Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01.2024 23:17 | Arto Papunen | ||
| Nyt osaa näistä C36:ista on ruvettu purkamaan.. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 22:38 | Hannu Peltola | ||
| Ruotsalaisvetureista T3-sarjassa oli SRM:n vaihteisto: https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=22&litra=T3&typenr= Näitä ei ole säilynyt jälkipolville. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 22:03 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikka Vv15/16:t ja niiden Voithit ovatkin olleet toimivampia, ovat Vr11:t ja niiden SRM-vaihteistot olleet ammattilaiskäytössä pitkään. Ensimmäisenä vakavasti otettavana dieselveturisarjanamme niillä on liikennekuntoisena museoyksilöllä erityisarvo. Tämä koskee myös tämän SRM-vaihteistoa. Olihan alkuaan tarkoitus valuuttapulassamme tehdä melkein kaikki kotimaassa: suunnittelu Valmet-Lokomo, moottorit ja vaihteistot lisensseillä Tampella ja loput Valmet-Lokomo. Linnavuoren 309D -dieselmoottori, joka tuli vuoden 1957 Valmet 33D -traktoriin ei ehtinyt Vr11:n apumoottoriksi. Valitettavasti olin lapsi isäni kuollessa, enkä tiennyt kysellä. Isän jäljiltä on vain veturisuunnittelun tutustumismatkalla otettu kuva Ruotsin vempusta. Näistä kaiketi ainakin osassa oli SRM-vaihteisto. Onko näitä tai näiden vaihteistoja varaosineen mahdollisesti tallentunut museotarkoituksiin? |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 18:48 | Simo Tuominen | ||
| Olemme museolla keskustelleet vaihteiston vaihdostakin, jos jostain saisimme Voithin -vaihteiston vielä tänä päivänä, niin voisimme sellaisen varastoida kuitenkin varalle. Asennukseen löytyvät tarvittavat piirrustukset myös. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että kun tämä SRM-vaihteisto kuitenkin on tässä, niin tutkimme mahdollisuutta ottaa se uudelleen käyttöön. Olisihan se museaalinenkin. Tämän hetken tietojen mukaan, ei ole ollut tiedossa että vaihteisto olisi ollut vaurioitunut. Mikäli vaurio olisi esivaihteessa, tämän korjaus/pois ottaminen ei olisi niin iso töinen kuin itse vaihteiston. Esivaihteen pois nostaminen onnistuu jopa ilman hytin ottamista pois. Toinen heikko lenkki on joidenkin tietojen mukaan ollut planeettavaihteiston jarruvanteet, joita olisi korjausissa vaihdeltu kuitenkin kestävimpiin. Muutenhan tämä vaihteisto olisi aika yleistä ja hyväksi todettua tekniikkaa esivaihdetta lukuunottamatta. Se minkä takia veturin n:o 1805 hytti ja konepeitot vaihdettiin n:o 1818 veturiin, oli näiden parempi kunto. Alunperin museoitavaksi yksilöksi tuli 28.6.1985 n:o1812 jossa oli myös SRM-vaihteisto ja alkuperäiset pyöräkerrät. 1805 hylättiin 3.7.1986. Sittemmin suoritetuista teknillisissä tarkastuksissa ja Toijalassa 19.8.1986 käydyissä neuvottelussa todettu sopivammaksi museointitarkoituksiin. Museoveturiseura ry pyysi kirjeellään 8.2.1990 maalaustarjousta veturiin Kuopion konepajalta. Maalaus ja näyttelykuntoon saattaminen onnistui veloituksetta veturin vaihdolla. Kirjeiden mukaan 1805:ssa oli kevennetyt pyöräkerrat joita voitiin käyttää raidejarrujen kanssa, näistä oli pula Kuopion konepajalla, eikä ollut laitteita ja resursseja teettää näitä. |
