Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 11.10.2023 15:39 Teemu Saukkonen  
  Juomien tilaajatkin tietävät Flensburgin...
kuva 11.10.2023 15:36 Teemu Saukkonen  
  Onko tässä kohdassa minkäänlaista maisemaa nyt?
kuva 11.10.2023 15:33 Teemu Saukkonen  
  Oliko nämä niitä EMD645-koneellisia? 2011 oli vielä Köpiksessä ajossa, tosin mustana. Jyminä kuului kauas.
kuva 11.10.2023 15:19 Rainer Silfverberg  
  Onhan meillä Arabiaan menevä spåra.
kuva 11.10.2023 15:03 Esa J. Rintamäki  
  Kansallisen Kiinan (eli Taiwanin eli Formosan) raitiovaunu, minä hämmästyn.

Linjanumeron luulisi näkyvän sokealle Kreetallekin, Malemesiin saakka, hah hah.
kuva 11.10.2023 15:00 Esa J. Rintamäki  
  Hauskaa! Stephensonin luistinohjaus ja tasoluistit!
kuva 11.10.2023 14:58 Esa J. Rintamäki  
  Huomatkaa "virtaviivainen" eli ajoviimaa patoamaton loppuopastelevykonstruktio.
kuva 11.10.2023 14:57 Esa J. Rintamäki  
  Onko tämä tanskalaisten omaa suunnittelua? Minulla on sellainen hytinä, että Hollannissa oli myös vähän tämän näköisiä ohjausvaunuja.
kuva 11.10.2023 14:54 Esa J. Rintamäki  
  Mukavan näköinen vehje, tämä Nohab!
kuva 11.10.2023 14:52 Esa J. Rintamäki  
  Onkos 1080 Jungin Risto?
Kuvasarja:
Tanskassa kesällä 1999
 
11.10.2023 14:48 Esa J. Rintamäki  
  Olihan kiva ja mielenkiintoinen kuvasarja! Kiitos.

Vanhoja ex-SJ rälsbusseja (Dadelaskar) ei tainnut enää näkyä missään.
kuva 11.10.2023 14:42 Esa J. Rintamäki  
  Eikä!

Pystykattilaratkaisu vuodelta 1869! Ilmeisesti ns. voimaluku tai sen ei-suuruus oli vaatinut tällaisen mallin?

Voimaluku = kattilan tulipinta-ala kertaa työpaine (vanhan systeemin mukaan). Luvun suuruudesta riippuu kattilanhoitajan pätevyysvaatimukset.
kuva 11.10.2023 14:31 Esa J. Rintamäki  
  Voi sininen, kun on punainen! Tuo vaunu siis.
kuva 11.10.2023 14:28 Esa J. Rintamäki  
  Ja Hiiapilla nostetaan suistuneet takaisin kiskoille...?
kuva 11.10.2023 14:26 Esa J. Rintamäki  
  1864 Tanska soti Preussin kanssa.
kuva 11.10.2023 14:22 Esa J. Rintamäki  
  Opastin lienee raideopastin...?
kuva 11.10.2023 14:17 Esa J. Rintamäki  
  Tämä moottorivaunutyyppi kantoi kutsumanimeä "Lynette". Valmistajana saksalainen Uerdingen, eli sama joka ne Länsi-Saksan DB:n kaksiakseliset VT 95 - kiskobussit teki. Näiyä valmistettiin vielä 1980-luvun puolella.

Joillekin tanskalaisille yksityisradoille Lynettet olivat liian kalliita, joten ratkaisuna oli ostaa Ruotsista Y6- ja Y7-rälsbusseja plus joitakin liitevaunuja. Ensimmäiset Ruotsinrälsbussit Tanskassa olivat SJ:n entiset Yo1 514 ja liite UCFo1 1549 (puukorisia HC-vaunuja) joulukuussa 1945.

Tanskalaiset olivat myös itsekin valmistaneet näiden näköisiä "Skinnebusseja" A/S Scandialla vuosina 1947 ... 1952.

