Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.08.2024 05:19 | Leevi Halonen | ||
| Eivät mene vaan Aalborgissa pitää vaihtaa paikallisbussin elikkä NT:n bussiin (Nordjyllands Trafikselskab) jonka pysäkki on tavaratalo Kennedy Arkadenin edessä Område B kadulta joka on 100 metrin päässä Aalborgin päärautatieaseman pääovesta oikealle. NT ajaa myös joitain junabusseja muutaman kerran päivässä aseman edestä koska NT:n omat lähijunat eivät myöskään kulje lentokentälle ratatöiden takia. | ||||
|
|
16.08.2024 05:03 | Joonas Kauppinen | ||
| Kiitos Leevi tiedosta. Menevätkö junabussit Aalborgin lentokentälle? | ||||
|
|
16.08.2024 04:54 | Leevi Halonen | ||
| Olet oikeassa. Nyt Aalborgiin ei mene suoraan junia, vaan Aalbrogin junat jäävät Aarhusin päärautatieasemalle ja aseman edestä Banegårdspladsenilta menee junabusseja Aalborgiin. Junabussi palveluita hoitaa vikingbus linja-autoyhtiö. Kuva on tosin otettu 9.7 jolloin viellä junia Aalborgiin kulki lähes normaalisti. Joitain vuoroja ajettiin junabussilla Aarhusista. Totaallinen liikennekatkos alkoi vasta 26.7 Aarhusin ja Aalborgin välillä. Tilanne muuttuu nyt 18.8 niin että junat Aarhusista aloittavat liikennöimään Hobroon saakka ja sieltä sitten liikennöidään junabusseilla Aalborgiin ja 20.9-22.9 välisenä aikana junat ajelevat vähän aikaa Aarhusin ja Randerssin väliä ja palaavat takaisin tähän Aarhus-Hobro välille. 6.10 lähtien junat kulkevat taas normaalisti kööpeenhaminan ja Aalborgin välillä. Tässä lisätietoa. https://www.dsb.dk/trafikinformation/sporfornyelse-2024/jylland2024/ |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 04:47 | Teppo Niemi | ||
| Eikös myös 1020 käytön loppuminen Seinäjoen ja Vaasan välillä johtunut pyöränrenkaan irtoamisesta? Näin muistelen kuulleeni. Museohöyryvetureille on Saksassa tapahtunut pyöränrenkaan irtoamisen seurauksena isoja vaurioita, joten mistään pikkuasiasta ei liene kyse. |
||||
|
|
16.08.2024 04:41 | Joonas Kauppinen | ||
| Hetkinen, luulin ettei Aalborgiin mene junia ratatöiden takia mutta vasemmanpuoleinen aikataulu näyttää aivan muuta. Vai onko näyttö rikki? | ||||
|
16.08.2024 00:07 | John Lindroth | ||
| Mielestäni kuitenkin Jukka Nurminen suoritti ansiokasta pohdintaa,joka on myös tervetullut lisä rautatiehistoriallisesta näkökulmasta! Ja se kuvaa osaltaan myös osaltaan höyrykauden loppumiseen siihen liittyviä mielialailmaston trendejä! | ||||
|
16.08.2024 00:00 | John Lindroth | ||
| Tuo Leenan saaminen oli loistava juttu! | ||||
|
|
15.08.2024 23:48 | Petri Nummijoki | ||
| Sv12/Sr12 eli nykyinen Dv12 vai sittenkin Vv15-16 eli nykyinen Dv15-16? Muistaakseni jossain 1970-luvun Resiina-lehdessä Jukka Nurminen vertailee Hv1-3-sarjoja Vv15-16-vetureiden kanssa matkustajajunan nopeuksilla. Mutta Dv12-veturin nettoteho vetopyörillä on noin 1000 hv, kun hiilipolttoisen Hv1-3-veturin teho edullisimmalla ajonopeudella on noin 820 hv vetopyörillä. Parhaimmalla nopeudella Hv1-3 on siis noin 20 % Dv12-veturia heikompi ja kaikilla muilla nopeuksilla ero on tätä suurempi Dv12-veturin hyväksi. Liikkeelle lähdettäessä Dv12 on ylivertainen ja sillä on myös selvästi suurempi huippunopeus. En oikein ymmärrä, miksi Dv12 olisi mielenkiintoinen vertailukohta Hv1-3-vetureille. |
||||
|
|
15.08.2024 23:31 | John Lindroth | ||
| Aikanaan oli Helsingin Sanomissa veturiharrastaja Jukka Nurmisen ansiokkaita kirjoituksia vertailukohtana Hv 1-3 ja sv/sr12 veturien suorituskyvyistä. | ||||
|
15.08.2024 23:26 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Palanut Dm3 |
