Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.10.2023 19:39 | Markku Naskali | ||
| Ja kunniaa sekä mainetta niille jotka ovat vanhaa säilyttäneet ja entisöineet. | ||||
|
|
05.10.2023 19:09 | Marko Laine | ||
| Saksalainen matkanjärjestäjän tuoma noin 40-hengen ryhmä kierteli eri puolilla Suomea ja tilasi eri museoliikennöitsijöiltä tilausjunia kuvauksia varten. Hyvää lisätuloa varmasti jokaiselle liikennöitsijälle. | ||||
|
05.10.2023 19:04 | Timo Haapanen | ||
| Näin on, sekä väreistä päätellen että siitä, että ensimmäisen veturin takaa näkyy keskimmäisen numerosta kuutonen. Komea potretti kuitenkin! | ||||
|
|
05.10.2023 18:50 | Markku Naskali | ||
| Mikä ihmeen saksalaisen maihinnousu on ollut kun kuvia "junien valtauksista" tulee joka suunnalta? | ||||
|
05.10.2023 18:49 | Otto Tuomainen | ||
| Raideleveys on 760 mm. Veturin sarjatunnuksessa oleva U-kirjain viittaa kapearaiteisuuteen. Kuvassa näkyy museojuna, mutta tällä radalla on myös päivittäistä säännöllistä liikennettä valtiollisen operaattorin toimesta. | ||||
|
|
05.10.2023 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä rata normaaliraiteinen? Veturi näyttää nopeasti vilkaistuna Tk3:selta, mutta juoksuteli puuttuu. | ||||
|
05.10.2023 18:43 | Otto Tuomainen | ||
| Lipová Lázně sijaitsee Tšekissä, mutta päästäkseen sinne juna joutuu koukkaamaan Puolan kautta. Rajan toisella puolella pysähdytään yhdellä asemalla (Głuchołazy). | ||||
|
05.10.2023 18:16 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva Porter viisivaunuisesta junasta! | ||||
|
|
05.10.2023 16:04 | Jussi Tepponen | ||
| Tässä kokeiltiin myös hieman Porterin vetokykyä. Aiemmin kesällä ajettiin neljän vaunun junia ja nyt kokeiltiin suuren matkustajamäärän vuoksi viittä vaunua ja hyvinhän se Porterilta onnistui. Tosin lämmittäjä sai tehdä hieman enemmän töitä! Porterilta ei pienten pyörien vuoksi vetokyky lopu, mutta veturin 4,5 t akselipaino asetta rajoituksen junapainoon. Ja onhan tuo märkähöyryllä ajelu Jokioisten rautatien 125-vuotis juhlavuoden kunniaksi välillä hauskaa! | ||||
|
05.10.2023 14:41 | Markku Naskali | ||
| Kuvasta ei ilmene liittymistä rautatieaiheeseen, mutta minun mielestäni joskus voi kuvasarjan liitteenä olla tällainenkin kun sillä kuitenkin on yhteys sarjan kokonaisuuteen. | ||||
|
05.10.2023 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien kesävaunujen äiti. | ||||
|
|
05.10.2023 14:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Intiaanit vaan puuttuu, muuten hyvää pitkäsarvieksotiikkaa! | ||||
|
05.10.2023 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Räder müssen rollen..." | ||||
|
05.10.2023 13:19 | Jimi Lappalainen | ||
| 20 vuotta sitten. | ||||
|
05.10.2023 09:44 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus tämä paikka tuntui hassulta: pääliikennesuunta ja sähköistys poikkeavalle. Nyt maailma onkin sitten muuttunut siihen asentoon, että pääliikennesuunta on suoraan ja poikkeavalle kulkee vain murusia huippuaikojen virroista. | ||||
|
05.10.2023 08:59 | Heikki Jalonen | ||