Mitä teräskorisiin rälsbusseihin tulee, niin TGOJ myi Hilding Carlsson-valmisteiset YBos-rälsbussit liitevaunuineen tanskalaisille yksityisradoille vuosina 1962 -1963. Samoihin aikoihin SJ myös hankkiutui "kätevästi" eroon YBo4-rälsbusseistaan. Nämä vaunut juuri olivat niitä Dm6- ja Dm7-vaunujen "isoäitejä"! SJ kun suunnitteli itse omat vakiorälsbussinsa (Y6-perhe), eikä Hilding Carlssonin malli siten kelvannut (muuten kuin kapsuna), vaikka tyyppi oli jo olemassa käyttövalmiina. SJ:n omat vaunut olivat samaan aikaan vielä piirustuslautavaiheessa (1950-luvun alkupuolesta puhuttaessa.)

Vuosina 1972 - 1974 SJ sitten myi 18 kpl Y6:ia ja kuusi liitevaunua Tanskaan. Vaurioituneiden tilalle tanskalaiset ostivat lisää vaunuja.

Kaikkiaan SJ:ltä Tanskaan oli mennyt 30 kpl Y6/7:ää ja 7 liitevaunua. Ja suuri määrä varaosia myös.

1980-luvulla tanskalaisilla yksityisradoilla oli mahdollisuus saada lainarahaa kaluston modernisointia varten. Siten jotkut radoista ostivat Lynettejä. Neljä yhtiötä kuitenkin pitäytyi rälsbusseissaan.
kuva 11.10.2023 13:23 Esa J. Rintamäki  
  Ainakin itse muistan yhden Radiomikron "haalin" olleen Niittykummussa, Länsiväylän pohjoispuolella. Aina sieltä tuli jotain ostettua, muun muassa varsin kelvollisen pienikokoisen viisarityyppisen yleismittarin noin kymmenellä markalla. Ensimmäisen Philips-videonauhurinikin sieltä ostin.

Ei Hopi-Hooli vielä silloin mitään...

Masalassa ollutta Oriflame-kauppaa kutsuttiin "naisväen Radiomikroksi". Kaikenlaista meikkitarviketta ja "ötökööliä" siellä myynnissä. Korujakin.
kuva 11.10.2023 13:08 Petri Sallinen  
  Hakukone on kätevä työkalu.

https://www.konala.info/konala-kotiseutuna/konalan-historiaa/radio-mikro/
kuva 11.10.2023 12:23 Reijo Salminen  
  YE:ssä muistan käyneeni Teollisuuskadulla, kunnes se muutti Espooseen, olisikohan Esa hakenut haravansa sittenkin sieltä? Vuotta en muista, olisko ollut 80-90 taitteessa.
kuva 11.10.2023 12:13 Petri Nummijoki  
  Ei kysymys ollut jostain tietystä ammattiryhmästä vaan mistä tahansa viran- tai toimenhaltijoista. Nykyään varmaan työsuhde purettaisiin moisessa tilanteessa heti mutta entisinä aikoina ei ollut niin tiukka linja ja ensimmäisistä kerroista tuli vasta varoituksia ja tilanteen jatkuessa vähitellen määräaikaisia erottamisia ennen lopullista erottamista. Koska kaikkia kurinpidollisia toimia ei myöskään voitu määrätä heti vaan yhden jälkeen piti tilanteen kehittymistä seurata esim. puoli vuotta tai vuosi niin VR:n palkkalistoille mahtui myös niitä, joilla oli tämmöinen vitsaus. Suoraan junaturvallisuuteen vaikuttavista tehtävistä heidät oli ymmärrettävästi kuitenkin pakko siirtää syrjään.
kuva 11.10.2023 11:52 Rainer Silfverberg  
  Hankasuontie on Helsingin Konalassa, mutta ellen muista väärin niin Radiomikro oli Porvoossa. Hankasuontiellä oli Yleiselektroniikka aikoinaan.
kuva 11.10.2023 11:01 Juha Kutvonen  
  Tämä siirtoajo Riihimäeltä Hyvinkäälle oli 20.8.1987 illalla.
kuva 11.10.2023 10:48 Eemil Liukkonen  
  No, pitkälle jo pääsee, kun kuvauskalustosta löytyy järkkäri ja kolmijalka. Jos kuvaa pitkäävalutusaikaa asemalla, niin silloin 30 s valotus onnistuu pienellä aukolla ja matalalla ISO arvolla. Mutta pilkkopimeässä maastossa täytyy avata aukkoa mahdollisemman suureksi, joka maksimoi kennoon menevän valon määrän ja ISO arvoa saa laittaa korkealle, jolloin kenno on pienellekin valon määrälle herkkä.
kuva 11.10.2023 10:01 Jyrki Längman  
  Sama lastauslaituri vuonna 1985 https://vaunut.org/kuva/164695 eli noin 30 aikaisemmin
kuva 11.10.2023 09:57 Reijo Salminen  
  Oliko Hankasuontie tosiaan Espoon puolella? Legendaarinen kauppa oli tosiaan.
kuva 11.10.2023 09:44 Kari Haapakangas  
  Iänkaiken sai takoa eteläpohojalaasten kovaan kalloon, notta Pohojanmaa EI lopu Ähtävänjokeen. Ite asiasa parahaat palathan on siitä rutakosta pohojoseen.

