät pakoon, kun Venäjän sankariarmeija hätistää niitä lakeilla huitomalla!" Ja niin amiraali Heihatshiro Togo näytti ryssälle, että mitä kuuluu ja kuka käski, Tsushiman salmessa!
	10.07.2024 23:35	Esa J. Rintamäki
		Vekkuli piirre Maybach Mekydro-vaihteistoissa oli juuri tuo vipusysteemi, otsakytkimineen, kuten herra Erkki edellä kertoi. Niissä otsakytkimissä oli sakarakytkimet, mutta itse sakarat olivat erikoismuotoisia. Tavanomaisella "neliömuodolla" vauhdissa päälle kytkeminen rikkoo sakarat takuuvarmasti, joten sille muotoilulle oli tarvis olemassa. Oman muotonsa avulla Mekydron sakarat ikäänkuin "haukkasivat" tai "nappasivat" kiinni. Sakaroiden kulmamitoitus oli kuitenkin valittu sellaiseksi, että irrottaminenkin sujui vaivatta. Oliko Mekydroissa momentinmuuntimen turbiini- ja pumppupyörissä jo tuolloin siivikoiden kulmat muuttuvia, siis jo noihin aikoihin?
	10.07.2024 22:58	Lasse Reunanen
		Kimmo ja Erkki, kiitos valaisevasta tekniikkapläjäyksestä. Mukava lukea asiantuntijoiden kerrontaa. Rainer, useimmiten öljyllä ryntääminen johtuu turboahtimen vauriosta, jolloin ahdin puskee moottoriöljyä imuilman sekaan niin kauan kuin sitä moottorissa riittää. Pienen moottorin saattaa jarruttamalla saada sammutettua, mutta jotain isoa kuorma-auton tai työkoneen, saati veturin moottoria ei välttämättä saa. Ainoa konsti olisi päästä tukkimaan imuilman saanti, mikä ei välttämättä ole mahdollista. Ihan jo työturvallisuudenkaan puolesta, kun iso moottori ryntää reiluilla ylikierroksilla, on todellinen moottorin räjähdysmäinen tuho lähellä, eikä silloin kannata konehuoneessa oleskella.
	10.07.2024 22:00	Tero Korkeakoski
		Ossille sen verran kommenttia että nämä ovat kyllä ihan Bolidenin sisäistä liikennettä.
	10.07.2024 21:36	Jarno Piltti
		Ainahan laivojen nimet on muuttuneet uuden omistajan myötä, muistan kyllä kuulleeni puhuttavan tuosta taikauskosta.
	10.07.2024 21:32	Jarno Piltti
		Tyylikäs kuva, susi suorastaan matkailumainosmeiningeissä.
	10.07.2024 21:26	Jarno Piltti
		Viehättävä kuva ja Lahden suuntaan tosiaan menossa. Turistit löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk34300?display=THUMB&year=1891
	10.07.2024 21:21	Teppo Niemi
		Markulla näyttää olevan tietoa. Käskylehti / Viralliset tiedotukset ja T. Kuntosen Kuljetuskaluston tunteminen, Yleinen osa kertovat, mistä on kyse. Taitaapi vaunumiehellä olla asiaa vaunulle....
	10.07.2024 20:48	Erkki Nuutio
		Kimmo: Tosiaan sivuutin momentinmuuntimen vaikutukset. Oletan että Resiinan kirjoituksessa olevan kaavion vaihtamishetkien kierrosnopeudet vastaavat momentimenmuuntimen jotain määriteltyä toimintapistettä. Kaaviossa sitä ei kuitenkaan ole ilmoitettu.. Kirjassa J.G. Giles Automatic and fluid transmissions (Odhams Press, 1961) on kuvattu Mekydro-vaihteistoa. Välityssuhteiksi on ilmoitettu eteenpäin: 1. i = 4.18 , 2. i = 2.47 , 3. i= 1.59 , 4. i = 0.91 ja taaksepäin: 1. i = 4.31 , 2. i = 2.54 , 3. i = 1.59 , 4. i = 0.94 . Vaihdeportaat, myös kolmoselta neloselle ovat suuret, joten momentinmuuntimelle riittää työtä. Välityssuhteet ja siten nopeudetkin eteen/taakse eivät ole tasan samat.
