Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.01.2024 14:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea numero kuvalla. | ||||
|
24.01.2024 14:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuota olen itsekin miettinyt, että ilmeisesti kaikilla laiturivaihteilla ei ollut ainuttakaan vaihdetta. | ||||
|
24.01.2024 14:45 | Kari Haapakangas | ||
| "Hävitetään lepakot ja muutkin parasiitit Eduskuntatalon eessä roihuu makasiinit" Helsinki- Shangri-La Vanha työn alue on totisesti muuttunut, nykyiselläänhän tuo on Helsingin arvoaluetta. |
||||
|
Kuvasarja: Helsingin ja Pasilan ratapihakaavio vuodelta 1937 |
24.01.2024 14:24 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostavia dokumentteja! Kyse on (hyväksytyistä) suunnitelmista, mutta Helsingissä ne toteutuivat varsin tarkkaan. Paljolta ne olivat totta jo vuonna 1937 ja ehtivät varmaan täydentyä ennenkuin Neuvostoliitto aloitti rikollisen hyökkäyksensä. Sensijaan Tampereen+viinikan+Perkiön ratapihaehdotus (VR 1912/37 II, sivujen 312-313 välissä) toteutui vain osittain ja sekin vasta 40-luvun loppu- ja 50-luvun alkuvuosina. |
||||
|
|
24.01.2024 14:03 | Markku Naskali | ||
| Katselin juuri jotain toista kuvaa jonka yhteydessä kiivailtiin liikennepaikkojen nimistä. Meikäläiselle oli aikanaan asema, pysäkki ja seisake. Vanattarassa oli seisake, siis junien pysähdyspaikka jossa vain laturit eikä mitään muita rakennuksia tai miehitystä. Jollain tasolla puhuttiin kuitenkin laiturivaihteesta vaikka mitään vaihteita ei ollut. Paikalle johtava tiekin nimettiin vaihdetieksi. Nykyisin siellä ei vuosikymmeniin ole ollut henkilöliikennettä, mutta vaihteet kyllä kun kyseessä on raiteenvaihtopaikka. |
||||
|
24.01.2024 13:36 | Markku Naskali | ||
| Heitinpä arvioni katsomatta kuvausajankohtaa! Minulla oli hetken 71-malli ja siinä oli tuollainen puskuri kun naapurin vähän vanhemmassa oli erilainen. | ||||
|
|
24.01.2024 13:30 | Markku Naskali | ||
| Niinhän se viisaus kuului. Kupla on autobongareille mielenkiintoinen kohde selvittää vuosimallia. Äkkinäkemällä yleiskuva on vuosikymmeniä varsin yhtenäinen, mutta esim. puskurit, ikkunat ja valot ovat kokeneet monia muutoksia. Olisikohan tuo 70-luvun alusta? | ||||
|
|
24.01.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan kuin pienoisrautatieteemaa, mittakaava vain on "luonnollista" luokkaa... | ||||
|
|
24.01.2024 13:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nikkilänjoen silta erottuu kuvassa, lievällä zoomauksella. Vuonna 1970 siihen vaihdettiin uudet siltajänteet; ne olivat peräisin Harjun sillasta (lähellä juuri sitä "Ratavartijatar Inkerin" ratavartijantupaa). Sinne oli oikaisutyömaan myötä valmistunut uusi betoninen silta. Miksi muuten kuplavolkkarissa on kahdet pakoputket? - No kun kottikärryssäkin on kaksi aisaa! Pakoputkista kannatellen on helppoa viedä Kansanwaunu korjaamolle! |
||||
|
24.01.2024 11:32 | Mikko Nyman | ||
| Mikähän tuon henkilöaseman ja alapihan välisen yhdysraiteen kaltevuus on mahtanut olla? Korkeuseroa tuossa oli ehkä kymmenkunta metriä. Yhdysraiteen pituudeksi arvioisin n. 300 metriä, joten tällä matematiikalla kaltevuus olisi karkeasti 30 ‰, jota on vaikea uskoa. | ||||