Ja sitten nuo per* rantarosvot tekevät oikein kaappauksen! Kyllä siinä nöyristeltiin RKP:tä.
kuva 11.10.2023 09:44 Reijo Salminen  
  Tähdetkin näkyy hienosti. Voitko Eemil paljastaa kuvan parametrejä näin maallikolle ettei ihan kantapään kautta tarvitsisi opetella jos vaikka yrittäisi itsekin jotain hämäräkuvausta kokeilla?
kuva 11.10.2023 09:36 Reijo Salminen  
  Autoilijat tietää paikan varmaan hyvin. https://www.adac.de/verkehr/recht/bussgeld-punkte/punktesystem/
kuva 11.10.2023 08:46 Jarno Piltti  
  Taas jos puhutaan filmille kuvaamisesta niin erittäin hieno yövalotus on tämä. 60 km/t varmaan aika haipakkaa B ykkösellä.
kuva 11.10.2023 08:34 Pekka V. Puhakka  
  Myös opastimen tunnuksen (kilometrilukeman) perusteella tämä on vanha Harviala pohjoisen suuntaan kuvattuna.
kuva 11.10.2023 07:47 Esko Peranto  
  Muutama sidekisko löytyi kun pyörätietä tehtiin. Aitatolppia voisi vielä löytyä.
kuva 11.10.2023 07:46 Esko Peranto  
  https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6678804.122885276&e=334031.3371759738&title=Kuivauspaikka&desc=&zoom=11&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
kuva 11.10.2023 07:41 Esko Peranto  
  Entinen Karjakujanmäki, nykyään Liitoskuja. Mielenkiintoinen mäki lanata nimismiehen kiharat pois, vaikka rataa ei enää ollut.
kuva 11.10.2023 06:22 Esa J. Rintamäki  
  Pituusprofiilista katsottuna tämä vahtitupa ei ole Nikolainkaupungin rautatien alkuperäinen, vaikka asian voi todeta sokea Reettakin otsallaan. Vinoneliöikkuna on Bruno Granholmin omialtaanen ja vekkuli jippo.

Teveisiä Kallion kuvataidelukion naapurista Kallion vahtituvalle.
kuva 11.10.2023 06:13 Esa J. Rintamäki  
  Kummasti näyttää Tekari 7:n vetovoima kelpaavan hyvin kahden Paslinkerin vetämiseen.

Vieläkö Tekarin konepellin alla veisataan Södertäljen kansallislaulua a la Scanian 14 -litrainen veekahdeksan-dieseli?
kuva 11.10.2023 06:09 Esa J. Rintamäki  
  Ainakin ikäero on koneilla huomattavan iso...
kuva 11.10.2023 06:05 Esa J. Rintamäki  
  Vaakunassa on muistettu perinteisiä rantaruotsalaisia minkinviljelijöitäkin.

