880-58211 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.02. 13:35 Jouni Hytönen  
  Olisikohan jo peräti niin, että vaunut ovat nykyään raiteella hallitusti tietyin päin, jolloin lipunmyyntijärjestelmän vaunukartta täsmää vaunun todellisen puolisuuden kanssa ja asiakas todella saa lipun kasvot menosuuntaan, jos haluaa. Aikaisemmin tästä pystyi olemaan varma vain ostamalla paikan Edosta, se ei oikein voinut olla junassa kummin päin vaan. :D Ja vielä wanhempaan hywään aikaan edes Pendolinon vaunut eivät olleet vaunukartassa samoin päin kuin luonnossa. :D
kuva 06.02. 13:32 Petri Nummijoki  
  P61 muuttui Tampereella yöjunaksi ainakin siinä mielessä, että Tampereelta siihen lisättiin makuuvaunut Kemiin ja Rovaniemelle. Se tosiaan oli seuraavana aamuna Rovaniemellä. Vuoden 1965 kesäaikataulun alusta lukien makuuvaunut ryhdyttiin kuitenkin vetämään jo Helsingistä asti mutta olikohan niin, että vaunut kulkivat Tampereelle asti lukittuina ja nukkumaan pääsi vasta Tampereen jälkeen? Tästä yksityiskohdasta en ole varma.

Syy vuoden 1965 muutokseen lienee siinä, että Porin radan aikataulurakennetta muutettiin kesäaikataulun 1965 alusta ja suorat Porin vaunut P61 -> P45 jäivät tässä vaiheessa P61:stä pois niin ilmeisesti siitä vapautui sen verran tilaa, että makuuvaunut mahtuivat lauantaisinkin mukaan jo Helsingistä. Lieneekö asiaan vaikuttanut myös, että makuuvaunujen siivous ja vuodevaatteiden vaihto voitiin tällä tavoin keskittää Helsinkiin?

Varmaankin P61 oli nopein vaihtoehto, jos matkusti suoraan Seinäjoelle tai Vaasaan mutta jos jäi sopivasti pikavuoron reitin varrelle niin silloin kannatti vaihtaa Tampereella bussiin. Tuohon aikaan pikavuorobussien aikataulut olivat varsin löysät ainakin maanteiden silloisiin olemattomiin liikennemääriin suhteutettuna. Joskus juhlapyhän ruuhkaliikenteessä, kun tuo Länsilinjojen klo. 18:10 vuoro jäi Tampereella lähdössä puolisen tuntia myöhään Helsingin yhteysjunien vuoksi (silloin P61:llä oli myös lisäjuna) niin se oli silti jo Parkanossa lähes aikataulussaan. Tosin silloin vuoroa ajettiin jollain kolmella neljällä bussilla, joten jokaisen auton ei välttämättä tarvinnut pysähtyä kaikilla pikavuoropysäkeillä. Kuulemma meno oli myös sellaista, että pimeällä luukutettiin keskiviivan päältä jalka suorana, jotta mahdolliset tien reunassa kulkijat eivät jää alle. Vastaantulijoita oli niin vähän, että tämmöinen ajotapa oli mahdollinen.
Kuvasarja:
Jäähöylävaunu Etv-Rto 14
 
 06.02. 13:28 Jouni Hytönen  
  Tämän päivän näkökulmasta tuntuu oudolta, minne on voinut muodostua niin paljon jäätä raiteelle, että se on pitänyt tällä vaunulla höyläillä pois. Ehkä soratukikerroksella helpompaa kuin sepeliradalla.
Kuvasarja:
Jäähöylävaunu Etv-Rto 14
 
 06.02. 12:54 Rainer Silfverberg  
  Jos näitä oli vain yksi, niin kuinka usein sitä käytettiin ja millaisissa paikoissa? En ole ennen kullutkaan tällaisista vehkeistä. Oliko myös ei-katettuja versioita?
kuva 06.02. 12:51 Rainer Silfverberg  
  Oliko linja-auto Tampereelta Pohjanmaalle siihen aikaan nopeampi kuin P61? Jos oli menossa Vaasaan tms?