|
|
24.01.2024 10:50 | Kari Haapakangas | ||
| Totta, alunperin rakentaminen on tehty "laaksoon", mutta nykyPasilassa on jouduttu melkoisiin kallionsärkemistoimenpiteisiin. | ||||
|
|
24.01.2024 09:41 | Tapio Keränen | ||
| Vähemmän vakaata rakennuspohjaa tarjosi Töölönjärvi, joka kuivattiin ja paikalle rakennettin Pasilan alapiha. | ||||
|
24.01.2024 09:06 | Tapio Keränen | ||
| Kuvan ottoaikaan naperon kummassakin päässä oli vaihde ja raiteensulku. Gks-vaunun kanssa ajettiin ykkösraidetta naperon viereen ja vaunu jätettiin siihen odottamaan sen aikaa kun naperolta haettiin kuormatut tai puretut Gbl- ja Gbk-vaunut. Näiden vaunujen kanssa ajettiin vaihteen yli ja haetiin Gks ykköseltä ja työnnettiin naperolle. Naperolta haetut Gbl- ja Gbk-vaunut painetiin kiinni saapuneeseen vaunuroikkaan. | ||||
|
|
24.01.2024 08:54 | Kari Haapakangas | ||
| Näin lakeuden kasvattina sitä ei oikein tajuakaan miten kalliot ovat ahdistaneet Helsingin seudun rakentamista ennen kuin näkee tällaisen kuvan... No, syntyyhän siinä sentään sepeliä ja vakaata rakennuspohjaa kun tuollaiselle paikalle rakentaa. |
||||
|
24.01.2024 08:46 | Kari Haapakangas | ||
| Hiilivaras- to |
||||
|
24.01.2024 07:28 | Andreas Ehnberg | ||
| Tarkennuksena yllä mainitusta Wikipedia-arkittelista: Taajuutta ei ole pyöristetty 16 2/3 -> 16,7, vaan muutettiin häiriöiden vähentämiseksi. Tarkka kolmasosa tuotti ei-toivottuja tasavirtakomponentteja yhdessä vaiheessa varsinkin yöaikaan, kun verkossa on vähemmän kuormaa. Häiriöt johtivat ongelmiin sekä moottorin lämpökuormassa että verkon 50->16 2/3 -muuntajissa. |
||||
|
|
23.01.2024 22:43 | Jorma Toivonen | ||
| vaunut.org/kuva/43384 (raide 7) kuinkahan tuohon "naperoon" = kuormausraiteelle vaunun vienti/haku onnistui? | ||||
|
23.01.2024 20:30 | Eljas Pölhö | ||
| UP:n höyryvetureiden tendereitä käytettiin ainakin kaasuturbiinivetureiden polttoainetendereinä. Kaasuturbiineissa 51-75 käytettiin 9000-sarjan (4-12-2) tendereitä (tyyppi 18-C) Kaasuturbiineissa 1-30 käytettiin 3800-sarjan (4-6-6-4) tendereitä (tyyppi 19-C) ja 800-sarjan (4-8-4) tendereitä (tyyppi 20-C). Hiilipölyturbiinissa käytettiin 3900-sarjan (4-6-6-4) tenderiä (tyyppi 25-C). Kaasuturbiinissa N:o 57 käytettiin 5/1953-1/1954 välillä LPG tankkivaunua CDLX 1524. |
||||
|
23.01.2024 19:57 | Juha Metsäpelto | ||
| Kappas, vanha vuokra-asuntomme on päässyt kuvaan. Beigen vihreäkattoisen kerrostalon 2.kerros, makkarin ikkuna ja parveke näkyy. Tuosta bongailin junia 2008-2009, etenkin öiset rekkajunat oli mieleistä seurattavaa mm. Ilmari Lehtosen kalustoa meni paljon. Veturinkuljettajan vaihto oli usein tässä. Tuosta vasemmalta puretulla sivuraiteella oli v.2008 Ein-vaunuja jonkun aikaa; https://www.vaunut.org/kuva/49670 |
||||
|
|
23.01.2024 19:06 | Panu Breilin | ||
