|
|
27.05.2009 15:16 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tuskin, ei olis kannattanu (ei kannata) | ||||
|
|
27.05.2009 14:23 | Tapani Kunnas | ||
| Jotain löytyy ainakin italiaksi, mutta ei kielitaito riitä tulkitsemaan suomeksi kuin kuvat tästä :) http://www.ildeposito.net/documenti/ale1gen.htm |
||||
|
|
27.05.2009 14:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hirveä töhry! | ||||
|
|
27.05.2009 14:19 | Tapani Kunnas | ||
| Jos tämä olisi kehitelty loppuun asti, niin olisiko tästä tullut VR:n Dm12? | ||||
|
|
27.05.2009 13:42 | Markku Pesonen | ||
| Tämä lienee kolmivaihevirralla toimiva veturi. Vaihteissa olevista lyhyistä katkoksista selvitään käyttämällä veturin molempien päiden virroittimia. Tarkemmin en kyseisten vaihteiden ajojohdinjärjestelyjä tunne. | ||||
|
|
27.05.2009 12:06 | Jorma Toivonen | ||
| Oikeassa olet Ilari, korjailin kuvatekstiä oikeammaksi. | ||||
|
|
27.05.2009 11:50 | Oskari Kvist | ||
| Näyttäs vähän ÖBB:n krokotiililtä. En muista vaan sen sähköveturin oikeaa nimeä. | ||||
|
|
27.05.2009 11:35 | Ilari Eskelinen | ||
| Käsittääkseni tämä ATR 410 on valmistunut 1997-1998 ja siirretty museoon vuonna 2004. Huippunopeus 160 km/h. | ||||
|
|
27.05.2009 11:24 | Jorma Toivonen | ||
| Tietoa museosta osoitteessa http://www.museoferroviariopiemontese.com/default.asp | ||||
|
|
27.05.2009 10:32 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä näkyvät Tatrat näyttäisivät äkkisilmäyksellä olevan tyyppiä KT4(D). Jorman tarkoittamat useanlaiset T-sarjojen vaunut olisivat paljon pyöreämpiä ulkonäöltään, ollen siltäkin osin sukua PCC:lle. | ||||
|
Kuvasarja: Sukevan Keskusvankilan tiilitehtaan saviradan kalustoa |
27.05.2009 10:31 | Ilari Eskelinen | ||
| Vanhempi veturi oli avomalli ja uudempi katetulla ohjaamolla varustettu. | ||||
|
|
27.05.2009 09:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aika jännä ratkaisu. Onko ainutlaatuinen? | ||||
|
|
26.05.2009 21:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| "Pahajoki on runsaat 30 kilometriä pitkä joki Nuuskakairassa Suomen Lapissa. Se saa alkunsa Enontekiön Ounastunturin puroista ja laskee hyvin jyrkästi lounaaseen Muonion Könkäsenjärven ja parin muun järven kautta Yli-Muonion kylän kautta Muonionjokeen ja sitä kautta Perämereen." (Wikipedia) | ||||
|
|
26.05.2009 21:43 | Jaro Myllynen | ||
| Onhan Tuosta radasta ainakin toistaiseksi jäljellä ainakin pari pätkää: Kaupptorilla ja Kauppahallin vieressä. Sekä ilmeisesti vielä Katajanokalla Laukkasaaren kadulla. | ||||
|
|
26.05.2009 21:14 | Jorma Rauhala | ||
| Tatroja on erilaisia tyyppejä aivan pilvinpimein, sillä tuon 1930-luvun jenkkisporan (PCC) lisenssit myönnettiin tsekkoslovakialaiselle valmistajalle 1947. Ensimmäiset protovaunut valmistuivat Prahaan 1951. Listaa Tatrojen tyypeistä yms.: http://www.tatrabahn.de/ | ||||
|
|
26.05.2009 21:04 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kuvan rataosuus on Toijala-Turku, mutta vastaus kysymykseen: 1977. | ||||