||||
|
25.01.2024 16:29 | Hannu Peltola | ||
| Ison veden takana vastaava kapeaaraiteisen radan moottorivaunu oli vähän suurempi. Iso maa, isot vaunut! https://www.trains.com/ctr/photos-videos/photo-of-the-day/king-of-the-maine-two-footers/ Kuvassa on 610 mm raideleveyksisen Sandy River & Rangeley Lakes -rautatien moottorivaunu Strongin asemalla 1934. |
||||
|
|
25.01.2024 16:14 | Hannu Peltola | ||
| Wau! RLR:n moottorivaunusta en ole koskaan nähnyt valokuvaa. Aivan uskomaton hyrysysy! Mitähän mahtaisi Traficomin tarkastaja sanoa, jos tänä päivänä yrittäisi saada tuollaiselle liikennöintiluvan? | ||||
|
25.01.2024 15:25 | Tapio Keränen | ||
| Olisiko kaide vaihtunut Dm7 4176:sta https://vaunut.org/kuva/47008?tag0=3%7CDm7%7C4176? | ||||
|
|
25.01.2024 15:24 | Jussi Tepponen | ||
| Ja tässä kuva vaunusta RLR:n moottorivaunun perässä 1930-luvulta: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/116 |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 15:11 | Petri Nummijoki | ||
| Kaippa tämä on haluttu säilyttää nomenomaan SRM-vaihteistolla, jos moiseen vaivaan ryhdyttiin, että veturiin 1818 siirrettiin konesuojat ja hytti veturista 1805. 1804 ja 1805 olisivat olleet jo valmiiksi Voith-vaihteistolla. Tosin kuvan https://www.vaunut.org/kuva/115547 yhteydessä kerrottiin, että vetureissa 1804 ja 1805 oli Voith-muutoksen jälkeen ongelmana lämmönvaihdin, vaikka Vv15/Dv15-sarjassa moista vikaa ei ollut, joten ilmeisesti Vr11- ja Vv15-vetureiden välillä oli muutakin eroa kuin vaihteisto. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
25.01.2024 14:58 | Hannu Peltola | ||
| Onko ollut mietinnässä vaihtaa tähän Voithin vaihteisto? Se tekisi koneesta ilmeisesti käyttökelpoisemman. | ||||
|
|
25.01.2024 14:54 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on vielä Ilkan kuva LRJ:n ajoilta: https://vaunut.org/kuva/77987?t=lrj | ||||
|
|
25.01.2024 14:53 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia tiedosta! Muistelin, että LRJ:n vaunu olisi ollut replika, mutta kyseessä oli tosiaan juuri tämä sama vaunu. | ||||
|
|
25.01.2024 14:47 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä vaunu oli LRJ:llä käytössä vuosina 1974-1989. Vuodesta 1989 se on ollut NJ:llä. | ||||
|
|
25.01.2024 14:24 | Hannu Peltola | ||
| Lahnuksen rautatiellä oli ilmeisesti replika juuri tästä vaunusta? | ||||
|
|
25.01.2024 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Entä jos se onkin vaihettu ruotsalaisesta Y7:stä ? :D | ||||
|
|
25.01.2024 11:15 | Jorma Rauhala | ||
| Lienee moottorivaunun vaihto-osa. | ||||
|
25.01.2024 10:30 | Juha Kutvonen | ||
| Siltajänteiden vaihto ei riittänyt Nikkilänjoen sillan kantavuuden parantamiseksi, vaan se korvattiin kokonaan uudella sillalla. Sekin on jo purettu ja korvattu nykyisellä sillalla. | ||||