| Niinpä. Omassa ammattikirjastossani on edelleen aktiivisessa käytössä useampia Transpressin (VEB Verlag für Verkehrswesen, Berlin, DDR) julkaisemia rautatiealan kirjoja, sekä ison tien että raitiotien asioita koskevana. Paperinsa laadulta melko kevyttä ja keltaista, mutta asiasisältönsä puolesta painavaa, relevanttia ja tiukasti asiaan keskittyvää. Niissä ei myöskään ehdoteta ensimmäiseksi ongelmanratkaisuksi "ohjelmiston päivittämistä ja uudelleenkäynnistystä"... Transpress-kustantamo sinällään on edelleen olemassa, osana Paul Pietsch-kustantamoa, nykyään Stuttgartissa. Vanhoja DDR-aikaisia nimekkeitä kuitenkaan ei liene enää ole tilattavissa. Uusia rautateitä koskevaa kirjallisuutta sitäkin enemmän. Suositan. Webbisivunsa ovat "motorbuch.de". |
||||
|
05.10.2023 04:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Otto, kiitoksia! Mainitsemasi tehdas on kuuluisa veturintekijä. Sodan aikana siellä heiteltiin kokoon saksalaisten sotavetureita, pääasiassa BR52:aa. |
||||
|
05.10.2023 02:05 | Uwe Geuder | ||
| Oli varmaan iso tuuri PoRhan retkelle, ettei Emma käynyt juuri ennen sitä. | ||||
|
|
05.10.2023 01:56 | Uwe Geuder | ||
| Eikö asia ollut päätetty, että rata lakkautetaan vuoden lopussa? Jos nyt on löydetty ongelma, joka vaatisi korjausta ihan heti, päätös lienee selvä: Ei korjata ja liikenne on päätynyt 3 kk aikaisemmin kuin suunniteltu. Minusta lättä kulki 20 km/h:n vauhdilla erittäin hyvin. Ei routavauriosta matkustajana huomattu mitään. Mutta tavarajuna on lättää painavampi ja paljonkin. Ehkä sitä ei huomaakaan, että kyse on enää millimetristä ennen kuin se tippuu raiteilta? (suistuminen kuulostaa oudolta, jos juna jo melkein seisoo :) |
||||
|
|
05.10.2023 00:03 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä veturi on Las49-3343 vuodelta 1954, valmistaja Chrzanów. Raideleveys 785 mm. | ||||
|
04.10.2023 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelisin, että jossain vaiheessa kesäisin pyrittiin välttämään Sm1:n käyttöä rantaradalla auringon paisteen lisälämmön lisääntymisen vaikutuksista ohjaamossa (kuljettajien toivomuksesta/vaatimimuksesta?), sivuikkunoita ei voinut käyttää ajon aikana tuuletuksen parantamiseen. Usein näki paperipyyhkeillä tilkittyjä seinäpaneeleiden rakosia ohjaamossa, yhdestä raosta puhalsi suoraan kuljettajan niskaan lämmintä ilmaa (talvisin tosin lämmitti mukavasti). | ||||
|
|
04.10.2023 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä DDR:n tarvinnut mitenkään hävetä osaamistaan rautatietekniikassa; niin liikkuvassa kuin kiinteässäkin kalustossa. Siitäkin huolimatta, että elokuussa 1961 pystytetty "antifasistinen suojavalli" estikin länsipuolen osaajien tulvimista Ulbricht-valtakuntaan... |
||||
|
|
04.10.2023 22:07 | Erkki Nuutio | ||
| Yhdistyneen Saksan lipun pitääkin liehua. Ei liene syytä moittia osseja. 40 vuotta he saivat kituuttaa (ne jotka eivät olleet paenneet lihapatojen puolelle). Juuri kun he olivat aloittaneet kotiseutunsa kuntoonlaittamisen, tyrkättiin EU:n avoimien rajojen väärinkäytön seurauksena ulkopuolisten päätöksillä heidän kestettäväkseen paljon maan tapoihin (kuten työntekoon) sopeutumattomia vieraita. Neukkulan paimentamat DDR:n poliisitoimet kansalaisiaan kohtaan olivat inhottavia. Tunnetusti kuitenkin eletyt koettelemukset ovat myös kasvattavia. Omat kokemukseni ammattiasioissa DDR:ssä olivat arvostavia. En kokenut siellä kollegoissa ylimielisyyttä tai välinpitämättömyyttä. |
||||
|