	10.07.2024 20:24	Erkki Nuutio
		Päätellen 1923 ratapihakaaviosta [ https://vaunut.org/kuva/42763?paik=J%C3%A4rvel%C3%A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio ] on juna menossa idän suuntaan. Vuoden 1891 Turistin mukaan (kirjassa Piletti Pietariin) lähtee Järvelästä idän suuntaan yöjuna Pietariin klo 11.21, matkustajajuna Pietariin klo 12.23 ja tavarajuna (sekajuna?) Pietariin klo 2.32 . Ehkä samaa aikataulua noudatettiin jo kuvausvuonna 1884. Tällä oletuksella olisi kyse luultavasti matkustajunasta Pietariin noin klo 12.20. Veturi kuulunee A3-sarjaan. Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjan sivulla 57 esiintyy jokseenkin kuvaa vastaava henkilöjuna edessään A3. Jännä kuva! Antaa varmasti virikkeitä mm. vaunuja koskien
	10.07.2024 20:17	Markku Naskali
		Jokin töherrys tuossa näyttää olevan, mutta ehkä vain joitain merkintöjä haluttu pois. Mutta "Ennen oli vaunut puuta..". No rautaahan tuossa paljon enemmän on, mutta puuta voisi edelleen käyttää muuhunkin kuin selluun ja polttamiseen. Rakennusteollisuudessahan on jo vähän havahduttu.
	10.07.2024 19:37	John Lindroth
		Onko paikalla käynyt myös jonkinlainen Graffitien uranuurtaja?
	10.07.2024 17:28	Juhana Nordlund
		https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Vanajavesi2013/DSC_0211A.jpg - m/s Silver Star.
	10.07.2024 14:01	Markku Naskali
		Tuon purkin kyydissä on tullut olluksi Tampereen seudun Pyhäjärvellä muutaman kerran. Eikös ennen ollut sellainen taikausko että laivan nimen muuttaminen tuo huonoa onnea? Nykyisin nimet vaihtuvat kuin mustalaisella hevoset aikoinaan.
	10.07.2024 13:44	Jorma Rauhala
		Emdenissä 1966 valmistunut Moby Dick, sitten Nordstrand II, ja myöhemmin Tampereella Hopealinjalla m/s Silver Star.
	10.07.2024 13:41	Rainer Silfverberg
		Olen kuullut tarinoita (autojen) dieselmoottoreista että jos ne ovat kuluneet niin väljiksi että moottoriöljyä pääsee palotilaan niin moottorin nopeutta ei voi enää kontrolloida. Appiukkoni kertoi että yksi hänen omistamistaan pakettiautoista alkoi hörpätä moottoriöljyä ja alkoi kulkea hallitsemattomasti n 150 km/h. Ei edes sytytysvirran katkaiseminen auttanut vaan piti alkaa jarruttamaan ja etsiä ylämäkeä jossa se saatiin lopulta pysäytettyä.
	10.07.2024 12:43	Guido Triebel
		Kyllä, tämä on ihan tavallinen tehtävä, eikä koeajo.
