Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01.2024 18:19 | Matti Melamies | ||
| Se on Kiinamyllynkatu. https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/kiinamyllynkatu.shtml |
||||
|
05.01.2024 17:55 | Mikko Ketolainen | ||
| Nokkamallin kuorma-autoja ollut käytössä tuolloin, SR-Sisu taitaa olla tuo joka menee radan yli ja yksi Mersukin tuolla näkyy olevan. Ja Hkb/Hkba-vaunuja puutavarakuormassa, kuten aikoinaan oli Äänekoskelle pohjoisen suunnasta saapuvissa puutavarajunissa. Tosin myös eteenpäinkin jatkavissa junissa niitä oli. Onko muuten tietoa, että miksi niitä käytettiin myös puutavaran kuljettamisessa, oliko rapuvaunuista pulaa vai katsottiinko, että ne sopivat myös puiden vientiin? | ||||
|
05.01.2024 12:08 | Timo Haapanen | ||
| T5671 PSK-KON peruttu 31.12.23 - 5.1.24, T5678 KON-HYS kulkenut viimeksi 2.1.,koodi V2, 1.1., 3.1. ja 4.1. peruttu, peruutusten syy(t) eivät ilmene Juliasta. Voihan olla, että vihreitä on tarvittu muualla. | ||||
|
|
04.01.2024 23:19 | Miro Hagelberg | ||
| Komea kuva vanhalta Kupittaalta. Sanoisin, että kuva on otettu 1993, koska Helsingin moottoritien rakentaminen on alkanut. Vielä 1992 aseman ympäristö oli alkuperäisessä muodossaan. Taustalla näkyvä Kiinanmyllynkadun tasoristeys poistettiin käytöstä 1993 ja autoliikenteeltä on kuvaa otettaessa ainakin jo suljettu. | ||||
|
04.01.2024 22:19 | Hannu Peltola | ||
| Eljas, hyvä täsmennys! | ||||
|
|
04.01.2024 22:08 | Eljas Pölhö | ||
| Siis vain tämä 1953 valmistunut esittelyveturi (RENFE 1615, Montreal 79169/1953) oli Kanadassa valmistettu. Sarjaveturit (1601-1614 ja 1616, 1617) olivat Schenectady'ssa valmistettuja (Alco 81370-83, 81384-85/1956) kuten myös alkujaan 1800-sarjaan kuuluneet. | ||||
|
04.01.2024 21:37 | Eljas Pölhö | ||
| Nii-in, tällaisen 40-luvulla syntyneen mielestä näissä oli sitä "jotain", uskoa tulevaisuuteen 1950-luvun alkupuolella. Sitten se kaikki lässähti johonkin "Aku Ankka-nokkaisiin" kiitojuniin (Espanjassa, Japanissa ym). Talgo II vaunujen mitta 1-akselisina (akselit vaunujen välissä, joten miten se sitten laskettaisiin) oli 6147 mm. Talgo I oli ollut vain 4440 mm, mutta Talgo III ja RD jo 11100 mm. Talgo Pendular (ja Preferente & Tren Hotel) edelleen kasvoi ja oli 13140 mm jne. | ||||
|
04.01.2024 21:25 | Timo Salo | ||
| Pari pikajälleenkytkentää tapahtui juuri äsken.... Mahtaako kyykätä? | ||||
|
04.01.2024 21:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| No, kun aseista alettiin puhumaan, niin ihmettelin että miksi Lahti-Salorannassa oli tähtäimet piipun vasemmalla puolella. Olisiko ollut niin, että lipas oli alun perin ollut yläpuolella ja koska vihollinen näki sen lippaan, niin se muutettiin alapuolelle. Tähtäimet jäivät kuitenkin piipun sivuun. | ||||
|
|
04.01.2024 20:57 | Timo Salo | ||
| Kun vaan sitä sähköä piisaisi...! Jos kaikki Suomen autot olisivat nyt "sähköisiä", niin kuinka mahtaisi valtakunnan verkon käydä??? Täällä 4/1 klo 21 -24c. (Terveisiä saunasta, koivuklapilla lämmitetty) | ||||
|
|
04.01.2024 20:32 | Jarno Piltti | ||
| Muotoilu on omalla tavallaan futuristinen. | ||||
|
04.01.2024 20:29 | Jarno Piltti | ||
| Todella vakuuttavan näköinen menopeli. Tuo suunnanvaihtolaitteen käyttötanko käyntisillalla, voisiko se olla yhtään pidempi... | ||||
|
04.01.2024 20:27 | Jarno Piltti | ||
