|
|
01.03.2009 19:07 | Jarkko Korhonen | ||
| Näyttää pikemminkin peruspilaamattomalta, huono kunto on tietenkin suhteellinen käsite. | ||||
|
|
01.03.2009 18:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Höh? Kyllä tässä minusta hyvin välittyy yötyön tunnelma ja kuvakin on poikkeuksellisen laadukas vaikeissa valotusoloissa otetuksi. Toivoisin näkeväni täällä enemmänkin tällaisia tasokkaita kuvia. Niitä kännykkäkameralla napsittuja pimeitä ja suttuisia deeveri-istuu-deeveri-makaa-deeveri-katsoo-oven-takaa -kuvia on ihan riittämiin. | ||||
|
|
01.03.2009 18:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Seuraavasta merkistä päätellen "JKV alkaa". Olisipa kiintoisaa nähdä millainen tuo vasemman reunan selin oleva merkki on paraatipuoleltaan. | ||||
|
|
01.03.2009 18:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä kommentti haukkui kuvan laatua. Mutta, vika olikin lopulta katsojan käyttämässä muttei omistamassa monitorissa, jossa tummat sävyt näkyivät mustana.. | ||||
|
|
01.03.2009 17:26 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Mikäs tuo tuollainen JKV-merkki on? | ||||
|
|
01.03.2009 17:21 | Kimmo Säteri | ||
| Teppo Niemi: 9 = dieselmoottorijunan moottoriton vaunu. Esim. 628210:n toinen osapuoli on 928210. | ||||
|
|
01.03.2009 17:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, mut puolassa on kyllä enempi s-tyypiisiä äänteitä kuin venäjällä. Ja tekstiviestit Venäjällä kuitenkin usein kirjoitetaan latinalaisilla, koska kyrillisiä aakkosia mahtuu tekstariin vain noin puolet siitä määrästä mitä latinalaisia. Eli tulee halvemmaksi kirjoitelle latinalaisilla. Tullut itsekin paljon harrastettua, enkä koe latinalaisia aakkosia mitenkään erityisen epäsopiviksi. Parhaiten toiminee, jos käyttää vastaavia merkkejä kuin tšekissä käytetään. Tällöin kaalikeitto on šči. Ei ollenkaan mahdotonta. Tietysti, latinalaiset ja kyrilliset aakkoset on niin samankaltaiset, ettei uusien aakkosten opettelu oikeasti mikään kovin kummoinen este ole. | ||||
|
|
01.03.2009 15:57 | Tunnus poistettu | ||
| Kiitän Anssia uniikista ja korvalle käypäisestä soittoäänestäni kännykkääni! Älkää ihmetelkö, jos vastaan puhelimeen nykyisin hitaanlaisesti :-} | ||||
|
|
01.03.2009 15:38 | Timo Valtonen | ||
| Vähän samantapaisia kotimaisia listoja jouduin käsittelemään työkseni kansallisarkistossa. Sodan jälkeen Neuvostoliittoon palautetuista entisista neuvostokansalaisista (Lue: inkeriläisistä) tehtiin härkävaunukohtaiset listat. Nykyisten paluumuuttajien ja heidän sukulaistensa tietoja niistä kaivellaan. | ||||
|
|
01.03.2009 14:54 | Timo Valtonen | ||
| On se vaan järkevämpää translitteroida niin kuin kuvassakin, koska varsinkaan painetussa tekstissä joon pilkkuja ei käytetä ja nimi sitten luettaisiin jeensuuksi vieläpä kahdella erilaisella e-äänteellä. Sitä paitsi, venäjää on parasta kirjoittaa kyrillisillä kirjaimilla kun latinalaisilla. Esimerkiksi sana kaalikeitto venäjäksi latinalaisilla kirjaimilla suomalaisen translitterointikäytännän mukaisesti tulisi kuusikirjaimiseksi kun kyrillisillä selvitään kahdella. Siis shtshi. - Samoja äänteitä on esimerkiksi puolassa ja silläpä puolankielinen teksti vilisee c, z, s ym. kirjaimia eri yhdistelmissä solkenaan. | ||||
|
|
