|
|
28.02.2009 17:29 | Tapio Muurinen | ||
| Niinkö, näinkö? https://vaunut.org/kuva/35522 :-) | ||||
|
|
28.02.2009 17:18 | Pirkko Alanen | ||
| Höyryaikana valmis kahvi oli mukana puolen litran pullossa. Ensimmäisenä hommana oli laittaa se Hekla-kannun viereen rintapellille lämpenemään. Sitten kun kahvi meni liika kuumaksi, se jäähdytettiin hytin käsikaiteen ja hytin seinän välissä juonti kelpoiseksi. Sokeripala suuhun ja ryyppäys pullon suulta... Ja kun kahvi kylmeni liiaksi, niin ei muuta kuin pullo takaisin rintapeltin päälle lämpenemään. Pullon loppu olikin sitten aika "hyvää"... Mm. Ristoihin oli vasite tehty suuluukun yläpuolelle rintapeltiin rengas kahvipulloa varten. | ||||
|
|
28.02.2009 17:15 | Tapio Muurinen | ||
| Olen näissä vaunuissa, joissa oli kaasuvalaistus, matkustellut useita kertoja 1960-luvulla, mutta aina päiväjunissa ja kesäaikaan. Koskaan en nähnyt kun valoja sytyteltiin. Konduktööriko kävi sytyttelemässä, yksi lamppu kerrallaan, ja millä? | ||||
|
|
28.02.2009 17:06 | Leo Haimi | ||
| Täällä sitten tuli tieto http://intl.parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=157685&LNG=RU että tämä on turistijuna Pushkiniin,Detskoje Selo asemalle | ||||
|
|
28.02.2009 16:23 | Tunnus poistettu | ||
| Olivat nämä vaan sitten oikeita vetureita! Olen suurimman osan iästäni asunut lähellä rautateitä. Lapsuudessani rata jopa kulki pientilamme läpi. Jostain syystä en kuitenkaan koskaan ajatellut tulevani isona veturinkuljettajaksi, mutta junat kiinnostavat edelleen , ja käytän niitä kulkuvälineenä jos vain mahdollista. | ||||
|
|
28.02.2009 16:14 | Pirkko Alanen | ||
| Tämä se vaan jaksaa täällä kummitella. Kolmas kerta vajaan puolen tunnin sisällä! Monesko lie juhlauusinta, enpä ole jaksanut laskea... | ||||
|
|
28.02.2009 13:18 | Riku Tuijala | ||
| Mikähän on lahden tekarin littera? | ||||
|
|
28.02.2009 11:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olikos tämä muuten Suomen rataverkon ensimmäinen kaksikerrosvaunutyyppi? :) | ||||
|
|
28.02.2009 11:32 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikkein vähiten tunnustaudun asiantuntijaksi, mutta mielenkiinnosta ja monista keskusteluista "vanhojen miesten" kanssa on jotain jäänyt mieleen. - Kun veturi seisoi jonkin aikaa, eli valtaventtiili oli suljettuna, alkoivat sylinterit jäähtyä, jolloin jäähtyville pinnoille alkoi tiivistyä vesipisaroita. Veden kertyminen riippui seisonta-ajasta ja lämpötilaeroista, vrt kesä - talvi. Jos vettä arveltiin olevan, piti avata hikiventtiilit ja tehdä noita veden ulospuhalluksia kuumalla höyryllä. Muuten vaarana oli sylinterikannen halkeaminen vesi-iskun seurauksena, jollaisia tosin harvoin tapahtui. Kuljettaja ei voinut veden kertymistä mistään tietää, vaan se piti tehdä ammattitaidon opettamalla "perstuntumalla". Mieluummin vaikka varmuuden vuoksi, kuin ottaa suuri riski. Sitäkään ei saanut tehdä missä vain. - Ajonäytteen aikana matkaneuvoja hylkäsi suorituksen jos kuljettajatulokas puhalsi höyryt asemalaiturilla ihmisten jaloille. | ||||
|
|