|
25.01.2024 10:20 | Juha Kutvonen | ||
| Enpä tiedä kuinka yleistä on ollut, mutta itse en ainakaan ole ennen nähnyt tällaista yhdistelmää, jossa Vv15/16-pari on pitkät päät yhdessä ja vielä eri liikennepiirien koneet (Hki/Tpe). | ||||
|
25.01.2024 10:10 | Juha Kutvonen | ||
| Näitä siltajänteitä oli Nikkilässä jäljellä vielä kaksi kpl v. 1990, jolloin niitä käytettiin kuormauslaiturin osina: https://www.vaunut.org/kuva/150700 | ||||
|
|
25.01.2024 09:26 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Polttoainetankin sijainti keulassa oli myös aikamoinen riskitekijä nokkakolaritilanteissa. | ||||
|
24.01.2024 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minusta Lätän postiliite on aina ollut hyvin kiehtovan oloinen vaunu. | ||||
|
|
24.01.2024 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan "Hitlerin Kosto" tai "Pyörillä kulkeva kaasukammio" varsin kiva auto, mutta tosiasiahan on, että se perustui 1930-luvun suunnitteluun. Siten esimerkiksi kolaritilastojen perusteella oli selvää että alaraajojen pahan tasoinen vaurioituminen tai loukkautuminen oli Kuplassa keskimääräistä pahempaa. Samaa tilastollisesti "valehdeltiin" Sätkäkoneestä, eli Rätti-Sitikasta. Toisekseen, Pikkalassa olleen autokorjaamon omistaja modifioi Kuplan moottorin omaan Rans S3 Coyote - ultrakevytlentokoneeseensa. Oli kuulemma 1300 - kuutioinen. Se osoittautui lentelemisessä huomattavasti paremmaksi kuin Coyoten alkuperäinen Rotax-moottori. Yleensäkin ultrakevytpilotit muistelevat 2-tahti-Rotaxia pitkillä ja ärräpääpitoisilla kirolitanioilla. |
||||
|
24.01.2024 23:18 | Rasmus Viirre | ||
| Julian kalustotietojen mukaan Uakk-vaunuja olisi 22 kpl, joista tämän sn on 5 km/h. Muut 21 omaavat oman numerosarjan ja ovat annetusta pituudesta päätellen erilaisia kuin tämä Transtechin yksilö? Sn kuormassa noilla olisi 15 km/h. | ||||
|
24.01.2024 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| En nyt sanoisi, herra Timo. Güntherin veljekset (Walter ja Siegfried) olivat perin kekseliäitä, mitä tuli aerodynamiikkaan. Tästä osoituksena oli esimerkillisen sulavalinjainen Heinkel He 70 Blitz (ensilento 1.12.1932), joka hieman BMW VI-moottorilla sentään saavutti 377 km/t nopeuden. Bimmer-mylly oli V-12, teholtaan 600 hv. Lockheedin matkustajakone "Orion" vuonna 1931 oli hiukan "ujosti" aerodynaaminen, samoin Boeingin tyyppi 247. Ja Polikarpovin I-16-hävittäjä myös, vaikka se oli Blitziä nuorempi. Tunnetusti ryssällä oli varaa kaataa määrättömästi resursseja sotavehkeisiin, muun tuotannon kustannuksella. Osaako kukaan nimetä yhtäkään neuvostovalmisteista ompelukonetta, vaikka edes Singerin kopiota? EI SELLAISTA, joka olisi Kannakselta tai Ukrainasta ryöstetty! Englantilaiset katselivat silmät tarkkana saareltaan mannermaalle, tilasivatpa yhden Blitzin, jonka nokalle heitettiin Rolls-Royce Merlin. Uskoisin tästä koneesta jotenkin syntyneen inspiraationkipinän, joka yhdessä kilpailuvesitaso Supermarine S.6:n kanssa