Oliko P61 siis yöjuna joka oli vasta aamulla Rovaniemellä?
kuva 06.02. 12:11 Petri Nummijoki  
  Tähän liittyi vielä sellainen yksityiskohta, että 1960-luvulla VR:n henkilökunnalla ei ollut liki rajatonta vapaalippuoikeutta, kuten myöhempinä aikoina vaan ilmaisia matkoja sai periaatteessa vain muutaman vuodessa. Tosin käytännössä konduktöörit eivät yleensä leimanneet henkilökuntalippuja, joten silloin sillä saattoi matkustaa rajattomasti kuukauden ajan. Tässä oli kuitenkin täysin konduktöörien hyvän tahdon varassa. Niinpä taktiikkaan kuului, että uuden lipun käyttöönoton yhteydessä kannatti ensimmäinen Tampereen matka tehdä viikonloppujunalla P45A/42A, koska silloin lipun leimaamisesta koituva vahinko olisi ollut kaikkein suurin. Kun meni kiltisti istumaan hitaan höyryjunan puupenkille niin riskiä leiman saamisesta ei juuri ollut.
kuva 06.02. 10:27 Esa J. Rintamäki  
  Kevätturisti 1967: P 61 pysähdyspaikat: Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala, Tampere, Orivesi, Vilppula, Haapamäki, Myllymäki, Ähtäri, Alavus, Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Jepua, Pännäinen, Kokkola, Kannus, Ylivieska, Oulainen, Oulu, Kemi.

Kemissä pikajuna P 61 muuttui henkiljunaksi H 61 ja pysähdyspaikat: Laurila, Tervola, Loue, Koivu, Jaatila, Petäjäskoski, Muurola, Hirvas (tarvittaessa), tuloaika Rovaniemelle klo 8:56. Jatkoyhteyttä tarjosi Kemijärvelle menevä Lättä H 661.

Siten juna P 61/H 61 ol taivaltanut kaikkiaan 973 km, ajassa 16 tuntia ja 56 minuuttia.
kuva 06.02. 10:09 Petri Nummijoki  
  P61:een vaikutti varmastikin myös lauantain muuttuminen vapaapäiväksi aluksi kesäkuukausina vuodesta 1966 alkaen ja vuosikymmenen lopulla ympärivuotisesti. Siihen aikaan, kun työt päättyivät lauantaina puolelta päivin, oli klo. 15:00 aikoihin Helsingistä lähtevä P61 tärkeä juna viikonlopun menoruuhkan kannalta. Isäni matkusti sillä 60-luvulla usein Helsingistä Tampereelle paljolti juuri lauantaisin ja Tampereelta Länsilinjojen klo. 18:10 lähteneellä pikavuorolla edelleen Pohjanmaalle. P61:n aikataulun mukainen tuloaika oli Tampereelle siihen aikaan klo. 17:54 mutta monesti se oli lauantaisin myöhässä niin, että aseman edessä olevalle bussipysäkille ehtiessä saattoi pikavuoro jo lasketella mäkeä alas pysäkille. Pikavuoro kyllä odotti junaa tarvittaessa eli rahastaja kävi varmistamassa asemalta, että Helsingin juna on saapunut. P61:n myöhästyminen johtui juuri runsaasta rahdin kuormauksesta väliasemilla sekä ratatöistä. Lisäksi oli eräitä muita kulkua hidastavia tekijöitä. Hyvinkäällä pitkät pikajunat otettiin kolmannelle raiteelle, jotta eivät sulkisi ylikäytävää ja tämä vei aikaa, kun Hyvinkäällä oli pitkä ratapiha ja sn35-vaihteet. Ennen suojastuksen valmistumista oli myös varsin yleistä, että P61 joutui tekemään ylimääräisen pysähdyksen Kuurilan tulo-opastimella. Edellä meni kai joku juna Toijalaan, joka ei tahtonut ehtiä ajoissa alta pois.
kuva 06.02. 10:05 Jarno Piltti  
  Todella kaunis talvikuva!
kuva 06.02. 10:04 Jarno Piltti  
  On häkellyttävän upea kuva. Kuu lainaa mystisyyttään Vectronille tässä.
kuva 06.02. 10:01 Jarno Piltti  
  Samaa mieltä edellisten kanssa, upea talvikuva uudesta kalustosta.
kuva 06.02. 09:47 Jouni Hytönen  
  Tämä hytti on tainnut olla pelkkä sääsuoja, vai oliko siinä jokin lämmityskeino? Ei ainakaan pistä silmään.
kuva 06.02. 09:43 Esa J. Rintamäki  
  Aivan, herra Petri.