28.02.2009 11:12 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri ajattelin hakea tuon saman kuvan, jonka Valtteri oli jo laittanut. Mukavia tällaiset vertailut. Maisemassa tuttuja piirteitä, muutoksia toki tapahtunut; jos ei muuten niin kasvillisuudessa yleensä, ja kalustossa ainakin! | ||||
|
|
28.02.2009 10:34 | Johannes Erra | ||
| Tepon erinomaiseen selostukseen on vielä todettava, että muoto on toki zzz xxx-y, eli sekä sarjanumero että veturin numero ovat kolminumeroisia. Poikkeuksen muodostivat DDR:n puolella höyryveturit, joilla vain kaksi ensimmäistä numeroa kertoivat sarjatunnuksen ja neljä seuraavaa numeroa veturin numeron. DDR:ssä ensimmäisenä numerona 1 tarkoitti paitsi dieselveturia, myös dieselmoottorijunaa ja 2 paitsi sähköveturia, myös sähkömoottorijunaa. Höyryvetureiden sarjatunnukset olivat väleilä 01-09 ja 30-99. Numeroita 10-29 ei voitu käyttää, koska sekaannuksen vaara diesel- tai sähkökalustoon olisi tuolloin ollut olemassa. Kuvaan on vielä todettava, että museovetureiden lisäksi 103-sarjaa lienee DB AG:lla kirjoilla enää kaksi veturia, numerot 103 222 ja 103 245. Eli melkoisia harvinaisuuksia alkavat olla. | ||||
|
|
28.02.2009 09:59 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Sama paikka 34 vuotta aiemmin: https://vaunut.org/kuva/31481 | ||||
|
|
28.02.2009 02:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oh... kiitos Jorma, tämä kyllä kuulostaa loogiselta ja on hienoa oppia uutta. Oletin, että näissä museolähdöissä pyrittiin nimenomaan näyttävyyteen kutakuinkin kaiken muun kustannuksella. | ||||
|
|
28.02.2009 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Pertin kuva taitaa olla esimerkki oikeasta lähdöstä - ulospuhalluksiahan käytettiin/ään lähdön jälkeen (asiantunijat voinevat selittää miksi?), varoventtiilit eivät päästele liiaksi noussutta painetta kattilasta, savun väri sopivan "vaaleaa"... ei hiilien/puiden lähdössä välttämättä palamattomina tarvitse tulla piipusta ulos. | ||||
|
|
28.02.2009 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Pannujauhatus kaadettiin omasta purkista kiehastaneeseen veteen, odoteltiin ja annettiin hautua puolisen tuntia ja nautittiin kunnon kahvit - ei mitään suodatinlitkua. Usein jo tallista lähtiessä ensimmäisenä työnä laitettiin vesi kiehumaan - Hr12:ssa saatettiin ensimmäiset kahvit nauttia jo jarrujenkoettelun yhteydessä, Vv15:ssa vasta hyvän matkaa taivallettua, mikäli pistorasian autom.varoke ei laukeillut kovin usein lämmettyään - onneksi tuolloin vielä oli tupakkamiehiäkin, joten tuon varokkeen saattoi tulitikulla asettaa "pakkokäyttö-asentoon". Alunperin noissa Sr1-vetureissa oli talvisin pakastinkin - jos unohdit vesikannun lattialle, oli vesi hetken kuluttua jäässä. Matkan loputtua aina muistettiin huuhtoa myös kahvipannu puhtaaksi, lähtevällä miehistöllä oli puhdas pannu heti käytettäväksi, ellei sattunut vahingossa tipahtamaan näpeistä huuhdeltaessa täydessä vauhdissa... veturin kyljestä saattoi usein myös havannoida, oliko pannusta porot poistettu. | ||||
|
|
