Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 20.08.2024 13:09 Heikki Jalonen  
  Tuota "Ylimääräinen juna" opastetta minäkin pidän mahdollisena.

Mutta kun: en muista koskaan nähneeni valokuvaa tai muuta vastaavaa, jossa tuo opaste olisi ollut oikeasti käytössä. Valokuvaamisen ja valon kannalta, kyse olisi silloin tietysti lähinnä päiväopasteesta. Omaa havaintoa minulla ei ole.

Päiväopaste on (olisi) soikea levy (575x410 mm) jossa on kiinnitystä varten takana tasku 51x16 mm, siis hyvin sopiva tuohon vasemmanpuoleiseen tappiin.

Väreinä opasteelle annetaan kolmea käsitettä: valkoinen, punainen ja punainen vinoristi valkoisella pohjalla (=ylimääräinen juna). Asiaa esittää piirustus Ktt 16177 (laadittu 19.8.1937).

Nyt kysymys: muistaako kukaan nähneensä valokuvaa jossa tämä olisi käytössä? Tai onko muistikuvaa luonnossa?
kuva 20.08.2024 12:32 Teppo Niemi  
  Vuoden 1903 signaaliohjesääntöhän oli voimassa ensimmäiseen junaturvallisuusääntöön 1938 saakka. Signaaliohjesäännöstä löytyy tiedot ylimääräisista junista kertovista levyistö ja lyhdyistä. Olisiko tuo tarkoitettu niihin?
kuva 20.08.2024 12:00 Heikki Jalonen  
  Loppuopastelyhdylle tuo toinen ei koukku käy. Tavallisen malliselle (öljy tai sähkö) pitää olla paljon enemmän vapaata tilaa alaspäin, jota tuossa puskinpalkin päällä ei ole. Lyhty on korkea ja kiinnitystuppilo noin keskellä sen kylkeä. Lisäksi, sähkökäyttöisen valo on vilkku, sillehän ei veturissa ole mitään käsitettä.
kuva 20.08.2024 11:53 Heikki Jalonen  
  Punavaloiksi lyhdyt muuttuivat veturin kirjavarusteisiin kuuluvilla laseilla (2 kpl), eteen tai taakse. Mielestäni nuo puskinlyhdyt ovat sähkölle muutetut AGA-lyhdyt, joihin sai siten punalasin sujautettua tuonne sisäpuolelle, varsinaisen lasin taakse. Mutta edelleen pitää tutkia asiaa, nämä vanhat ja melkein unohtuneet varusteet ovat jännä juttu.
kuva 20.08.2024 10:44 Ari-Pekka Lanne  
  Tuntematta mitenkään Savon seudun vaihtotyökäytäntöjä tai katsomatta edes traagisia aikatauluja, keksin heti yleisellä tasolla monta syytä, miksi Deeveriä edelleen tarvitaan vaihtotöissä.

Tyypillisesti saattaa olla, että juna on pilkottava perillä ehkä moneenkin osaan, jolloin tullaan heti siihen, ettei pärjätä pelkillä vetoliikkeillä, vaan tarvitaan myös työntöjä. Työntämistä tarvitaan, vaikka vaunusto vietäisiin sellaisenaan, katkaisemattomana toppariin päättyvälle kuormauspaikalle. Paljonko näihin menee aikaa, joutaako Kolmonen tai matkakuljettaja olemaan Sorsiksessa niin pitkään. Jos vaihtotyöt tehdään radio-ohjauksella, ei riitä että veturissa on siihen sopiva varustelu, vaan sitä käyttävällä matka- tai vaihtotyökuljettajalla on oltava kortti paitsi Kolmoseen, sen lisäksi myös kyseisellä laitoksella tehtäviin radio-ohjaustöihin; eivätkä ne tule samassa paketissa. Voi esim. olla, että matkakuljettajalla on kortti Kolmoseen, muttei radio-ohjaustöihin, ja vaihtotyökuljettajalla kortti Deeveriin ja sillä tehtäviin radio-ohjaustöihin, muttei Kolmoseen.
Kuvasarja:
Höyryraide Joensuun seudulla elokuussa 2024
 
20.08.2024 10:39 Hannu Peltola  
  Kyllä! Nämä Jimin, Ari-Pekan ja Teemun kuvasarjat ovat loistavat! Kesällä on niin paljon kaikenlaista, ettei jokaiseen tapahtumaan ehdi. Tähän olisi ollut mukavaa osallistua esim. ratapenkalla kameran kanssa, mutta nyt se ei onnistunut. Onneksi Vorgissa on tilaisuudesta kattavat kuvasarjat!
kuva 20.08.2024 10:18 Ari-Pekka Lanne  
  En kans muista kuulleeni. Puutteita, joita Kaalihäkissä on nykyisen pikajunaliikenteen suhteen, ovat Sn 140 sekä kokonaan konduktöörin harteille jäävä ovien ohjaus.