	10.07.2024 11:24	Kimmo T. Lumirae
		Lasse: momentinmuunninta käytettäessä kokonaisvälityssuhde valitaan niin, että momentinmuunnin toimii siedettävän hyötysuhteensa alueella, esim. 30...70% toision kierrosluvusta. Kun toision kierrosluku on 100% moottorin pyörittämästä ensiöstä, on teho 0 ja hyötysuhde 0. Esim. Dv12:n ykkösvaihteen kokonaisvälityssuhde vastannee noin 60 km/h nopeutta, ja kakkosen noin 120 km/h nopeutta (T-aluevaihde); kun ykkösellä tulee noin 66% toision kierroksista täyteen, vaihdetaan kakkonen noin 40 km/h nopeudessa , jolloin kakkosen toision kierrokset ovat ehkä noin 33% maksimista ja siinä on sitten vetovaraa sinne lähemmäs kahdeksaakymppiä, jossa toision kierrosluku olisi 66% maksimista. Nopeudet vedin hatusta. Mutta siis tällä arviolla ja laskutavalla Dv kulkisi kakkosella T-aluevaihteella toistasataa, mutta onneksi ylikierrossuoja varjelee voimansiirtoa näiltä ylikierroksilta. Tarkemmat tiedot ja hyvät arvaukset ovat aina tervetulleita. Kiitos etukäteen. Erkki ei osin huomioi tekstissään momentinmuunninta, vaan Mekydrohan ei voi ylikuormittaa moottoria: päämoottori käy korkeintaan maksimikierroksilla ja käyttää momentinmuuntimen ensiön pumppupyörää ja sen jälkeen kaikki on öljyn virtausta ja toisiopuolen toimintaa. Pumppupyörä ottaa tässä päämoottorilta noin 600 hv / 1500 rpm ja tämä ei periaatteessa muutu. Mekydrossa muuten vaihtohetkelläkin päämoottori käy samalla lailla täydellä teholla, mutta Mekydron oma hieno keksintö momentinmuuntimen sisällä tekee mahdolliseksi toisiopuoleen kytketyn mekaanisen vaihteiston vaihtamisen: pumppupyörän tuottama öljyvirta ohjataan vaihtohetkellä tavallaan ohi toisiopuolen turbiinista, ja moottori käy täysillä, pumppupyörä pumppaa sen 600 hv, mutta kaikki tämä teho ohjataan turbiinin vieressä oleviin kiinteisiin "siipiin" ja veto toisioon päin katkeaa. Mekydron mekaniikka vaihtaa sakarakytkimillä KRRRROONKS ja sitten palautetaan momentinmuuntimen toiminta takaisin normaaliksi. Pienempään vaihdettaessa siinä on jokin samantapainen oivallus, joka mahdollistaa toision kierrosten nousemisen pienempään vaihtoa varten. Jos Maybach-Mekydrossa oli jokin päämoottorin ruiskutusta vaihtohetkellä säätävä säätö, niin siitä en ole tietoinen.
	10.07.2024 10:40	Erkki Nuutio
		Resiinassa 4/92 on Timo Lehtosen 8 sivuinen kirjoitus Hr11 -veturin tekniikkaa. Siinä ei ole mainittu vaihteiston välityssuhteita. On kylläkin kaavio automatiikan virallisista vaihtamispisteistä. Ne ovat ylöspäin vaihdettaessa moottorin kierrosnopeudella 1500 rpm. Koska 1500 rpm oli moottorin uudistuksen jälkeinen suurin säädetty kierrosnopeus, lienee kyseinen kaavio uudistetusta moottorista. Kaavion mukaan Mekydron automatiikka suorittaa vaihdon kolmoselta neloselle veturin (nimellisen) nopeuden ollessa 85 km/h. Yleensä ei ylintä vaihdeporrasta valita kovin suureksi, jotta moottori ei heti ylikuormittuisi ja aiheuttaisi takaisinvaihtamista. Jos kuvitellaan, että ylin vaihdeporras olisi 41% (eli varsin suuri), tulisi huippunopeudeksi 120 km/h moottorin kierrosnopeudella 1500 rpm. Koska olen vaihteistokehittäjä/suunnittelija, löytyy mapeistani Hermann Grosin kirjoitus Motortechnische Zeitscriftissä (MTZ) Heft 7 Juli 1959 (8 s.)Die Maybach-Abweis-Klauenkupplung im Zuge der Entwicklung mechanischer Schaltgetriebe grosser Leistung . Kirjoitus liittyy vaihteiden kytkeytyniseen liittyviin ongelmiin Mekdron käyttämissä otsakytkin -tyyppisissä vaihdekytkimissä. Otsakytkimissä ei ole mitään synkronoivaa elintä, vaan kytkeytyminen edellyttää sopivan pientä kierrosnopeuseroa vaihdekytkimen puoliskojen välillä ja vääntömomentin katkaisemista moottorilta päin jonkinlaisella irroituskytkimellä. Vitsinä todettakoon, että Lontoon (Shakespearen) kielellä otsakytkin on Dog Clutch. Otsakytkien eri versioita käytetään yhä mm. erilaisissa ns. robotoiduissa kuorma-autovaihteistoissa. Nykyään niissä tehokasta apua antaa elektroniikan avulla vaihtamistilanteissa ohjailtava moottorin kierrosnopeus. Synkronoimattomien vaihdekytkimien toiminnasta on tehty tuhansittain yksistään väitöskirjoja ja tehdään yhä. Arvelen että yksistään Scania on teettänyt niitä toistasataa kappaletta. Siitä huolimatta riittää näissä ihmeteltävää, vaikka jo mm. Vanajan ja Sisun laajasti käyttämä Fuller (Eaton) Roadranger -vaihteisto toimi salamannopeasti ja kesti ikuisesti. Lökäpöksy-kuljettajat silti vaativat vielä 70- ja 80-luvuilla hitaasti toimivia ja synkronielimiltään kuluvia vierasmerkkisiä autoja. Pelkäsivät kai selkäytimen helposti oppimaa kaksoispoljentaa ylös, ja välikaasua alas vaihdettaessa. Itse opin sen nopeammin kuin pyörällä pystyssä pysymisen - johon siihenkään kuin kulunut paria minuuttia pidempään.