edesauttoi kuuluisan Spitfiren ilmestymistä Englannin taivaalle. Myöhemmät Blitzit näkivät hiukan sotaakin, tiedustelupommittajina Espanjan sisällissodassa. Pääasiassa Blitzit liihottelivat Lufthansan riveissä nopeina pkamatkustajakoneina natsi-Saksan sisäisillä reiteillä. Saman muotoilukielen lapsina kunnostautui myös 2-moottorinen Heinkel He 111 ("Lapio" tai espanjaksi "Pedro") toisen maailmansodan aikana. Heinkelhän innovoi oman kaksimoottorisen suihkuhävittäjänsä, tyypin He 280. Ei sen suunnittelijaporukka nyt niin toivotonta ollut? Se vaan, että mainittu He 280 sai kenkää, kun resursseja keskitettiin Messerschmitt Me 262:een (Aatun sekoillessa siitä "salamapommittajaa"). Samalla HeS-suihkumoottoriprojektit haudattiin, Junkers Jumon hyväksi. Sanotaan, että jokaikinen niksmanni, joka tietää sen, miten päin harppia pidetään kädessä, olisi valmis tekniikan tohtori. Minun nähdäkseni em. kimalaisjuttu osoitti sen, että kukin teoria olisi oman aikansa kuva, pähkäileehän joku jossain päin maailmaa aina jotakin. Kehitys kehittyy, vaikka joskus saisi sitä vähän toppuutellakin, tottumisen aikaan saattamiseksi. Saa nähdä, mitä tekoäly tulevaisuudessa saakaan aikaiseksi, rutiinitöiden ähräämisen lisäksi. |
||||
|
24.01.2024 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Ikävä tapahtuma! | ||||
|
|
24.01.2024 22:40 | Jyrki Talvi | ||
| 1300 Kupla meillä oli 1973 malli. | ||||
|
|
24.01.2024 21:28 | Otto Tuomainen | ||
| Sisarveturi 151 020 tuhoutui tänään vakavassa tasoristeysonnettomuudessa Dolní Lutyněn seisakkeen lähellä. IC 546 "Ostravan" törmäsi varhain aamulla kuorma-autoon joka oli ilmeisesti jäänyt jumiin tasoristeykseen. Veturinkuljettaja menehtyi onnettomuudessa. | ||||
|
|
24.01.2024 20:08 | Timo Humalisto | ||
| Näin jälkiviisaasti ajatellen oli riskaabelia pitää kyseisiä suunnittelijoita palkkalistoilla. | ||||
|
|
24.01.2024 19:26 | Timo Haapanen | ||
| Muistan vanhan mainoksen mustavalkoteeveen ajalta, jossa kupla meni lumisella tiellä aura-auton edellä. Mainokset mainoksina, mutta itse asiassa tuon takatuupparin kulkukyky olikin sen parhaita puolia, ja sitä arvostivat mm. metsäpomot käydessään talvella työmailla. Isäni aikanaan oli monellakin "kutsetilla" töissä, ja kyllä ne firmojen työnjohtajat Folkkaria suosivat. | ||||
|
|
24.01.2024 18:40 | Hannu Peltola | ||
| Miksi Kuplassa ei tarvita talvella turvavöitä? - Kuski jäätyy joka tapauksessa kiinni penkkiin |
||||
|
|
24.01.2024 18:36 | Seppo Rahja | ||
| Miksi kupla on niin helppo pestä? Siinä ei ole kuin viisi lokasuojaa. Tapsa on lähtenyt mielellään uudella Volkkarilla kuvausreissulle. Tuota takavalomallia oli vuosina 1968-73. Myös 12 V kaikkiin malleihin, 3-pisteturvavyöt, niskatuet etupenkeille, isot puskurit 1300/1500 malleihin... https://www.fvwa.fi/tekniikka/typ-1-kupla/kuplan-muutokset-1936-1978/ |
||||
|
24.01.2024 18:31 | Hannu Peltola | ||
