|
|
28.05.2009 10:35 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kadonnutta kansanperinnettä sekin. | ||||
|
|
28.05.2009 10:30 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kuulin, että kun junia repii kahdella deeverillä, on polttoaineen kulutus suurempi kuin ajettaessa kolmella koneella! Vaan eipä tuo juna taida enää kierrellä kuin kahtena päivänä - eikös se tosin mene dieselillä Jämsän tielläkin? | ||||
|
|
28.05.2009 09:09 | Tapio Muurinen | ||
| Siihen Sudenpesänvuoren kaakkoispuolelle, kunnanrajaan, minäkin tämän kuvan sijoittaisin https://vaunut.org/kuva/23673 | ||||
|
|
28.05.2009 09:01 | Tapio Muurinen | ||
| Tässäkin lastattiin puuta 10 vuotta sitten. Puupinot olivat pitkät ja korkeat. Samoihin aikoihin vaihteet uusittiin 54 kiloisiksi, kuten radan muutkin vaihteet ja sillat. Sivuraide on muistaakseni 660 m. Tuolta kaarteesta alkaa yli 3 km nousu, keskikaltevuus 10 promillea. | ||||
|
|
28.05.2009 08:38 | Teppo Niemi | ||
| Tässä tapauksessa molemman merkit sijaitsevat samassa pylväässä, mutta esim sähköradalla vihreä liikenteen kilometrimerkki sijaitsee lähimmässä ajojohdinpylväässä, sen sijaan km-merkki, joka ilmaisee tarkan paikan sijaisee km alkukohdalla. Liikenteen kilometrimerkki ´helpottaa kuljettajan havainnointia ja arviointia tilapäisestä nopeusrajoituksesta, josta puuttuvat merkit ja baliisit.... | ||||
|
|
28.05.2009 08:18 | Pasi Utriainen | ||
| Parina päivänä viime viikolla tämä pasutejuna Kokkolaan lähti Kemiralta deevereiden triplavedolla, jota ei ole aikoihin täälläpäin nähty. | ||||
|
|
28.05.2009 08:07 | Joona Kärkkäinen | ||
| kysy kari alppivuorelta | ||||
|
|
28.05.2009 01:03 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt kun oikein pikaisesti rakentaisi sen kolmion, sillä olisi vielä pari päivää käyttöäkin. :) | ||||
|
|
28.05.2009 01:00 | Jouni Hytönen | ||
| Töherrykset seinässä olisivat neuvostoaikana varmastikin oikeuttaneet tekijänsä ilmaiseen menolippuun Vorkutan hiilikaivoksille... | ||||
|
|
28.05.2009 00:23 | Mikko Heino | ||
| Äsken tuli pönttöjuna Suurisuolle Kouvolasta päin tripla-deeverivedolla klo.23.15. Sen perään tuli Inginmaalla n.klo 23.35 sekatavarajuna Yksinäisen Suden vetämänä; junassa mm. venäläisiä ja suomalaisia umpitavaravaunuja, betonisia ratapölkkyjä ja tyhjiä vaihteenkuljetus tms. vaunuja. Litteroita en ole muistanut opetella. Suurisuolla päin siinä juurikin Sudenpesänvuoren kohdalla ei näkynyt radan pohjoispuolelle mitään ratatyöhön viittaavaa, mutta 6-tien ja Inginmaantien siltojen välissä oli tehty uusia ajojohdon tolppia joissa oli sivussa kahden ajojohdon kannattimet. Ja radan korossa olevaa maapatjaa oli tehty leveämmäksi. Meinataanko siihen tehdä kolmas raide työmaan ajaksi vai raiteenvaihtopaikka? |
||||
|
|
28.05.2009 00:13 | Esko Peranto | ||
| Omppulogo tehtiin asuntomessuja varten,vuonna miekka ja kirves.Muistaakseni värjättua unikiveä noi logot ja löytyy sillan molemmin puolin. | ||||
|
|
27.05.2009 23:41 | Juhana Nordlund | ||
| Deeveriä saanee kesällä 2009 ostettua kaupastakin, ainakin yhden tuotantosarjan verran. Hurun rakennussarjaa on teettänyt joskus Mallijunat Ay, mutta niitäkään ei taida olla enää minkään "kaupan" hyllyllä. Harrastaja Liedes tuotti aikanaan Deeverin rakennussarjoja. | ||||