| Aiemmin tuossa kohtaa sijaitsi tavara-asema. Sitten, kun se purettiin 1980-luvun puolivälin tienoilla rakennettiin sen tilalle parkkipaikka. Tavara-asemalla oli puupintaiset korkeat kuormauslaiturit. Tiedä sitten, olisiko tuo laiturikiveys laitettu tuohon ihan vain rajaksi parkkipaikan ja raiteen väliin? Tuon tyyppinen kiveys on saattanut olla aika edullinen rakentaa verrattuna siihen, että mitä matkustajalaiturien rakentaminen nykyään maksaa. Sotilasjunia Kokkolassa kuormattiin veturitallin takana olevilla kahdella pistoraiteella. Siellä on päätykuormauslaituri ja ennen varikon uuden sosiaalitila- ja toimistorakennuksen rakentamista siellä oli myös korkea sivukuormauslaituri. https://vaunut.org/kuvat/?paik=Kokkola&t=lohtaja |
||||
|
23.01.2024 18:53 | Panu Breilin | ||
| Ehkä opastimen pimentäminen vaatisi muutoksia asetinlaitteeseen, joka taas olisi kalliimpaa kuin noiden valojen päälläolo? Toisaalta Elijärven ja Röytän välisen malmiliikenteen palauttaminen kiskoille on taas viime aikoina ollut esillä. |
||||
|
|
23.01.2024 18:32 | Petri Nummijoki | ||
| Minullakin olisi kyllä sellainen tuntuma, että pitkät konesuojat vastakkain olisi ollut 1980-luvulla jotenkin harvinaisemman oloinen yhdistelmä Dv12-vetureiden kaksinvedoissa (myöhempinä aikoina erittäin yleinen) ja tavallisesti ne olisivat olleet joko peräkkäin tai lyhyet konesuojat vastakkain. Sitä en kylläkään muista, että niitä olisi erityisesti pyritty kääntämään pitkä konesuoja eteenpäin vaan kyllä lyhyen konesuojan suuntaankin ajettiin erittäin usein. Ehkä 1960-70-luvuilla on voinut vielä ollakin, että veturi käännettiin höyryajan tottumuksesta määräasemalla pitkä konesuoja eteenpäin, jos kääntömahdollisuus oli olemassa ja siihen riittävästi aikaa. | ||||
|
|
23.01.2024 18:09 | Petri Nummijoki | ||
| Vr11-vetureissa sekä Vv15-vetureistakin numeroissa 1955-1988 oli kaksinajolaitteet vain takapäässä (lyhyen konesuojan suunta), joten eiköhän lyhyet konesuojat vastakkain ollut selvästi yleisin kytkentätapa näissä sarjoissa. Vv15-veturit 1989-2012 sekä kaikki Vv16-veturit eli numerot 2013-2040 voitiin kytkeä kaksinajoon miten päin tahansa. Nämä uusimmat saattoivat siis olla myös peräkkäin tai pitkät konesuojat vastakkain kuten tässä. | ||||
|
|
23.01.2024 17:20 | Jaakko Keränen | ||
| Oliko näissä vemppujen pariajoissa vakiintunut tapaa miten päin veturit kytkettiin yleensä pariksi? Tässä veturit ovat kytketty pitkät nokat vastatusten. Jälkimmäisessä veturissa on kuvassa tosin etupään merkit parin keskellä? Deeverien osalta muistelen 80-luvulta, että yleensä pyrittiin kääntämään deeveriparin ensimmäinen veturi pitkä nokka eteenpäin työturvallisuussyistä (esim. tasoristeyksen nokkakolarissa veturin ohjaamo jäi kauemmaksi törmäyksestä). |
||||
|
|
23.01.2024 15:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Aluksi mietin että olisi voinut olla myös Ykspihlajan matkustajaliikenteen laturi, mutta tuollaisia laiturielementtejä ei siihen aikaan vielä ollut. | ||||
|
|
23.01.2024 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, ettei olisi sotilaslaituri? Asiantuntijat kertonevat, että onko Kokkolasta Lohtajalle kuinka pitkälti matkaa. |
||||
|
|
23.01.2024 14:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä varten tuossa pussiraiteella oli laituri? | ||||
|
|