01.03.2009 13:39 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavia tällaiset... Kuvassa https://vaunut.org/kuva/42342 veturit ovat jokseenkin samassa paikassa. Turun raitiovaunut varastoitiin joksikin aikaa 1970-luvun alussa kuvan oikeaan reunaan, kasarmialueen kentän reunaan. Taitaa jäädä hitusen ulos oikeasta reunasta. | ||||
|
|
01.03.2009 12:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Totta joo. Rk(t):n retusointi kymmenisen vuotta sitten on mielestäni yksi onnistuneimmista VR:n vaunujen facelifteistä ajattomuudellaan, toimivuudeltaan ja rauhallisuudeltaan; voi olla että kuvittelen, mutta Rx:ssä yleinen hälinä ja puheensorina kuuluu paljon kovempana kuin tässä, voiko johtua käytetyistä materiaaleista, kaiusta, aggregaatin sijoittelusta yms.? Havainnon olen tehnyt puhuessani kännykkään: järestäen aina ollessani Rx:ssä joku puhelun vastapuolella kysyy "Missä sä oikein olet, kun on noin kauhee mekkala?", Rk:ssa puhuessani en ole vastaavaan kysymykseen törmännyt. | ||||
|
|
01.03.2009 12:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Katos joo, en minäkään tätä tiennyt. Ilmeisesti Talvivaaran tienoo on ollut vailla kuparia? Ovet muuten tuskin enää nykyään toimivat paineilmalla, sillä tuossa vaunun päässä ei näyttäisi olevan kuin pelkät jarrujohdot, eikä pääsäiliön putkea lainkaan. | ||||
|
|
01.03.2009 12:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Heh pikkuisen kun liikkuisit vasemmalle ja kuski murjaisisi täydet tehot päälle raskaan junan kanssa niin olisi kuvaaja ehkäpä hieman mustana:D | ||||
|
|
01.03.2009 11:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Missä päin Lahtea oot kuvannut tän? | ||||
|
|
01.03.2009 11:33 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onpa hieno! :P | ||||
|
|
01.03.2009 11:33 | Petri Lehtonen | ||
| Aiheesta juttua Turun Sanomissa tänään: http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-03-01,104:12:596401,1:0:0:0:0:0: | ||||
|
|
01.03.2009 11:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Digikameralla saa aika paljon parempaa kuvanlaatua kuin videokameroilla, videokamerathan on tarkoitettu siihen, että niillä otetaan videoita.. :P | ||||
|
|
01.03.2009 11:21 | Joona Kärkkäinen | ||
| entä nyt | ||||
|
|
01.03.2009 10:38 | Ari Palin | ||
| Tuon Riston taival vakinaisessa liikenteessä jäi siis korkeintaan 18 vuoteen. Lienee vähiten aikaa vakinaisessa liikenteessä olleita kalustoyksilöitä, jos onnettomuuksien aiheuttamia hylkäämisiä ei huomioida? | ||||
|
|
01.03.2009 09:46 | Timo Valtonen | ||
| Pushkin, Tsarskoje Selo, Detskoje Selo, Sarskoje Selo ja suomeksi Saari ovat kaikki samoja paikkoja. Inkerinmaalla oli aikoinaan Saari -niminen kylä, jossa oli ruotsalaisten omistama Saaren moisio eli kartano. Venäläisasutuksen lisääntyessä Saaren kylästä ruvettiin käyttämään venäjäksi nimitystä Sarskoje Selo (selo = kylä). Kun 1700-luvulla Romanovit tykästyivät paikkaan ja tekivät sinne kesämökkinsä (nyk. palatsi) tehtiin paikan nimestä fiinimpi ensimmäisen kirjaimen muutoksella: paikasta tuli Tsarskoje Selo eli Tsaarinkylä. Vallankumouksen jälkeen tuli jälleen nimenmuutos: Detskoje Selo eli lastenkylä. Sitten joku muisti, että suuri runoilija Pushkin oli käynyt siellä oppikoulua, joten paikan nimeksi tuli Pushkin. --- Se, että höyryjuna liikennöi nimenomaan tänne, on rautatiehistorian kunnioitusta. Venäjän ensimmäinen rata avattiin liikenteelle vuonna 1837, nimenomaam Pietarin nykyisen Vitebskin asemalta Tsarskoje Seloon. | ||||