Ja sitten avattiinkin Tampere - Parkano - Seinäjoki -oikorata ja tilanne muuttui aika raakasti. Kesäturistissa 1973 juna P 79 (lähtöaika Helsingistä klo 15:00) oli perjantaijuna Iisalmeen. Siinä oli myös vaunuja Joensuuhun junaan P 5 (Kouvolasta lähtö klo 17:20).

P 79 jatkoi matkaansa Kouvolasta Savon rataa pitkin klo 17:38.

P 25 (Helsinki - Kouvola) lähti Helsingistä klo 15:05. Se kulki joka päivä ja ajettiin uskoakseni Porkkanalla.

Pohjalaisen eli P 41 lähtöaika Helsingistä tuona aikana oli klo 15:10.

Parkanon kautta kulkivat "ylös":

P 63 yöjuna Rovaniemelle,
P 65 yöjuna perjantaisin, samoin Rovaniemelle.
Lisäpikajuna P 261, sekin yöjunana Rovaniemelle.
P 61 yöjuna Rovaniemelle,
P 67 päiväpikajuna Rovaniemelle,

P 47, perjantaijuna Seinäjoelle,
EP 57 "Lapponia" Ouluun,
P 45, perjantaijuna Seinäjoelle ja

P 33, illan Porkkanajuna Vaasaan.

Haavan kautta: (ylös)

P 51, yöjuna Ouluun,
P 41 Seinäjoelle,
P 43 samoin Seinäjoelle, perjantaisin.

Ja mitä edelleenkin tulee Fo -vaunuihin, niin 1979 kesällä P 41:n kulkua nopeutettiin ja samalla Helsinki - Tampere kiitotavaran kuljetus siinä lakkautettiin. Edelleen postin kuljetus P 41:ssä loppui myös. Muutos näkyi siten, että P 41:n Fo vaihdettiin EFit - vaunuksi.

Fo - postihan ei ollut varsinainen postivaunuvuoro, kunhan nyt Tampereella postilainen nakkasi parit postisäkit Fo:n postiosastoon.

Eikä keltaista postin laituriautoa nähty enää sen jälkeen Vilppulan aseman välilaiturilla...

Herra Jouni: Fot 23901 kylkeen oli maalattu valmistumismerkinnäksi [10.84 Psl]. 23902: [9.84 Psl].
kuva 06.02. 09:42 Jari Välimaa  
  Pitäisikö puhua tyyppihyväksynnästä yksikössä, kun tyyppihyväksyntään kuuluu monia koeajoja ?
kuva 06.02. 09:18 Raimo Harju  
  No jopas jotakin, mahtoiko pakkanen nipistellä kuvaajan sormia ja varpaita.
kuva 06.02. 08:56 Petri Nummijoki  
  P61:n lähtöaika Helsingistä oli 1969 klo. 14:55. Tämä oli sitä aikaa, kun Helsinki-Riihimäki-välin ratatöiden vuoksi oli pikajunille annettu viitisen minuuttia ylimääräistä ajoaikaa, vaikka käytännössä se ei ratatöiden määrään nähden riittänyt alkuunkaan.

