Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.05. 08:21 | Jari Välimaa | ||
| Missä se 140 km/t kulkeva on ? | ||||
|
24.05. 08:18 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka suomalaiset pioneeri-kirvesmiehet oletettavasti tämän rakensivat, tarvittiin tiedot mm. hirsirungon päämitoista, tulisijamuurien, väliseinien, ovien ja ikkunoiden paikoista mm. hirsimateriaalin ja ikkunoiden hankintaa varten. Haettiin asemaluokkaa vastaavia piirustuksia. Tuore valikoima sopivan pelkistettyjä asemasrakennuksia tehtiin joitakin vuosia aikaisemmin Porin - Haapamäen radalle. Tarkkaan uutta Alhoa vastaavaa rakennusta ei täällä olevissa kovissa näy, mutta Kankaanpää sitä hiukan pienempänä ja ovijärjestelyltään erilaisena on melko läheinen vertailukohta: https://vaunut.org/kuva/174535?a=1 |
||||
|
Kuvasarja: Ulkomaalaisen kuvausryhmän ajot 16.5-17.5.2025 |
24.05. 03:18 | John Lindroth | ||
| Onnea Hv3 ja eläköön se pitkään!Me kaikki tykätään sinusta! | ||||
|
24.05. 02:55 | Juhana Nordlund | ||
| Joensuun reitin IC:issä taisi tapahtua voimakas kaksikerrostuminen vuonna 2014. Useissa IC-kokoonpanoissa Rx / Rk korvautui ERd:llä. Samassa yhteydessä kokoonpanoa päivitettiin muutenkin niin, että 200 km/h sen sallivilla rataosilla mahdollistui. Pitkillä reiteillä 200 km/h:n junia olivat tuota aiemmin olleet Sm3:t (korinkallistuksen toimiessa) ja lyhyemmillä reiteillä edellisten lisäksi IC2-junat. 2014 yksikerroksiset IC-vaunut eivät missään nimessä kadonneet kiskoilta minnekään, käyttö kuitenkin väheni aika lailla, etenkin tietyillä pitkillä reiteillä. Olikohan se juuri tuona kesänä, jolloin oli kahdenlaisia kokonaan kaksikerroksisia IC-junia: ERd:lliset kokoonpanot ja IC2:t, joissa ei siis ollut tuossa vaiheessa ERd:tä, vaan tarjoilupuoli hoidettiin kärrymyyntinä Edfs:stä. IC2 poistui junatyyppinä tuon jälkeen varsin nopeasti. Kaikki edellä oleva on kerrottu ei-yöjunien näkökulmasta. |
||||
|
23.05. 23:35 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs Kuva! | ||||
|
23.05. 22:27 | Ossi Rosten | ||
| Toisaalta taasen tämä esittää tämän kuvan ottohetkeksi 30-lukua, notta tiiä taas... https://etoretro.ru/pic226168.htm |
||||
|
|
23.05. 22:20 | Ossi Rosten | ||
| Sotahistoroitsijat sivt toki kerää matriaalia mistä löytyy. Tuo sama kuva tuli ihan toisaalla (.ru sivuilla) vastaan aiemmin mutten löytänyt uudelleen, siihen sivuston domainiin ei niinkään kannata kiinnittää huomiota. 30-luvun kuvissa Sortavala teksti on tiukasti taasen aseman seinässä kiinni. Pointti oli lähinnä se että miksi tuossa postikortin kuvassa ei lue seinässä tuo aseman nimi, se johtuu siitä että se kyltti on toisaalla - ja kun se on toisaalla niin ajasta huolimatta teksti on vain suomeksi. Joka tapauksessa tämän kuvan ottohetki sijoittuu ihan vuosisadan vaihteeseen. Kuvaaja on sakemanni ja sen ajan huomattavasti pienemmän hektisyyden kun ottaa huomioon niin kuva on otettu joka tapauskessa huomattavasti ennen vuotta 1904 milloin joku on tuon kortiksi painetun otoksen ostanu ja saanu sen postin vietäväksi. | ||||
|
23.05. 21:48 | Mika T. Polamo | ||
| ...ja näin kuvateksti tuli korjattua, alle kahden vuoden viiveellä. Viva randomisaattori. Olet kiva. | ||||
|
|
23.05. 20:40 | Perttu Karttunen | ||