23.01.2024 13:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö tuolla on tänä päivänä opastimissa virta päällä? Ihan uskomatonta. | ||||
|
23.01.2024 12:25 | Kimmo Huhta | ||
| Hieno on koko tämä Porvoon tavarajunan kuvasarja. Kummasti on vaunuja liikkunut Porvooseenkin. Tuntuu niin eksoottiselta nykyajasta käsin. | ||||
|
|
23.01.2024 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kioskin ikkunassa julistetaan ruattiksi että täällä myydään Pauligin jäätelöä. | ||||
|
23.01.2024 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisäksi, olisiko lennätinlinja seurannut vanhan radan linjausta ja vasemmalla näkyvä linja olisi HPY:n tai PTH:n linja? | ||||
|
|
23.01.2024 11:38 | Teppo Niemi | ||
| Onkos kenelläkään Espoon ratapihakaaviota 1930-luvun alusta tai liikenneosaston kiertokirjekokoelmia 1923 -1935, siis ajalta kymmenisen vuotta eteenpäi Espoon ratapihakaaviosta https://vaunut.org/kuva/42642 . Eli Onko Espoon itäien tulo-opastin korvaantunut kolme siipisellä? | ||||
|
|
23.01.2024 11:11 | Panu Breilin | ||
| Korialla on erilainen maasto eli ei ole tuollaista kallioleikkausta ja korkeuseroa. Myöskään teollisuusraidetta (Voikkaan suunnan radan kolmioraide) ei ollut vielä kuvan ottoaikaan. | ||||
|
23.01.2024 10:36 | Ilkka Hovi | ||
| Molemmat talot ovat vuokrataloja ostetulla tontilla. Korjaustyöt jatkuvat ja korjattavaksi tulee vielä radan toisella puopella oleva lepohuone. Kts Kymen Sanomat 23.1.2024. | ||||
|
|
23.01.2024 09:58 | Petri Nummijoki | ||
| Jaa mutta sopiikohan lennätinlinjojen sijainti Koriaan? Olisivatko ne voineet olla liikennepaikan kohdalla poikkeavasti sijoitetut? | ||||
|
23.01.2024 09:35 | Timo Haapanen | ||
| Olipa kiva video! | ||||
|
23.01.2024 08:23 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos Simo täydellisestä tietopaketista! Tuo "kahvimyllyn kahva" vastaa kai tietyllä lailla uudempien veturien tehorattia, jos oikein ymmärrän. | ||||
|
|
23.01.2024 07:33 | Simo Tuominen | ||
| Timo, Ajopöydässä vasemmalta oikealle; 1) Suunnanvaihto. 2) Pieni pyöreä musta, Voith- vaihteiston kytkimen irroitusventtiili. 3) Ajoventtiili, (tehonsäätö, suoratoimijarru, kuljettajan valvontaventtiili. 4) Käynnistysventtiili. 5) Westinghouse- jarruventtiili (junajarru). 6) kuljettajan penkin vieressä seinällä, hiekoitusventtiili. |
||||
|
23.01.2024 06:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaikuttavat ihan konkreettisilta syiltä höyryvetureiden pelkkänään ajamalla tapahtuvien siirtojen suosimiseen hinausten sijaan. Dieselveturit eivät hinauksessa ollessaan vaadi miehitystä, kun kaikki hinauslomakkeessa luetellut kraanat on käännetty ja nappulat painettu hinuukunnon edellyttämiin asentoihin, joten niiden siirto hinaamalla sen sijaan on monella tapaa pelkkänään ajattamista edullisempaa. | ||||
|
23.01.2024 05:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkähänlaiseen kukoistukseen Wiipuri rautateineen olisikaan kohonnut, jos ei perkeleensikiö Talliinin Joopi hypännyt sänkyyn perhosparta-Aatun kanssa? Eikö ryss- eiku - anteeksi, neuvostoanastajalle riitä ikinä mikään? |
||||
|
23.01.2024 00:34 | Niko Salo | ||