04.10.2023 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Josko nykyaikana jätettäisiin murrosikäisten "kapinoinnista" se alku-koo pois. Ennen niin sanottua "Diinarielokuvaa" eli James Deanin tähdittämää Nuori kapinallinen - leffaa, koko ilmiötä ei ollut olemassakaan. Ainakaan siinä laajuudessa kuin mitä se vielä 1970-luvulla ennen nuorison kesyyntymistä kuuntelemaan Stray Catsia, Pentti Perusjätkän tölhöillessä lavalla kaljaa päässään. Koko leffan paras anti oli suloinen Natalie Wood. Muut: hmmm, no jaa... Toinen yllytys ilmiölle oli ollut varhaisempi, Marlon Brandon pökkelöimä Hurjapäät (The Wild One), jonka jälkeen mopojonnet eivät enää malttaneet olla viilailematta IC 350 Planetaansa tai vaihtoehtoisesti Helkama Vaisujaan...! |
||||
|
|
04.10.2023 21:26 | Erkki Nuutio | ||
| Rikkojat ovat nulikoita, joko typeryksiä luonnostaan tai sellaisia jotka porukoissa tekevät yllytettyinä älyttömiä. Nulikoiden alalajeja: lasien rikkojia, töhrijöitä, kissanpolttajia jne. Usein kyse on myös vanhempiensa laiminlyömästä kotikasvatuksesta, tai sen lepsuudesta. Nulikkataudista saattaa toipua nopeastikin jos porukka sattuu rikkomaan jotain itselle korvaamatonta. Vasta 8 vuotta aikaisemmin (1964) 751 oli vielä hyötykäytössä :https://www.vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C751 Tänään itsekin pelkään, että 751:n ulkoilu Haapamäellä on sen muuttamista rautaoksidiksi : https://www.vaunut.org/kuva/9259?tag0=0%7CHv4%7C751 . Toivon hartaasti, että 751 saisi armon - ainakin ulkoisesti kunnostettuna. Ensimmäinen toimenpide olisi siirto sisätiloihin. Vuosia Tapsan kuvaa myöhemmin oli kadun toisella puolella tällainen : https://www.vaunut.org/kuva/1563?kv=1981&kv2=2012&paik=Tampere&tag0=19%7CMuu%7C . |
||||
|
|
04.10.2023 20:28 | Jarno Piltti | ||
| Vaihteen merkin mukana kääntyvä sähköistyksen päättymisen merkki. | ||||
|
04.10.2023 20:24 | Jarno Piltti | ||
| Idyllinen pieni kapsuveturi! Viheltimen vipuvarren kaari on varsin tyylikäs yksityiskohta. | ||||
|
04.10.2023 20:19 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva, samoin muut tänään lisätyt. Pioneerivälineet valmiudessa hytin seinällä! | ||||
|
04.10.2023 20:15 | Jarno Piltti | ||
| Moderni tehokkuus lepää menneiden polvien työn päällä, tässä kivimiesten työn. | ||||
|
|
04.10.2023 17:08 | Markku Naskali | ||
| Murrosikäisen kapina jotain sellaista vastaan jota itsekään ei osaa selittää lienee osittain syynä, mutta muunkin ikäiset harjoittavat vastaavaa toimintaa. Joku Freud kaiketi esittäisi vahvan teoriansa mutta olisiko sekään se täydellinen, tai edes oikeakaan totuus... | ||||
|
04.10.2023 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Vai onko pyöräkerrat vähän uudempaa perua: https://de.wikipedia.org/wiki/Breitspurbahn_(Nationalsozialismus) :-) | ||||
|
|
04.10.2023 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, aprikoin itsekin asiaa kommentissani 2.10. klo 20.05, Tk3 1152 (Äms muistomerkkiveturi) - kuvassa. | ||||
|
|
04.10.2023 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen raideleveys. Englannin Great Westernkö lahjoittanut ylimääräiset pyöräkertansa...? | ||||
|
04.10.2023 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komeat puskimet! Käyvät melkein ilmoitustaulusta, heko heko. | ||||
|
|
04.10.2023 16:20 | Mika Hakala | ||