15.08.2024 23:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisa kuvasarja. En ollut tiennyt että yksi yksikkö paloi jo ennenkuin ehti valmistua. | ||||
|
|
15.08.2024 22:10 | Petri Nummijoki | ||
| Ainakaan itse en ole nähnyt Hv3-vetureille 781-785 ja 991-999 piirretyn muista eroavia junapainotaulukoita. Ei kai näillä ollut kitkapainossakaan eroa muihin nähden, joten suuremmasta vetovoimasta saatu hyöty rajoittunee korkeintaan hyviin keliolosuhteisiin. Mutta uudempia Hv3-vetureita käytettiin varmaan kovemmassa ajossa, mitä Hv-vetureita keskimäärin ja asia tuli huomioitua sitä kautta. 991-999 olivat Kouvolan pikajunakierroissa vuoteen 1960 ja sen jälkeen vielä Seinäjoki-Oulu-pikajunissa vuoteen 1963. Numerosarjasta 781-785 oli kolme yksilöä käytössä Helsinki-Kouvola-pikajunissa vielä kesällä 1961. | ||||
|
|
15.08.2024 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, Hv3 - sarjan koneissa oli kahta eri kattilapainetta: vanhemmisssa "Varskoppeissa" (nrot 638 - 647) 12 kg/cm2 ja uudemmissa (nrot 781 - 785 sekä 991 - 999) 13 kg/cm2. Oliko täten saaduilla aavistuksen voimakkaammilla hooveekolmosilla silti samat kuormitustaulukot? |
||||
|
15.08.2024 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, ymmärrän kyllä selvästi sanomasi, sekä luin linkkaamasi uutisen. Mutta: - on paikallaan muistuttaa, että aika pitkälti onkin kyse pikkusieluisten suomikkoihmisten pienistä ajatuksista ja reaktioista. On turhaa luulla kiinalaisten olevan jotenkin kovin sotaisia, historia kertoo ennemminkin osaavista kauppamiehistä (kuinkas vanha se kuuluisa Silkkitie nyt olikaan?). Siitäkin huolimatta, että kiinanpojilla on vahvasti yhtenäiskulttuuri päällimmäisenä (vrt uiguurien ja tiibetaanien kohtelu) yltiöamerikkalaisen yltiöyksilöllisyyden sijasta, uskallan vaikka nyt toivoa kiinalaisen rahan yleistymistä maailmanvaluutaksi aivan liian kauan huseeranneen ja arvoltaan kovin, kovin heittelehtivän dollarin tilalle. Vakautta maailma oikeastaan on vailla, eikä mitään typeriä arvovaltapaisutteluja (kuten jenkit Afganistanissa ja ryssät Ukrainassa!). Mitenkäs Bertold Brecht sanoikaan? Juu: "Erst kommt das fressen, dann kommt die Moral". Valitettavasti tämä on tosiasia...! Jos jotakuta epäilyttää kiinalaisten suhtautuminen kansalaisvapauksiin, uskon heidän kyllä olevan hyvinkin oppivaisia siinäkin suhteessa. Opetetaanhan kiinalaisissa kouluissa jo alusta pitäen ryhmäytymisen sekä yhteistyön ja - toiminnan valtavan iso merkitys. Täällä? 0llaan niin v*tun yksilöitä ja oman onnensa seppiä. |
||||
|
|
15.08.2024 21:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Komeaa! Lastikin näkyy hyvin, kun on kuvaaja hieman korkeammalla. Myös toinen Sunilan kuva on upea. Tätä nyt itsekin olen käynyt muutamaan otteeseen kuvaamassa, kun aika käy vähiin. | ||||
|
15.08.2024 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansan Uutiset ilmestyy muuten jenkeissäkin: - siellä sen nimi on "Kansas News", heko heko. | ||||
|
15.08.2024 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun alumiini palaa, niin sen se tekee kunnolla, sisältämänsä magnesiumin ansiosta. | ||||
|
15.08.2024 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alumiini pahoittaa mielensä n. 622 Celsius-asteessa. | ||||
|
15.08.2024 20:42 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuvasarja Hampurista Eemil. | ||||
|
15.08.2024 20:02 | Elias Murto | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Kaksi oikeanpuoleista isoa oviaukkoa on muurattu umpeen ja varustettu vain pienillä ovilla. Raiteita ei kuitenkaan purettu? Nykyäänhän ovet on taas isoa mallia ja pilttuissa veturit. Milloinkahan muutos on tapahtunut? | ||||