| Hyvä näin 14 vuoden jälkeen kommentoida, mutta kuvan ohjaamo on ilmeisesti E231-500 Yamanote linjan yksiköstä. Kun tarkkaan katsoo niin keskimmäisessä näytössä näkyy 11 vaunua. | ||||
|
|
23.01.2024 00:00 | Petri Nummijoki | ||
| Entä Koria vasemmanpuoleiseen kuvaan Lahden suunnasta tultaessa? Siihen ainakin kaarre, kolme siipeä, kaksoisraide ja vasemmalla oleva "teollisuusraide" voisivat sopia. Isäni on myös kertonut, että ainakin (vielä) 1960-luvun alkupuolella käytiin Rautatieopistosta tutustumassa Korian asetinlaitteeseen, joten sitä ilmeisesti pidettiin jollain tavalla merkittävänä ja voisi siksi olla päätynyt kuvauskohteeksikin. | ||||
|
|
22.01.2024 22:45 | Petri Kiviniemi | ||
| Voisiko vasemmanpuolimmainen kuva olla Espoo? | ||||
|
|
22.01.2024 22:36 | Timo Haapanen | ||
| Mitä ovat nuo ajopöydän vivut, näkymä poikkeaa aika lailla Dv15/16 komentosillasta. | ||||
|
|
22.01.2024 22:33 | Petri Nummijoki | ||
| Sellaisen käsityksen olen saanut, että höyryveturit pyrittiin siirtämään ajamalla. Jopa aikataulukirjassa on ollut vakituisia veturisiirtojunia. Johtuuko sitten siitä, että lämpimänä oleva höyryveturi vaati joka tapauksessa valvontaa ja kylmänä siirrettäväkin vähintään laakereiden tarkkailua ja voitelua? Oliko muitakin syitä tai vaihtoehtoisesti koko mielikuva väärä? | ||||
|
|
22.01.2024 19:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Ja varmasti vanhempien aikojen kuvioissa vaikuttaa sekin, kun alkujaan Nallet eivät olleet pelkkiä vaihtovetureita, vaan niillä ajettiin junia. Tavarajunia ja jopa matkustajajuniakin. Siinähän ne siirtyivät paikkakunnalta toiselle samaa hyömyä. | ||||
|
|
22.01.2024 19:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl ai, niinpäs onkin. Luulen että ennen vanhaan, joskus 60-, 70- ja 80-luvuilla vetureiden hinailu siirtotarkoituksessa, ei siis vikaantumisen takia, on luultavasti ollut paljon harvinaisempaa kuin myöhempinä aikoina. Ehkäpä Jorma tai muut aikalaiset raottavat hieman tätä...? | ||||
|
|
22.01.2024 19:18 | Petri Nummijoki | ||
| En tarkoittanut varsinaisesti kuvaa https://www.vaunut.org/kuva/84406 vaan sen alla olevaa keskustelua. | ||||
|
|
22.01.2024 19:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On toki. Uudenkaupungin päivystysdeeveri vaihdettiin sähköistyksen valmistumiseen asti päivittäin 3 × Dv12 -tavarajunalla, josta aina yksi erkani sinne päiväksi. Mäntyluodon päivystysdeeveri ajetaan paikalle edelleen päivittäin Porista PAImentolaisjunana. Mutta jos puhutaan Vempuista tai yleisemmin 2000-luvun Rauman vaihtovetureista, menee hinauslomakkeiden täyttelyksi ja allekirjoitteluksi. Toki poikkeuksiakin löytyy, ehkä 2020-luvun puolella hieman aiempaa enemmän; sen suhteen, että Raumallekin on joskus tuotu Deevereitä pelkkänään ajamalla. | ||||
|
|
22.01.2024 19:00 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän niitä ole omin koneinkin ajettu ainakin, jos hyväksytään muukin aikakausi kuin 2000-luku. Tässä on yksi esimerkki: https://www.vaunut.org/kuva/84406. | ||||
|
22.01.2024 18:25 | Riku Outinen | ||
| Koska Kemi käynnistyi ja puuvirrat muuttuivat. | ||||