Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.02.2023 12:38 | Jouni Hytönen | ||
| Haapamäen Höyryveturipuiston alkumetreillä oli mietinnässä Vr3 753:n valitseminen Jyväskylän Kiskoliikennekerhon ja Pirkanmaan Rautatieharrastajien kerhon yhteiseksi nimikoksi kunnostettavaksi ajokuntoon. Siinä on kuitenkin jostain syystä pari kytkintankoa vääntynyt, en muista oliko muitakin syitä valita myöhemmin Tk3-veturi, ensin 1111 ja lopulta 1136. Vr3:n suurin sallittu nopeus on melko alhainen 45 km/t. Lyhyillä matkoilla se ei toki haittaa. Ja voisi epäillä, ettei tämä ole ihan höyryvetureiden pieniruokaisimmasta päästä myöskään. Rautatiemuseolle on Hyvinkäällä varattuna Vr3 755 ja Kuopiossa muistomerkkiveturina 752. | ||||
|
16.02.2023 12:30 | Jouni Hytönen | ||
| Varayksiköt 9016 ja 9017 ovat Transition omissa väreissä. | ||||
|
Kuvasarja: Puuti, Luulaja ja Haaparanta |
16.02.2023 12:12 | Kari Haapakangas | ||
| Kyllähän Karl-Johan oli vähän epätoivoinen yritys, kun ei siltä paikalta ole yhteyksiä ylämaihin. Kainuu (Kalix) ajoi senkin asian paremmin, olihan (onhan) sieltä suora yhteys Tornionjoen vesistöön. Lähelle Karl-Johania rakennettiin kuitenkin 1930-luvulla Haaparannan satama. Aika komea laituri siellä on vielä tänäkin päivänä... |
||||
|
16.02.2023 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni jossain intiaaniaiheisessa kirjassa kerrottiin, kuinka jotkin intiaaniheimot, nähtyään ensi kertaa lännen valloittajien hevosia, kutsuivat niitä isoiksi koiriksi. En ole varma, koskiko tämä konkistadorien (väli-Amerikassa) vaiko preerian valloittamisen (USA) aikoja. |
||||
|
Kuvasarja: Puuti, Luulaja ja Haaparanta |
16.02.2023 11:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Noita saamelnkielisiä paikkakunnannimiä voi bongata Oddasat -uutislähetyksestä, varsinkin ohjelman lopussa esitettävässä säätiedotuksessa. Lähes kaikille kaupungeille jopa Tukholmaa ja Helsinkiä myöten löytyy saamenkielinen nimi. | ||||
|
Kuvasarja: Puuti, Luulaja ja Haaparanta |
16.02.2023 11:22 | Erkki Nuutio | ||
| Ihan nätti nimenä Haapararanta/Haparanda on. 1809 siellä ei ollut juuri mitään. Siksi perustettiin, mutta kehnoon kohtaan Karl-Johans stad. Se ei menestynyt, joten siirryttiin vastapäätä Torniota, ja hylättiin Karl-Johan. Luulajan saamelaisnimeä en tiedä. Mutta kaikkihan tietävät, että paikka oli hämäläissatama ja alue, joka pyhitettiin pirkkalaisia ja saamelaisia turkisliikemiehiä varten. Koko seudun ensiasutus Luulajaan asti oli saamelaisten ohella 1100-luvulta lähtien, lähinnä Hämeestä tulleita suomalaisia. Ensimmäiset ruotsalaisetja ruotsinkieliset asutti kuningas sinne 1300-luvusta alkaen. Markustajalaivaliikennettä Kokkolan ja Luulajan välillä oli vielä Suomen itsenäistymisen edellä, ehkä pidempäänkin. |
||||
|
|
16.02.2023 10:36 | Timo Anttila | ||
| Karkeanaamainen Intiaani yksin hevosen selässä preerialla. Auringonlasku etenee kohti yötä. Horisontista möyrii pölyvana perässään musta Ford. Aikakaudet kohtaa ja yö pimenee… |
||||
|
|
16.02.2023 09:25 | Hannu Peltola | ||
| Menee keskustelu vähän sivuraiteille, mutta olen aina mieltänyt auto-Mustangn saaneen tosiaan nimensä villihevosista. Se tunne, kun 400 preerian ylvästä villihevosta hirnahtaa yhtäaikaa kahdeksanpilttuisessa vinkkelitallissaan... :-) | ||||
|
|
16.02.2023 08:23 | Ossi Rosten | ||
| https://en.wikipedia.org/wiki/Mustang | ||||