| Pasilan ratapiha on ollut vuoden 1937 asussaan erittäin toimiva. Eri suuntiin on selkeät tulo- ja lähtöraiteet sekä järjestelyryhmät. Vaunujen käsittely on ollut nopeata ja tehokasta! Kuinka monta vaunua ratapihalla lajiteltiin esimerkiksi vuonna 1937 (tämä tieto olisi varmaan suoraan VR:n historiikissa, mutta se ei ole minulla juuri käden ulottuvilla). Ratapihojen suunnittelusta ja operoinnista minulla on jonkinverran omakohtaistakin kokemusta pienoisrautatiemaailmasta. Viimeisimmässä GN-radassani oli kaksi laajempaa ratapihaa Delta Yard ja Monroe, joissa kummassakin oli oma päivystäjä. Delta Yard oli näistä vilkkaampi, ratapihalle tuli tai lähti yhteensä 8 junaa, siellä lajiteltiin paikallisten asiakkaiden vaunut ja lisättiin tai poistettiin vaunuja kahdeksasta läpikulkevasta pitkän matkan tavarajunasta. Työvuoron aikana vaunuja lajiteltiin eri juniin noin satakunta ja se oli todellista työtä, jossa ratapihan päivystäjä ei ehtinyt paljoakaan harrastamaan small-talkia. |
||||
|
|
24.01.2024 18:14 | Hannu Peltola | ||
| Mikä tuon kallion päälle menneen pistoraiteen käyttötarkoitus on ollut? | ||||
|
24.01.2024 18:12 | Hannu Peltola | ||
| Ja avokuormausraiteiden eteläpuolella on pitkä sotilaslaituri. | ||||
|
|
24.01.2024 18:06 | Timo Haapanen | ||
| Vanhan piruilun mukaan Kuplan kone oli saksalaisen insinöörityön näyte siitä, kuinka niin suuresta moottorista saadaan niin vähän tehoa irti. No, eipä tuo nyt järin suuri ollut (1131-1584 cm3 mallista riippuen), mutta hevosia oli vain 25-50 (vähän etenkin ruokahaluun nähden, jota automaattiryyppy vielä lisäsi). | ||||
|
|
24.01.2024 18:01 | Tapio Keränen | ||
| Helsingin maitoaseman raiteet sijaitsivat konepajan länsipuolellaja satamaraiteen eteläpuolella. | ||||
|
|
24.01.2024 17:58 | Tapio Keränen | ||
| Raide oli oikeasti kalteva. Henkilöratapihan läntisimmältä (länsi kartassa ylhäällä) pistoraiteelta erkani vielä pistoraide lännen puolelle. Se nousi kallion laelle myö melko jyrkästi. Lähellä raiteen päätä oli vielä vaihde, josta erkani lyhyt pistoraide. Vaihdetta ei enää 1960-luvulla hoidetty, vaan se oli päässyt ruostumaan. | ||||
|
|
24.01.2024 17:50 | Jukka Voudinmäki | ||
| Aikansa Kiertokirjeet ja Käskylehdet ovat varmaan paras tietolähde liikennepaikkojen statukseen ja niiden muutokseen. Nikkilä oli pysäkki ainakin 1.6.1964 alkaen. |
||||
|
|
24.01.2024 17:50 | Kimmo Ylitalo | ||
| Kioskin kuljetus pois rakennusten välistä oli laillisuuden rajoissa , Chevrolet El Caminon 1970 lavalla. (Säkkivälineen kullanvärisellä) Lankut poikittain ja kyytiin otto. | ||||
|
|
24.01.2024 17:36 | Tapio Keränen | ||
| Jossakin vaiheessa Nikkilä oli pysäkki. | ||||
|
|
24.01.2024 17:27 | Jarno Piltti | ||
| Vanhoissa peruskartoissa on paljon liikennepaikkaluokituksia (S, Lv, Pys, vaihde) mutta epäilen niiden tietojen ajantasaisuutta edes jonkin teoreettisen kartan tietojen paikkansapitämisajankohdan suhteen. Esim laiturivaihde on alennettu seisakkeeksi kartan tullessa painosta. Missään lehdessä tai netissä ei taida olla hyvää artikkelia liikennepaikkaluokituksista eri aikoina? | ||||