	10.07.2024 10:28	Jussi Tepponen
		Tämmöisiä löytyy: Aitonevan kakkosesta (ja ykkönen takana) löytyy tämä: https://vaunut.org/kuva/117860 Ja kakkosesta korjattuna tämä: https://vaunut.org/kuva/70695 Kuvien perusteella yllä kuvattu ei ole kumpikaan, sillä: -n:o 2 laakeripesissä kolmion muotoiset logot, yllä "L" -vantrinkin lehtijousien tuet ovat erilaiset. N:o 2 tuet hitsattu runkoon 4 kpl kolmiolappuja (vain lehtijousein kohdalta), yllä 6 kpl kolmiolappuja (myös molemmista päistä) -kyseisten tukien etu- ja takapään kuimat on sekä n:o 1 että n:o 2 leikattu suoraan, kun yllä tuo hienosti pyöristetty Näistä yksityiskohdista näyttää, että kuvan kone on hieman enemmän viimeistelty ja ehkä sarjan alkupään koneita. Myöhemmissä on kustannuksia säästetty ja jätetty turhat asiat tekemättä. Valmistajannumerot noille Aitonevan koneille ovat: No 1 Pedershaab 382/1943 (Nykyisin varastoituna Jokioisten Museorautatiellä) No 2 Pedershaab 381/1943 (Nykyisin kunnostettuna Aitonevalla)
	10.07.2024 09:25	Teemu Saukkonen
		Mikä lie ollut ongelmallisin yksilö?
	10.07.2024 08:10	Jari Välimaa
		Tämä ei ole mainosratikka, vaan osa taideratikka ohjelmaa.
	10.07.2024 06:18	Tuomas Korhonen
		Näin veturinkuljettajana täytyi huokaista syvään tätä kuvaa katsoessani. Jokaisella noista olen useita työreissuja tehnyt. Varsinkin 2805 oli aikoinaan pasuteliikenteessä se luotettavin pikkupasutteen vetäjä. Muissa 30 vaunuisissa pasutejunissa oli aina vetovoimana 3xDv12, mutta pikkupasute 20 vaunuisena kulki aina yhdellä Dr16:lla. Tuolloin vähävikaisin Dr16 oli tuo 2805. Ei Selma herjannut että "Diesel sortui", tai ollut invertterivikoja. Tuo 2805 vain toimi ja veti mukisematta kuorman perille asti. Sinänsä surullista nähdä kyseinen yksilö tässä kunnossa nykyään.
	10.07.2024 03:44	John Lindroth
		Ja Ds1 Ho Mallin kuva löytyy Ds1 haulla.
	10.07.2024 03:10	John Lindroth
		Muistan käyttäneeni tätä yhtenä esikuvana rakentaessani Ds1 Ho mallia!