Että Noiruttu Pohojam' maa! Eikun Rehupiikles soimaan!
kuva 11.10.2023 05:59 Esa J. Rintamäki  
  Kuvasin saman vaunun 13.7.1985 ja kuulin, että paikalliset Alkon mannekiinit olivat päästäneet Punaisen Kukon irti, kuvassa näkyvin seurauksin.
kuva 11.10.2023 05:52 Esa J. Rintamäki  
  Antenni näyttää likimain samanlaiselta kuin se, minkä ostin 1987 Radiomikrosta (Espoossa) saadakseni näkyviin lumisateella höystetyn kolmoskanavan. Moinen kanava oli silloin aivan uusi.
kuva 11.10.2023 01:14 Joonas Viita  
  Harviala (vanha) tulee tästä mieleen, asemarakennus sijaitsisi vasemmalla ja lastauslaituri samalla paikalla tänäpäivänäkin https://vaunut.org/kuva/158199 https://vaunut.org/kuva/144456
kuva 10.10.2023 23:48 Juha Vuorinen  
  Mikä antenni vaunuun on lisätty ja milloin? Näyttää aika hasardilta; maadoitukset jne...
kuva 10.10.2023 23:26 Visa Pöntinen  
  Jep, tässä olis pitänyt istua vaikka pehmolelukoira sylissä, salkku kainalossa pitkä takki ja stetsoni päällä poltellen sikaria :D
kuva 10.10.2023 22:31 Esa J. Rintamäki  
  Ja myös salaiset agentit...?
kuva 10.10.2023 22:21 Miitre Timonen  
  Ja tarran mukaan salkut kielletty ;D
kuva 10.10.2023 22:04 John Lindroth  
  Komea kuva.
Kuvasarja:
Bord na Mona, Edenderry voimalaitoksen rautatie
 
10.10.2023 21:07 Eljas Pölhö  
  Vielä 30 vuotta sitten Bord na Monalla oli n.1900 km kiskotusta. Esim. Edenderryssä oli 154 km kiinteää rataa ja 80 km siirreltäviä ratahaaroja. Varikoita eri radoilla oli 27 ja lisäksi 8 oli jo lakkautettu. Elikä turveradat ovat muodostaneet melkoisen suuren teollisuusrataverkon ja niillä oli enemmän rataa kuin Irlannin valtionradoilla.
kuva 10.10.2023 20:23 Pasi Seppälä  
  Hieno!
kuva 10.10.2023 19:37 Petri Nummijoki  
  Vuoden 1966 rautatietilastossa on Oriveden ja Haapamäen välisellä osuudella merkitty kolmasosa henkilöjunavuoroista höyryvetureilla ajetuiksi. Näiden täytyy käytännössä olla junaparista H53/54 eli se on ollut noin neljän kuukauden ajan höyryvetoinen. Vetureiden keskipaino oli ko. junissa höyryvedolla noin 140 t, joten suuria vetureita (Hr1 tai Tr1) käytettiin. Pikajuna-ajoa höyryvetureilla ei ollut lainkaan Tampereen ja Seinäjoen välillä, jos tilastoa on uskominen. Tuo Kilpisen havainto joka tapauksessa tukisi sitä, ettei samalla veturilla yritetty ajaa molempia vuoroja (H54 ja H53) saman päivän aikana.
kuva 10.10.2023 18:19 Jarno Piltti  
  On kyllä!
kuva 10.10.2023 18:19 Jarno Piltti  
  Nummelinin museorautatien 50-vuotisjuhlakirja kertoo näistä jotain: Vaunujen alkuperäinen käyttöpaikka ennen niiden tuontia Virkkalaan on epävarma. Hofmannin valmistamia saman tyyppisiä vaunuja oli käytössä monilla 1000 mm radoilla Schleswig-Holsteinin alueella. Arkistotutkimusten ja mittausten perusteella todennäköisimmät lähtöpaikat Appenrader Kreisbahn tai Niebüll – Dagebüll rautatie.