Sen sijaan Vuosaaren tunneliin Sr1:llä ei ole asiaa, kun se tykkää kyttyrää kyseisen tunnelin kosteudesta.
kuva 20.08.2024 10:00 Jouni Hytönen  
  En kyllä muista tuollaisesta koskaan kuulleeni enkä muista aikaa, jolloin Sr1-vetureita ei olisi ollut matkustajajunissa. Aivan hyvinhän se menee tällaisessa junassa.
kuva 20.08.2024 09:36 Reijo Salminen  
  Onko nuo "starttiklapeja"?
kuva 20.08.2024 08:24 Olli Keski-Rahkonen  
  Nämä sveitsiläiset saneeratut Re460:t ovat varsin tyylikkäitä ilmestyksiä, jopa ajattomia. Muuten, tuossa taustalla näkyykin sopivasti Andermattin radan alku, jossa jyrkkyyttä piisaa parhaimmillaan 181 promillen verran.
kuva 20.08.2024 07:51 Teppo Niemi  
  Mutta eikös tuolla näy myös vaunukalustosta tutut loppuopastekoukutkin kiinnitettynä nokikaapista alas puskinpalkkiin tuleviin vinorautoihin?
kuva 20.08.2024 07:21 Esa J. Rintamäki  
  Jos nuo puskinlyhdyt ovat sen mallisia, ettei niissä ollut omaa punaista lasia (vasemman raiteen ajoa varten), niin onko kuvan "saikkara" olemassa omanmallista opastelyhtyä varten? Miten silloin meneteltiin, kun noihin lyhtyihin piti saada MOLEMPIIN punaista valoa takapää- (lue: loppuopastetta) -valoiksi?

Päiväopasteena oli punainen lippu, jota varten oli oma tuppelonsa vantringilla olemassa. (Jt 1957: Lko 3 p ja Lko 3 y.)
kuva 20.08.2024 07:12 Esa J. Rintamäki  
  Eikös takavuosina ollutkin voimassa määräys, ettei Sr1:ä käytetä matkustajajunissa?
kuva 20.08.2024 07:10 Esa J. Rintamäki  
  Deeveri 2521 oli mukana 1976 kuvattaessa "Kotka on laskeutunut" - elokuvan kohtausta, jossa Riston vetämä "saksalainen" "SFR" - juna saapuu "Varsovaan" eli Rovaniemen veturitalleille.

2521:ssä oli keulalle rakennettu lava, jossa kamera kuvaajineen oli.

SFR = "Schnellzug mit Reisezug-Wagen für Fronturlauber" eli pikajuna, jossa on mukana vaunuja rintamalomalaisille.
Kuvasarja:
Höyryraide Joensuun seudulla elokuussa 2024
 
20.08.2024 02:12 John Lindroth  
  Onnistunut kuvasarja! Hv kuvia ei koskaan ole liikaa.
kuva 20.08.2024 01:05 John Lindroth  
  Tapsalta hienot Jumbokuvat!
kuva 20.08.2024 00:20 Heikki Jalonen  
  Tapiolle iso kiitos näistä Tuiran kuvista, vanhoja muistoja minulle.

Taustalla näkyvä keltainen harjakattoinen rakennus oli resiinavaja ja ratapiirin miesten taukopaikka. Vasemmalle näkyy pieni keltainen koppero, eteläpään vaihdekoju. Sen kohdalla oli risteysvaihde Oulun-Typen suunnan yhteyksiin.

Vaihdekopin takana näkyy Keskon Konekorjaamon siltanosturin betonipalkistoa, sinnekin oli raideyhteys; tosin vuonna 1971 se ei enää yltänyt nosturin alle, raidetta oli lyhennetty. Siellä nakyy sauhua. Tuskin kuitenkaan veturista, vaan luultavimmin jostain Detroit-Diesel-moottorisesta maanrakennuskoneesta, joka on juuri saatu - ehkä melko tuskaisesti - käyntiin.

Saapumassa on myös Lättä, odottavien matkustajien olosta päätellen suunta on kohti pohjoista. Sen keulan tietämillä sijaitsi aikoinaan Tarmontien tasoristeys, siis mahdollisimman hankalasti tasan keskellä ratapihaa. Kuvaa otettaessa sen tilalla oli jo kevyen liikenteen alikulku eikä autoliikenne enää haitannut toimintaa. Tuore, vaalea murske kertoo melko vasta valmistuneesta työmaasta.