|
|
15.08.2024 15:52 | Petri Nummijoki | ||
| Hr1:lle ilmoitetaan 10 ‰ nousussa suurimmaksi junapainoksi talvella 640 t ja kesällä 705 t. Näitä painoja voitiin käyttää enintään perusnopeudella 64 km/h kulkevissa junissa. 4-akseliset puuvaunut painoivat täydessä kuormassa keskimäärin noin 41-42 t eli talviajan junapaino vastaisi noin 15-vaunuista (60 akselia) ja kesäajan junapaino noin 17-vaunuista (68 akselia) junaa. Suunnilleen siis vastaavat mainitun kuljettajan kertomaa lukemaa Helsingin ja Pasilan välisessä mäessä. Hv1-3-veturille sallittiin 10 ‰ nousussa 480 t junapaino talvella ja 575 t junapaino kesällä. Näistä ensin mainittu tarkoittaisi noin 11-vaunuista (44 akselia) ja jälkimmäinen jopa 13-14-vaunuista (52-56 akselia) junaa. On kuitenkin huomattava, että 480 t sallittiin Hv1-3-vetureille enintään perusnopeudella 48 km/h ja 575 t enintään perusnopeudella 40 km/h. Näin alhainen nopeus ei tainnut ainakaan enää 50-luvulla olla matkustajajunilla yleisesti käytetty, joten olisiko Hv-vetureille kerrottu maksimi Pasilan mäessä tarkoittanut joko pula-aikaa, kun vetureita ei kaksinvetoon riittänyt tai sitten esim. sotilasjunaa, joka varmaan on voinut olla kulussa näinkin hitaalla aikataululla? 64 km/h perusnopeudella sallittiin Hv1-3-vetureille 380 t talvella ja 420 t kesällä eli noin 9-10 vaunua (36-40 akselia). |
||||
|
|
15.08.2024 15:42 | Teppo Niemi | ||
| Kiitos Verti. Nyt kun kirjoitit, olisihan tuo pitänyt muistaa. Tuoha veturihan on tosiiaan DR:n aikaisessa asussa, ennen kuin sarjatunnukset yhtenäistettiin ja 243 muuttui 143 sarjaksi. | ||||
|
|
15.08.2024 14:17 | Eemil Liukkonen | ||
| Ahaa, kiitos korjauksista! | ||||
|
15.08.2024 14:17 | Rasmus Viirre | ||
| Kuinkakohan monta 290-sarjan veturia on vielä aktiivisessa käytössä ympäri Saksaa? Noin niin kuin hyvin karkealta arviolta. | ||||
|
|
15.08.2024 14:00 | Vertti Kontinen | ||
| Deltarail | ||||
|
|
15.08.2024 13:40 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys | ||||
|
|
15.08.2024 13:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja jopa operaattoritunusta ja myös numeron kolmea ensimmäistä numeroa myöden :). Nyt en vain muista operaattorin nimeä, va | ||||
|
Kuvasarja: Katsaus Porin ja Rauman ratojen liikenteeseen & maisemiin kesällä 2024 |
15.08.2024 11:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Siellä Satakunnan kansa tyynnä kyntää aurallansa, maata isien.» Aino Voipio, 1912 |
||||
|
|
15.08.2024 11:30 | Timo Salo | ||
| Esa Herra: Kannattaa ajatella hiukan laajemmin asioita, että kuka pyrkii mihin ja mitä kautta:https://yle.fi/a/3-11819140 | ||||
|
15.08.2024 11:25 | Eemil Liukkonen | ||
| Kyllä tämä on silmiä pistävä kuva! Nyt olis aikakoneelle tarvetta. | ||||
|
|
15.08.2024 10:26 | Raimo Harju | ||
| Voishan sitä kunnostettua Mierontietä käyttää puutavarakuljetuksiin, vähenis raskas liikenne maanteillä, vaikka se taas ei sovi kaikille tahoille. | ||||
|
|
14.08.2024 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat herrat, epäilen suuresti NATO:n ryhtyvän paasaamaan fyrkkendaalia Euroopan toivottomimman peräkylän infrastruktuurimierontien rakentamiseksi. En itse ole mistään lukenut mistään vastaavasta yritelmästä. No miksei, sotilaslentokentän kunnostaminen, mutta silti? Jos esimerkkinä ruvetaan pitämään vaikkapa Tyynellä merellä sijainneen Tinianin saaren muuttamista Boeing Superfortressien tukialukseksi, niin se ei nyt ainakaan NATO:n kustannuspaikkoja rasittanut... |