28.02.2009 00:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tälleenkö: http://raiteet.info/kuvasarjat/20080927_PMR/slides/Savujuna.html | ||||
|
|
27.02.2009 23:23 | Markku Blomgren | ||
| Kustansiko VR muuten purut vai pitikö ne tuoda itse? | ||||
|
|
27.02.2009 22:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jonkinlaista tähtien sotaahan tässä käydään. Huru tykittää plasmakanuunalla jotain lähestyvää Nykyajan Hapatusta. Samaan aikaan Nykyajan joukot tulittavat Hurua kellotornin huipulta käsin, kuitenkaan vauriota aikaansaamatta. Puiston suunnasta sitten ilmeisesti Risto tai jokin vastaava ampuu suojatulta käyrälaserilla. | ||||
|
|
27.02.2009 22:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiva kuva, mutta mennyt ihan pikselimössöksi. Jos tästä on vielä originaali tallella, voisitko kokeilla kuvan vaihtoa siistimpään? Vai onko se nykyvorkin aikana ylileveiden kuvien kanssa mahdotonta? | ||||
|
|
27.02.2009 22:11 | Tapio Muurinen | ||
| Jos kuvan "voiman näyttö" ei ole tarkoituksellista, puuttuu vain silinterin ulospuhallukset, niin sitten tässä on esimerkki, kuinka oikeasti ammattitaitoiset veturimiehet eivät ajaneet. Palaminen on selvästi epätäydellistä. | ||||
|
|
27.02.2009 21:05 | Jouni Hytönen | ||
| Melko erikoisesti maalattu tuo Vapitin turvaraidoitus. | ||||
|
|
27.02.2009 21:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Röykän linjavaihdekin oli purkulistalla viime vuoden lopulla. Liekö jo hävinnyt? | ||||
|
|
27.02.2009 20:40 | Jouni Hytönen | ||
| Itse muistan parhaiten matkan yöjunalla Malmöstä Berliiniin Inter Raililla kesällä 2000. Saksan puolella junaa oli vastassa 232 ja pian kiidettiin halki aamusumuisen maiseman kohti Berliiniä. Ikkunasta tuli vaunuun sisään kirpeää aamuilmaa ja 232:n ääntä. :) | ||||
|
|
27.02.2009 20:38 | Sami Hovi | ||
| Silta oli rautatiekäytössä vuoteen 1992 saakka. Nykyisin se palvelee osana vaellusreittiä. Sen ali kulkee rataosa Flöha - Olbernhau-Grünthal, jonka varrella sijaitseva Hetzdorfin asema on aivan sillan tuntumassa. | ||||
|
|
27.02.2009 19:10 | Eero Heinonen | ||
| 2520 havaittu minuutti sitten Riihimäellä rätinäohjausvalmiuksin varustettuna. | ||||
|
|
27.02.2009 18:27 | Pirkko Alanen | ||
| Ahaa, siinä tapauksessa asia on niinkuin edellä kerrotaan. Ajolankoja kun ei ollut silloin kun nämä olivat aktiivipalveluksessa. Vettä lisäämällä pystyi kyllä hillitsemään varoventtiilin aukeamista, mutta savun muodostukseen sillä ei ollut vaikutusta. Silloin kun on _kunnon_ tulet pesässä imurin syöttö ei riitä rajoittamaan lämmön nousua. (Aiheesta voisi kirjoittaa vaikka romaanin, niin monet seikat vaikuttavat asiaan! :D ) | ||||
|
|
27.02.2009 18:13 | Jorma Toivonen | ||
| Ei taida "laturista" nuosta moista höyrypilveä, varoventtiileihin on lisätty kuvut päälle, jotteivat puhalla suoraan ylös (ajolankoihin). Aikoinaan luotiin määräykset noista hupuista, samoin kuin tenderin päällä olevasta häkistä ja "kasteluletkun" suuttimesta jne., mikäli veturilla liikennöitiin sähköistetyllä rata-osalla. Eihän tuolla vedenkorkeudella kattilassa ole mitään yhteyttä savutukseen, mutta eikös vettä lisäämällä pystytty hillitsemään tuota varoventt. aukeamista? (tuota asiaa yritin ajaa takaa kommentillani) | ||||