| Lähes 20v ja tämäkin näky historiaa, Koskas nämä tällaisetvaUC:t muuten lakaisevat olemasta | ||||
|
|
23.05. 20:32 | Daniel Nironen | ||
| No, onhan siinä jonkinmoinen mahdollisuus, mutta ripeästi siellä myös vetureita käsitellään. Esim. Sr1 3052. Viimeinen havainto vetotehtävissä 2024 loppupuolella. Maaliskuussa Kouvolan hylkyletkassa, nyt toukokuussa seisoi tallirakennuksen sivulla ainakin osittain riisuttuna. Siitä sitten vain vaikkapa Pieksämäen raakapuujunan mukaan, ja taas on yksi veturi hävitetty. | ||||
|
|
23.05. 20:24 | Erkki Nuutio | ||
| Postileimat sivun postikortti kuvineen ilmoitetaan kulkeneeksi vuonna 1919. Sen perusteella uudempikin kioski on paikoillaan jo vuonna 1919 tai aikaisemmin. Tuskin kuitenkaan paljonkaan aikaisemmin. Soitahistoriallisen sivun valokuva lienee 1930-luvun puolivälin vaiheilta. | ||||
|
|
23.05. 20:06 | Ossi Rosten | ||
| Tuossa taasen on kyltti siirtynyt talon seinään mutta teline on vielä paikallaan: http://www.postileimat.com/kuvat/sortavala/X66701.htm | ||||
|
|
23.05. 20:03 | Ossi Rosten | ||
| Löytypäs: https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/binary/file/-/fid/3284 | ||||
|
|
23.05. 19:53 | Ossi Rosten | ||
| Ei tuo itseasiassa ole ollu 1910:kään venäjäksi tuo Sortavala teksti tuossa päädyssä, mutta prkl ko näin työkoneella plaratessa toisen kuvan joka on oletettavasti otettu samaan aikaan kuin tämäkin niin tuo Sortavala-asemakyltti oli erillisessä telineessä tämänkuvan vasemmalla puolen pois rajautuneena, suomeksi. Vaan en siviilikoneella löydä mokomaa.. EDIT: unohtu linkki: https://finna.fi/Record/srm.167635512620500 |
||||
|
|
23.05. 19:41 | Noah Nieminen | ||
| Mahdollistahan on, että se otetaan sieltä pois. Kyseessä ei ole pelkkä hylkyleta, vaan myös reservijono, josta voidaan ottaa vaikkapa veturipulan aikana vetureita käyttöön. | ||||
|
23.05. 19:04 | Maria Shishkova | ||
| Laadukas otos! | ||||
|
23.05. 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno: anodisoidun alumiinin pinta on kovaa ja lujaa sekä siihen on mahdollista saada vaikka mitä väriä. Väritön muistuttaa tuhdisti "rompsivärillä" (= Horna 650) maalattua. | ||||
|
23.05. 18:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, on toki mahdollista, että konepajakäynnille (luokkakorjaukseen) vaativat/tarvittavat kilometrit tulivat täyteen. Remontin sijasta pistettiinkin seisomaan. Ei ilmeisesti kannattanut (2649:n valmistumispäivä Valmetilta FMP 1996:n mukaan: 28.9.1978 [on jo 47-vuotias!]). Montako miljoonaa ajokilometriä tälläkin on jo tilillään..? Saksalaisilla on tällaiselle toiminnalle oma nimityksensä: "von der Ausbesserung zurückgestellt". = [palautettu korjaavalta konepajalta (korjaamattomana)]. Veturilistoissa tällaisen veturin numeron perässä "Z". |
||||
|
|
23.05. 18:10 | Rasmus Viirre | ||
| Tuokin Dv12 kaikilla mahdollisilla päivityksillä ja lisävarusteilla, mutta ei muuta kuin poistoon. (valkovihreä väritys, radio-ohjaus, turvateipit, ja jopa oranssit kylkivalot) Loppuunajettu yksilö? | ||||
|
|
23.05. 17:59 | Perttu Karttunen | ||
| Jopas tuli randomina upea kuva! | ||||
|
23.05. 17:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Sr1:n väreistä diskuteerattiin pari vuotta sitten kuvassa https://vaunut.org/kuva/163573 | ||||