|
|
01.03.2009 09:36 | Toni Aitta | ||
| Kas, näitä Dm8/9 alustaisia JVV runkoja on siis vielä olemassa. | ||||
|
|
01.03.2009 09:07 | Timo Valtonen | ||
| Mieleeni on jäänyt elävästi kuinka napoleoninmittainen konduktööri kantoi sytyttäessään lamppuja pallia, jonka päälle hän nousi ylettyäkseen aukaisemaan valaisimen kuvun. Sytytin oli noin 15-20 cm pituinen tikku, jossa oli "liipaisin" kipinän synnyttämistä varten. Samantapaisia sytyttimiä käytettiin kotitalouksissa kaasuhellojen sytyttämiseen. Varsinkin uunin sytyttäminen tuollaisella stendarilla oli paljon mukavampaa kuin tulitikulla. | ||||
|
|
01.03.2009 08:53 | Esko Maasalo | ||
| Niin se kaupunkiympäristö muuttuu. Tästä kun olisi ilmakuva 40 vuotta aikaisemmin pitäisi kiintopisteeksi ottaa esim. TYKS ja sen savupiippu, muuten on niin paljon rakennus- ja tiemassaa tullut lisää ettei uskoisi. Siltoja olisi vain yksi vanha Hämeentiellä piipun takana, jota pitkin ratikatkin ajoivat yli radan. Uuden oikealla olevan T-sairaalan kohdalla oli Shellin huoltoasema Saven vieressä. | ||||
|
|
01.03.2009 08:39 | Esko Maasalo | ||
| Kävin muuten pari vuotta aikaisemmin Porin Prikaatin komentajan käskystä kuvaamassa tämän alueen kaikki jäljellä olleet rakennukset esittelydiasarjaa varten; joku on saattanut ehkä moisen nähdäkin. Saimme GAZin kuljettajineen käyttöömme, ja päivän päätteeksi kävimme Vähä-Heikkilän kassulla syömässä täällä kun keittiö oli jo kylmillään. Tosiaan ampumaradan jäännöksetkin oli hyvin havaittavissa, samoin hevostallit. | ||||
|
|
01.03.2009 07:52 | Tunnus poistettu | ||
| Kun minä olen nähnyt noita lamppuja sytytettävän, mielikuvani mukaan konduktöörillä oli jonkinlainen sytytin, ei siis tulitikku mutta ei tavallinen tupakansytytinkään. | ||||
|
|
01.03.2009 01:14 | Tapio Muurinen | ||
| Ari: kyllä, tämä on vt 7:n alitus. Tie oli päällystetty neljä vuotta aikaisemmin. Eikä tuo Ristokaan ole kuin 8 v. Nykyinen vt 7 menee moottoriliikennetienä 150 m veturin edestä. Tämä tie on nro 170, Helsingintie. Eikä tuota ratakaan ole olemassa, ei siltaa, ei pengertä. Nykyinen rata on suunnilleen tässä minun päällä. Junan takana on tiesilta satamasta Lappeenrannan suuntaan, ja liittymät moottoriliikennetielle. | ||||
|
|
01.03.2009 00:46 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, tämä on hyvä. Sattuu vielä oikeaan aikaan, jä tästä vielä vuosi eteenpäin. Taitaa opiskelukämppäni ikkunakin Marimekkoverhoineen näkyä talosssa 1A. Kun posken litisti ikkunaan, niin näki, mikä juna, mutta tiesihän nuo muutenkin - ja äänestä tunnisti kaikki :) - Congress-Centeriä vasta rakennetaan tuohon Kaarinan kirkkoharjun soramonttuun. | ||||
|
|
01.03.2009 00:25 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvittelen, että nuo vaunun alla olevat säiliöt ovat korkeapainesäiliötä. Sieltä kaasu otettiin paineensäätäjän kautta lamppujen valaistukseseen. Lamput olivat sellaisia pitkiä, katosta roikkuvia, ehkä posliinia tai emaloituja, joiden alapäässä oli valkoisen kuvun suojaamana se valaiseva hehkukappale, eli sukka. Todennäköisesti kaikki sukat sytytettiin ensi pienellä kaasulla, jonka jälkeen kaasuhana avatiin "valoa"-asentoon. Niitäkin oli kaksi eri järjestelmää. Yksittäisiä lamppuja voitiin vielä erikseen säätää liekin pinentämislaitteella, vivulla, jossa oli "sulkapää"-nuoli osoittamassa suuntaa: Pimeää - Valoa. | ||||