| Melkoinen aarre. Museon nettisivujen mukaan museoitu vuonna 1968, viimeiset vuotensa leipätyössä sokeritehtaalla, mihin vuoteen asti tarkasti on hieman epäselvää. Tätä voi verrata kotoisiin A1:siin, iso ero samoihin aikohin tehdyissä vetureissa. | ||||
|
|
04.01.2024 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen muistikuva [lähtöisin kirjasta Asesuunnittelijana Suomessa (Aimo Lahden elämäkerta, v. 1970)], että Lahti teki kyllä kelvollisen pikakiväärin, mutta ymmärtämätön kapteeni (?) Saloranta meni sotkemaan konstruktiota omilla muutoksillaan. Tämä yhtenä syynä aseen maineen heikentymiseen. Lieneekö syynä ollut typerä arvovaltakiista: kapteeni versus sotilasvirkamies ja kummallakin hyvin vaikeat luonteet. Emman heikkoudeksi on kerrottu, että se oli hankala vietävä maasto-olosuhteissa (lippaan mitat, eli ulkohalkaisija), silloin kun lipas oli kiinni. Ase oli helposti klohmittavissa puihin, jolloin lipas saattoi saada vääntymiä. Muutenhan Emma toimi entistäkin paremmin, kun sen päälle heitti lapiollisen hiekkaa...(isojen poikien kertoman mukaan.) |
||||
|
|
04.01.2024 14:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on tuon PDF-dokumentin mukaan ollut sarjan ensimmäinen protoveturi, jossa ei ollut kahta ohjaamoa ja siltä osin lähempänä Alcon amerikkalaista FA-1 -sarjaa. Amerikkalaisista serkuista poiketen tämä kulki kolmiakselisilla teleillä. En ollut tiennytkään, että nämä Espanjan Alcot olvat itse asiassa Montreal Locomotive Worksilta Kanadasta. | ||||
|
04.01.2024 13:40 | Hannu Peltola | ||
| Tässä veturissa on hyvin vahva amerikkalaisten Interurban-ratojen Steeple Cab -sähköveturien tunnelma (vrt https://vaunut.org/kuva/136135?s=1 ). Westinghouse rakensi paljon Interurban-ratojen tavarajunavetureita, tosin ne olivat tätä kuvan veturia pienempiä. Tekniikka on todennäköisesti kuitenkin samaa kuin amerikanserkuissa. | ||||
|
04.01.2024 13:34 | Hannu Peltola | ||
| Twelve-Wheeler, tässä on varsin harvinainen pyöräjärjestys! | ||||
|
Kuvasarja: Museo del Ferrocarril de Madrid |
04.01.2024 13:31 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja, pitää tämä museo pitää mielessä jos/kun tulee matkoja Madridiin! | ||||
|
|
04.01.2024 11:41 | Petri Nummijoki | ||
| Muistaakseni Markku Palokangas kuitenkin kirjoittaa, että Lahti-Saloranta-pikakiväärin huono maine johtui suurelta osin siitä, ettei joukoille annettu talvisodan alla kunnollisia ohjeita, miten aseiden varastorasvat tulee puhdistaa, koska asiaa pidettiin niin suurena sotasalaisuutena, ettei sitä voi suorittavalle portaalle asti kertoa. Tämä johti kovilla pakkasilla lukuisiin aseiden jumiutumisiin ja vaikka myöhemmin ohjeistusta annettiin niin joukkojen luottamus ko. asetta kohtaan oli ehditty menettää pysyvästi. Sitten omaa pohdintaa lisäksi. Talvisodassa kiväärijoukkue muodostui erillisistä kivivääri- ja pikakivääriryhmistä, joista jälkimmäisissä koko toiminta oli suunniteltu pikakiväärin ympärille eli ampujan ja ryhmänjohtajan lisäksi muu ryhmä oli ampujan apulaisia ja patruunankantajia. Jatkosodassa erillisiä pikakivääriryhmiä ei enää ollut vaan pikakivääri oli vain yksi tavallisen kivääriryhmän aseista. Pikakiväärin luonteen muuttuminen voi osaltaan vaikuttaa mainittujen aseiden soveltuvuuteen. Lahti-Saloranta-pikakivääreitä varten valmistettiin monta kymmentä lipasta asetta kohden, joten tässä mielessä se soveltui tukiaseeksi tilanteeseen, jossa ammuttaisiin satoja laukauksia lyhyen ajan sisällä. Sen sijaan Emma-sotasaalispikakiväärit kärsivät lipaspulasta ainakin Suomessa eli asetta kohden ei välttämättä ollut lippaita antaa kuin yhden käden sormilla laskettuna. Pelkästään jo tästä syystä Emma ei olisi tainnut soveltua sen tyyppiseen käyttöön, johon pikakivääriä oli ennen talvisotaa ajateltu. |