||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 13:00 | Teppo Niemi | ||
| Eli tarkoitat kuvan https://vaunut.org/kuva/118199 vaunujonon ja pukkinosturin takana sijaitsevaa aluetta. Löytyisikö Hysynsalmen kunnalta tai museolta tietoja? |
||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 12:00 | Kimmo Huhta | ||
| Saha, jonka alkuperäistä nimeä ja yhtiötä haen, ei esiinny ollenkaan tämän kuvasarjan karttaruudussa, vaan sijaitsee etelämpänä, aseman ratapihan länsilaidalla, karkeasti vastapäätä Hyrynsalmen asemarakennusta. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Tarkoitatko peruskartoista löytyvää, ihan ylälaidasta löytyvää Tehdas Saha tekstin kohtaa (joka siis löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/79018 , vaiko HYRYNSALMI tekstin kohdalla varastoalueeksi merkityä aluetta? Tuo kuvassa https://vaunut.org/kuva/79018 oleva alue ei ole liikenteenohjauksen ulkopuolinen alue Berliini. |
||||
|
|
14.08.2024 11:00 | Tero Korkeakoski | ||
| Tuskin rakennetaan, ellei NATO rahoita. Ei sille ole niin suurta tarvetta että kannattaisi rakentaa. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen sahojen raiteet |
14.08.2024 09:51 | Kimmo Huhta | ||
| Minkä niminen saha on tullut Hyrynsalmen ratapihan länsilaidalle (Berliiniin) aikavälillä 1976-1992? Vuosien haarukointi Vanhat kartat -sivuston karttojen mukaan. Onko tämä saha käyttänyt rautatiekuljetuksia? | ||||
|
14.08.2024 09:43 | Raimo Hämäläinen | ||
| Höyryajan jättiläinen, respect! | ||||
|
|
14.08.2024 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä kuljettajan perstuntumaa uskottu lainkaan kesäkuussa 1889 Irlannissa, tarkemmin sanottuna Armaghissa. Pistivät pyhäkoulun retkijunaan veturiksi nuhapumppu - luokan koneen (2-4-0), joka ei jaksanut vetää junaa mäkeä ylös vaan jäi mäkeen. N. 200 metriä jäi uupumaan huipulta! Juna pistettiin kahtia ja mäessä seisova loppuosan jarrut oli lähinnä tsoukkitasoa, siis aivan riittämättömät. Kuinka ollakaan, se loppuosa karkasi alamäkeen ja rysäytti vauhdilla perässä tulleeseen junaan. 80 kuoli ja 260 loukkaantui, noin kolmas osa näistä lapsia! (junassa oli noin 940 matkustajaa). Vekkulia sekin, kun lasten takia vaunujen ovet olivat lukittu! Kuljettaja oli riidellyt asemapäällikön kanssa ja vaatinut kuusikytkyistä veturia, mutta turhaan. Kahden vaunun paino matkustajineen oli liikaa veturille (15 vaunun juna ja täysi poka matkustajia päällä!). Kaltevuus oli ollut etwa 12 - 13 promille jatkuvaa nousua. Karanneet kahdeksan vaunua (3-akselisia) olivat rullanneet noin 2,4 km ennen rysäystä. "Jarrujen" lisäksi oli penkalta noukittu kiviä ja laitettu niitä pyörien eteen... |
||||
|
|
14.08.2024 09:23 | Jarno Piltti | ||
| Pilaamatta Jorman menneisyyskuvaa niin eiköhän nuo aikataulusuunnittelijat nimenomaan kirjasta katsoneet rataosaan promillet ja junaan tonnit. Vuoden 1938 Jt:n veturityyppikohtaisissa taulukoissa on kolme saraketta: alhaisinpana junapaino kaikissa olosuhteissa, myös talvella ja lumen peittäessä kiskot, toisena kesällä, ja suurimmat tonnit sarakkeesa suotuisa rataosa suotuisissa olosuhteissa kuljettajan suostumuksella. Jos promilleja on alle 10 ja olosuhteet muuten suotuisat saa junapainoa korottaa vielä tästäkin taulukosta, ei kuitenkaan yli 1300 tonniin – edelleen kuljettajan suostumuksella. | ||||
|
14.08.2024 09:15 | Jonne Seppänen | ||
| Näin varmaan on ollut, kiitos Teppo. Olenkin miettinyt miten koppi on pysynyt lämpimänä pelkän ritilän takana olevan kaminan avulla. | ||||
|
14.08.2024 09:09 | Erkki Nuutio | ||
