Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.06.2024 21:56 | Juha Toivonen | ||
| Koko 1958-2000+ luvun aikajakso, ajettiin Dv11/15/16 kalustolla leuhkasti konepeitot auki kesäaikaan. Lisähapen tarve noissa vetureissa oli ominaisuus, - ei suinkaan vika. | ||||
|
29.06.2024 21:52 | Toni Lassila | ||
| Mikä tekee aikoinaan yhdestä maailman nykyaikaisimmasta dieselveturista kehitysmaatuotteen? Eikös Dr16 ole neliakseliseksi dieselveturiksi varsin sitkeä? | ||||
|
29.06.2024 21:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Liikennepaikka perustettu 1.12.1939 silloiseen Kangaslammin kuntaan, nykyään osa Varkautta. Rataosalla Pieksämäki–Varkaus–Joensuu. | ||||
|
29.06.2024 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Jarno, tämä silta vetää kyllä varmasti sanattomaksi! Se on luonnossa nähtynä uskomaton rakennelma. | ||||
|
29.06.2024 21:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
29.06.2024 21:38 | Antti Grönroos | ||
| Täyden pisteen viihtyvyys. | ||||
|
29.06.2024 21:26 | Juha Toivonen | ||
| Minun ruhoni on 191-108. Ensin mainittu on pituus, ja jälkimmäinen on paino. Ei istu IC-jakkaraan, eikä myöskään Volvon matkustajapenkkeihin. | ||||
|
|
29.06.2024 21:20 | Juha Toivonen | ||
| Irtiottokyky on se mikä ratkaisee. Dr16 oli ja on todellinen kehitysmaatuote. | ||||
|
29.06.2024 21:08 | Juha Toivonen | ||
| Itänaapuri joo. Omat mielipiteeni tuosta idän brutaalista roistovaltiosta ovat niin kertakaikkisen julkaisukelvottomia, etten edes yritä tuoda niitä verbaalisesti ilmi. Toivon vain, että itärajamme pysyy totaalisesti kiinni, vähintään seuraavat 100 vuotta. | ||||
|
|
29.06.2024 21:04 | Juha Toivonen | ||
| 1930-luvun asema-arkkitehtuuria, veikkaan? Mutta missä tällainen Rauhamäki sijaitsee? | ||||
|
29.06.2024 21:02 | Juha Toivonen | ||
| Karhula - Sunila edelleen voimissaan? | ||||
|
29.06.2024 20:59 | Juha Toivonen | ||
| Oikea kouluesimerkki tuon ajan erinomaisesta kuvasta ja ennen kaikkea vallitsevista kuvausolosuhteista. Selkeä kuva ja kaunista on. Menkääpä nyt tuolle samalle paikalle, ja yrittäkää ottaa yhtä selkeä ja rikkoutumaton kuva yksittäisestä veturista. Onnettomasti veikkaan, että kuvanne pääosaa näyttelee sähkörataportaalien ja tolppien, ynnä kaiken maailman opastinlaitteiden loputon sekamelska. No... se on kuitenkin kehitystä kaikki tyynni. | ||||
|
|
29.06.2024 20:55 | Juha Toivonen | ||
| Varsin viihtyisä... | ||||
|
29.06.2024 20:54 | Juha Toivonen | ||
| Tuo ei tarvitse muuta, kuin uudet betoniset pölkyt alkaen Pesiökylä, koko matkalle 54 raudat, ja jatkorakentamisen Taivalkoskelta Kemijärvelle, tai Sallaan. "Rakentakaa rautateitä, - älkää linnoituksia"...sanoi joku tunnettu saksalainen henkilö historiassa. | ||||
|
|
29.06.2024 20:12 | Rasmus Viirre | ||
| Jotkut taisivatkin oikein korostaa Dr18:aa Ferrin alkuaikoina sanoin ”Suomen vahvin”. Onhan siinä painoa peräti 38 tonnia enemmän painoa kuin Dr16:ssa, ja kaksi vetoakselia. Tosin moottorissa tehoja ~100 kW vähemmän.. | ||||
|
|
29.06.2024 19:56 | Timo Salo | ||
| Katselin korkeuskäyriä retkikartasta ja niitähän kyllä piisaa tuossa kohdin. Liekkö nousu, vai tiukat mutkat joka tappaa vauhdin tehokkaammin...? Yleisin "peruuttaja" on ollut Sr1. Liekkö myös vieläkin yleisin veturi tavarajunissa. Toisaalta tänäänkin on näkynyt 3 kpl Sr3:sia, mutta 2 kpl matkustajajunissa ja 1 kpl vettinä... Tuo Dr18 näyttäisi kuitenkin olevan sitkeä veturi kuuden akselinsa kera! | ||||