||||
|
|
04.01.2024 11:16 | Raimo Harju | ||
| Mitenkähän tämä vihreä uutuus pärjää näillä pakkaskeleillä. | ||||
|
|
04.01.2024 10:29 | Timo Salo | ||
| Itselläni vaikuttaa mielipiteisiin vähän liikaakin se seikka, että olen korjaillut n. 40 vuotta vastaavissa olosuhteissa ollutta elektroniikkaa. Luulen kuitenkin, että Sr2-tapauksessa alustan jääongelmat ovat ehkä se suurin(?) syyllinen ajon keskeytymiseen. Ko. kuvassa kuitenkin on kai juurikin kyse tästä jo talvisodassa esiin tulleesta ongelmasta "kehittyneen" tekniikan kanssa. Kaikki tietävät Emma-pikakiväärin ja lähes kaikki Lahti-Saloranta-pikakiväärin. Siinä on HYVIN VASTAAVA referenssi miten teknisesti kyseenalainen laite voi olla tietyissä olosuhteissa ylivertainen...? | ||||
|
|
04.01.2024 09:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, en tiedä miten ne linjallejääntien suhteet mahtaa nykyään mennä. Enkä sitäkään, kuinka suuri osuus Sr2:n elektroniikalla on viimeaikaisiin myöhästymisiin. Ei se elektroniikka aina pelkästään pahastakaan ole. Juuri tänään aamulla eräs yön seisonnassa ollut Sr1 teetti aamuöisen ajolangan jännitekatkon jäljiltä sellaisen pienen elvytysjumpan, jolta Sr2:n teknisten hienouksien turvin oltaisiin jo alkuunsa vältytty. | ||||
|
|
04.01.2024 09:49 | Petri Nummijoki | ||
| Muistaakseni keskustelualueella oli Ari-Pekalla hiljattain lähde, jonka mukaan Sr1:n linjallejääntitiheys ajokilometreihin suhteutettuna oli vuosituhannen vaihteen tienoilla noin kaksinkertainen Sr2:een verrattuna. Lieneekö suhde sen jälkeen olennaisesti muuttunut? Vaikka tässä tapauksessa Sr1 toi junan perille niin ei todista vielä sitä, että Sr1 toisi keskimäärin junan paremmin perille, jos niillä ajettaisiin samanlaisella käyttöasteella. | ||||
|
04.01.2024 09:38 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^O.t. Ilmari Turjan mukaan Heikki Klemetti valitti kuolinvuoteellaan: "On se niin saatanaa kun ihmisen pitää kuolla, vaikka on niin paljon keskeneräisiä ja tekemättömiä töitä". | ||||
|
|
04.01.2024 06:40 | Timo Salo | ||
| Jotenkin perverssi näky! Toisaalta tämä todistaa vanhemman/luotettavamman/yksinkertaisemman tekniikan ylivoimaa huonoissa keleissä. Mitä enemmän hilavitkuttimia ja muuta "jännää" automatiikkaa, niin sitä enemmän myös vikamahdollisuuksia! Jos hankitaan hienoja (joihin Marsukin kuuluu) vetureita, niin ehkä pitäisi uskoa valmistajan huolto-ohjeita ja peruskorjaukset AJALLAAN!!! (Elektroniikkakin vanhenee ja vallankin, jos se on pitiä aikoja välillä virrattomana. Ne surullisen kuuluisat kondensaattorit ovat kavalimpia komponentteja...) | ||||
|
|
04.01.2024 01:34 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen nostalginen kuva! | ||||
|
|
03.01.2024 23:50 | Jyrki Talvi | ||
| Kangas on ulkoisesti muuttunut 45:ssä vuodessa. | ||||
|
03.01.2024 23:33 | Riku Outinen | ||