|
|
24.01.2024 16:28 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mitä näitä vaihteettomia laiturivaihteita sitten on ollut ajan saatossa? Kertokaa joitain esimerkkejä. Se täytyy tietysti muistaa, että Rautatiehallituksen nimeämät liikennepaikkojen statukset eivät ole välttämättä sama asia kuin kansan tai teiden nimeäjien suulla puhutaan. Esim. Saarijärven Kolkanlahdessa on Laiturivaihteentie, vaikka paikallinen liikennepaikka oli aluksi vaihde, sittemmin seisakevaihde ja lopuksi taas vaihde. |
||||
|
|
24.01.2024 16:24 | Jorma Rauhala | ||
| Tapsa on jättänyt uuden autonsa kuvaan :) | ||||
|
|
24.01.2024 16:05 | Lasse Reunanen | ||
| Kuplavolkkarin takaikkunaa suurennettiin sen takia aina vähän kerrassaan jokaisessa uudistuksessa, että näkisi paremmin, kun kehitys kulkee ohi. | ||||
|
|
24.01.2024 15:22 | Eljas Pölhö | ||
| Minun lapsuudenaikaisia Folkkarin muutoksia olivat kaksiosaisen takalasin korvaaminen pienehköllä ovaalinmuotoisella yksiosaisella joskus 1953, tehon lisäys vuotta myöhemmin ja ikkunapintojen (tuulilasi ja takalasi) huomattava lisäys 1958 (vai oliko jo mallivuoden 1958 alusta alkaen). | ||||
|
|
24.01.2024 14:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Takaikkuna taisi muuttua jo aika varhaisessa vaiheessa isommaksi, 60-luvun alussa? | ||||
|
24.01.2024 14:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea numero kuvalla. | ||||
|
|
24.01.2024 14:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuota olen itsekin miettinyt, että ilmeisesti kaikilla laiturivaihteilla ei ollut ainuttakaan vaihdetta. | ||||
|
|
24.01.2024 14:45 | Kari Haapakangas | ||
| "Hävitetään lepakot ja muutkin parasiitit Eduskuntatalon eessä roihuu makasiinit" Helsinki- Shangri-La Vanha työn alue on totisesti muuttunut, nykyiselläänhän tuo on Helsingin arvoaluetta. |
||||
|
Kuvasarja: Helsingin ja Pasilan ratapihakaavio vuodelta 1937 |
24.01.2024 14:24 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostavia dokumentteja! Kyse on (hyväksytyistä) suunnitelmista, mutta Helsingissä ne toteutuivat varsin tarkkaan. Paljolta ne olivat totta jo vuonna 1937 ja ehtivät varmaan täydentyä ennenkuin Neuvostoliitto aloitti rikollisen hyökkäyksensä. Sensijaan Tampereen+viinikan+Perkiön ratapihaehdotus (VR 1912/37 II, sivujen 312-313 välissä) toteutui vain osittain ja sekin vasta 40-luvun loppu- ja 50-luvun alkuvuosina. |
||||
|
|
24.01.2024 14:03 | Markku Naskali | ||
| Katselin juuri jotain toista kuvaa jonka yhteydessä kiivailtiin liikennepaikkojen nimistä. Meikäläiselle oli aikanaan asema, pysäkki ja seisake. Vanattarassa oli seisake, siis junien pysähdyspaikka jossa vain laturit eikä mitään muita rakennuksia tai miehitystä. Jollain tasolla puhuttiin kuitenkin laiturivaihteesta vaikka mitään vaihteita ei ollut. Paikalle johtava tiekin nimettiin vaihdetieksi. Nykyisin siellä ei vuosikymmeniin ole ollut henkilöliikennettä, mutta vaihteet kyllä kun kyseessä on raiteenvaihtopaikka. |
||||