|
|
27.05.2009 22:45 | Ari Palin | ||
| Miksiköhän Rautatievirasto määräsi, että pitää olla kahdet kilvet, uusi ja vanha? | ||||
|
|
27.05.2009 22:44 | Mikko Heino | ||
| Vai että se Suurisuon oikaisu on työn alla. Pitää varmaan käydä vilkaisemassa. Onko siinä suon laidalla liian jyrkkä mutka vai laittaako ne sen suon ylityksen muutenkin uuteen uskoon? Kun muistaakseni Sudenpesänvuoren kohdalla on mutka josta epäilen erään Vorgissa olleen höyryvetoisen työjunan kuvan kuvatun. | ||||
|
|
27.05.2009 22:44 | Ari Palin | ||
| Vaikka Vantaa onkin saanut nimensä joelta vasta vuonna 1972, on joki aikanaan saanut nimensä siltä hämäläiskylältä. Joten kyllä kylän nimi on vaikuttanut asiaan, vaikkakin satojen vuosien viiveellä. Jos kylä ei olisi ollut Vantaa, ei olisi jokikaan, eikä siten myöskään nykyinen kaupunki. Helsingin maalaiskunnan aikana jossain Piispankylän tienoilla sijaitsi myös kylä nimeltä Vantaa, mutta sekin lienee saanut nimensä joelta. Kun kunta muuttui Vantaan kauppalaksi, kylän nimi poistui kartalta (olisikohan juuri nykyinen Piispankylä?). | ||||
|
|
27.05.2009 22:33 | Mikko Mäntymäki | ||
| Järkevämpää olisi vetää juna kolmella veturilla jos ei kahdella pysytä aikataulussa. Toinen ehdotus Haapamäelle kolmioraide, kiertolaiset pääsisivät ilma kääntöä jatkamaan välillä JY-Hpk-Tpet. | ||||
|
|
27.05.2009 22:30 | Ari Palin | ||
| Maisemassa ei juuri mitään virolaista näy muuta kuin teksti "Edelaraudtee" veturin kyljessä. Muuten kuva voisi olla Neuvostoliiton ajalta. | ||||
|
|
27.05.2009 22:08 | Ari Palin | ||
| Merkki ei oikein taida mahtua ennen katkoskohtaa siten, että olisi pääraiteen ATUn ulkopuolella. Jos se taas laitettaisiin vaihteen etupuolelle radan sivuun, se koskisi myös pääraidetta, koska ei ole olemassa ajokieltomerkkiä poikkeavalle kulkutielle. Todennäköisesti merkillä ei ole ollut tarkoituskaan ilmaista katkoskohtaa vaan yleensäkin ajokieltoa sivuraiteelle. Se on voinut olla tuossa ennen kuin pala kiskosta on poistettu. | ||||
|
|
27.05.2009 22:02 | Jorma Rauhala | ||
| Eikä siinä vielä kaikki: ainakin tuo valkopaitamies Teppo on aktiivinen 1:87 skaalan lisäksi myös haasteellisella 1:1 puolella. | ||||
|
|
27.05.2009 21:59 | Marko Vornanen | ||
| Jep. Ylemmäisen tasoristeys Iisalmi-Ylivieska radalla. Kilometrillä 556. Olipas tämä helppo :) | ||||
|
|
27.05.2009 21:58 | Joona Kärkkäinen | ||
| kuvan kommenttitoleranssinylitettävyys | ||||
|
|
27.05.2009 21:56 | Juho Salmi | ||
| Iisalmessa, ylivieskan suuntaan vähäsen matkaa. | ||||
|
|
27.05.2009 21:23 | Perttu Karttunen | ||
| :D Overla sijoitus tolla ajokieltomerkillä. Eikös tuon pitäis olla ennenkun tuossa on tuo kohta jossa puuttuu pala kiskosta. | ||||
|
|
27.05.2009 21:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nyt menee Jorkke Rauhaby snadisti mehtään. Martsari on saattanut joillain rahvailla joskus esiintyä puhekielessä Martsarina, mutta kyllä meidän kaikkien Martinlaakson ylioppilaiden kesken ollaan aina mainittu asuinpaikkamme muodossa "Pyhä Martinlaakso". Huopalahti on ollut myös Huopis ja tuo Fastis on jotain niin kivikautista, että ei sitä tällainen Martinlaakson lukion (joka muuten oli tämän päivän lehdissä sijoilla 68...70 valtakunnallisessa lukioiden vertailuissa) ämmän oppilas edes ymmärrä. | ||||