| Juliaan tullut lisäyksenä rajoituksiin teksti (Aiemman 29.9 annetun Suljettu Liikennöinniltä - rajoituksen lisäksi): Suljettu liikennöinniltä EI155483 2.10.2023 8:45 alkaen Rata suljettu kokonaan ja liikennettä sinne ei enää sallita. Rataosaa ei myöskään enää avata junaliikenteelle. Mikähän ero/merkitys lisäyksellä kyseessä? Onkohan ts. ihan lakkauttamisen ja purkamisen makua? |
||||
|
|
04.10.2023 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei herra Hannu. T3 (DRG BR89) eli "Teckel" (= mäyräkoiran yksi kutsumanimistä) oli/on normaaliraiteinen. Kuvan "mäyriksenpentu" on ilmiselvästi kapearaiteinen. Kone taitaa olla Puolan pojan omaa kehittelyä. En löytänyt vastaavaa saksalaista Dampflok-Archiv 4 (BR97, 98 ja 99) - kirjastani. |
||||
|
|
04.10.2023 15:25 | Markku Naskali | ||
| Tauti lienee läheistä sukua pyromanialle, mutta mikä ihme on se nautinto jonka toiminnasta saa? | ||||
|
04.10.2023 15:20 | Roope Prusila | ||
| Kuvia en ottanut, mutta video löytyy jos kelpaa. Voin ladata illalla YouTubeen. Miten mahtaa jaksella HMVY:n Dv12, taitaa mennä vielä tovi ennen kuin se nähdään museojunaa vetämässä? | ||||
|
|
04.10.2023 14:48 | Hannu Peltola | ||
| Onko tämä peräti vanha preussilainen T3? | ||||
|
|
04.10.2023 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrter Herr Uwe! Ei venäläisten militarismia tarvinnut harppisaksalaisille erityisesti kylvää, sen kun muistuttivat vanhan Preussin velvoittamasta perinteen ylläpitämisestä. Ja sehän sopi kuin suutari Gerhardin nyrkki räätäli Erwinin silmään! Ja mikäs, entiset ammattinsa hallinneet Wehrmachtin sotasedät tilasivat univormunsa entisen kuosin mallisina, tosin ilman natsikotkaa. Niin ja pitihän sitä kypäränkin mallia vähän viilailla, niin johan vot! Sturmgewehr 44:n tilalle Avtomat Kalashnikov, niin johan taas alkoi pelittää. Ja niin perinteikäs "Die grosse Zapfenstreich" sujui kuin vanhasta muistista. Hymyhuulin! Se mitä venäläiset veivät "Mitteldeutschlandissa" turhan pitkälle, oli NKVD:n tuominen sinne Stasiksi. Onhan "eine Kartoffeldeutsche" ihmisenä tyystin erilainen kuin "Nitshevoo"-kasvatuksen saanut laiskanpulskea neukku tai ryssä, ihan mitenkä vain! Eipä silti, "vanha kunnon Reini-setä" alias Reinhard Heydrich ja Heinrich "Heini-setä" Himmler olivat tehneet omat alustavat pohjatyönsä (SS ja RSHA), ikään kuin odottamaan tulevaisuutta. Joka sitten tulikin. |
||||
|
04.10.2023 14:26 | Kimmo Huhta | ||
| Tämä kuva on melko varmasti peilikuvana. Hallin sisäänkäynti on eri tavalla kuin useimmissa muissa Tlk valokuvissa. Tka:n pakoputki on tässä väärällä puolella. Pyydetään kääntöä. | ||||
|
04.10.2023 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan "Nebenbahn-Verbrennungstriebwagen" (= sivuratojen moottorivaunu) näyttää ulkonäkönsä puolesta muistuttavan aika lailla ns. sanottua "Wismar-kiskobussia". Sitä valmistettiin myös eri raideleveyksille. Moottorit olivat pääasiassa Deutz-dieseleitä, alkaen 50 hv "suur'-tehoisesta alkaen. Voimansiirto oli mekaaninen. Moottorin ja vaihteiston hallinta oli samanlaista kuin linja-autoilla, kytkimenkin puolesta. Viimeinen Bundesbahn-Wismar-vaunu liikennöi vuoteen 1969. Kuvan vaunun neljä sivufönaria vie ajatukset vuonna 1934 Saarbahnille toimitettuihin Wismar-vaunuihin. Nämä tosin olivat kaksimoottorisia, kummallakin nokalla pyöri dieseli, 50 "hummaa" per nokka. Ajonopeus maksimissaan 60 kilsaa tunnissa. Kuvan vaunu on yksimoottorinen. Kaksiakselisia