|
|
16.02.2023 08:22 | Ossi Rosten | ||
| No ei, mustang on Pohjois-Amerikan villihevonen. Enimmäkseen, ellei nykyisin kokonaan kun alkuperäiset on aikanaan metsästetty, yksilöt (juu niitä edelleen on) ovat eurooppalaisten sinne 1500 luvulta asti vieneiden hevosten viilliintyneitä jälkeläisiä. |
||||
|
16.02.2023 07:52 | Antti Grönroos | ||
| Jos saan myös kertoo, niin Hangossa oleva Dynamiittivaihteen tasoristeys on Väylän mukaan poistettu ja väärässä paikassa. | ||||
|
|
16.02.2023 07:42 | Tommi K Hakala | ||
| Onko yhtään Vr3:sta kunnostuskelpoisessa vireessä? Tuohan olisi aika kompakti museoliikennejunan vetäjä, johonkin lyhyen matkan tapahtumiin... | ||||
|
|
16.02.2023 06:09 | Timo Anttila | ||
| Hyvä kuva! Paljon on rautaa. Ja Mustang on Intiaani hevonen. |
||||
|
|
16.02.2023 04:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai 27-litraisen V-12 Packard Merlin 266:n, jonka heittää replicana tehdyn North American P - 51 D Mustangin nokalle. Teho: 1490 hp startissa ja suurin hätäteho taistelutilanteessa 1720 hp. Nimittäin auto - Mustang oli saanut nimensä hävittäjälentokone - Mustangilta. Hyviä vehkeitä kumpikin. |
||||
|
|
16.02.2023 00:59 | Seppo Rahja | ||
| Ahaa, kiitos Jouni! Arvelin että Transitio on Norrtågin aliurakoitsija, mutta se onkin kaluston omistaja. Korjataanpa hivenen tekstiä. | ||||
|
|
16.02.2023 00:51 | John Lindroth | ||
| Jos sais edes yhden se olis se vaatimattomasti mallia Bullitt(Steve Mac Queen) tai Carroll Shelby! | ||||
|
|
16.02.2023 00:33 | Jouni Hytönen | ||
| Täytyypä selvitellä, miten ne saataisiin pois näkymästä väärällä tavalla. Kotkassa syy on sama kuin Turussa. | ||||
|
|
16.02.2023 00:31 | Jouni Hytönen | ||
| Transitiolla on muutama varayksikkö, jotka kiertävät tarpeen mukaan ympäri maata paikkaamassa kaluston huolloista ja korjauksista johtuvia vajeita. Norrtågin liikennettä tämä on tällä kertaa ajamassa. Kalustoyhtiö Transitio omistaa suuren määrän Reginoita, esimerkiksi kaikki Norrtåg-, Upptåget-, X-tåget-, Värmlandstrafik- ja Tåg i Bergslagen -liikenteessä käytettävät. Västtrafikilla on omia yksiköitä Göteborgin seudulla. | ||||
|
16.02.2023 00:26 | John Lindroth | ||
| Teemulle kiitokset lisäinfosta! | ||||
|
|
16.02.2023 00:02 | Hannu Peltola | ||
| Saa varmasti vaikka M16:n, jos sellaisen tarve on. Varmasti teräsmäärä riittäisi myös vaikkapa '70 Mustangin valmistamiseen! | ||||
|
|
16.02.2023 00:01 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tätä kuvaa katsellessa harmittaa, ettei aikakonetta ole vieläkään keksitty! | ||||
|
|
15.02.2023 23:59 | John Lindroth | ||
| Erinomainen VR3 kuva Tapsalta! 756 oli samalla viimeinen Helsingissä toiminut Kukko josta se poistui vuonna 1959. | ||||
|
Kuvasarja: Puuti, Luulaja ja Haaparanta |
15.02.2023 23:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Bodenin suomenkielinen nimi oli mulle uutta tietoa. No koskaan ei ole liian myöhäistä oppia :D | ||||
|
|
15.02.2023 23:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näistähän saa niin kätevästi osaavissa käsissä aikaiseksi M16-rynnäkkökiväärin. Eläköön 2nd Amendment ongelmien ratkaisukeinona, tuolla maailman demokraattisimmassa valtiossa! | ||||
|
15.02.2023 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, pulu nyt onkin hirvittävän vaarallinen, oikein- , miksikä nyt sanoisin? --- Petolintu! Pelottaa jo nyt! Kun se lakkaamatta kakkaa, kakkaamasta päästyäänkin! Kaikkien ympäristöongelmien äiti! |