|
|
23.05. 17:01 | Juho Rintala | ||
| Tämäkin komea yksikkö jo päätynyt Kouvolan hylky letkaan... :( |
||||
|
|
23.05. 16:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Eipä ole olemassa Heikin mainitsemaa kuvasarjaa. Kunpa oliskin. Tällaiset yhden aseman kuvat eri ajoilta ovat mitä parhain syy luoda kuvasarja. Sarjan etusivulle passaa kirjoittaa esim. aseman yleistiedot ja historia. | ||||
|
23.05. 14:04 | Jouni Hytönen | ||
| Näinhän siinä tuolloin vielä toimittiin. Minulla ei ole muistikuvaa, milloin puistoajelut tarkalleen loppuivat. Veturissa oli tuohon aikaan kesällä 1992 joku vanhempi veturinkuljettaja vastuullisena henkilönä opastamassa ja valvomassa sekä meitä lämmitysharjoittelijoita että yleisöä, jolla oli mahdollisuus kokeilla veturin ajamista puiston raiteistolla. Toki myös lämmitysharjoittelijat pääsivät välillä kokeilemaan myös veturin ajamista kuljettajan valvonnassa. | ||||
|
|
23.05. 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni H.: Itselläni on tallessa heinäkuun 1992 lopulla (26. pvä) kirjoitettu Höyryveturipuiston yleisölle tarkoitettu "höyryveturin kuljettajatodistus". Silloin tähän tarkoitukseen oli laitettu Tk3 1150. Aivan mahtava tilaisuus saada kokeilla itse, miten Pikku-Jumbo lähtee liikkeelle että puh-puh-puh...! Todisteena valokuvakin. |
||||
|
|
23.05. 13:53 | Petri Nummijoki | ||
| Halkopolttoinen Tv1 ja junapainotaulukon sallimat maksimitonnit oli ilmeisesti vähiten toivottu yhdistelmä lämmittäjän kannalta. Halkopolttoinen Tv2 saattoi tosin olla vieläkin työläämpi mutta se oli (lämmittäjien kannalta onneksi) melko vähälukuinen veturisarja. | ||||
|
23.05. 11:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Voi huh huh miten upea! Vuonna 2023 nuo päivät olivat takanapäin: https://vaunut.org/kuva/165000 | ||||
|
23.05. 11:29 | Markku Naskali | ||
| Jotenkin liikuttavan näköinen tuo öljytuikku keulassa. | ||||
|
23.05. 11:26 | Perttu Karttunen | ||
| 1996 olin Joensuun veturivarikolla testissä, eipä silloin tajunnut kuvaa ottaa tallikaarella seisovista Alsteista... | ||||
|
|
23.05. 11:09 | Erkki Nuutio | ||
| Mysteeri tässä on, että asemakilpi (-kilvet) puuttuvat, mutta sadekatokset ovat jo paikoillaan. Ehkä Bobrikovin kilpi on tulossa, ja siksi suomenkielinen kilpi on tilapäisesti irroitettu. Vihkimisen yhteydessä on suomenkielinen kilpi epäilemättä ollut paikoillaan. Ajankohdaksi arvelisin 1890 luvun loppua. |
||||
|
23.05. 10:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä se vanhempi kioski näkyykin. Eli se lienee vuosisadan vaihteen ajoilta. | ||||
|
23.05. 10:53 | Erkki Nuutio | ||
| Herrojen puvusto mielestäni mieluummin viittaa 1890-luvun loppuvuosiin, jolloin aseman maalattu verhouslaudoitus oli raikkaimmillaan. Bobrikovin (astui tuhotoimeensa 1894) kyrillinen kilpi ei liene ollut vielä kiinnitetty radan vihkimisen aikoihin - suomalaisuushenki oli hyvin vahvaa Karjalassa. Siihen alkoi jo kohdistua paineita ja lahjoitusmaakauden muistot olivat vahvoja. Sadekatokset luultavasti lisättiin myöhemmin. Ne olivat pakoillaan jo pian aseman valmistuttua. Arvelen siis kuvauksen tapahtuneen 1895...1896 vaiheilla. |
||||
|