|
|
29.06.2024 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pommerin pitäisi sitten mennä yli, heko heko (vanhan koululaishumoristisen vitsin mukaan!). | ||||
|
|
29.06.2024 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutter 9:n ja Delta 9000 Super Starin penkit "istuivat" erittäin hyvin meikäläisen syntiselle ruumiille. | ||||
|
29.06.2024 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neljän koneen yhdistelmä, Suomessa kokeiltu ja käytetty juttu Dm4:n "Kempsuilla". Ohjausjärjestelmä vaan oli alkeellisempi kuin tämän päivän tsydeemit. |
||||
|
29.06.2024 19:31 | Arto Papunen | ||
| Melko hyvin pystyneet luomaan vähän eri versioita eri raideleveyksille ja sähköistyksille(+dieselkäytöllä). Näköjään myös nopeutta vielä pystytty nostamaan. | ||||
|
|
29.06.2024 19:25 | Jarno Piltti | ||
| Näky vetää sanattomaksi. Museolaivoista 1800-luvun Sigyn menisi ali, uudempi Pommern ei. | ||||
|
|
29.06.2024 19:21 | Jarno Piltti | ||
| Uteliaisuus heräsi, tein juliassa tarkennetun haun ja sen mukaan operaattorilla Fenniarail on viimeisen vuoden aikana ollut yhdeksän mäkeenjääntiä. Yksikään ei Porin radalla, eli ilmeisesti vauhdin hiipuminen on otettu huomioon aikataulussa. | ||||
|
|
29.06.2024 19:14 | Juha Toivonen | ||
| Tiedä niin noista bussien penkeistäkään... josko myös IC-vaunukaluston istuinergonomia on meikäläiselle painajainen. Vanhoissa sinisissä vaunuissa oli paras kokemani istuinmukavuus. | ||||
|
29.06.2024 19:03 | Toni Lassila | ||
| Tai välivaunuina, jos toiseen suuntaan oli ollut mukana myös venäläisiä vaunuja. | ||||
|
|
29.06.2024 18:49 | Juha Toivonen | ||
| Timo Salo. Kyllä vaikuttaisi hyvältä idealta. 1/4 putoaminen pois, antaisi silti vielä 2250 hv:n tehon veturille. Se mikä myös on kiinnostavaa tässä kyseisessä kokoonpanossa, on moottoreiden huoltovälit, niiden tuleva elinkaari, sekä keskikäytävällisen konehuoneen toimivuus esim. juuri huoltojen kohdalla. Eräs varsin todennäköinen etu tulee vian sattuessa olemaan kunkin voimapaketin helppo ja nopea korvaaminen uudella ehjällä moottori-generaattori yhdistelmällä. | ||||
|
29.06.2024 18:47 | Toni Lassila | ||
| Olihan ne. En muista tarkkaan olisikohan tuolloin kesällä 2018 ollut jotain VR Transpointin mainoskuvauksia joita varten tuollainen runko oli kasattu. | ||||
|
|
29.06.2024 18:33 | Juha Toivonen | ||
| Mikäli oikein muistan, niin joko Siemensillä, tai Bombardierilla olisi ollut/on tuotannossa tällaiseen tekniikkaan perustuva 4-akselinen päätyöhjaamollinen linjaveturi? | ||||
|
|
29.06.2024 18:25 | Rasmus Viirre | ||
| Hkba:t suojavaunuina kenties | ||||
|
|
29.06.2024 18:24 | Rasmus Viirre | ||
| Onpa siisti runko junassa! Kaikki puuvaunut vihreitä? | ||||
|
|
29.06.2024 18:19 | Timo Salo | ||
| Eikös tuo neljän koneen kombinaatio ole ihan hyvä ratkaisu? Samaan voimalinjaan vaan kaikki, joka on todennäköisesti kolmivaiheinen ja synkronoida koneet keskenään yhteen. Master ja ja kolme slavee. Jos joku kyykkää, niin masteria voi halutessa vaihtaa ja matka jatkuu 3/4-teholla. Pidän ideaa hyvänä. | ||||
|
|
