|
|
20.08.2024 13:09 | Heikki Jalonen | ||
| Tuota "Ylimääräinen juna" opastetta minäkin pidän mahdollisena. Mutta kun: en muista koskaan nähneeni valokuvaa tai muuta vastaavaa, jossa tuo opaste olisi ollut oikeasti käytössä. Valokuvaamisen ja valon kannalta, kyse olisi silloin tietysti lähinnä päiväopasteesta. Omaa havaintoa minulla ei ole. Päiväopaste on (olisi) soikea levy (575x410 mm) jossa on kiinnitystä varten takana tasku 51x16 mm, siis hyvin sopiva tuohon vasemmanpuoleiseen tappiin. Väreinä opasteelle annetaan kolmea käsitettä: valkoinen, punainen ja punainen vinoristi valkoisella pohjalla (=ylimääräinen juna). Asiaa esittää piirustus Ktt 16177 (laadittu 19.8.1937). Nyt kysymys: muistaako kukaan nähneensä valokuvaa jossa tämä olisi käytössä? Tai onko muistikuvaa luonnossa? |
||||
|
|
20.08.2024 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1903 signaaliohjesääntöhän oli voimassa ensimmäiseen junaturvallisuusääntöön 1938 saakka. Signaaliohjesäännöstä löytyy tiedot ylimääräisista junista kertovista levyistö ja lyhdyistä. Olisiko tuo tarkoitettu niihin? | ||||
|
|
20.08.2024 12:00 | Heikki Jalonen | ||
| Loppuopastelyhdylle tuo toinen ei koukku käy. Tavallisen malliselle (öljy tai sähkö) pitää olla paljon enemmän vapaata tilaa alaspäin, jota tuossa puskinpalkin päällä ei ole. Lyhty on korkea ja kiinnitystuppilo noin keskellä sen kylkeä. Lisäksi, sähkökäyttöisen valo on vilkku, sillehän ei veturissa ole mitään käsitettä. | ||||
|
|
20.08.2024 11:53 | Heikki Jalonen | ||
| Punavaloiksi lyhdyt muuttuivat veturin kirjavarusteisiin kuuluvilla laseilla (2 kpl), eteen tai taakse. Mielestäni nuo puskinlyhdyt ovat sähkölle muutetut AGA-lyhdyt, joihin sai siten punalasin sujautettua tuonne sisäpuolelle, varsinaisen lasin taakse. Mutta edelleen pitää tutkia asiaa, nämä vanhat ja melkein unohtuneet varusteet ovat jännä juttu. | ||||
|
|
20.08.2024 10:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuntematta mitenkään Savon seudun vaihtotyökäytäntöjä tai katsomatta edes traagisia aikatauluja, keksin heti yleisellä tasolla monta syytä, miksi Deeveriä edelleen tarvitaan vaihtotöissä. Tyypillisesti saattaa olla, että juna on pilkottava perillä ehkä moneenkin osaan, jolloin tullaan heti siihen, ettei pärjätä pelkillä vetoliikkeillä, vaan tarvitaan myös työntöjä. Työntämistä tarvitaan, vaikka vaunusto vietäisiin sellaisenaan, katkaisemattomana toppariin päättyvälle kuormauspaikalle. Paljonko näihin menee aikaa, joutaako Kolmonen tai matkakuljettaja olemaan Sorsiksessa niin pitkään. Jos vaihtotyöt tehdään radio-ohjauksella, ei riitä että veturissa on siihen sopiva varustelu, vaan sitä käyttävällä matka- tai vaihtotyökuljettajalla on oltava kortti paitsi Kolmoseen, sen lisäksi myös kyseisellä laitoksella tehtäviin radio-ohjaustöihin; eivätkä ne tule samassa paketissa. Voi esim. olla, että matkakuljettajalla on kortti Kolmoseen, muttei radio-ohjaustöihin, ja vaihtotyökuljettajalla kortti Deeveriin ja sillä tehtäviin radio-ohjaustöihin, muttei Kolmoseen. |
||||
|
Kuvasarja: Höyryraide Joensuun seudulla elokuussa 2024 |
20.08.2024 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Nämä Jimin, Ari-Pekan ja Teemun kuvasarjat ovat loistavat! Kesällä on niin paljon kaikenlaista, ettei jokaiseen tapahtumaan ehdi. Tähän olisi ollut mukavaa osallistua esim. ratapenkalla kameran kanssa, mutta nyt se ei onnistunut. Onneksi Vorgissa on tilaisuudesta kattavat kuvasarjat! | ||||
|
|