23.05. 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiekirjakauppa Oy:n itselläni olevissa historiikeissä (1910-1970 236 s. ja 1910-1935 27 s.) ei ole kioskiluetteloita ja eri aikojen kioskeista on rajallinen määrä kuvia. Kuitenkin niiden pohjalta oletan, että taaempi kioski olisi jo 1910-luvulta, tai vanhempikin. Edempi etulipallinen kioski lienee sensijaan 1930-luvulta. Jos lipan lautaverhousta ja markiisia markiisia ei olisi, olisi kioskirakennus vuonna 1937 Hyvinkäälle pystytetyn kaltainen. Pieniruutuisine ikkunoineen kuvan kioski on kuitenkin Hyvinkääläistä vanhempi. Kioskin lipan etunurkissa on Rautatiekirjakaupan siipipyörämerkit, joita en muissa kioskikuvissa havainnut. Arvelen siksi etummaisen kioskin olevan vuosien 1928-1932 vaiheilta ja valokuvan olevan 1930-luvun alkupuolelta. Kiinnostava kuva! Kioskeista on julkaistu myös Anne Mäkisen Kioski - kipari - kiska - snagari Helsingin kioskeja (H:gin kaupunginmuseo 1/2003. Siinäkään ei ole tyylillisesti muistuttavia kioskeja. |
||||
|
23.05. 10:01 | Jouni Hytönen | ||
| Allegro-reitillä rajalta Pietariin kaikki ajoneuvoliikenteen tasoristeykset varustettiin kevyiden puomien ja nousevien läppien lisäksi vielä kolmannella turvajärjestelyllä eli erittäin järeillä lisäpuomeilla, joihin kyllä pysähtyy mikä vaan lähestyvä laite. Nämä kaikki kolme myös aktivoitiin hyvissä ajoin etukäteen, jolloin tielle alkoi kertyä paikasta riippuen hyvinkin pitkiä jonoja. Allegroiden aikataulut julkaistiin tasoristeysten tarkkuudella RZD:n sivuilla. | ||||
|
|
23.05. 09:54 | Jouni Hytönen | ||
| Talvella 1991-1992 järjestettiin Haapamäellä höyryveturin lämmittäjän peruskurssi. Siihen kuului lämmitysharjoittelua kesällä puistoveturissa. Vr1 669:n kattila-aika oli umpeutunut 1991, joten puistoajossa käytettiin Tk3 1150:ä tai välillä jopa Pr1 776:a. Tuolla ei toki ole juuri mitään tekemistä raskaan tavarajunan linjalla vetämisen kanssa, mutta mielenkiintoista oppia joka tapauksessa. | ||||
|
23.05. 09:36 | Esko Maasalo | ||
| Kaikkein kiireisimpinä ja vaikeimmin saatavina taitaa sopivimmat messinkinumerot irrota heti lapun tultua luukulle! | ||||
|
23.05. 06:29 | Jari Välimaa | ||
| myös Valmetin ratikoihin Hesassa lisättiin esteetön välipala. | ||||
|
|
22.05. 23:08 | Heikki Jalonen | ||
| Päätyseinästä puuttuu paikannimikyltti (joka vuonna 1904 olisi myös venäjäksi) eikä näy edes hahmoa, että siinä olisi ollut sellainen. Voisi siten olettaa, että tuo kortin valokuva on melko paljon vanhempi kuin kortin kirjoituspäivä; ehkä vuoden 1896..98 tienoilta. Ennen sortokausien alkua siis otettu. Huomatkaapa, että rakennuksen nurkassa oleva (muissa sarjan kuvissa näkyvä) lyhty on otettu irti, ilmeisesti suojaan kesäkaudeksi. Lyhdyn konsoli on paikallaan ja näyttää täsmälleen samalta kuin muissakin kuvissa. |
||||
|
22.05. 22:58 | John Lindroth | ||
| Samaa mieltä veturi on upea! | ||||
|
|
22.05. 22:51 | John Lindroth | ||
| Edesmennyt hyvä kaverini Pasilan kuljettaja Eikka toi usein esiin sen mikä työ oli toimia menestyksekkäästi höyryveturin lämmittäjänä se on erinomaisen taitoa ja kokemusta vaativa tehtävä!Hän koki viihtyneensä lämmittäjänä paremmin kuin sittemmin kuljettajana,hän käytti itsestään nimitystä 'Skffelkonstnär" eli lapiotaiteilija!Sai itsekin kerran kokeilla Riston lämmittämistä ja totesin heti ettei tuo ole mun juttu. Eikka kertoi mulle tarinan kun kerran veturin paineet pääsi sattumalta laskemaan ,hän kertoi siitä vielä myös eläkepäivinään!Eli oli kunnian kysymys selvitä tehtavästään! |