29.06.2024 17:52 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä Esa, mutta Volvo Penta on nykyään myös ns. teollisuusmoottori, eli tarjolla on laajaskaalainen valikoima eri tehoisia dieselmoottoreita koneiden valmistajille, ja mm varavoimakoneiksi. Tuohon mainitsemaani Reloc Dema 3000 veturiin sijoitetut moottorit pohjautuvat 16-litraiseen kuorma-automoottoriin. Veturiin sijoitetut moottorit ovat Euro stage V päästöisiä, eli varsin hyväksyttäviä myös veturikäyttöön. Suunnilleen vastaavia moottoreita on käytössä kymmeniä-, ellei jopa satoja tuhansia yksilöitä. Nyttemmin Volvo on kehittänyt myös tuosta vielä suuremman moottorin, eli 17-litraisen Volvo - Penta teollisuusdieselin. Viimeksi mainittu kuitenkin vasta Tier 2 päästötasolla. Mielenkiintoista olisi havaita, kuinka tuo neljän diesel-sähköisen voimantuottoyksikön käyttö ja toimintavarmuus toteutuu. |
||||
|
|
29.06.2024 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Volvo Penta, eikös se olekin merimoottori? (Erilliset sylinterinkannet?) | ||||
|
|
29.06.2024 17:17 | Timo Salo | ||
| Tässä linkki Lontoonkielisille sivuille... Kaikki ei osaa saksaa, muutakuin välttävän korkkarioppimäärän! (200 sanaa)https://en.wikipedia.org/wiki/Vectron_(locomotive) | ||||
|
29.06.2024 16:55 | Vertti Kontinen | ||
| On. Nykyisin tässä kulkee vain kauko- ja tavaraliikenne | ||||
|
|
29.06.2024 16:37 | Uwe Geuder | ||
| Onko tämä näkymä jäänyt historialliseksi? Toisin kysyttynä kulkevatko kaikki lähijunat nykyisin tunnelissa? (rakennustöiden merkit jo silloin kuvan vasemmassa reunassa) | ||||
|
|
29.06.2024 16:26 | Mika Hakala | ||
| Eikös se lakkautus ole rata-alueiden luovutusta muuhun käyttöön? Käytännössä aina myös purkaminen, mutta voisihan varmaan teoriassa radan luovuttaa alueiden mukana ilman purkamista. Nyt rata on rata-alueineen olemassa uudelleenavaamista varten, ilman tarvittavia laajempia suunnitelmia, kaavoituksia ja aluelunastuksia... Sitä kun ei ole lakkautettu, vaan suljettu liikenteeltä. |
||||
|
29.06.2024 16:15 | Uwe Geuder | ||
| Opastinvalo palaa vieläkin. Mutta kiskot on ruuvattu yhteen, ei sillan avaus onnistuisi ihan hetkessä. | ||||
|
|
29.06.2024 15:57 | Arto Papunen | ||
| Teemu: Eikö tuossa ollut yksi veturi ratatyöajoissa Turun radalla ja veturi palautettiin normaalin Karjaa-Lauritsalan junan mukana.. | ||||
|
29.06.2024 15:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Jännä että kone olikin ehjempi, vaikka savutti hurjasti aiemmin. | ||||
|
|
29.06.2024 15:19 | Uwe Geuder | ||
| > saisi vielä Puolalaiselta Newagilta haittaohjelmistoineenko? |
||||
|
|
29.06.2024 15:16 | Timo Haapanen | ||
| Tämä veturi on lopettanut maallisen vaelluksensa ja luovuttanut Pielstickinsa Valakolle #2809, joka on havaittu liikkeellä remontin jälkeen https://vaunut.org/kuva/169039?a=1. | ||||
|
|
29.06.2024 15:12 | Uwe Geuder | ||
| Näin näyttäisi olevan, tuossa lista: https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_Vectron#Kunden Mielenkiintoista minusta, että VR oli ensimmäinen suurasiakas ja jäi vielä vuosia kärjessä. Nykyisin ainakin ELL, DB ja ÖBB ovat menneet ohi. Tilausaikana oli kai vielä kohtalainen riski, onko se menestystuote vai murheenkryyni niin kuin monet modernit kalustohankinnat. |
||||
|
|
29.06.2024 14:12 | Juha Toivonen | ||