	09.07.2024 23:15	Jorma Toivonen
		Ensi kontaktini (ja ainut) kyseiseen vaunusarjaan (Rkt) tapahtui myöhäisenä lauantai-iltana Riihimäellä. Työvuoroni (huoltokuljettaja) oli lauantain myöhäinen iltavuoro (taisi kestää sunnuntain puolelle klo 3:een. Hiljaista oli, kunnes suorittaja soitti. Jonkun (?) yöjunan ravintolavaunussa on pienoisia ongelmia. Vaunumiehen vuoro on loppunut aikoja sitten, varmaan sinä voit ratkaista ongelman. Eihän minulla ollut minkäänlaista tietoa vaunuista, mutta kuitenkin kävelin laiturille odottelemaan tulevaa uutta kokemusta. Juna tuli ja johtava konnari otti minut avosylin vastaan. Agrekaati oli sammunut pian Hesasta lähdön jälkeen, hän oli yrittänyt pari kertaa käynnistää sitä uudelleen siinä onnistumatta. Kysyin oliko hän avannut konetilan luukkuja (ovia), kieltävän vastauksen saatuani availin ovet - ja syykin löytyi pian, diesel oli sylkäissyt voiteluöljynsä konehuoneen seinille. Vika löytyi, auttamatta jäi sillä kerralla, ehkä Tampereen vaunumiehellä olisi ratkaisu asiaan. HYVÄÄ MATKAA lämmintä olutta ja kylmää kahvia nauttien loppumatkalle. Ri:n huolto poistui paikalta.
	09.07.2024 22:35	Esa J. Rintamäki
		Maininta oli jotain 144 km/h...
	09.07.2024 21:48	Lasse Reunanen
		Kuinka momentinmuunnin voisi mahdollistaa moottorin suurinta kierroslukua vastaavaa nopeutta suuremman ajonopeuden? Momentinmuunnin ei rakenteensa puolesta voi toimia kierroslukua korottavana komponenttina. Vai onko vaihteistossa ylivaihde ja sen käyttö on mahdollista momentinmuuntimen ansiosta kevyellä kuormalla tasaisella rataosuudella?
	09.07.2024 21:32	Esa J. Rintamäki
		Muistan joskus lukeneeni Hr11:n ohjekirjasta, että "jos vaihteisto alkaa muuttaa väriään, on nopeutta liikaa." Liittyy ilmeisesti ylikuumenemiseen?
	09.07.2024 21:14	Toni Lassila
		Tulee myös mieleen venäläiset vanhat sähköveturit, tosin se niiden vihreä taitaa olla aavistuksen tummempaa sävyä vielä.
	09.07.2024 20:14	Ari-Pekka Lanne
		Googlea pläräämällä tästäkin löytyy vaikka mitä juttua. Akseli Kivi kuvaa prosessia v. 2022 valmistuneen energia- ja ympäristötekniikan alan opinnäytetyönsä ( https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/750648/Kivi_Akseli.pdf ) sivuilla seitsemän ja kahdeksan. Kuparirikasteesta liekkisulatusmenetelmän ja konvertoinnin kautta Harjavaltain tehtaalla saadusta 99-prosenttisesta anodikuparista valetaan näitä kuvassa näkyviä kuparianodeita, jotka kuljetetaan junakyydillä Porin elektrolyysilaitokseen. Elektrolyysissä pelkistyy aikaa voittaen yli 99,99-prosenttista katodikuparia. Kulta, hopea ja muut epäpuhtaudet vajoavat elektrolyysialtaan pohjalle anodiliejuksi. Sen sijaan tähteelle jäävät ohuet romuanodit, samoin kuin kelvottomiksi havaitut hylkyanodit, reissaavat paluujunalla Valtoihin sulatettaviksi uudelleen.
	09.07.2024 18:56	Markus Selin
		Tämä on kuin vihreä versio veturien alkuperäisestä sähköjuna-värityksestä.