Korjaamontien-Harritien tasoristeys sen sijaan oli edelleen käytössä. Se sijaitsi aivan tuolla Keskon korjaamon takana ja oli melkoinen vaaranpaikka liikenteelle, vaikka siinä olikin jo tuolloin valo-äänivaroituslaitos. Mutta, aina löytyi viime hetken viipottajia. Usein vallan Tooleporiin asti...

Jumpon puskinpalkissa, lähes vasemmassa reunassa, näkyy opastimen kiinnityslatta. On mahtanut olla junamiesten "rakastama" saikkara. Mikä on sen tarkoitus, kysellään joskus myöhemmin, ehkä oman kuvan keralla.
kuva 19.08.2024 22:36 Hannu Peltola  
  Kuvat Gotthardstreckeltä ovat aina mielenkiintoisia ja tässä on upea kuva!
kuva 19.08.2024 22:34 Hannu Peltola  
  Nämä kuvat Flüelenistä ovat kaikki todella upeita! Tämä kuva on kuin Sveitsin matkailumainoksesta.
Kuvasarja:
Rautatiemuseopäivä 2024
 
19.08.2024 22:28 Hannu Peltola  
  Jarnolta oikein mukava kuvasarja hienosta tapahtumasta!
Kuvasarja:
Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024)
 
19.08.2024 22:26 Hannu Peltola  
  Upea kuvasarja hienoilta paikoilta! Ja muutama kuvauspaikka oli minullekin hyvin tuttu.
Kuvasarja:
Katsaus Porin ja Rauman ratojen liikenteeseen & maisemiin kesällä 2024
 
19.08.2024 22:14 Hannu Peltola  
  Upea kuvasarja toinen toistaan hienommilla kuvilla!
kuva 19.08.2024 22:07 Hannu Peltola  
  Upea kuva!
kuva 19.08.2024 21:16 Miitre Timonen  
  On siistiä, Suomessa kaikki paikat ovat nykyään täynnä ties mitä roiskeita, räkää ja kusta, pikaruoan jäänteitä jne.
Kuvasarja:
Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024)
 
19.08.2024 16:24 Eemil Liukkonen  
  Ei yhtään, jos näin jälkeenpäin muistelen.
kuva 19.08.2024 16:13 Teppo Niemi  
  Ja YLE kertoo uutisessaan https://yle.fi/a/74-20105809 . Juuri avattu junasilta joutuu korjaukseen Kuopiossa, koska siitä löytyi kymmeniä reikiä
Väyläviraston mukaan kyseessä on tiettävästi Suomen painavin siirrettävä silta. Sillan alapinnasta on löytynyt korjausta edellyttäviä reikiä, joita voi jäädä isoon betonivalurakenteeseen.
Kuvasarja:
Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024)
 