| Alustavissa rauhanneuvotteluissa 1919 ja Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 olisi Suomen ollut syytä luopua Inosta. Käyttää sitä vaihtorahana esimerkiksi Suomen miehittämän Repolan alueen saamiseksi. Muun muassa Von der Goltz suositteli luopumista painavin sotilaallisin perustein. Valtavin kustannuksin rakennettu Inon linnoitus palveli yksinomaan Petrogradin meripuolustusta. Siitä luopuminen ei olisi heikentänyt Kannaksen puolustusta Venäjää vastaan. Niinpä Inon linnoitus sitten räjäytettiin. Presidentti Ståhlberg kielsi luovutukset suuriruhtinaskunnan perinteisillä alueilla. Tarton rauhanneuvottelijat toimivat sen mukaisesti. Pietari Suuren merilinnoitus Virossa, Ahvenanmaalla ja Suomessa oli suora seuraus Tsushimasta. Museorautatieyhdistyksen nettikaupasta löytynee tiivis pieni kirja Pietari Suuren merlinnoituksen rautatie (AS Ilo Tallinn 1992, 96 s.) Vastasin kirjan kääntämisestä suomenkielelle ja kustantamisesta. |
||||
|
14.08.2024 09:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin kierrätyskeskuksesta kirjan: P. Huhtala: Reserviupseeri, painatusvuosi 1940, jossa on näitä junakuljetuksia koskevia juttuja ja paljon muutakin. Omistajan nimikirjoitus: Aarne Juutilainen 1940. Eli itse "Marokon kauhu", joka kunnostautui komppanianpäällikkönä talvisodan Kollaalla! Mainitun Arskan broidi oli taivaallisissa sotajoukoissa (lue: - ilmavoimissa) hampaitaan kiristellyt Eino Ilmari ("Illu") Juutilainen, jolla oli tilillään 94 ilmavoittoa. Sodassa vääntänyt Messerschmitt Bf109 G:n sauvaa (hyvin tuloksin) taivaalla kesän 1944 kiivaissa ilmataisteluissa Kannaksella ja Suomenlahdella. Että kyllä lentomestari aina yhden ratsumestarin päihittää. Itse Punainen paroni, kuulu ratsumestari v. Richthofen oli saanut tililleen 80 voittoa, ennenkuin suistui alas taivaalta Somme-joen rantamilla 1918 huhtikuun eräänä sunnuntaipäivänä.... |
||||
|
14.08.2024 08:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno: kyllä, se on vedenkorkeuden näyttö. Teknisesti simppeli toteutus: uimuri, jossa on viisari kiinni. | ||||
|
|
14.08.2024 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, ainakin mainitsemasi ykkönen oli ensimmäinen leveäraiteinen veturi, joka Mäntässä kävi. Muistaakseni se oli silloin ollut Engvistillä Lielahdessa. Ajankohta ollut jotain 1928. Voin yrittää tarkistaa asiaa KMW - lehden mikrofilmeiltä (muistan pitäjänlehdessä olleen juttua asiasta), kun menen Mänttään ensi kuussa. |
||||
|
14.08.2024 07:39 | Joonas Kauppinen | ||
| Teppo, muistat ihan oikein. Jemmassa on rengassarja. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
14.08.2024 07:35 | Joonas Kauppinen | ||
| Tanskasta olisi todellakin mukavaa nähdä kuvia. | ||||
|
|
14.08.2024 07:08 | Teppo Niemi | ||
| Eikös jemmassa pitäsi olla rengassarja, joka aikanaan pelastettiin Haapamäen veturipuiston romutukselta. Kyseisessä romutuksessa pilkottiin mm. Wilskin varakattila. Mutta onkohan kuitenkin niin, että niiden asennuksessa pitäisi kääntyä saksalaisen DB-konsernin puoleen. Ja tuohon ei taida omistajalla olla kiinnostusta. |
||||
|
|
14.08.2024 07:03 | Teppo Niemi | ||
| Olikos Fo vaunuissa aikoinaan, kuten pitkissä F -sarjan vaunuissa myös höyrylämmityksen putki konduktööriosastossa huolehtimassa osaltaan lämmityksestä? Tuo nestekaasulämmityksen ajoitus sopii hyvin siihen, kun junanlämmityshöyryä ei juurikaan ollut enää saatavissa kuin muutamilla seisontaraiteilla. | ||||
|
14.08.2024 01:59 | Lasse Holopainen | ||
| Varsinkin viimisen vaunun jalkaanmenevyys. | ||||
|
14.08.2024 01:21 | John Lindroth | ||
| Herttoniemi kuva näitä ei montaa liene,hyvä Tapsa! | ||||