|
|
26.05.2009 20:46 | Simo Haavisto | ||
| Miten myöhään Riihimäki-Lahti rata on sähköistetty??? Kun eikös Kouvolasta Kotkaan ole ollut Samiliikennettä jo paljon ennen tätä ajankohtaa? | ||||
|
|
26.05.2009 20:40 | Ari Lindroos | ||
| Onko tuolla yleis-itä-eurooppalaisella Tatralla muuten jotain mallinimikettä? Kuinka montaa erityyppistä Tatraa ylipäätänsä liikenteestä itä-Euroopassa vielä löytää? |
||||
|
|
26.05.2009 20:28 | Juhana Nordlund | ||
| Ylempänä mainittu Ljabrun rata näkyy tässä: http://tinyurl.com/r2yxpd | ||||
|
|
26.05.2009 20:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mikko, minulta löytyy Youtubesta muutama Joensuun seudulla kuvattu videonpätkä Valakoilla varustettuna: http://www.youtube.com/watch?v=zAhrdWdYkFI http://www.youtube.com/watch?v=zqvtiJRoIZY&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=7imdc5F7e2M http://www.youtube.com/watch?v=rgdYrweGhp0 | ||||
|
|
26.05.2009 19:57 | Joni Lahti | ||
| Kitos Eljas linkistä! - Kartta vastaa Helmen piirrosta vuodelta 1939. - Sanotussa kirjassa on sivuilla 152 ja 153 suunnitelmia kapearaiteisen järjestelmän uusista linjoista. Mielenkiintoinen oli ajatus rakentaa rata Valgasta Tõrvan kautta Abjaan, joilloin olisi vältetty ajamasta vieraan valtion alueella matkalla Valgasta Mõisakülaan. Tällainen oikaisuhan saatiin aikaisksi linjalla Valga-Koikküla, mutta tuo toinen suunta ja moni muu jäi haaveiksi, kun isot pojat sytyttivät Euroopan tuleen. | ||||
|
|
26.05.2009 19:50 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös Nymanin aikaan Tuomarilaa enää ole kutsuttu Domiksi? Huopalahden sanoisin myös Hupikaksi ja Martinlaakso on tietysti Martsari. Hiekkaharju on tuttuna myös Sandis. Olikos vielä niin, että Puistola oli aikoinaan Fastis, johtuen asemakylän alkuperäisestä ruotsinkielisestä nimestä Fastböle - ei siis mikään Barakstad/Parkstad. | ||||
|
|
26.05.2009 19:29 | Tauno Hermola | ||
| Itse asiassa tuolla on jo valmiina muutama kaavio eri vuosilta: http://jpl.yi.org/taulut/index.php?id=183 http://jpl.yi.org/taulut/index.php?id=70 http://jpl.yi.org/taulut/index.php?id=413 |
||||
|
|
26.05.2009 19:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Sisäänkäynti vain matkatavaroiden kanssa". Mielenkiintoinen järjestely. | ||||
|
|
26.05.2009 18:41 | Jarno Piltti | ||
| Meinataankohan tästä radasta jättää mitään jämiä muistomerkiksi tuleville polville? Vai edustaako Katajanokan vesiviskuri satamarautatiekulttuuria verkoston koko laajuuden puolesta? | ||||
|
|
26.05.2009 18:37 | Jarno Piltti | ||
| Kyllähän se on, tuo työväenliikkeen linnake. | ||||
|
|
26.05.2009 17:43 | Simo Haavisto | ||
| Nämä ovat mainiot vaunut, näitä soisi käytettävän muuallakin maassamme lähiliikennekäytössä. Tosin lämmitysjärjestelmä taitaa olla yhteensopimaton kömykoneitten kanssa, siitä miinusta suunnittelupuolelle. | ||||
|
|