1950-luvulla P61 lähti Helsingistä jo klo. 12:20-12:30 aikoihin aikataulukaudesta riippuen. Kesäaikataulun 1959 alusta se yhdistettiin Helsingin ja Tampereen välillä Porin pikajunan P45 kanssa ja uudeksi Helsingin lähtöajaksi P61:lle tuli klo. 15:05. Tämä päti kesäaikataulun alkuun 1965, jolloin edellä lähtenyt Kuopion kiitojuna muuttui MK79:stä numerolle MK77 ja kolmella Dm8-yksiköllä ajettavaksi. Samalla Kuopion kiitojunan lähtöaika muuttui klo. 15:00 -> 15:30 ja vastaavasti P61:n uudeksi lähtöajaksi tuli klo. 15:00.
kuva 06.02. 08:46 Jouni Hytönen  
  Fot-vaunujen tulo on kai sitten pienellä viiveellä laittanut viimeiset Fo-vaunut hylkyyn? En ehtinyt itse nähdä näitä normaaliliikenteessä, vaikka aikajana alkaakin jostain vuosien 1985-86 väliltä.
kuva 06.02. 08:41 Jouni Hytönen  
  Vaihteet sallivat suuremman nopeuden kuin mihin kalusto kykenee - ei pienintäkään ongelmaa. :)
kuva 06.02. 08:29 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva Tuukka
.
kuva 06.02. 08:18 Esa J. Rintamäki  
  Johan nyt! Aivan mahtava kuva !

"IiCee-juna Helsinkiin, Kouvolasta kiitää, yö jo on!
Edon valokiilat lakaisevat rataa kiiltävää.

Haukku kuuluu rescue-seropin, voittaa suhinan työnturin -
Kymijoen takaa kuu kuin nyhtökaurajuusto möllöttää..."
kuva 06.02. 01:55 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä vaan, että Tapsan oma "Hitlerin kosto" on mukana kuvassa.

Kulkuneuvohistoriaa, nääs sekin.

P 61 taisi olla lähtenyt klo 15.10 aikoihin Helsingistä. Suunnilleen samoihin aikoihin kuin1970-luvulla itselleni Vilppulasta tuttu P 41. Tosin se meni Seinäjoelle ja osa P 41:n rungosta jatkoi henkilöjunana H 613 Kokkolaan asti.

Rk 2054: sen aluskehys oli vuodelta 1900, valmistunut VR Helsingin konepajalta vaununa nro 559, eli yhdistettynä II/III luokan lanterniinimakuuvaununa, paikkaluku: 12/24. Se sai uudeksi numerokseen 2409 vuonna 1901. Sarjamerkiksi merkittynä: DEm. Vaunussa oli avonaiset päätysillat.

III luokan puolella vaunussa oli keskikäytävä ja penkki/makuupaikkasysteemi sitä jänskää Günzburgin mallia. II luokan puoli oli tavalliseen tapaan sivukäytävällä ja hyttiosastoina.

Vuonna 1919 tienoilla se kuitenkin muutettiin II/III luokkien päivävaunuksi, sarjaan DEi ja numerolla 2524. Paikkalukuna oli nyt 18/24.

Vekkulin tästä vaunutyypistä tekee se, että sen sisustusjärjestely oli periaatteessa samanlainen kuin vuonna 1977 käyttöön tulleella CEhit-sarjalla! Toisin sanoen: ylempi luokka hyteillä ja karvalakkipuoli avo-osastona.

Rk 2054 valmistui siis DEi 2524:ltä jääneelle aluskehykselle vuonna 1940, sarjamerkillä DR. Se hylättiin vuonna 1975.

Mitä kuvan Fo-vaunujen pituuseroihin tulee, oli 22508 lyhyellä aluskehyksellä, eli pituus puskimenpäitse 18 680 mm. Tästä vähennetty puskimien pituus, tulee aluskehyksen pituudeksi 17 500 mm. 22508 on siis haapamäkeläisillä entisöitynä tallessa.