19.08.2024 16:05 Teemu Saukkonen  
  Ei taida Sveitsissä pahemmin töhryjä näkyä?
kuva 19.08.2024 15:36 Teemu Saukkonen  
  Ottiko joku videota, kuvaajia ainakin oli paljon. Itsellä ei ollut mukana.
kuva 19.08.2024 13:47 Teppo Niemi  
  Ainakin äänistä päätellen sylinterien täytös ja valtaventtiilin avaus kohdillaan. Hv3:ssa on todella hyvät äänet halkopolttoiseksi veturiksi. Oli tosiaankin ilo kuunnella.
kuva 19.08.2024 12:54 Nikolas Peippo  
  Oli siinä ihan täysi veto päällä :)
kuva 19.08.2024 12:46 Ari-Pekka Lanne  
  Jaa, olihan ne siellä vielä. Hyvä hyvä. Ei ole tosiaan tullut ihan hetkeen noita kaivettua esille.
kuva 19.08.2024 12:16 Eljas Pölhö  
  Täysin mahdollista, että Dm4 oli tilapäisratkaisu sen jälkeen kun talvikauden höyryvedosta voitiin luopua. Pitää yrittää selvitellä säilyneistä kuljettajien virantoimituspäiväkirjoista, josko tästä junaparista löytyisi joku merkintä vuodelta 1966.
kuva 19.08.2024 12:07 Jouni Hytönen  
  Säännöllisen liikenteen muutostiedostot vastannevat tänä päivänä lähimmin vanhan ajan vakinaisten junien luetteloita. https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattiliikenne-raiteilla/rataverkon-kaytto/saannollisen-liikenteen-muutokset
kuva 19.08.2024 10:44 Ari-Pekka Lanne  
  Oikein. Ei taida olla enää vakinaisten junien luetteloitakaan saatavilla mistään. Julia on niin kätevä, että sieltä tulee katsottua niin tulevat kuin menneetkin rautateiden aikataulut. Siihen vuosikymmenen kuluessa kertynyt data täytyisi kyllä ehdottomasti saada arkistoitua visusti jälkipolville, samoin kuin vaunusomekin.
kuva 19.08.2024 09:59 Juhana Nordlund  
  Hakutoiminnon avulla voi kätevästi selvittää, mitä kuvia veturista Dr13 2349 on mahdollisesti otettu 27.12.2007 ja sitten ladattu tähän galleriaan. https://vaunut.org/kuvat/?kd=27.12.2007&kd2=27.12.2007&tag0=1%7CDr13%7C2349 Eli kyllä päivämäärä näyttäisi olevan oikea.
kuva 19.08.2024 09:55 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Tämä on mainio kuva.
kuva 19.08.2024 08:43 Mikko Heino  
  Onko tuo päivämäärä oikein? Eikö tota Hyvinkään konetta ulkoilutettu aina Tapaninpäivänä eli 26.12? Jonain vuonna käytiin katsomassa kun tuo käväs Kouvolassa ja luulen että se saattoi hyvinkin olla v.2007. Muistan erittäin elävästi kun veturia ajettiin kääntöpöydän kautta tallin pilttuseen kun tuon nähtyään eräs paikalla ollut vanhempi asentaja totesi erittäin painokkaasti: "Noita ei oo kyllä yhtään ikävä."
kuva 19.08.2024 05:55 Timo Salo  
  Mitä tuota linkkiä enää täällä pitää, kun se muokattiin toimimattomaksi...
kuva 19.08.2024 01:24 Uwe Geuder  
  Kiitos Heikki, nyt saatiin oikea tietopaketti. Pussiasema Champs de Marsilla vahvistaa tuntumani, että tuo ei oikein sovi mihin yhteyteen. Mutta tietysti maailmanäyttely oli varmaan ihan tarpeeksi iso syy ihan omalle linjalle.

Tuli vielä mieleen, ettei oikein ”lukuisia” RER-linjoja olekaan. Ihan ydinkeskustassa on vain 2 yhdysväliä: A-linjan Les Halles - Étoile ja B-linjan Notre Dame – Gare du Nord. Jos halua laskea laajemmin ehkä vielä D-linjan jatko Gare de Lyonille ja C-linjan Gare d’Austerlitz – Tour Eiffel. Pienehkö lukumäärä ei tietysti vähennä sitä tosiasiaa, että kyseessä on erittäin tärkeistä pääväylistä. Jos ne osuvat sopivasti matkasuunnitelmaan, ne ovat paljon metroa nopeammin. Ja sama metrolippu kelpaa.

Viime kerran kun kävin Pariisissa tuli tehty semmoinen moka: Haluttiin mennä La Défensen esikaupunkikeskukseen. Sinne pääsee jo monta vuotta metrollakin, olikohan se ensimmäinen metrolinja, joka jatkettiin muurien ulkopuolelle? Mutta RER:llä pääsee paljon nopeammin, koska se ei pysähdy niin usein. Otettiin siis RER. Mutta perillä ei portit metrolipulla avanneetkaan. Kun katsoo kartasta hyvin tarkasti, näkee että metroasema kuuluu metrolipun voimassaoloalueeseen. Mutta saman paikan RER-asema on jo ulkopuolella. Pitää maksaa enemmän, jos halua päästä nopeasti.

En tiedä, muuttuuko siinä hinnoittelussa mitään. Hämärästi olen muistavinani, että yli 50 vuotta vanha pahvinen metrolippu magneettiviivalla siirtyisi historiaan olympialaisten jälkeen.
kuva 19.08.2024 00:01 Petri Nummijoki  
  Tilastosta voisi tulkita, että H53/54 oli 1966 noin kolmasosan vuodesta eli neljän kuukauden ajan höyryvetoinen. Kuvan https://vaunut.org/kuva/150064 kommenttien perusteella höyrykäyttö alkoi 15.1.1966 eli neljä kuukautta tulisi täyteen toukokuun puolivälissä. Voisiko olla, että 16.5.1966 oli juuri palattu moottorikaluston käyttöön ja vetovoima haki vielä muotoaan, kun kesäaikataulukausikin oli alkamassa 22.5.1966?
kuva 18.08.2024 22:55 Jimi Lappalainen  
  .... ..- ..- / .-.. .- .. - / --- -.-
kuva 18.08.2024 22:51 Jimi Lappalainen  
  Vaasan kirjeenvaihtaja sähkötti, että laiturit ovat edelleen jäljellä.
Kuvasarja:
Pekan renkaan vaihto.
 