|
|
27.02.2009 17:35 | Topi Lajunen | ||
| Toisaalta helpottaa lukemista, kun tulee luonnostaan tuollainen kolmen jaksotus. | ||||
|
|
27.02.2009 17:25 | Viljami Jokinen | ||
| Noiden taulujen välit vaan häiritsee.. (siis näytöt voisivat olla isompia) | ||||
|
|
27.02.2009 17:12 | Juha Toivonen | ||
| Lienee aika mahdotonta saada tästä "rikasta" vaikutelmaa... tämähän on vain yksi hieman askeettisesti uudelleenmaalattu yksilö Euroopan suurimmasta linjadieselveturisarjasta. Tämän veturin juuret ovat yhteneväiset suomalaisen Hurun kanssa; molempien voimansiirto ja peruskonstruktio on suunniteltu samassa veturitehtaassa Sveitsissä. Molempien valmistusajankohdan aloitus lienee sama 1959. Tässä kuvan yksilössä on toisiojousitus saneerattu uudella tavalla. Moottoriteholtaan tämä yksilö on hieman tehokkaampi kuin Huru. Näitä kuvan kaltaisia vetureita on eri variaatioineen valmistettu kaikkiaan yli 2400 kpl. | ||||
|
|
27.02.2009 17:08 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Heinolan paanallahan on nykyään melkein ruuhkaa. :) | ||||
|
|
27.02.2009 17:08 | Perttu Karttunen | ||
| Mie katoin jo että nyt on menty merkkien sijottelussa naurettavuuteen, kun tuo pieni nosta terät - lätkä on laitettu kiinni porttaaliin, mutta onhan se sentäs tolpan nokassa... | ||||
|
|
27.02.2009 17:05 | Perttu Karttunen | ||
| Mitä, jossain liikkuu vielä juniakin... :D | ||||
|
|
27.02.2009 16:51 | Perttu Karttunen | ||
| Tiekarhu ajoi tuohon terä alhaalla. | ||||
|
|
27.02.2009 16:46 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö tuossa ole ainakin kaksi valkoista höyrypilveä? Taaempi tulee varmaan generaattorista ja etummainen varoventtiilistä. Vai viheltimistäkö tuo toinen tulee? | ||||
|
|
27.02.2009 16:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuo on ollut tummanvihreä, lähes musta tuoreena. Maalin tummuus on sittemmin kadonnut auringonpaahteessa. | ||||
|
|
27.02.2009 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä, saksalaisen sarjan 103 veturi 245. Eli saksalainen DB:n ja DR:n standardi 1970-luvulta lähtien on ollut zzz xxxx-y, jossa zzz on sarjatunnus, xxxx on veturin numero ko sarjassa ja y = tarkiste. Sajatunnus ja numero on merkitty vähintään kolmella numerolla. Sarjatunnuksen ensimmäinen numero kertoo tyypin (0 = höyry, 1 = sähkö (DDR:ssä dieselveturi), 2 = Dieselveturi (DDR:ssä sähköveturi), 3 = Pienveturi, 4 = Sähkömoottorijuna / -vaunu, 5 Akkumoottorivaunu, 6 = Dieselmoottorivaunu, 7 = kevyt moottorivaunu tai virkatarvevetoyksykkö, 8 = liitevaunu. 9 en jaksa muistaa. | ||||
|
|
27.02.2009 15:10 | Juha Toivonen | ||
| Jos nyt oikein ymmärsin kuvan numerosarjan, niin kyseessä lienee veturi numerolta 103 245? | ||||
|
|
27.02.2009 15:07 | Juha Toivonen | ||
| Kultainen 90-luku Haapamäellä.... Sen alku oli Oivallista aikaa... | ||||
|
|
27.02.2009 15:04 | Teppo Niemi | ||