26.05.2009 17:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Njoo, eli Pekka osui vähiten kauas. Saksalaisesta ratikkaradasta kyse, alue ei kuitenkaan kaakkois-Saksa, vaan liittovaltion pääkaupunki Berliini. Kuvassa kulkeva linja on M6, joka yhdistää toisiinsa Hellersdorfin, Marzahnin ja keskustan. Kuva on otettu Dingelstädter Straße -pysäkiltä. Kuva on rajattu näyttämään metsältä, mutta itse asiassa oikealla puolella vieressä kulkee kehä III -tasoinen Landsberger Allee ja vasemmalla puolellakaan ei kovin kauas puut riitä. Koordinaattien avulla saa kuka tahansa vaikka kuukkelikartoista käydä katsomassa, miltä alue näyttää :) | ||||
|
|
26.05.2009 17:21 | Perttu Karttunen | ||
| Ei satu olemaan kun ei satu omistamaan kunnollista videokameraa (vielä) | ||||
|
|
26.05.2009 17:03 | Simo Haavisto | ||
| Tämä kuvahan on vallan söpö! | ||||
|
|
26.05.2009 16:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei sillä Karttusella mahtaisi olla videopätkää näistä Itä-Suomen suunnan Valkoista? Olis ihan mielenkiintoista katsoa näiden arkea sillä suunnalla. | ||||
|
|
26.05.2009 16:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oi mikä idylli! Tekee mieli matkustaa Suomea ihmettelemään :) | ||||
|
|
26.05.2009 15:26 | Topi Lajunen | ||
| Merkin kohdalla on baliisi, joka kertoo JKV:lle tulevasta nopeusrajoituksesta. | ||||
|
|
26.05.2009 15:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joko kiskot ovat päässee "vähän" mutkistumaan ja kiertymään tai maasta kohoava lämpö tekee temppujaan. Mikä merkitys on edustalla näkyvällä kyltillä? | ||||
|
|
26.05.2009 15:01 | Tauno Hermola | ||
| Kun itse olin tuukanikäinen ;), ei ollut Interrailia, mutta oli edullisia Pohjoismaisia kiertomatkalippuja; niillä tuli Norja parina kesänä kierrettyä aika tarkkaan Ruotsin rajalta ja Narvikista Kristiansandiin (Stavangerissa en ole käynyt). Noilla lipuilla oli kiinteät matkareitit, joihin saattoi sisältyä myös bussi- (esim. Fauske - Narvik) ja laivamatkoja. | ||||
|
|
26.05.2009 14:50 | Eljas Pölhö | ||
| Tämmöisen linkin takaa löytyy mahdollisuus kopioida pdf-muotoinen Eestin rautatiekartta, mihin on merkitty kapearaiteiset teollisuusradat ja vasemmassa alakulmassa Tallinnan seudun leveäraiteisten haarojen suuntia. Se on niin luotettava että..., siis itse piirretty. Suomen Rautatiemuseon kirjakaupasta voi kysellä kirjaa, mistä selviää veturiluettelot ym tiedot numeroiduista kohteista. http://homepage.mac.com/eljaspolho/FileSharing4.html | ||||
|
|
26.05.2009 13:56 | Joni Lahti | ||
| Heitän ЧМЗ3 -veturin teknisen datan käännettynä vapaasti viron kielisestä lähteestä - Mitat: Pituus 17 200 mm, leveys 3100 mm, korkeus 3750 mm, telien kiertoakselien etäisyys 8660 mm, uloimpien akseleiden etäisyys 12 600 mm, pyörän halkaisija 1050 mm. - Dieselmoottori: nelitahtinen turbodiesel Mark K6S310DR, silinterijärjestys R6, teho 993 kW / 1330 hv (750 p/m), kierroslukualue 350-850 p/min. - Välitys: dieselsähköinen tasavirtasysteemi, päägeneraattori TD208B, vetomottorit TE006B (6 kpl), akselijärjestys Co-Co – Paino 123 t - Suurin nopeus 95 km/h - Suurin jatkuva vetovoima 308 kN – Pienin kaarresäde 80 m - Polttoainemäärä 6000 l. | ||||