| Tyyppihyväksynnästä puheenollen: - En malta olla ottamatta tässä kohtaa erästä Eurooppalaista tyyppihyväksyntää odottavaa mielenkiintoista uusioveturituotetta esille. Osa veturin rakenteista on peräisin 060-DA sarjan vetureista. Esittelysivu englanniksi: https://reloc.ro/2023/04/05/reloc-craiova-a-finalizat-cu-succes-locomotiva-diesel-electrica-pe-6-osii-modernizata-cu-sistem-de-motorizare-si-actionare-complet-nou-dema-3000/ ja ko veturin romaniankielinen esite https://reloc.ro/2024/01/29/noutati-brosura-dema-3000/ Veturissa on 4 kpl Volvo-Penta 16 ltr dieselmoottoria, jotka kaikki tuottavat sähkötehon niihin kytkettyihin generaattoreihin. Yhteisteholtaan tämä 6-akselinen linjaveturi on n. 3000 hv:n tehoinen. Rakenneratkaisu on erittäin mielenkiintoinen. |
||||
|
|
29.06.2024 14:05 | Joni Jurmu | ||
| Se olisi myös mielenkiintoista tietää, että millä perusteilla Taivalkosken rataa ei ole lakkautettu, vaan suljettu liikenteeltä? Joku ajatushan siinä täytyy olla taustalla. Rajoitettu ylläpitokin jonkin verran tuo kuluja. | ||||
|
|
29.06.2024 13:50 | Joni Jurmu | ||
| Ei varmaankaan yhtään mitään sen jälkeen... Näitä kai pitää sen verran vielä "huoltaa", että kulkemaan pääsee, niin on helpompi tutkia siltojen/rumpujen yms kuntoakin. Jokunen vuosi sitten raivasivat myös, minkä jälkeen tutkivat rumpujen kunnon, että vesi pääsee läpi. |
||||
|
|
29.06.2024 13:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole lakkautettu, vaan suljettu liikenteeltä. | ||||
|
|
29.06.2024 13:48 | Juha Vuorinen | ||
| Tyyppihyväksyntä vanhentunut, eli ei saa enää tällaisenaan valmistaa. Uusi tyyppihyväksyntä vaatisi uusimpien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukaisia muutoksia tekniikkaan ja rakenteeseen. Pienillä valmistusmäärillä muutosten ja tyyppihyväksynnän kustannukset nostaisivat kappalehintaa aika merkittävästi. | ||||
|
29.06.2024 13:35 | Juha Toivonen | ||
| Kohtahan nuo vaihtunevat jälleen takaisin. Ensiksi saatetaan Santalahden - Lentävänniemen osuus valmiiksi ja samalla valmistellaan nyt 3-osaisten ratikoiden pidentäminen 4-osaisiksi. Myös lisää vaunuja on tulossa. Tulevatko jo valmiiksi 4-osaisina - en tiedä. Seuraavaksi alkaa Kaupin Kampus - Koilliskeskus ja Hatanpään Valtatie - Härmälä - Pirkkala osuuksien rakentaminen. Myös linjan jatkaminen on mahdollista Hervantajärveltä Kangasalan suuntaan tulevaisuudessa, mikäli Kangasalan puolella olevan ns. Saarenmaan alueen valmisteilla oleva kaavamuutos sallii riittävän paljon lisärakentamista. Nykyisissä Vuoreksen alueen maanrakennustöissä, kaikki työvaiheet tehdään raitiotievarauksin, eli myös Vuoreksen suunta saattaa olla tulevaisuudessa ratikkaliikenteen piirissä. | ||||
|
29.06.2024 13:29 | Marko Anttila | ||
| Väärät tunnisteet tässä kuvassa? Tunnisteissa on "Törmä (uusi)" liikennepaikkana, mutta Törölästä kirjoitetaan teksteissä. Törölä lienee oikea, koska siellä on muuntajankuormausraide. | ||||
|
29.06.2024 13:24 | Juha Toivonen | ||
| Tällaisia vetureita seisoi Tampereella 1980/1990 lukujen taitteen tienoolla. (en enää muista tarkkaa ajankohtaa) Vehmaisten aseman lähellä, Kuusakosken romuplaanin pistoraiteella. Tulivat romutukseen Suomeen. | ||||
|
29.06.2024 13:15 | Juha Toivonen | ||
| Näin ylhäältäpäin katsottuna VR:n imagokuva ei ole paras mahdollinen. Mieleeni tulivat Romanian CFR:n hylkyjonot, - tosin sillä erotuksella, että tuon näköiset veturit eivät siellä enää liikkuneet... | ||||