| Juuri se samainen numerohirviö. Ja näytti olevan Saksassa jo kohtuullisen yleinen, eli noin puolessa havaitsemastani vetokalustosta on saanut jo kyseisen numerohirviön. Henkilöliikennevetureissa merkintätapa näyyti olleen yleisempi kuin tavaraliikenneen vetureissa. | ||||
|
|
27.02.2009 15:03 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Jeps. | ||||
|
|
27.02.2009 14:53 | Juha Toivonen | ||
| Näin vastaavan numerohirviön juuri tänään, jonkin veturin kyljessä. (en tosin jaksa muistaa, mikä sarja, ja minkä operaattirin veturista oli kyse). Onko tämä numerohirviö se uusi EU-alueen laajuinen numerointi, josta mm. jossakin aiemmassa Resiinassa oli mainintaa?. | ||||
|
|
27.02.2009 14:38 | Pyry Entonen | ||
| Kairokoski, aseman itäpuolelta. Tasoristeykseltä Parkanon suuntaan:) | ||||
|
|
27.02.2009 14:31 | Riku Outinen | ||
| Ei ole Röykässä käyty enää aikoihin. Oliko jotain 90-luvun loppua kun kyseisen paikan liikenne loppui? Käyttävät noita Elo-t:tä suojavaunuina jos nyt ei ole jotain uutta liikennettä syntynyt mistä en ole tietoinen. Ennenkin on nähty tässä junassa Elo-t, Obrk ja Ohr tyyppejä suojina. Tyhjänä ovat menneet ja tulleet takaisin. Noita vapaita romuvaunuja löytyy aika runsaasti Riksusta. | ||||
|
|
27.02.2009 14:23 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Eipä ole oikeaa paikkaa vielä tiedetty, Pomarkku ja Aitoneva ovat kyllä oikealla rataosuudella. | ||||
|
|
27.02.2009 13:54 | Pirkko Alanen | ||
| Tuo vaaleampi höyry tulee generaattorista ei varoventtiilistä. (Vertaa: https://vaunut.org/kuva/52763 ) Ennen oli kunnia asia hoitaa pesä niin, ettei asemien kohdalla noussut tuollaiset musta savut. Vedenkorkeudella ei ole tässä asiassa mitään tekemistä. (nimim. höyrypätevyyden omaava evp. vek) | ||||
|
|
27.02.2009 12:47 | Teppo Niemi | ||
| Tulipa kuva esille satunnaiskuvana. Tutkiskelin hieman vaunun rakennetta ja yritänpä vastailla kolme ja puoli vuotta vanhaan Juhan kysymykseen. Laakeripesän ohjaimet (kuviorauta) vaunun summittainen pituus (n. 9 m) sekä sivupylväiden paikat viittaisivat, että vaunu on ollut aikoinaan H -sarjan avovaunu (sarjamerkki pelkkä H), numerosarjan ollessa jotain 6xxxxx. Olettamusta tukee myösklin se, ettei vaunussa ole jäykistysansasta aluskehyksen alapuolella. (Silloin vaunu olisi vahvistettu ja olisi kirjattu Hdk vaunuksi numerosarjaan 90xxxx. 1940-luvulla se olisi saanut sarjamerkikseen Hv.) Vasen pääty viittaa, että siihen olisi ollut asennettu joitakin työlaitteita (Pengeraurako?), eli se, ja kaiteet viittaa, että vaunu olisi olut lopuksi erikoistyövaunu Etv. Osastotunnuksena joko Rro tai Rto. |
||||
|
|
27.02.2009 12:35 | Nikolas Peippo | ||
| Jpl, kuvaa? | ||||
|
|
27.02.2009 12:00 | Topi Lajunen | ||
| Samassa kuvassa näkyy myös, millaiseksi venäläinen nainen muuttuu vanhetessaan :) | ||||
|
|
27.02.2009 11:58 | Tunnus poistettu | ||
| Deeveri eestä deeveri takaa.. | ||||
|
|
27.02.2009 11:56 | Topi Lajunen | ||
| Jos akseli suistuu kiskoilta, kiskojen väliin suistuneen pyörän pitää vielä kavuta sisemmänkin kiskon yli, ennenkuin toinen laita alkaa kolisemaan sillan rakenteisiin. | ||||