22558: valmistui olympiavuonna 1952 ja hylättiin vuonna 1981. Se oli siis suurinumeroisin perustyyppinen Fo. Sen pituus puskimineen oli 21 180 mm, eli pelkältä aluskehykseltään tasan 20 000 mm.

22560:han oli junanlämmityskattilalla varustettu Fol (siis entinen Fo 22543). Sen tultua hylätyksi 1978, siitä tuli Jyväskylän rata-alueen jäänsulatusvaunu Jykylän ympäristön runsaita rautatietunneleita varten - tunnuksella Rto 198 Etv.

Kuvan P 61:n kaksi koppivaunua selittynee runsaalla kiitotavaran kuljetustarpeella. Oli kukkasta, verilaatikkoa sairaalalle, elokuvia matkan varren elokuvateattereita varten, maalipurkkeja nopealla toimistusajalla samoin kuin uusi mäntäsarja jonkun Pohjanmaan jyväjemmarin Fordson Super Major - "peltoveturille". Ynnä muuta ja paljon.

Puhumattakaan postiosaston virkailijasta: Fo-vaunu, jossa mukana postiljooni oli postin sisäisissä merkinnöissä vaununa "Fop". Ilman postimiestä vastaavasti taas "Foip".

Ja (mahdollisesti oikein muistettuna) tiistaisin ja perjantaisin mukaan kytkettynä "viattomien lasten vaunu" eli vankivaunu.

Riittääkö tämä "tietopurske" arvoisille läsnäolijoille tällä kertaa...?
kuva 05.02. 23:43 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 05.02. 23:08 Hannu Peltola  
  Kerta kaikkiaan päheä!
kuva 05.02. 22:17 Tapio Keränen  
  Yritin vältellä autoni joutumista kuviin, mutta BUJ-66 näkyy muutamissa otoksissani.
kuva 05.02. 21:59 Tapio Keränen  
  Esalta arvokasta tietoa!
kuva 05.02. 21:01 Juho Rintala  
  Hieno kuva!
kuva 05.02. 20:26 Eemil Liukkonen  
  Nyt on karismaattinen kuva!
kuva 05.02. 20:26 Aarni Lilja  
  Upea kuva.
kuva 05.02. 20:26 Aarni Lilja  
  Erittäin upea kuva
kuva 05.02. 20:08 Aarni Lilja  
  Upea kuva. Tekisitkö pienen korjauksen suden sarjanumero on 3002 eikä 3001.
kuva 05.02. 19:15 Jimi Lappalainen  
  Kiitos lisätiedoista :)
kuva 05.02. 19:14 Jimi Lappalainen  
  Jarkko tuskin vastaa kysymykseesi, koska hän on poistattanut käyttäjätilinsä.
kuva 05.02. 19:09 Mikko Mäntymäki  
  Voinko käyttää tätä kuvaa Harvialan ratapihakaavion kansikuvana? Menee omaan käyttöön koska itsellä ei ole kuvia liikennepaikalta. Suurimmaksi osaksi käytän itse ottamiani kuvia kun olen piirtänyt kaaviot itse.
kuva 05.02. 18:37 Veikko Hattunen  
  Joo kyllä oli
Kuvasarja:
Helmikuun 2026 pakkaskuvia
 
 05.02. 18:30 John Lindroth  
  Jukalta komeita talvisia kuvia!
kuva 05.02. 18:14 Teemu Lokka  
  Kuten edellä todettu. Kesällä tulevat liikenteeseen. Eli vielä tekevät koeajoja.
kuva 05.02. 17:55 Veeti Pietilä  
  Eikös tämä ole vaunujen kääntö kolmiossa? Saatan toki olla väärässä.
kuva 05.02. 16:49 Rainer Silfverberg  
  Siltä se näyttää
kuva 05.02. 16:33 Antti Tapani Häkkinen  
  Suunnitelmana on ollut ottaa junat kaupalliseen liikenteeseen tämän vuoden kesällä.
kuva 05.02. 16:00 Niko Padatsu  
  Muodostuisikohan littera/litterat näinkin loogisesti:
СМ-7Н
Снегоуборочная Машина, тип 7 = Lumiaura, tyyppi 7