|
|
27.05.2009 21:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| No siinä on pikkusen sitten pelivaraa sn:n nostoon, jos moisen laittaa vaikka Tekariin. Piisaa varmasti muutamaksi vuodeksi eteenpäin, toisin kuin 2 GB:n keskusmuistilla varustettu Vista-based PC... | ||||
|
|
27.05.2009 21:08 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuollahan on viimeisessä vaunussa ovi auki! :) | ||||
|
|
27.05.2009 21:06 | Timo Koivulehto | ||
| Täytyy kyllä nostaa hattua näille jätkille, kun jaksavat väsätä näitä pienoismalleja. Eikai deevereitä ja huruja ihan kaupasta saa ostettua, vai? |
||||
|
|
27.05.2009 20:45 | Topi Lajunen | ||
| Ja esim. Sr2:ssa taisi olla 260 km/h asti, EKE:n värkki sekin. | ||||
|
|
27.05.2009 20:32 | Joona Kärkkäinen | ||
| On toi nyt vähän eri luokan pyörä ku mun 50 kuutioinen (=mopo) :-D | ||||
|
|
27.05.2009 20:09 | Johannes Erra | ||
| Sähkötekniikka ja telit ovat käsittääkseni neuvostososialistisen Tatra-kauden myöhemmissäkin tuotoksissa PCC-lisenssin peruja. Vastaavasti läntisessä Euroopassa Brysselin (1970-luvun lopulta) ja Marseillen (vuodelta 1984) viimeisetkin korkealattiavaunut perustuivat PCC-tekniikkaan, vaikka vuosikymmenten kuluessa kehittelyä olikin tapahtunut paljon. Vielä Berliinistä: 7000-sarja on tyristorisäädöllä toimitettua versiota KT4Dt, 6000-sarja perinteisempää, mutta myöhemmin sisarsarjaa voimallisemmin modernisoitua versiota KT4D. Nivelvaunujen tyyppi on toki GT6 (akseleiden määrän mukaan), ei GT9. | ||||
|
|
27.05.2009 20:04 | Joona Kärkkäinen | ||
| Dm12:ssa on muuten mittari 130 km/h asti | ||||
|
|
27.05.2009 19:59 | Joona Kärkkäinen | ||
| Se ei kannata, onhan yksi mies jo jarrujen koettelijana haapamäellä. | ||||
|
|
27.05.2009 19:26 | Heikki Halonen | ||
| Kuulostaa kyllä hiukan hölmöläisten hommalta. Olisiko Keuruulle ollut ylivoimaista järjestää miehitys hoitamaan tämä yksi kohtaus päivässä nyt rataremontin aikana? | ||||
|
|
27.05.2009 19:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä asuin Domissa noin vuoteen 2003 asti, "Tuomarila" on mulle vähän outo sana sitä aluetta kuvaamaan. | ||||
|
|
27.05.2009 19:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vielä sen verran, että nämä ovat tosiaan mallia KT4D. D tulee sanasta Deutschland, eli kyseessä on Saksan myyntiversio mallista KT4. Olen ainakin itseni antanut ymmärtää, että KT4 ei olisi teknisesti mitään sukua T-sarjalaisille, eli olisi vähän niinkuin tyhjästä nyhjäisty. No joo, varmasti todellisuudessa edellisen mallin perintöä on siellä sun täällä uudessakin, eiväthän suunnittelijat täysin kaikkea oppimaansa voi unohtaa. | ||||
|
|
27.05.2009 18:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tulivatko nuo viimeisetkin uusina Tšekistä, vai tulivatko jostain käytettyinä? | ||||
|
|
27.05.2009 18:47 | Marko Vornanen | ||
| Kiitos Riku! | ||||
|
|
27.05.2009 18:40 | Riku Outinen | ||
| "Punertava maa-aines" on pasutetta matkalla Siilinjärveltä Kokkolaan. | ||||
|
|
27.05.2009 18:32 | Ilari Eskelinen | ||