| Tämä ei ole Esa varsinainen rullajuna, vaan kahdesti viikossa kulkeva teräspalvelukeskusten ja telakoiden juna Tampereelle. Rullajuna kulkee joka päivä Hämeenlinnaan. | ||||
|
03.01.2024 22:46 | Jarno Piltti | ||
| On, ja kohde on erityisesti kuvaamisen arvoinen! | ||||
|
03.01.2024 22:44 | Jarno Piltti | ||
| Pendohan näyttää suorastaan hyvältä. Julian täsmällisyystilastoissa junalaji S johtaa junalajia IC, tosin ajettujen junien määrässä on aika iso ero IC:n hyväksi. | ||||
|
|
03.01.2024 22:43 | Lari Nylund | ||
| Esko: Anni-Helena oli hyvä kuvauspaikka ja melkoinen urheilusuoritus. Onneksi sinnekin tuli kiivettyä ja otettua tämäkin kuva. | ||||
|
03.01.2024 22:31 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä vähäeleisen tyylikäs kuva suoraan jostain arktiselta tundralta. Video myös upea. | ||||
|
03.01.2024 22:02 | Timo Haapanen | ||
| Junatyyppi mahtaa olla PYO 269, kuten kuvatekstissä lukeekin. Hyvä talvikuva, jossa (valitettavan vähiin käyneet) Valakot vievät kyydittäviänsä kohti pääteasemaa. Dr16-parit ovat selvinneet OL-KLI/KLI-OL urakastaan erinomaisesti viime aikoina ainakin Julian perusteella. | ||||
|
|
03.01.2024 21:48 | Timo Haapanen | ||
| Perille Helsinkiin päästiin Kokkolasta konkarin turvin ilman veturivikoja. | ||||
|
03.01.2024 21:41 | Vesa Höijer | ||
| Tässä on tyylikkäästi remontoitu asemarakennus. | ||||
|
|
03.01.2024 20:31 | Vertti Kontinen | ||
| Ja joskus vaunuja jää myös Seinäjoelle | ||||
|
|
03.01.2024 20:28 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Vieläkö tämmösiä historiallsia videoita..tulleepi?! Aivan mahtavaa!! | ||||
|
|
03.01.2024 20:24 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Siis kertakaikkiaan hieno video!! Peukutan!! | ||||
|
|
03.01.2024 20:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuosta oletettavasti osa jää Tampereelle ja jatkaa seuraavana aamuna Toijalaan. | ||||
|
|
03.01.2024 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno esimerkki Oulun rautatien pysäkki - talosta, kun sitä ei olekaan liiallisessa määrin "pidelty" (= Heikki Klemetin käyttämä sanonta liiallisesta remontoinnista). | ||||
|
|
03.01.2024 20:05 | Juha Toivonen | ||
| Onpa nätti! Erinomaisen ryhdikäs peni asemarakennus, kolmipyöräresiina, penkki ja kampiasetinlaite. Suomea niin kerrassaan. | ||||
|
|
03.01.2024 18:51 | Vertti Kontinen | ||
| Onhan junan kaikki vaunut (tai no simmistä en tiedä) kuormassa. Lieköhän suurin osa keloista mennyt 5002:n kyydissä? | ||||
|
03.01.2024 18:32 | Timo Salo | ||
| Matkustajavaunuihin esilämmitetty vedenerotin ja heti perään öljystin, helppoa kuin heinän teko? | ||||
|
|
03.01.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan taiteellinen vaikutelma: 10. Muovidildon tekninen soveltuvuus Suomen talveen: 6 - . |
||||
|
|
03.01.2024 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole "Rullajuna" kuvassa niin täyteen lastatun oloinen kuin mitä oli 1970 - 1980 - lukujen taitteessa? Onko kysyntä vähentynyt? | ||||
|
03.01.2024 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Jorma R. (Taidankin olla suht' hyvä keskustelunaloittaja? Näin nuoremmatkin harrastajat pääsevät kiinni entisyyteen, menetelmineen kaikkineen.) |
||||
|
|
03.01.2024 17:51 | Matti Melamies | ||