||||
|
|
22.05. 22:43 | Heikki Jalonen | ||
| Luultavasti ollaan vuosien 1917...1920 välillä. Suomi-Venäjä-kyltti on kadonnut, mutta sen paikka vielä häämöttää. Talokin on aika huonossa maalissa. Rakennusta ei vielä ole muutettu, sadekatoksia on kaksi. | ||||
|
|
22.05. 22:35 | Jorma Toivonen | ||
| Upea kuva uljaasta Ristosta, johon sain ensikosketuksen alkavalle ammattiuralleni. 30.03.1973. juna 2213 (Ri-Kv), junapaino 890tn:a, siinä sai harjoittelijareppana useammankin "kihvelillisen" viskaista Riston tuliseen pätsiin, mielessäni käväisi jopa alkavan urani lopahtaminen siihen. Mutta lopulta tuli sinniteltyä saman työnantajan palveluksessa yli 30-vuotta. | ||||
|
|
22.05. 22:28 | Heikki Jalonen | ||
| Asemataloa on tässä jo jotenkin muutettu (molemmat ovien edustan sadekatokset ovat poistuneet). Ilmeisesti jotain 1920-luvun muutoksia. Rakennus on myös hyvässä maalissa. Kaksikielisen kyltin haamukaan ei enää näy. Herrojen vanhanaikaisesta puvustuksesta voisi päätellä, että ollaan jossain ihan 1920-luvun alussa. |
||||
|
|
22.05. 19:35 | Sauli Vähäkoski | ||
| Samoin venäläisessä tavassa, jossa maantien pinnasta nousee teräslevy estäen pääsyn tasoristeykseen junan saapuessa. | ||||
|
|
22.05. 17:44 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvalloissa pystyy kokemaan varsin kuumottavia tasoristeystilanteita, joissa pelkästään valoilla suojattua tasoristeystä lähestyy tavarajuna valot vilkkuen: https://vaunut.org/kuva/159059?s=1 Sinällään jenkkiläinen tapa vilkkuvista veturinvaloista ja erittäin kuuluvasta veturintorvesta on toimiva tapa huomata juna! | ||||
|
|
22.05. 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on vielä parempi ehdotus: laitetaan ilmatorjunnasta tuttu ISO valonheitin veturin keulalle ja tehdään siitä niin vilkkuva, että kaikilta autoilijoilta menisi päänsisäisen keinohorisonttimittarin inertiahyrrät sekaisin pitkäksi aikaa. Älysormukset sun muut hoitakoon autoissa välittömän hätäjarrutuksen. - Eiköhän ala vörkkimään...? |
||||
|
22.05. 17:01 | Rasmus Viirre | ||
| Makuasia, mutta kun poseeraava joukko on noin suurehko, olisi parempi olla veturin edessä ja vieressä maassa. Ensinnä kuvasta tuli lähinnä mieleen intialaiset junat… | ||||
|
|
22.05. 16:48 | Robert Sand | ||
| Saattaa heijastava pinta olla hyvä myös mahdollisessa avustustulanteessa vuoden pimeään aikaan. | ||||
|
22.05. 16:31 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, todella upea kuva! | ||||
|
|
22.05. 16:00 | Markku Naskali | ||
| Kyllähän ne junat päivälläkin liikkuvat ja aurinkohan se valoa antaa. Valot, etenkin vilkkuvat olisivat tietenkin tehokkaammat jopa päivälläkin. Olen suurimman osan elämästäni asunut ihan radan ja tasoylikäytävien lähellä ja joutunut todistamaan useita alle jääntejä. | ||||
|
|
22.05. 15:37 | Marko Vornanen | ||
| Kyllä fakta on se, että valoista juna huomataan, eikä mistään teipeistä. Mistä ne teipit heihastavan valon saisivat? Sm6 7x53 on kuvassa näkyvä yksikkö. | ||||