| Näitä suunniteltiin reiteille Roma-Campobasso, Roma-Siena, Torino-Ventimiglia Taranto-Reggio C. ja Sardinia. | ||||
|
|
27.05.2009 18:29 | Jorma Toivonen | ||
| E626 vetureita valmistettiin v.1927-1939 448kpl 3:na tuotantosarjana, vetureita käytettiin vuoteen 1999 asti. Painoa 84,5 - 97tn, sn 95km/h. Virran tarpeena 3000V tasavirtaa. | ||||
|
|
27.05.2009 18:26 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä muistuttaisi kovin E431-sarjaa. Vuonna 1922 näitä valmistettiin 37kpl Piemonten ja Ligurian maakuntien raiteistoille, 3,6kV:n 16 2/3Hz:n virralle. Painoa 91tn, sn 100km/h, teho 2000kW. Veturisarjaa käytettiin aina vuoteen 1976 asti. | ||||
|
|
27.05.2009 18:22 | Jorma Toivonen | ||
| D.341-sarjan sähköisellä voimansiirrolla varustettu II-sarjan veturi. Näitä valmistettiin vuosina 1957-1963 105kpl. Nopeus 110km/h, paino 67tn, moottorina FIAT 2312S.F. V12 1320hv tai Breda-Paxman 12YLX V12 1400hv. (Vaihtoehtona voi olla muukin sarja). | ||||
|
|
27.05.2009 17:49 | Jouni Hytönen | ||
| Korjaan, Viroon onkin toimitettu numerot 7458 ja 7459 niinkin myöhään kuin vuonna 2001. | ||||
|
|
27.05.2009 17:07 | Juhana Konttinen | ||
| Keuruun vaihteet eivät ole kauko-ohjaajan hallittavissa (sähkökääntöiset), joten ilman miehitystä sitä ei voi käyttää kohtauksiin. 26.5. 4334 lähti Jyväskylästä puolisen tuntia myöhässä. Dv12-pari ei vain riitä näin isojen junien vetämiseen aikatauluviivan mukaisesti, joten siitä sitten vielä lisämyöhästyminen. Taajis sai (jälleen kerran) siis odotella Haapamäellä. Sama kuvio on toistunut lähes joka päivä toukokuussa. Traktorikuormalla on kiire laivaan, joten tavarajuna on prioriteettilistalla kärjessä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Jy-Hpk-Tpe junia piti ajaa kolme kappaletta, jotta tonnit pysyvät aisoissa ja aikataulu pitäisi. Käytännössä onkin ajettu "ylisuuria" junia kaksi kappaletta ja vielä enimmäkseen 2xDv12-vetovoimalla. | ||||
|
|
27.05.2009 17:04 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt en satavarmaksi muista suuntaan enkä toiseen, onko Keuruulla edes sähkökääntöisiä vaihteita. | ||||
|
|
27.05.2009 16:47 | |||
| Eilen tuo juna näkyi jättäneen H 450:tä Haapamäellä melkein tunnin myöhään - mikähän mahtaa olla syynä, ettei Keuruulla kohtauteta näitä junia, vaikka rahti sivulle mahtuisikin? | ||||
|
|
27.05.2009 16:26 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tässäpä tyylikäs kuva! Joku on sitten väittänyt, ettei rautateillä ole mäkiä... | ||||
|
|
27.05.2009 16:23 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Samainen juna oli eilenkin (26.5.) myöhässä ja ohitti Kangasalan kutakuinkin T 4336:n taulun mukaisesti. Mikähän silloin oli syy? Mukana näytti olevan vaunuryhmä kiskoilla lastattuna. | ||||
|
|
27.05.2009 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Pelkästään Neuvostoliittoon näitä rakennettiin noin 7500 kpl. Tämä lienee 7459 eli aivan uusimpia vuodelta 1992. Tilattu neuvostoaikana, mutta toimitettu jo sitten itsenäiseen Viroon. | ||||
|
|
27.05.2009 16:12 | Joona Kärkkäinen | ||
| nämä vaunut ovat itseasiassa täysin museaalisten arvojen vastaisia typerine sisustuksineen ja väreineen PISTE. | ||||
|
|
27.05.2009 16:10 | Joona Kärkkäinen | ||
| tämän vuoro 7:ttä kertaa tänään | ||||