||||
|
|
15.02.2023 22:25 | Teemu Halttunen | ||
| Tähän tietoon opastimen käsitteet tulee olemaan: Vilkkuva keltainen/valkoinen valo tarkoittaa, että laitos ei varoita, ei ole varoittanut tarpeeksi tai kriittinen vika on päällä. Vilkkuva valo muuttuu kiinteäksi, kun puomit on alhaalla eikä kriittistä vikaa ole päällä. En muista syytä miksi nykyiseen opastimeen päädyttiin, mutta tähän mietittiin myös vaihtoehdoksi valurautaisia raideopastimia tai lukitusopastimia toteutettuna pääopastimen valoyksiköillä vanhan opastinjärjestelmän taustalevyssä. Ymmärtääkseni jossakin vaiheessa haluttiin, että opastimen pitää näyttää selkeää seis opastetta punaisella valolla. Syy tähän oli muistaakseni, että radalla kuullema järjestetään yleisölle avoimia resiina-ajoja ja haluttiin ihmisten ymmärtävän, että heidän pitää pysähtyä ennen tasoristeystä. Varoituslaitos tulee myös olemaan puoliautomaattinen. Linjalta tuleva juna aloittaa varoituksen automaattisesti, mutta aseman suunnalta tuleva junankuljettaja tai junanlähettäjä joutuu laittamaan laitoksen manuaalisesti varoittamaan TRON-painikkeesta. |
||||
|
|
15.02.2023 19:46 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Jouni tiedosta. Kotkassa olevat Kairon kävelytie ja Tornatorintie ovat myös Väylän mukaan poistettu vaikka viime kerralla olivat käytössä ja raide ainakin on käytössä. Kyseisen radan pätkästä löytyy uudistettu tasoristeys. | ||||
|
|
15.02.2023 19:31 | Petri Nummijoki | ||
| Pohjoismaiden voimakkain veturi Vr3 ei koskaan ollut eikä edes voimakkain höyryveturi. Ruotsalaisten R-sarja https://www.vaunut.org/kuva/156090 on tyyppinä vanhempi ja se oli vahvempi kaikilla mittareilla. Sen sijaan Vr3-vetureita on väitetty Pohjoismaiden voimakkaimmiksi tankkivetureiksi mutta sekin taitaa olla tulkinnanvaraista. https://sv.wikipedia.org/wiki/TGOJ_Littera_Na on höyrykoneen mitoituksen puolesta vahvempi mutta jää kitkapainon osalta Vr3:een verrattuna toiseksi. | ||||
|
|
15.02.2023 18:21 | Jan Jahkola | ||
| Jouni, onko ne VR:n tai jonkun muun raiteita? | ||||
|
15.02.2023 18:16 | Jan Jahkola | ||
| Hieno vanha kuva, mutta taitaa tässä olla enemmänkin Ykspihlaja Väliratapiha eikä Tavara. | ||||
|
15.02.2023 18:13 | Roni Planting | ||
| En muistanut aikaisemmin päivittää, mutta 7.7.2021 kävin kyseisellä seisakkeella ja jollain ihmeen kaupalla laituri ja seisakekyltti olivat vieläkin paikoillaan. | ||||
|
15.02.2023 17:09 | Timo Salo | ||
| Se on Kari sillälailla, kun yli 40 vuotta on touhunnut automaation kanssa, niin jässähtää miettimään edelleen kaikkea "tarpeetonta"... :-) Tuota pirun lukua en edes huomannut heti! | ||||
|
|
15.02.2023 16:51 | Kari Haapakangas | ||
| Pirullinen paikka | ||||
|
|
15.02.2023 16:17 | Timo Salo | ||
| Sattumana tuli mielenkiintoinen kuva. Miten tuolta tullaan JKV-alueelle? Soitto liikenteenohjaukseen, että saako tulla??? Voiko tuolla valvomattomalla alueella olla kalustoa, joka tulee satunnaisesti valvotulle alueelle? | ||||
|
|
15.02.2023 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan mahtavan hyvä kuva! Kukon jyhkeä olemus oikein korostuu, olihan se aikoinaan Pohjoismaiden voimakkain veturi. Taas kerran, monet kiitokset Tapsalle! Hän jaksaa aina yllättää. |
||||
|
15.02.2023 16:02 | Teppo Niemi | ||
| Koviinpa vähissä on lumet tuollakin.... | ||||