18.08.2024 22:43 Esa J. Rintamäki  
  Toivottavasti löytyy laitteet n. 2 metrin renkaan lämmittämiseksi "krymppäämistä" varten. Lämmityksen ON OLTAVA kauttaaltaan tasaista. Muuten menee pieleen (ei kosaanitohotinta!!!).

Tietääkseni paineöljyliitosta ei pyöränrenkaissa ole koskaan (?) käytetty...
kuva 18.08.2024 22:22 Jimi Lappalainen  
  Oho, mikä sattuma! :)
kuva 18.08.2024 22:14 Heikki Jalonen  
  Kuvan silta on Pont Rouelle. Kuvassa näkyy vain puolet sillasta, eli Joutsensaaren (l'île aux Cygnes) ja Vasemman Rannan yhdistävä osuus.
Oikean Rannan ja Joutsesaaren välisellä osuudella on myös kaarisiltajänne.

Silta valmistui palvelemaan vuoden 1900 suuren maailmannäyttelyn kävijöiden kulkua ja tavarankuljetusta, siis erikoisena näyttelyalueen (Mars-kenttä) paikallisratana. Sillan valmistuessa tuo torninhäkkyrä oli jo antanut pariisilaisille puheenaihetta jo yli kymmenen vuotta...

Kartan perusteella, radan kautta on ollut yhteydet pohjoisen suunnan suuriin asemiin, kuten Lazareen ja Nordiin. Vasemman rannan pääteasema on ollut pussiasema jossain Mars-kentän kupeella.

Alkuperäinen liikenne oli tietysti höyryvetoista. Sillan liikennöinti oli satunnaista ja lähinnä näyttelyiden ja vastaavien kysyntää vastaavaa. Matkustajaliinenne päättyi 1924, tavaraliikenne loppui vuonna 1936. Silta oli väliaikaisessa liikenteessä vielä vuoden 1937 suuren näyttelyn tarpeisiin, sittemmin silta jäi heitteille.

Vuonna 1980 tehtiin päätös RE-linjojen laajennuksista, jolloin myös Pont Rouelle pääsi takaisin liikenneverkon osaksi, sillan korjaus aloitettiin 1984 ja silta vihittiin käyttöön 1988.

Hauskana kuriositettina voidaan mainita, että sillan alkuperäiset valu- ja teräsrakenteet toimitti Société de constructions de Levallois-Perret, joka oli Gustave Eiffelin alkujaan perustama yhtiö. 1980-luvun restauroinnin puolestaan toteutti Eiffage Metal. Joka puolestaan jatkaa sekä Eiffelin että Levallois-Perretin perintöä. Kuvassa on siis noin saman firman tuotteita noin sadan vuoden jaksolta...

Jokioisten ratasilta taisi muuten olla myös Levallois-Perretin tuotantoa, sellainen "kantamalla kuljetettava" siirtomaasilta. Ei ollut aivan yhtä Art Deco kuin tuo Pont Rouelle...
kuva 18.08.2024 21:51 Aki Karvonen  
  Kas, itsekin kävin tuolla eilen :D
kuva 18.08.2024 21:45 Jarno Piltti  
  Kiitos, tulevien sukupolvien kuva aikataulurakenteesta on nyt hitusen eheämpi. Ollaanhan kuitenkin pysyväisarkistossa.
kuva 18.08.2024 21:31 Ari-Pekka Lanne  
  Heh, kuvatekstin ansiokkuudesta en tiedä, mutta lienee sopivaa, jos laittelen niitä tähän... 462 liikennöi Porista Tampereelle. 9646 ajoi Tampereelta Helsinkiin, mutta mää vaihdoin siitä Riksussa 9925:een, jonka kulkuväli oli Riihimäki-Lahti. Kolmonen oli lähtenyt Helsingistä, tuli oikorataa pitkin Keravalta Lahteen ja jatkoi kulkuaan Joensuuhun asti.
kuva 18.08.2024 21:25 Timo Haapanen  
  Monessa ulkomaan kielessä puhutaan vetomoottoreista.
kuva 18.08.2024 21:23 Jarno Piltti  
  Sähkäri hydraulisella voimansiirolla? Mitähän sillä on tavoiteltu? Ja mitä saavutettu?
kuva 18.08.2024 21:20 Jarno Piltti  
  Loistelias toteutus!