Несамоходная = Ei-itseliikkuva

Ja vaunukohtaiset variaatiot sitten:

Головная Машина = johtovaunu

Полувагон, Промежуточный =  gondolivaunu, väli

Полувагон, Концевой = gondolivaunu, pääty

Suomennokset ovat hyvin karkeita mutta ajavat toivottavasti asiansa.
kuva 05.02. 15:42 Ilkka Hovi  
  Ja mie luulin kuvassa olleen pienoisrautatien.
kuva 05.02. 15:39 Jari Välimaa  
  Ovat ajelleet vasta tyyppihyväksyn vaatimia koeajoja.
kuva 05.02. 15:29 Ilkka Hovi  
  Sanottakaan tässä välillä, "Hienoa että on hienoa kun on näin paljon tietoa vaunuista (nyt sekä muissa kuvissa)". Kiitos että Rintamäki kirjoittaa näitä tietoja vorgiin.
kuva 05.02. 15:09 Markku Naskali  
  No mikä mättää?
Ovathan ne jo pitkään ajelleet.
kuva 05.02. 14:48 Esa J. Rintamäki  
  Fo 22532 hylättiin vuonna 1984. 22539:lle hylkäys tuli 1987.

Näitä m/1950 Fo - vaunuja laitettiin hyvin vähän virkatarvekäyttöön. Johtuu vissiinkin siitä, että näitä tosissaankin käytettiin (yö)junissa laajassa määrin.

Esim.: Fo 22535 (hylätty 1983) varattiin BG - vaunuksi nro 040182, mutta se kuitenkin meni hylkyyn.

22549 (Kuurilan P 64:ssä ollut!) muutettiin vaunuksi BG 040135 vuonna 1981 ja hylättiin 1989. Sen museaalinen arvo olisikin ollut SUUNNATON, mutta...?

Ja 22555 meni vaunuksi BG 040142.

Muuten säilyneitä:
22531, höyryveturipuiston kautta "Paitapiiskaan" eikun Kurikkaan.
22537, hävettävän huonossa hapessa oleva museovaunu.
22540, pelkkä aluskehys, kun tuli tota snögee Haapikseeen!
22547, Topparoikalle, Luojan kiitos! Oli jopa Kirkkonummen tavaramakasiinina jossain vaiheessa. Niin ja Karjaan - Hyvinkään Ukko-Pekka-junissakin kultaisella 1980-luvulla.
kuva 05.02. 13:38 Jari Välimaa  
  kun ne saavat tyyppihyväksynnän
kuva 05.02. 12:41 Markku Naskali  
  Milloin noita voi nähdä normaaliliikenteessä?
kuva 05.02. 10:56 Rainer Silfverberg  
  Suomenkin kielessä on sana "maanalainen" jota käytettiin tarkoittamaan muiden suurkaupunkien metroja ennenkuin Helsinkiin aletttiin rakentaa sellaista. Mutta se sana on käytännössä kuollut pois ja siihen törmää lähinnä vanhemmassa kirjallisuudessa.
kuva 05.02. 10:54 Antero Airola  
  Tämähän on Sollerin - Puerto de Sollerin linjan raitiovaunu.
kuva 05.02. 10:51 Antero Airola  
  Myöhäinen vastaus Tapiolle:
Pajulassa EI käyty enää 1979.
kuva 05.02. 08:52 Jimi Lappalainen  
  Lumensyöjäjunaan kuului myös kaksi vaunua, koko kokoonpano on: СМ-7НГМ 19305002 + СМ-7НПП 19315001 + СМ-7НПК 19325000. En tiedä, mitä НГМ (NGM), НПП (NPP) ja НПК (NPK) tarkoittavat. Sarjatunnukset näkyvät tällä videolla niin teksteistä, kuin junan kyljestäkin: https://www.youtube.com/watch?v=JeSRDoB3bZs
<<   >>