20.08.2024 10:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En kans muista kuulleeni. Puutteita, joita Kaalihäkissä on nykyisen pikajunaliikenteen suhteen, ovat Sn 140 sekä kokonaan konduktöörin harteille jäävä ovien ohjaus. Sen sijaan Vuosaaren tunneliin Sr1:llä ei ole asiaa, kun se tykkää kyttyrää kyseisen tunnelin kosteudesta. |
||||
|
|
20.08.2024 10:00 | Jouni Hytönen | ||
| En kyllä muista tuollaisesta koskaan kuulleeni enkä muista aikaa, jolloin Sr1-vetureita ei olisi ollut matkustajajunissa. Aivan hyvinhän se menee tällaisessa junassa. | ||||
|
|
20.08.2024 09:36 | Reijo Salminen | ||
| Onko nuo "starttiklapeja"? | ||||
|
|
20.08.2024 08:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Nämä sveitsiläiset saneeratut Re460:t ovat varsin tyylikkäitä ilmestyksiä, jopa ajattomia. Muuten, tuossa taustalla näkyykin sopivasti Andermattin radan alku, jossa jyrkkyyttä piisaa parhaimmillaan 181 promillen verran. | ||||
|
|
20.08.2024 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös tuolla näy myös vaunukalustosta tutut loppuopastekoukutkin kiinnitettynä nokikaapista alas puskinpalkkiin tuleviin vinorautoihin? | ||||
|
|
20.08.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos nuo puskinlyhdyt ovat sen mallisia, ettei niissä ollut omaa punaista lasia (vasemman raiteen ajoa varten), niin onko kuvan "saikkara" olemassa omanmallista opastelyhtyä varten? Miten silloin meneteltiin, kun noihin lyhtyihin piti saada MOLEMPIIN punaista valoa takapää- (lue: loppuopastetta) -valoiksi? Päiväopasteena oli punainen lippu, jota varten oli oma tuppelonsa vantringilla olemassa. (Jt 1957: Lko 3 p ja Lko 3 y.) |
||||
|
|
20.08.2024 07:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös takavuosina ollutkin voimassa määräys, ettei Sr1:ä käytetä matkustajajunissa? | ||||
|
|
20.08.2024 07:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deeveri 2521 oli mukana 1976 kuvattaessa "Kotka on laskeutunut" - elokuvan kohtausta, jossa Riston vetämä "saksalainen" "SFR" - juna saapuu "Varsovaan" eli Rovaniemen veturitalleille. 2521:ssä oli keulalle rakennettu lava, jossa kamera kuvaajineen oli. SFR = "Schnellzug mit Reisezug-Wagen für Fronturlauber" eli pikajuna, jossa on mukana vaunuja rintamalomalaisille. |
||||
|
Kuvasarja: Höyryraide Joensuun seudulla elokuussa 2024 |
20.08.2024 02:12 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuvasarja! Hv kuvia ei koskaan ole liikaa. | ||||
|
|
20.08.2024 01:05 | John Lindroth | ||
| Tapsalta hienot Jumbokuvat! | ||||
|
|
20.08.2024 00:20 | Heikki Jalonen | ||
| Tapiolle iso kiitos näistä Tuiran kuvista, vanhoja muistoja minulle. Taustalla näkyvä keltainen harjakattoinen rakennus oli resiinavaja ja ratapiirin miesten taukopaikka. Vasemmalle näkyy pieni keltainen koppero, eteläpään vaihdekoju. Sen kohdalla oli risteysvaihde Oulun-Typen suunnan yhteyksiin. Vaihdekopin takana näkyy Keskon Konekorjaamon siltanosturin betonipalkistoa, sinnekin oli raideyhteys; tosin vuonna 1971 se ei enää yltänyt nosturin alle, raidetta oli lyhennetty. Siellä nakyy sauhua. Tuskin kuitenkaan veturista, vaan luultavimmin jostain Detroit-Diesel-moottorisesta maanrakennuskoneesta, joka on juuri saatu - ehkä melko tuskaisesti - käyntiin. Saapumassa on myös Lättä, odottavien matkustajien olosta päätellen suunta on kohti pohjoista. Sen keulan tietämillä sijaitsi aikoinaan Tarmontien tasoristeys, siis mahdollisimman hankalasti tasan keskellä ratapihaa. Kuvaa otettaessa sen tilalla oli jo kevyen liikenteen alikulku eikä autoliikenne enää haitannut toimintaa. Tuore, vaalea murske kertoo melko vasta valmistuneesta työmaasta. Korjaamontien-Harritien tasoristeys sen sijaan oli edelleen käytössä. Se sijaitsi aivan tuolla Keskon korjaamon takana ja oli melkoinen vaaranpaikka liikenteelle, vaikka siinä olikin jo tuolloin valo-äänivaroituslaitos. Mutta, aina löytyi viime hetken viipottajia. Usein vallan Tooleporiin asti... Jumpon puskinpalkissa, lähes vasemmassa reunassa, näkyy opastimen kiinnityslatta. On mahtanut olla junamiesten "rakastama" saikkara. Mikä on sen tarkoitus, kysellään joskus myöhemmin, ehkä oman kuvan keralla. |
||||
|
|
19.08.2024 22:36 | Hannu Peltola | ||
| Kuvat Gotthardstreckeltä ovat aina mielenkiintoisia ja tässä on upea kuva! | ||||
|
|
19.08.2024 22:34 | Hannu Peltola | ||
| Nämä kuvat Flüelenistä ovat kaikki todella upeita! Tämä kuva on kuin Sveitsin matkailumainoksesta. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 2024 |
19.08.2024 22:28 | Hannu Peltola | ||
| Jarnolta oikein mukava kuvasarja hienosta tapahtumasta! | ||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
19.08.2024 22:26 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja hienoilta paikoilta! Ja muutama kuvauspaikka oli minullekin hyvin tuttu. | ||||
|
Kuvasarja: Katsaus Porin ja Rauman ratojen liikenteeseen & maisemiin kesällä 2024 |
19.08.2024 22:14 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja toinen toistaan hienommilla kuvilla! | ||||
|
|
19.08.2024 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
19.08.2024 21:16 | Miitre Timonen | ||
| On siistiä, Suomessa kaikki paikat ovat nykyään täynnä ties mitä roiskeita, räkää ja kusta, pikaruoan jäänteitä jne. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
19.08.2024 16:24 | Eemil Liukkonen | ||
| Ei yhtään, jos näin jälkeenpäin muistelen. | ||||
|
|
19.08.2024 16:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja YLE kertoo uutisessaan https://yle.fi/a/74-20105809 . Juuri avattu junasilta joutuu korjaukseen Kuopiossa, koska siitä löytyi kymmeniä reikiä Väyläviraston mukaan kyseessä on tiettävästi Suomen painavin siirrettävä silta. Sillan alapinnasta on löytynyt korjausta edellyttäviä reikiä, joita voi jäädä isoon betonivalurakenteeseen. |
||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
19.08.2024 16:05 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei taida Sveitsissä pahemmin töhryjä näkyä? | ||||
|
|
19.08.2024 15:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Ottiko joku videota, kuvaajia ainakin oli paljon. Itsellä ei ollut mukana. | ||||
|
|
19.08.2024 13:47 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin äänistä päätellen sylinterien täytös ja valtaventtiilin avaus kohdillaan. Hv3:ssa on todella hyvät äänet halkopolttoiseksi veturiksi. Oli tosiaankin ilo kuunnella. | ||||
|
|
19.08.2024 12:54 | Nikolas Peippo | ||
| Oli siinä ihan täysi veto päällä :) | ||||
|
|
19.08.2024 12:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaa, olihan ne siellä vielä. Hyvä hyvä. Ei ole tosiaan tullut ihan hetkeen noita kaivettua esille. | ||||
|
|
19.08.2024 12:16 | Eljas Pölhö | ||
| Täysin mahdollista, että Dm4 oli tilapäisratkaisu sen jälkeen kun talvikauden höyryvedosta voitiin luopua. Pitää yrittää selvitellä säilyneistä kuljettajien virantoimituspäiväkirjoista, josko tästä junaparista löytyisi joku merkintä vuodelta 1966. | ||||
|
|
19.08.2024 12:07 | Jouni Hytönen | ||
| Säännöllisen liikenteen muutostiedostot vastannevat tänä päivänä lähimmin vanhan ajan vakinaisten junien luetteloita. https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattiliikenne-raiteilla/rataverkon-kaytto/saannollisen-liikenteen-muutokset | ||||
|
|
19.08.2024 10:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikein. Ei taida olla enää vakinaisten junien luetteloitakaan saatavilla mistään. Julia on niin kätevä, että sieltä tulee katsottua niin tulevat kuin menneetkin rautateiden aikataulut. Siihen vuosikymmenen kuluessa kertynyt data täytyisi kyllä ehdottomasti saada arkistoitua visusti jälkipolville, samoin kuin vaunusomekin. | ||||
|
|
19.08.2024 09:59 | Juhana Nordlund | ||
| Hakutoiminnon avulla voi kätevästi selvittää, mitä kuvia veturista Dr13 2349 on mahdollisesti otettu 27.12.2007 ja sitten ladattu tähän galleriaan. https://vaunut.org/kuvat/?kd=27.12.2007&kd2=27.12.2007&tag0=1%7CDr13%7C2349 Eli kyllä päivämäärä näyttäisi olevan oikea. | ||||
|
|
19.08.2024 09:55 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on mainio kuva. | ||||
|
|
19.08.2024 08:43 | Mikko Heino | ||
| Onko tuo päivämäärä oikein? Eikö tota Hyvinkään konetta ulkoilutettu aina Tapaninpäivänä eli 26.12? Jonain vuonna käytiin katsomassa kun tuo käväs Kouvolassa ja luulen että se saattoi hyvinkin olla v.2007. Muistan erittäin elävästi kun veturia ajettiin kääntöpöydän kautta tallin pilttuseen kun tuon nähtyään eräs paikalla ollut vanhempi asentaja totesi erittäin painokkaasti: "Noita ei oo kyllä yhtään ikävä." | ||||
|
|
19.08.2024 05:55 | Timo Salo | ||
| Mitä tuota linkkiä enää täällä pitää, kun se muokattiin toimimattomaksi... | ||||
|
|
19.08.2024 01:24 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Heikki, nyt saatiin oikea tietopaketti. Pussiasema Champs de Marsilla vahvistaa tuntumani, että tuo ei oikein sovi mihin yhteyteen. Mutta tietysti maailmanäyttely oli varmaan ihan tarpeeksi iso syy ihan omalle linjalle. Tuli vielä mieleen, ettei oikein ”lukuisia” RER-linjoja olekaan. Ihan ydinkeskustassa on vain 2 yhdysväliä: A-linjan Les Halles - Étoile ja B-linjan Notre Dame – Gare du Nord. Jos halua laskea laajemmin ehkä vielä D-linjan jatko Gare de Lyonille ja C-linjan Gare d’Austerlitz – Tour Eiffel. Pienehkö lukumäärä ei tietysti vähennä sitä tosiasiaa, että kyseessä on erittäin tärkeistä pääväylistä. Jos ne osuvat sopivasti matkasuunnitelmaan, ne ovat paljon metroa nopeammin. Ja sama metrolippu kelpaa. Viime kerran kun kävin Pariisissa tuli tehty semmoinen moka: Haluttiin mennä La Défensen esikaupunkikeskukseen. Sinne pääsee jo monta vuotta metrollakin, olikohan se ensimmäinen metrolinja, joka jatkettiin muurien ulkopuolelle? Mutta RER:llä pääsee paljon nopeammin, koska se ei pysähdy niin usein. Otettiin siis RER. Mutta perillä ei portit metrolipulla avanneetkaan. Kun katsoo kartasta hyvin tarkasti, näkee että metroasema kuuluu metrolipun voimassaoloalueeseen. Mutta saman paikan RER-asema on jo ulkopuolella. Pitää maksaa enemmän, jos halua päästä nopeasti. En tiedä, muuttuuko siinä hinnoittelussa mitään. Hämärästi olen muistavinani, että yli 50 vuotta vanha pahvinen metrolippu magneettiviivalla siirtyisi historiaan olympialaisten jälkeen. |
||||
|
|
19.08.2024 00:01 | Petri Nummijoki | ||
| Tilastosta voisi tulkita, että H53/54 oli 1966 noin kolmasosan vuodesta eli neljän kuukauden ajan höyryvetoinen. Kuvan https://vaunut.org/kuva/150064 kommenttien perusteella höyrykäyttö alkoi 15.1.1966 eli neljä kuukautta tulisi täyteen toukokuun puolivälissä. Voisiko olla, että 16.5.1966 oli juuri palattu moottorikaluston käyttöön ja vetovoima haki vielä muotoaan, kun kesäaikataulukausikin oli alkamassa 22.5.1966? | ||||
|
|
18.08.2024 22:55 | Jimi Lappalainen | ||
| .... ..- ..- / .-.. .- .. - / --- -.- | ||||
|
|
18.08.2024 22:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaasan kirjeenvaihtaja sähkötti, että laiturit ovat edelleen jäljellä. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
18.08.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti löytyy laitteet n. 2 metrin renkaan lämmittämiseksi "krymppäämistä" varten. Lämmityksen ON OLTAVA kauttaaltaan tasaista. Muuten menee pieleen (ei kosaanitohotinta!!!). Tietääkseni paineöljyliitosta ei pyöränrenkaissa ole koskaan (?) käytetty... |
||||
|
|
18.08.2024 22:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mikä sattuma! :) | ||||
|
|
18.08.2024 22:14 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan silta on Pont Rouelle. Kuvassa näkyy vain puolet sillasta, eli Joutsensaaren (l'île aux Cygnes) ja Vasemman Rannan yhdistävä osuus. Oikean Rannan ja Joutsesaaren välisellä osuudella on myös kaarisiltajänne. Silta valmistui palvelemaan vuoden 1900 suuren maailmannäyttelyn kävijöiden kulkua ja tavarankuljetusta, siis erikoisena näyttelyalueen (Mars-kenttä) paikallisratana. Sillan valmistuessa tuo torninhäkkyrä oli jo antanut pariisilaisille puheenaihetta jo yli kymmenen vuotta... Kartan perusteella, radan kautta on ollut yhteydet pohjoisen suunnan suuriin asemiin, kuten Lazareen ja Nordiin. Vasemman rannan pääteasema on ollut pussiasema jossain Mars-kentän kupeella. Alkuperäinen liikenne oli tietysti höyryvetoista. Sillan liikennöinti oli satunnaista ja lähinnä näyttelyiden ja vastaavien kysyntää vastaavaa. Matkustajaliinenne päättyi 1924, tavaraliikenne loppui vuonna 1936. Silta oli väliaikaisessa liikenteessä vielä vuoden 1937 suuren näyttelyn tarpeisiin, sittemmin silta jäi heitteille. Vuonna 1980 tehtiin päätös RE-linjojen laajennuksista, jolloin myös Pont Rouelle pääsi takaisin liikenneverkon osaksi, sillan korjaus aloitettiin 1984 ja silta vihittiin käyttöön 1988. Hauskana kuriositettina voidaan mainita, että sillan alkuperäiset valu- ja teräsrakenteet toimitti Société de constructions de Levallois-Perret, joka oli Gustave Eiffelin alkujaan perustama yhtiö. 1980-luvun restauroinnin puolestaan toteutti Eiffage Metal. Joka puolestaan jatkaa sekä Eiffelin että Levallois-Perretin perintöä. Kuvassa on siis noin saman firman tuotteita noin sadan vuoden jaksolta... Jokioisten ratasilta taisi muuten olla myös Levallois-Perretin tuotantoa, sellainen "kantamalla kuljetettava" siirtomaasilta. Ei ollut aivan yhtä Art Deco kuin tuo Pont Rouelle... |
||||
|
|
18.08.2024 21:51 | Aki Karvonen | ||
| Kas, itsekin kävin tuolla eilen :D | ||||
|
|
18.08.2024 21:45 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos, tulevien sukupolvien kuva aikataulurakenteesta on nyt hitusen eheämpi. Ollaanhan kuitenkin pysyväisarkistossa. | ||||
|
|
18.08.2024 21:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Heh, kuvatekstin ansiokkuudesta en tiedä, mutta lienee sopivaa, jos laittelen niitä tähän... 462 liikennöi Porista Tampereelle. 9646 ajoi Tampereelta Helsinkiin, mutta mää vaihdoin siitä Riksussa 9925:een, jonka kulkuväli oli Riihimäki-Lahti. Kolmonen oli lähtenyt Helsingistä, tuli oikorataa pitkin Keravalta Lahteen ja jatkoi kulkuaan Joensuuhun asti. | ||||
|
|
18.08.2024 21:25 | Timo Haapanen | ||
| Monessa ulkomaan kielessä puhutaan vetomoottoreista. | ||||
|
|
18.08.2024 21:23 | Jarno Piltti | ||
| Sähkäri hydraulisella voimansiirolla? Mitähän sillä on tavoiteltu? Ja mitä saavutettu? | ||||
|
|
18.08.2024 21:20 | Jarno Piltti | ||
| Loistelias toteutus! | ||||