	09.07.2024 17:39	Heikki Jalonen
		VR-jargonin "hehkukappale" ei ole hehkusukka vaan kiinteä palanen kalkkikiveä, kalsiumoksidia, pienessä pitimessä valonheittimen polttopisteessä. Hehkukappaletta kuumennetaan valokaasulla, jolloin se valkohehkuisena antaa kohtuullisen kirkkaan valon. Se oli myös mekaanisesti melko kestävä, paljon kestävämpi kuin hehkusukka eikä siinä ollut mitään radioaktiivisia luminenssiaineita. Valokaasulla (ei asetyleeni) valaistuissa vetureissa niitä käytettiin päävalonheittimissä ja muuten jos tarvittiin kirkkaampaa valaistusta. Puskinlyhdyt, vesilasilamput ja muut olivat niissäkin mieluimmin liekkilyhtyjä. Hehkukappalelyhtyjä ei pidä sekoittaa AGA-liekkiyhtyihin, joiden valaisu tuli paljaasta asetyleeniliekistä. Lyhtyjä kyllä modifioitiin ja muutettiin eri aineille kun tarpeet/saatavissa olevat polttoaineet muuttuivat. Charlie Chaplinin "Parrasvalot"-elokuvan nähneet muistanevat, että rainan alkuperäinen nimi on "Limelight". Sillä tarkoitetaan juurikin kalkkivaloa, teatterikäytössä aikanaan suosittua. Yhä edelleen, sähkökäyttöiseenkin näyttämövaloon viitataan usein sanalla "Lime".
	09.07.2024 17:14	Rainer Silfverberg
		Paljonkohan sitä on tullut altistuttua toriumille kun meidän mökillä oli ennen kuin tuli sähköt n 6 vuoden ajan pelkästään Primuksen kaasulamppuja ja Aladdinin sukallisia öljylamppuja ja sukkia joutui vaihtamaan yhtenään?
	09.07.2024 17:13	Jarno Piltti
		Tasoristeys palstalla sanottiin että tämä voi vetää myös tavallisia junia, olisiko tässä sellainen kyseessä? Tämä väritys sopii Sr1:een jotenkin oudosti tosi hyvin.
	09.07.2024 16:02	Kimmo T. Lumirae
		Ihan järkeenkäypää. Olen ollut käsityksessä, että Hr 11 kulki mielellään kovaa, suupieli virneessä sanottua "kyllä se satakuusikymppiä kulki". Tämä vauhti on toki todentamatta. Hr 11:n Mekydro -vaihteistossahan oli momentinmuunnin, jonka perässä mekaaninen nelivaihteinen vaihteisto, ja näin siinä ei ollut suoraa vaihdetta Dv11-15-16-12 -vetureiden tapaan, joka olisi rajoittanut huippunopeuden päämoottorin suurimmasta käyntinopeudesta riippuvaksi. Tätä teoriaa tukee anekdootti briteistä, jossa class 42 Warshipeillä, joiden suurin tekninen nopeus oli 140 km/h alkuperänsä DB:n V 200:n mukaan, mutta kun se Mekydro oli vastaavanlainen, ja kerrotaan, että tietyillä päärataosuuksilla kun ei ilmeisesti varsinaista suurinta sallittua nopeutta oltu määritelty, vaan ilmeisesti luotettiin kaluston suurimman nopeuden hillitsevän vaarallisimpia menoja, ajaneet veturinkuljettajat olisivat valittaneet, että "muuten hyvä veturi, mutta lähestyttäessä 110 mailin nopeutta (176 km/h), alkaa kulkuominaisuuksissa olla huomauttamista..." Tämä oli kirjattu V 200:n historiankirjoihin, joten kyseessä ei välttämättä ole pelkkä vitsi tai kahvipöytäheitto, vaan luultavasti Warship ainakin Mekydrolla oli kova kulkemaan.
	09.07.2024 15:28	Lasse Reunanen
		Tuo kyllä kuulostaisi joltain keraamiselta, lienee ollut sukkaa vahvempi. Liekö kuitenkin toriumia sisältävää, että on hehkunut kirkkaana?
	09.07.2024 15:22	Petri Sallinen
		"Junien painekaasuvalaistuksen selitys ja hoito-ohjeet" -kirjanen vuodelta 1928 ei puhu hehkusukasta, vaan hehkukappaleesta. Hehkukappaleen vaihtamista käsittelevässä luvussa mainitaan, että "uudet hehkukappaleet ovat schellakan peittämät; lakka palaa pois itsestään, kun pääliekki sytytetään".

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset