Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.05.2009 10:35 Kimmo Pyrhönen  
  Kadonnutta kansanperinnettä sekin.
kuva 28.05.2009 10:30 Kimmo Pyrhönen  
  Kuulin, että kun junia repii kahdella deeverillä, on polttoaineen kulutus suurempi kuin ajettaessa kolmella koneella! Vaan eipä tuo juna taida enää kierrellä kuin kahtena päivänä - eikös se tosin mene dieselillä Jämsän tielläkin?
kuva 28.05.2009 09:09 Tapio Muurinen  
  Siihen Sudenpesänvuoren kaakkoispuolelle, kunnanrajaan, minäkin tämän kuvan sijoittaisin https://vaunut.org/kuva/23673
kuva 28.05.2009 09:01 Tapio Muurinen  
  Tässäkin lastattiin puuta 10 vuotta sitten. Puupinot olivat pitkät ja korkeat. Samoihin aikoihin vaihteet uusittiin 54 kiloisiksi, kuten radan muutkin vaihteet ja sillat. Sivuraide on muistaakseni 660 m. Tuolta kaarteesta alkaa yli 3 km nousu, keskikaltevuus 10 promillea.
kuva 28.05.2009 08:38 Teppo Niemi  
  Tässä tapauksessa molemman merkit sijaitsevat samassa pylväässä, mutta esim sähköradalla vihreä liikenteen kilometrimerkki sijaitsee lähimmässä ajojohdinpylväässä, sen sijaan km-merkki, joka ilmaisee tarkan paikan sijaisee km alkukohdalla. Liikenteen kilometrimerkki ´helpottaa kuljettajan havainnointia ja arviointia tilapäisestä nopeusrajoituksesta, josta puuttuvat merkit ja baliisit....
kuva 28.05.2009 08:18 Pasi Utriainen  
  Parina päivänä viime viikolla tämä pasutejuna Kokkolaan lähti Kemiralta deevereiden triplavedolla, jota ei ole aikoihin täälläpäin nähty.
kuva 28.05.2009 08:07 Joona Kärkkäinen  
  kysy kari alppivuorelta
kuva 28.05.2009 01:03 Jouni Hytönen  
  Nyt kun oikein pikaisesti rakentaisi sen kolmion, sillä olisi vielä pari päivää käyttöäkin. :)
kuva 28.05.2009 01:00 Jouni Hytönen  
  Töherrykset seinässä olisivat neuvostoaikana varmastikin oikeuttaneet tekijänsä ilmaiseen menolippuun Vorkutan hiilikaivoksille...
kuva 28.05.2009 00:23 Mikko Heino  
  Äsken tuli pönttöjuna Suurisuolle Kouvolasta päin tripla-deeverivedolla klo.23.15. Sen perään tuli Inginmaalla n.klo 23.35 sekatavarajuna Yksinäisen Suden vetämänä; junassa mm. venäläisiä ja suomalaisia umpitavaravaunuja, betonisia ratapölkkyjä ja tyhjiä vaihteenkuljetus tms. vaunuja. Litteroita en ole muistanut opetella.

Suurisuolla päin siinä juurikin Sudenpesänvuoren kohdalla ei näkynyt radan pohjoispuolelle mitään ratatyöhön viittaavaa, mutta 6-tien ja Inginmaantien siltojen välissä oli tehty uusia ajojohdon tolppia joissa oli sivussa kahden ajojohdon kannattimet. Ja radan korossa olevaa maapatjaa oli tehty leveämmäksi. Meinataanko siihen tehdä kolmas raide työmaan ajaksi vai raiteenvaihtopaikka?
kuva 28.05.2009 00:13 Esko Peranto  
  Omppulogo tehtiin asuntomessuja varten,vuonna miekka ja kirves.Muistaakseni värjättua unikiveä noi logot ja löytyy sillan molemmin puolin.
kuva 27.05.2009 23:41 Juhana Nordlund  
  Deeveriä saanee kesällä 2009 ostettua kaupastakin, ainakin yhden tuotantosarjan verran. Hurun rakennussarjaa on teettänyt joskus Mallijunat Ay, mutta niitäkään ei taida olla enää minkään "kaupan" hyllyllä. Harrastaja Liedes tuotti aikanaan Deeverin rakennussarjoja.
kuva 27.05.2009 22:45 Ari Palin  
  Miksiköhän Rautatievirasto määräsi, että pitää olla kahdet kilvet, uusi ja vanha?
kuva 27.05.2009 22:44 Mikko Heino  
  Vai että se Suurisuon oikaisu on työn alla. Pitää varmaan käydä vilkaisemassa. Onko siinä suon laidalla liian jyrkkä mutka vai laittaako ne sen suon ylityksen muutenkin uuteen uskoon? Kun muistaakseni Sudenpesänvuoren kohdalla on mutka josta epäilen erään Vorgissa olleen höyryvetoisen työjunan kuvan kuvatun.
kuva 27.05.2009 22:44 Ari Palin  
  Vaikka Vantaa onkin saanut nimensä joelta vasta vuonna 1972, on joki aikanaan saanut nimensä siltä hämäläiskylältä. Joten kyllä kylän nimi on vaikuttanut asiaan, vaikkakin satojen vuosien viiveellä. Jos kylä ei olisi ollut Vantaa, ei olisi jokikaan, eikä siten myöskään nykyinen kaupunki. Helsingin maalaiskunnan aikana jossain Piispankylän tienoilla sijaitsi myös kylä nimeltä Vantaa, mutta sekin lienee saanut nimensä joelta. Kun kunta muuttui Vantaan kauppalaksi, kylän nimi poistui kartalta (olisikohan juuri nykyinen Piispankylä?).
kuva 27.05.2009 22:33 Mikko Mäntymäki  
  Järkevämpää olisi vetää juna kolmella veturilla jos ei kahdella pysytä aikataulussa. Toinen ehdotus Haapamäelle kolmioraide, kiertolaiset pääsisivät ilma kääntöä jatkamaan välillä JY-Hpk-Tpet.
kuva 27.05.2009 22:30 Ari Palin  
  Maisemassa ei juuri mitään virolaista näy muuta kuin teksti "Edelaraudtee" veturin kyljessä. Muuten kuva voisi olla Neuvostoliiton ajalta.
kuva 27.05.2009 22:08 Ari Palin  
  Merkki ei oikein taida mahtua ennen katkoskohtaa siten, että olisi pääraiteen ATUn ulkopuolella. Jos se taas laitettaisiin vaihteen etupuolelle radan sivuun, se koskisi myös pääraidetta, koska ei ole olemassa ajokieltomerkkiä poikkeavalle kulkutielle. Todennäköisesti merkillä ei ole ollut tarkoituskaan ilmaista katkoskohtaa vaan yleensäkin ajokieltoa sivuraiteelle. Se on voinut olla tuossa ennen kuin pala kiskosta on poistettu.
kuva 27.05.2009 22:02 Jorma Rauhala  
  Eikä siinä vielä kaikki: ainakin tuo valkopaitamies Teppo on aktiivinen 1:87 skaalan lisäksi myös haasteellisella 1:1 puolella.
kuva 27.05.2009 21:59 Marko Vornanen  
  Jep. Ylemmäisen tasoristeys Iisalmi-Ylivieska radalla. Kilometrillä 556. Olipas tämä helppo :)
kuva 27.05.2009 21:58 Joona Kärkkäinen  
  kuvan kommenttitoleranssinylitettävyys
kuva 27.05.2009 21:56 Juho Salmi  
  Iisalmessa, ylivieskan suuntaan vähäsen matkaa.
kuva 27.05.2009 21:23 Perttu Karttunen  
  :D Overla sijoitus tolla ajokieltomerkillä. Eikös tuon pitäis olla ennenkun tuossa on tuo kohta jossa puuttuu pala kiskosta.
kuva 27.05.2009 21:23 [Tunnus poistettu]  
  Nyt menee Jorkke Rauhaby snadisti mehtään. Martsari on saattanut joillain rahvailla joskus esiintyä puhekielessä Martsarina, mutta kyllä meidän kaikkien Martinlaakson ylioppilaiden kesken ollaan aina mainittu asuinpaikkamme muodossa "Pyhä Martinlaakso". Huopalahti on ollut myös Huopis ja tuo Fastis on jotain niin kivikautista, että ei sitä tällainen Martinlaakson lukion (joka muuten oli tämän päivän lehdissä sijoilla 68...70 valtakunnallisessa lukioiden vertailuissa) ämmän oppilas edes ymmärrä.
kuva 27.05.2009 21:13 [Tunnus poistettu]  
  No siinä on pikkusen sitten pelivaraa sn:n nostoon, jos moisen laittaa vaikka Tekariin. Piisaa varmasti muutamaksi vuodeksi eteenpäin, toisin kuin 2 GB:n keskusmuistilla varustettu Vista-based PC...
kuva 27.05.2009 21:08 [Tunnus poistettu]  
  Tuollahan on viimeisessä vaunussa ovi auki! :)
kuva 27.05.2009 21:06 Timo Koivulehto  
  Täytyy kyllä nostaa hattua näille jätkille, kun jaksavat väsätä näitä pienoismalleja.

Eikai deevereitä ja huruja ihan kaupasta saa ostettua, vai?
kuva 27.05.2009 20:45 Topi Lajunen  
  Ja esim. Sr2:ssa taisi olla 260 km/h asti, EKE:n värkki sekin.
kuva 27.05.2009 20:32 Joona Kärkkäinen  
  On toi nyt vähän eri luokan pyörä ku mun 50 kuutioinen (=mopo) :-D
kuva 27.05.2009 20:09 Johannes Erra  
  Sähkötekniikka ja telit ovat käsittääkseni neuvostososialistisen Tatra-kauden myöhemmissäkin tuotoksissa PCC-lisenssin peruja. Vastaavasti läntisessä Euroopassa Brysselin (1970-luvun lopulta) ja Marseillen (vuodelta 1984) viimeisetkin korkealattiavaunut perustuivat PCC-tekniikkaan, vaikka vuosikymmenten kuluessa kehittelyä olikin tapahtunut paljon. Vielä Berliinistä: 7000-sarja on tyristorisäädöllä toimitettua versiota KT4Dt, 6000-sarja perinteisempää, mutta myöhemmin sisarsarjaa voimallisemmin modernisoitua versiota KT4D. Nivelvaunujen tyyppi on toki GT6 (akseleiden määrän mukaan), ei GT9.
kuva 27.05.2009 20:04 Joona Kärkkäinen  
  Dm12:ssa on muuten mittari 130 km/h asti
kuva 27.05.2009 19:59 Joona Kärkkäinen  
  Se ei kannata, onhan yksi mies jo jarrujen koettelijana haapamäellä.
kuva 27.05.2009 19:26 Heikki Halonen  
  Kuulostaa kyllä hiukan hölmöläisten hommalta. Olisiko Keuruulle ollut ylivoimaista järjestää miehitys hoitamaan tämä yksi kohtaus päivässä nyt rataremontin aikana?
kuva 27.05.2009 19:03 Tuukka Ryyppö  
  Mä asuin Domissa noin vuoteen 2003 asti, "Tuomarila" on mulle vähän outo sana sitä aluetta kuvaamaan.
kuva 27.05.2009 19:00 Tuukka Ryyppö  
  Vielä sen verran, että nämä ovat tosiaan mallia KT4D. D tulee sanasta Deutschland, eli kyseessä on Saksan myyntiversio mallista KT4. Olen ainakin itseni antanut ymmärtää, että KT4 ei olisi teknisesti mitään sukua T-sarjalaisille, eli olisi vähän niinkuin tyhjästä nyhjäisty. No joo, varmasti todellisuudessa edellisen mallin perintöä on siellä sun täällä uudessakin, eiväthän suunnittelijat täysin kaikkea oppimaansa voi unohtaa.
kuva 27.05.2009 18:57 Tuukka Ryyppö  
  Tulivatko nuo viimeisetkin uusina Tšekistä, vai tulivatko jostain käytettyinä?
kuva 27.05.2009 18:47 Marko Vornanen  
  Kiitos Riku!
kuva 27.05.2009 18:40 Riku Outinen  
  "Punertava maa-aines" on pasutetta matkalla Siilinjärveltä Kokkolaan.
kuva 27.05.2009 18:32 Ilari Eskelinen  
  Näitä suunniteltiin reiteille Roma-Campobasso, Roma-Siena, Torino-Ventimiglia Taranto-Reggio C. ja Sardinia.
kuva 27.05.2009 18:29 Jorma Toivonen  
  E626 vetureita valmistettiin v.1927-1939 448kpl 3:na tuotantosarjana, vetureita käytettiin vuoteen 1999 asti. Painoa 84,5 - 97tn, sn 95km/h. Virran tarpeena 3000V tasavirtaa.
kuva 27.05.2009 18:26 Jorma Toivonen  
  Tämä muistuttaisi kovin E431-sarjaa. Vuonna 1922 näitä valmistettiin 37kpl Piemonten ja Ligurian maakuntien raiteistoille, 3,6kV:n 16 2/3Hz:n virralle. Painoa 91tn, sn 100km/h, teho 2000kW. Veturisarjaa käytettiin aina vuoteen 1976 asti.
kuva 27.05.2009 18:22 Jorma Toivonen  
  D.341-sarjan sähköisellä voimansiirrolla varustettu II-sarjan veturi. Näitä valmistettiin vuosina 1957-1963 105kpl. Nopeus 110km/h, paino 67tn, moottorina FIAT 2312S.F. V12 1320hv tai Breda-Paxman 12YLX V12 1400hv. (Vaihtoehtona voi olla muukin sarja).
kuva 27.05.2009 17:49 Jouni Hytönen  
  Korjaan, Viroon onkin toimitettu numerot 7458 ja 7459 niinkin myöhään kuin vuonna 2001.
kuva 27.05.2009 17:07 Juhana Konttinen  
  Keuruun vaihteet eivät ole kauko-ohjaajan hallittavissa (sähkökääntöiset), joten ilman miehitystä sitä ei voi käyttää kohtauksiin. 26.5. 4334 lähti Jyväskylästä puolisen tuntia myöhässä. Dv12-pari ei vain riitä näin isojen junien vetämiseen aikatauluviivan mukaisesti, joten siitä sitten vielä lisämyöhästyminen. Taajis sai (jälleen kerran) siis odotella Haapamäellä. Sama kuvio on toistunut lähes joka päivä toukokuussa. Traktorikuormalla on kiire laivaan, joten tavarajuna on prioriteettilistalla kärjessä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Jy-Hpk-Tpe junia piti ajaa kolme kappaletta, jotta tonnit pysyvät aisoissa ja aikataulu pitäisi. Käytännössä onkin ajettu "ylisuuria" junia kaksi kappaletta ja vielä enimmäkseen 2xDv12-vetovoimalla.
kuva 27.05.2009 17:04 Jouni Hytönen  
  Nyt en satavarmaksi muista suuntaan enkä toiseen, onko Keuruulla edes sähkökääntöisiä vaihteita.
kuva 27.05.2009 16:47  
  Eilen tuo juna näkyi jättäneen H 450:tä Haapamäellä melkein tunnin myöhään - mikähän mahtaa olla syynä, ettei Keuruulla kohtauteta näitä junia, vaikka rahti sivulle mahtuisikin?
kuva 27.05.2009 16:26 Kimmo Pyrhönen  
  Tässäpä tyylikäs kuva! Joku on sitten väittänyt, ettei rautateillä ole mäkiä...
kuva 27.05.2009 16:23 Kimmo Pyrhönen  
  Samainen juna oli eilenkin (26.5.) myöhässä ja ohitti Kangasalan kutakuinkin T 4336:n taulun mukaisesti. Mikähän silloin oli syy? Mukana näytti olevan vaunuryhmä kiskoilla lastattuna.
kuva 27.05.2009 16:13 Jouni Hytönen  
  Pelkästään Neuvostoliittoon näitä rakennettiin noin 7500 kpl. Tämä lienee 7459 eli aivan uusimpia vuodelta 1992. Tilattu neuvostoaikana, mutta toimitettu jo sitten itsenäiseen Viroon.
kuva 27.05.2009 16:12 Joona Kärkkäinen  
  nämä vaunut ovat itseasiassa täysin museaalisten arvojen vastaisia typerine sisustuksineen ja väreineen PISTE.
kuva 27.05.2009 16:10 Joona Kärkkäinen  
  tämän vuoro 7:ttä kertaa tänään