vaunuja ei voi mitenkään liian vuolaasti kiitellä miellyttävistä kulkuominaisuuksista. Vapaa lenkkiakseliripustus kyllä tunnettiin noihin aikoihin. Se tarkoittaa että alustan sarvirautojen ja laakeripesien välille oli järjestetty välystä, jolloin kaarteissa ajettaessa pyöräkerran akseli kykeni enemmässä tai vähemmässä mäårin asettumaan kaarteen säteen suuntaiseksi. Näin oli menetelty täällä koti-Suomen Valtionrautateillä Ek-sarjaa rakennettaessa vuodesta 1925 alkaen. Kerrottakoon, että Ruotsissa Hilding Carlssonin kaksiakselisilla Y - rälsbusseilla matkustusmukavuus nousi päällimmäiseksi kysymykseksi, kun siellä kiskonpituus radoilla oli 9 metriä ja vaunujen akseliväli 4,5 metriä. Tietyllä nopeudella ajettaessa nämä rälsbussit "laukkasivat". Tosin niillä "kaahailtiin" kahdeksaakymppiä! Wismarit olivat selvästi hitaampia. Lääkkeeksi uumajalaiset keksivät vaunun pidentämisen ja niin syntyi telirälsbussi, vuonna 1938. Eläköön! Lättähatun historian alkukipinäähän se merkitsi. Ilmiselvästi! |
||||
|
04.10.2023 11:05 | Jouni Hytönen | ||
| Tähän paikkaan on vuosien varrella rymytty kuvaamaan monenlaisia kulkijoita. :) | ||||
|
|
04.10.2023 10:58 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Eikös Sm1:ssä ohjaamon lämpötila pyrkinyt kohoamaan kesähelteillä sangen korkeisiin lukemiin, kun ohjaamon takana olevasta laitetilasta kulkeutui lisälämpöä ohjaamon puolelle? Valkoinen paita ajoasusteena lienee ilmastointilaitteen korvike. Tosin kuljettajilla ei kai virallista virkapukua kovin varhain edes ollut vaan ainoastaan virkalakki, koska höyryvetureita ajettiin haalarit päällä. Varmaan kuljettaja silti sai hankkia Valtion Pukutehtaalta vastaavan virkapuvun, jota asiakaspalvelutehtävissä käytettiin, jos halusi pukeutua edustavammin. |
||||
|
04.10.2023 10:35 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Hieno kuva, ja isot viikset Sinikissalla! | ||||
|
|
04.10.2023 09:35 | Riku Outinen | ||
| oHo | ||||
|
|
04.10.2023 08:46 | Jari Välimaa | ||
| oho, julian mukaan ekalla kerralla kulki jo 200 km/t. | ||||
|
04.10.2023 00:49 | Uwe Geuder | ||
| Juuri näin: https://vaunut.org/kuva/49745 | ||||
|
|
04.10.2023 00:45 | Uwe Geuder | ||
| Ja Saksan lippu lentää, mitä minua vanhana länsisaksalaisena häiritsee. Ei se siihen kuulu. Vaikka DDR siirtyi eilen 33 vuotta sitten historiaan, venäläisten kylvämä militarismi on vaihtunut noilla seuduilla saumattomasti oikeistoradikalismiin. | ||||
|
|
04.10.2023 00:25 | Uwe Geuder | ||
| > Ehkä joku kysyy, onko tuo sitten iso kone? Varsin suhteellista. Hiiltä semmoisessa avolouhoksessa on suhteellisen pieni määrä, sivukiveä on paljon enemmän. Siksi sivukivikuljetin on valtava laite. Saman firman malli F60 pystyy käsittelemään kerrallaan 60 m korkea sivukivikerros. Laite on 80 m korkea, 240 m leveä ja 502 m pitkä. Se kulkee viidellä normaaliraiteisella radalla. 760:sta pyörästä puolet on vetäviä, kokonaisteho 27 MW. (Kaivinkone tulee erikseen.) Semmoinen löytyy ulkomuseosta ja sen päälle voi kiivetä ohjatussa kierroksessa: https://www.f60.de https://en.wikipedia.org/wiki/Overburden_Conveyor_Bridge_F60 |
||||
|
|
03.10.2023 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hieno kuva. Mukava nähdä HMVY:n kaluston liikennöintikuvia - mutta missä lienevät HVM:n kuvat viikonlopulta? | ||||