|
|
01.03.2009 00:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikalta jäi ainakin plasma listan ulkopuolelle. Ja mikäs oli vielä se viides olomuoto? :) Muttaniin, jos kysymys oli, että voidaanko Pendolinoa pätkiä lyhemmäksi tai pidentää, voin antaa ainakin jonkinlaisen vastauksen: Pendolinot on suunniteltu kokonaisuuksiksi, joissa samat 6 vaunua pysyvät aina naimisissa elämänsä loppuun saakka. 3-vaunuiset pendot esim. Sloveniassa on sitten suunniteltu olemaan aina 3-vaunuisia jne. Vaunut on mahdollista erottaa toisistaan, mutta niin ei normaalitilanteessa tehdä. Poikkeuksen muodostaa esim. huolto, jossa junan pätkiminen osiin voi tulla tarpeeseen. Tietyssä kohdassa pendolino-runkoa on kuitenkin oltava juuri tietynlainen vaunu aina. Suomessakin on kuitenkin harrastettu sitä, että kun pendoja on mennyt ryttyyn, on muista pendolinoista otettu vaunuja varaosiksi ryttyyn menneiden tilalle. Tietysti tällöin on uuden vaunun oltava otettu samasta kohdasta pendolinoa kuin mihin se halutaan liittää. Ja se pendolino, josta vaunu on "lainattu", ei sitten voi kulkea mihinkään. Pendolinossa on kai muutama vaunu, joissa ei ole sen kummempaa tekniikkaa kuin teleissä olevat moottorit, joten niitä voisi kai periaatteessa heittä mäkeen ja luoda siten 5- tai 4-vaunuinen pendolinorunko. Pendolinon tunnetusti herkkänähkainen tietokone kuitenkin luultavasti tykkäisi kyttyrää eikä suostuisi käynnistymään. "Ihan sama, vaikka tämän kaiken järjen mukaan pitäisi voida liikkua. Mutta kun ei niin ei!". Sama koskenee myös lisävaunujen laittamista pendolinon keskelle, niin että saataisiin aikaan 7-vaunuinen runko. Vorkissa on Turun aseman seutuvilta kuvia, joissa pendolinoja on pätkitty osiin ja järjestelty psykedeelisiin järjestyksiin pendolinohuoltohallin vierustalle. Ohjaamo puolessa välissä junaa jne :) | ||||
|
|
01.03.2009 00:12 | Leo Haimi | ||
| Kuvan kommenteista se selviä | ||||
|
|
28.02.2009 23:38 | Tauno Hermola | ||
| Tuukka: Tarkoittaisiko samaa, kuin 'fixed formation' esim. InterCity 125:ssa http://en.wikipedia.org/wiki/InterCity_125 :) | ||||
|
|
28.02.2009 23:35 | Mika T. Polamo | ||
| Komea juna. Komea juna. Onko tuo kolmivihervalopääopastin? | ||||
|
|
28.02.2009 23:27 | Mika T. Polamo | ||
| Kiinteiden vaunujen lisäksi on kaasumaisia ja nestemäisiä vaunuja. Noh, jotta Artulle saataisiin joku vastaus niin voitaisiinko kiinteän ja epäkiinteän ero määritellä liitoksen purkuaikana? Esim. Jos vaunujen erotus kestää yli vartin, on liitos kiinteä. Sitten kysytään: Kauanko kuvan liitoksen purku kestää? | ||||
|
|
28.02.2009 22:56 | Mikko Martimo | ||
| Se keltainen rakennus on tosiaan sähkönjakelun palveluksessa. Ulkona ollut 110 kV:n kytkinkenttä on purettu ja korvattu uudellä kojeistolla, joka on enimmäkseen rakennuksen sisällä. Taitaa siinä olla muuntamokin samassa. | ||||
|
|
28.02.2009 22:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyl saa kauniista kaupungista ruman maiseman kuvattua. Kuva on tietysti hyvä, ei siinä mitään. Ongelma on ihan puhtaasti kuvauskohteen vika, ei kuvaajan :) | ||||