|
|
26.05.2009 13:43 | Tauno Hermola | ||
| Voisihan tuon skannata jostain vanhasta lähiliikenteen taskuaikataulusta..., en siis luvannut, mutta noin periaatteessa ;) | ||||
|
|
26.05.2009 13:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Rantarata (aliakset suluissa): Helsinki (Stadi), Pasila, Ilmala, Huopalahti (Huopis), Valimo, Pitäjänmäki (Pitsku), Mäkkylä, Leppävaara (Lepuski), Kilo (Gramma), Kera, Kauniainen (Grani), Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Pelto, Kauklahti (Kökkeli), Mankki, Luoma, Masala, Jorvas, Tolsa, Kirkkonummi. Martsarinrata: Helsinki (Stadi), Pasila, Ilmala, Huopalahti (Huopis), Pohjois-Haaga, Kannelmäki (Kanzu), Malminkartano (Malzu), Myyrmäki (Myrzi), Louhela (Louski), Martinlaakso (Pyhä Martinlaakso). Päärata: Helsinki (Stadi), Pasila, Käpylä, Oulunkylä (Ogeli), Pukinmäki (Puksu), Malmi, Tapanila (Mosa), Puistola, Tikkurila (Tiksi), Hiekkaharju (Hiekkis), Koivukylä, Rekola, Korso, Savio, Kerava (Kertsu), Kytömää, Ristinummi, Kyrölä, Järvenpää (Jäge), Saunakallio, Purola, Nuppulinna (Nubis), Huikko, Jokela, Takoja, Palopuro, Hyvinkää, Monni, Riihimäki (Riksu). | ||||
|
|
26.05.2009 13:40 | Joni Lahti | ||
| Tallinna oli ennen todellinen rautateiden kaupunki. Ratoja oli kolmessa kategoriassa: leveäraiteiset (1524/1520 mm), kapearaiteiset (750 mm) sekä Pietari Suuren merilinnoituksen rataverkko (750 mm). Kuvassa asia näkyy hyvin https://vaunut.org/kuva/36035 Tosin kuvasta näyttäisi siltä, että Balti jaamalta Kopliin ja satamaan menevät radat olisivat olleet 750 mm. Sama kuvaus löytyy Mehis Helmen kirjasta Eesti kitsarööpmelised raudteed ja siinä lännestä tuleva satamarata samoin kuin yhteys Kalamajan ympäri olisivat olleet jo tsaarin aikana leveäraiteisia. Luulen, että Helmen piirros on oikea. Tietääkö kukaan? - Vuonna 1937 julkaistussa karttakuvassa satamarata on kolmioradan jälkeen haarautunut kolmeksi, josta yksi haara meni yli Põhja puiesteen yli ennen mutkaa teollisuustontille, toinen saman tien yli Puhk ja Pojad suurveski -myllylle sekä kolmas haara kääntyi urheilukentän ja Põhja puisteen väliin ja jatkoi siitä kaupungin sähkölaitoksen ohi satamaan nykyisen raitiovaunulinjan suuntaisesti. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/13791 vuodelta 1973 raitiovaunu on sähkölaitoksen pysäkillä. Oletan, että satamarata on kulkenut näillä main. Milloin tämä yhteys sitten purettiin urheilukentän tasolle, en tiedä. Mutta sitä rataa kuvassa tässäkin näkyy. Luulen, että runsasta pistoraiteiden verkkoa käytettiin kalustovarastona yms. tarkoitukseen myöhemmin ainakin neuvostoaikana. - Sataman matkustajaliikennehän kulki kapearaiteisena pääosin itäkautta sotaväen hautausmaan läpi nykyisen linja-autoaseman editse, kaupungin teurastamon ohi stadionille ja sitten satamaan. |
||||
|
|
26.05.2009 13:37 | Olli Aalto | ||
| 300mm. | ||||
|
|
26.05.2009 13:06 | Topi Lajunen | ||
| Kukas näppärä listaisi kaavion asemat, kuvasta ei aivan kaikkia erota. | ||||