| Eihän Erkki maininnutkaan ilmastonmuutosta. Minä käsitin vihertyperyyden tässä kohtaa keskittymisenä vihreisiin maalauskaavioihin todellisten ongelmien sijaan. | ||||
|
|
03.01.2024 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Porkkana ei ole saanut mitään erityistä sivuutuslupaa linjaradiolla, juna ajaa ainoastaan "värien mukaan". Suorittaja katsoo ohimenon ikkunastaan tai ovelta, kättä heilauttaen, tervehtien. Kirkkonummi on täydellisesti suojastettu ratapiha ja Siuntiosta saavuttaessa Kirkon läntiseltä tulotolpalta lähtien liikutaan normaaliliikenteessä ääneti ja opasteiden väreillä perille Hesaan saakka. Suojastamattomaan suuntaan (Siuntioon) ohikulkujunat pyöritetään lipulla ohi ja pysähtyneet lähetetään levyllä. Mahdollista olisi myös antaa ohikulkulupa lännen suuntaan radiolla, mutta se olisi poikkeuksellista. |
||||
|
|
03.01.2024 17:31 | Sami Koskinen | ||
| Ilmastonmuutos ei tarkoita sitä, etteikö sää voisi joskus olla kylmä. Tämä on ihan perusasia ilmastonmuutoksesta huolehtineidenkin joukossa. Sää ei ole sama käsite kuin ilmasto. Argumentoidessasi vihertyperyyttä vastaan siis argumentoit kuvittelemaasi viholliskuvaa, et mitään todellista ilmiötä, vastaan. |
||||
|
|
03.01.2024 17:00 | Erkki Nuutio | ||
| Keskeinen syy ongelmiin on 6x1 mm:n polyamidiputki. Sen reikähalkaisija on siis 4 mm. Pintajännitys- ym tekijöistä johtuen kosteus (jos sitä on paineilmassa) kerääntyy ja tiivistyy satunnaisiin kohtiin vesihelmiksi, jotka tarttuvat riittävästi jäädyttyään kiinni putken sisäpintaan. Vesihelmien sulatus vaatii periaatteessa useatuntisen koko laitteen (kuten junan) pidon pluslämpötiloissa. Lisäksi voidaan tarvita liittimien avauksia ja ilman läpipuhalluksia. Ongelma ja korjauskeinot ovat totisesti olleet tiedossa ja käytössä piiitkään. Siitä ei kuitenkaan viitsitä välittää, huoltokustannuksien vuoksi. Eihän tämän enää koskaan pitänyt tulla vastaan kun ilmasto jatkuvasti ja yhä hurjemmin lämpenee. Onko osaamattomuudesta tai vihertyperyydestä koskaan ketään siirretty syrjään? Laatu kärsii johtoportaan pitkäjänteisyyden puutteesta. Puuhastellaan kaluston maalikaavioiden toistuvien muuttamisten ympärillä ja todelliset ongelmat sivuutetaan. Konstruktiivisesti asioita olisi helppo ja varsin halpa korjata: Pistäkää esimerkiksi 10x1 polyamidiputket asianmukaisin liittimin 6x1 mm:n putkien sijaan. Ei siitä paljonkaan ilmankulutusta lisää tule. Ja tietenkin ilmankuivain pidettävä toimintakykyisenä. Ehkä joudutaan kaikkien halvimman hinnan vuoksi ostettuja sähköllä suoraohjattuja paineilmaventtiileitäkin korvaamaan. Sisu käytti aikanaan paineilmajärjestelmässä glykolia (on liukkaampaa kumitiivistimille) tiivistimet kuivaavan tenun sijasta. Aiemmin glykolin haitta oli ruostemössö teräksisten ilmaputkien ja ilmasäiliön ruostuessa sisältä. Mutta nykyään teräsputkia ei käytetä ja painesäiliönkin saa alumiinisena. |
||||
|
|
03.01.2024 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 36 oli ilmiselvästi saanut sivuutusluvan linjaradiolla ja asiaa vahvisti vihreät päällä lähtöopastimessa. 1984 tienoilla Karjaan suuntaan menneet pikajunat lähetettiin junanlähetyslevyllä (silloin pikajunat yleisesti pysähtyivät Kirkolla). Vai onko vas.puoleinen "Antennilättä" tai "Maksiraitsikka" tai "Sakari-Matti" tullut Helsingistä tyhjävaunujunana liitettäväksi jonkin Kirkolta lähtevän iltapäiväruuhkajunan lisärungoksi? |
||||