|
|
28.02.2009 22:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä tarkoitat kiinteällä vaunulla? Ne pysyvät yleensä kasassa ilman että matkustajien tarvitsee kynsin hampain pidellä seiniä paikoillaan. Vai tarkoititko jotain muuta? :) | ||||
|
|
28.02.2009 21:17 | Eija Mari | ||
| Upea kuva hienosta koneesta. | ||||
|
|
28.02.2009 20:26 | Esko Maasalo | ||
| Barkerhan siinä luki. En nyt ihan varma ole koskiko purku myös tiilistä rakennusta, mutta ilmeisesti ei. Pargas on taas Turusta vähän etelään saaristoon päin, mutta siellä ei ole rautatietä vaikka kaivos onkin. | ||||
|
|
28.02.2009 20:24 | Seppo Hiltunen | ||
| Komea juna. | ||||
|
|
28.02.2009 19:52 | Jarkko Korhonen | ||
| KJaa ne purkaa siilot. kai se tiilihässäkkä täältä katsoen niiden oikealla puolella jää paikolleen, mitä siinä ny lukikan, Barkas tms... | ||||
|
|
28.02.2009 19:48 | Tapio Keränen | ||
| Pari kertaa näin sytytyksen: konduktööri käveli vaunun päästä päähän ja avasi valaisimen lasikuvun. Takaisin tullessaan hän sytytti lamput ja sulki kuvut. En kyllä muista, millainen tulus konduktöörillä oli käytössään. Kun lamput oli saatu syttymään, kaasunsäätöventtiilistä kaasunvirtausta lisättiin ja lamput alkoivat valaista. Matkustajavaunuissa kaasunsäätöventtiili oli sivuovisyvennyksessä varsinaisen vaunukorin päädyn ulkoseinän yläosassa ja päältä maalattu punaiseksi. | ||||
|
|
28.02.2009 19:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Katselin noita kadunvarsimainoksia. Ensin näin nuo neljä taaimmaista, sen jälkeen huomioni kiinnittyi tuohon etualan "Kuoressa"-mainokseen, johon on selkeästi kuvattu sama tuote kuin taaempana olevissa mainoksissa. Aikamoisia kumipitsoja lienevät? | ||||
|
|
28.02.2009 19:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näin kyltin näkee hyvin silloin kun seisoskelee junan seinustalla ja ihmettelee, mihin osaan junaa oikeastaan pitäisi nousta. Ja viesti menee kyllä takuuvarmasti perille. Jos kyltti olisi ehdottamallasi tavalla, kylttiä itseään ei näkisi kovinkaan helposti. | ||||
|
|
28.02.2009 19:13 | Ari Palin | ||
| Kylläpä on taas komea kuva Tapsalta! Näitä kelpaa katsella. Itse kun tällaista en ole päässyt edes näkemään. Olin iältäni 2 kk 5 pv, kun vakinainen höyryliikenne Suomessa päättyi. Kuva lienee otettu valtatie 7:ltä? | ||||
|
|
28.02.2009 18:11 | Tauno Hermola | ||
| Öh, anteeksi, Tapsan kuvahan olikin juuri tänään lisätty. | ||||
|
|
28.02.2009 18:09 | Jarkko Korhonen | ||
| Nämä on oletettavasti pistetty päreiksi jo tuoreeltaan? | ||||
|
|
28.02.2009 18:03 | Tauno Hermola | ||
| Hmm, "Электропоезд Sm5 №02 проезжает станцию Тиккурила во время ходовых испытаний"? | ||||
|
|
28.02.2009 17:56 | Tauno Hermola | ||
| Markku nostikin esiin hyvän, Tapion itsensä kuvaaman, verrokin https://vaunut.org/kuva/55014 | ||||
|
|
28.02.2009 17:37 | Pirkko Alanen | ||
| Justiisa nuin! (Suom. juuri noin) :D Kattilan päällä, kuljettajan puolella, on kannellinen kolo jossa ei ole pohjalla eristystä. Siinä saattoi lämmittää ruokaa. Jos kahvi loppui kesken, pullo täytettiin vedellä ja laitettiin valtaventtiilin juurelle kiehumaan, pöönät sekaan ja kohta veturissa leijui tuoreen kahvin tuoksu! | ||||
|
|
28.02.2009 17:29 | Tapio Muurinen | ||
| Niinkö, näinkö? https://vaunut.org/kuva/35522 :-) | ||||