|
|
26.05.2009 12:11 | Perttu Karttunen | ||
| Mutta siis hetkinen, tuohan onkin raiteensulu opastelevy, otetaanpas se silmä käten ja katsotaan tarkemmin, onhan tuossa todellakin värit väärinpäin :D | ||||
|
|
26.05.2009 12:10 | Perttu Karttunen | ||
| Kappas, kyllähän tuossa selkeästi on nyt moka tapahtunut, täällähän tuo on justiinsa oikeinpäin eli keltainen "puoli" on näkyvissä silloin kun vaihde on käännetty sivulle ja tuo valkea kun vaihde on suoralle raiteelle. | ||||
|
|
26.05.2009 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Nyt taidetaan kyllä panna sellaisia asioita RVI:n piikkiin, joihin RVI ei ole syylliinen. Raidesulun opastehan löytyy: http://www.finlex.fi/data/normit/32340-RVI_480_412_2008.pdf. Onkohan kilven tilaajalla käynyt lipsahdus, vai mistä nämä, myös muuallakin havaitut 'negatiivi'merkit johtuvat. Eikös Oikoradallakin sen rakentamisaikana tavttu seis-levy, jossa värit olivat ristissä. Ja RHK tietenkin maksaa merkkisulkeiset.... | ||||
|
|
26.05.2009 10:53 | Antti Havukainen | ||
| Rakentamisen pitäisi alkaa jo tänä kesänä. Ei tosin radan rakentamisella vaan tuohon aseman länsipuolelle tulevan liityntäparkin rakentamisen muodossa. | ||||
|
|
26.05.2009 08:13 | Tapani Kunnas | ||
| Liian pitkiä pätkiä säilyäkseen: optimipituushan on puoli metriä. Lyhyemmät varastetaan ja pitemmät väännetään mutkille. | ||||
|
|
26.05.2009 07:38 | Juhana Nordlund | ||
| Ja sen ajan U-junat ajoivat muutaman sivun arkipäivässä. Pieni ero lähtöjen määrässä nykyiseen verrattuna :) Vanhan ajan Y:llä oli samaten vain rajallinen määrä lähtöjä maanantaista lauantaihin. Suurin osa Y:istä silloin ajoi suunnassa Hki - Kkn. Aamuruuhkassa oli toki Helsinkiin saapuvat Y:t. | ||||
|
|
26.05.2009 05:20 | Markku Blomgren | ||
| Ja vanhassakin vaunussa tuo 'puolikas' virroitin, kyllä sillä joku oma nimikin oli, saksisanka taisi olla se wanhempi kaksipuoleinen virroitin? Onkohan noihin uusittu virroittimet, ei tuo ihan alkuperäiseltä vaikuta, mutta saatanhan olla väärässäkin. | ||||
|
|
26.05.2009 00:53 | Niila Heikkilä | ||
| https://vaunut.org/kuva/5056 | ||||
|
|
26.05.2009 00:08 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyinen Vantaa on saanut nimensä sen halki virtaavasta joesta vasta vuonna 1972 eli tuolla hämäläiskylän nimellä ei ole historiallista merkitystä paikkakunnan nimen kanssa. Ja ennen Vantaa-nimeä kunnan hallinnollisena nimenä oli enimmän aikaa 1300-luvulta lähtien Helsinki tai kuten sanottiin Helsinge - ja sitten kun sen muuan rantakaistale kyseisen joen mereenpurkautumiskosken partaalla oli 1500-luvulla erotettu samannimiseksi kaupungiksi, tuli emäpitäjän nimenä käyttöön Helsingin pitäjä - Helsinge socken. Nykyisessä Helsingissä on myös eräs peräti raitiovaunuilla liikennöitävä katu, jonka ruotsinkielinen nimi on Helsingegatan. Tuon ns. Helsinginkadun nimi olisi oikeammin suomeksi nykyään kaiketi Vantaankatu. Ja ehkä toisaalta Helsingin nimi pitäisi olla nykytrendin mukaisesti Vantaankoski :) | ||||