|
15.02.2023 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen tätä miettinyt aika paljon ja päätynyt siihen, että työn ja pääoman välinen ristiriita näkyi noina aikoina paljon selvemmin ja tuntui kouriintuntuvammin juuri näissä lisäarvontuottajaraukoissa. Nykyisin mainittu ristiriita on vaikeammin hahmotettavissa robottien aikakautena. Eikä näillä ollut juuri muuta keinoa käsitellä kyseistä ongelmaa kuin pakenemalla viinahuuruihin, jossa tunnetusti velat muuttuvat saataviksi. Kommunistit sentään harrastivat omia opintopiirejään, joissa jäsennellä maailmanselitystä, toiset valitsivat sekoilemisen. Totta on, että kyseisen ristiriidan voi ratkaista myös hyppäämällä ulos oravanpyörästä, mutta normaaliusvaatimusten aiheuttama ryhmäpaine teki tästä aika harvinaista, etenkin kälyisessä tehdaskylässä, jossa muut ihmiset tiesivät asioistasi paremmin kuin sinä itse. Minulle henkilökohtaisesti oli kristinuskosta apua. Rutiininomaisesti ajatusten niputtaminen helpommin käsiteltävään muotoon on siinä oleellinen piirre, siis: rukous. Mitä tulee kosteisiin yliopisto-opiskelijoihin, niin siinähän näkyi perinteellinen - eläköön vapaus - toive. Pois vanhempien valvovien silmien alta. Sen aikaa mitä itse asuin Turussa, Yo-kylässä, niin kännisiä siellä ei näkynyt koko aikana kuin 1 - 2, satojen asukkaiden porukasta. |
||||
|
15.02.2023 14:18 | Jouni Hytönen | ||
| Viittasin vain yöjuniin. :) | ||||
|
|
15.02.2023 11:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mitä kaikkia junia tähän nyt otetaan lukuun, kun puhutaan täysin sinisistä junista? Lokakuussa 2015 on esimerkiksi Vaasan ja Jyväskylän väliä liikennöinnyt kokoonpano, jossa vaunukalusto oli väriltäänkin vain sinistä. | ||||
|
|
15.02.2023 11:28 | Jouni Hytönen | ||
| En tiedä, miten tuollaisissa työyhteisöissä alkoholikulttuuri on kehittynyt tähän päivään mennessä, mutta muualla ainakin alkoholia kuluu vähemmän. Vaan ei ole kauankaan, kun vielä lehdissäkin mietittiin, miksi esimerkiksi yliopistojen opiskelijakulttuuriin jaa tapahtumiin kytkeytyy niin vahvasti olettamus käyttää alkoholia, runsaastikin. | ||||
|
|
15.02.2023 11:15 | Jouni Hytönen | ||
| Huoltohallintie on yksityisraiteella, tasoristeyksen poistaminen valtion rataverkon rekisteristä näyttäytyy väärin tasoristeyksen poistumisena kokonaan. | ||||
|
|
15.02.2023 11:09 | Jouni Hytönen | ||
| Yhtään täysin sinistä/siniperäistä junaa tai kokonaan yksikerroksista junaa ei enää ole. Kolarin sesonkijunaparissa 263/262 on myös Edg-vaunu ja Rovaniemen sesonkijunassa 267/264 Edg:n lisäksi jopa Edm-vaunuja. Kaikki ravintolat ovat Rx-vaunuja. Täysin sinistä junaa saa kyllä oikeastaan hakea keväältä 2015, kun Rkt- ja EFit-vaunuja vielä käytettiin yöjunissa. | ||||
|
|
15.02.2023 11:05 | Jouni Hytönen | ||
| Laskeskelin matkahausta, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tällä viikolla liikkuisi 22 kpl CEmt-vaunuja. Onkohan liikennekelpoisten määrää pudotettu 30:stä alaspäin? Hiihtoloman kuumimpina sesonkihetkinä ajattelisi maksimimäärän vaunuja olevan liikenteessä. Kun 30 kpl oli liikennekelpoisina, 27 kpl saattoi olla sidottuna juniin. Samalla logiikalla voisi olla 25 kpl liikennekelpoisina, joista 22 kpl sidottuna juniin. | ||||
|
15.02.2023 11:01 | Jouni Hytönen | ||
| Yöjunissa on nykyään kahdeksan kappaletta Rx-vaunuja, onkohan tämän lisäksi enää muita Rk-vaunuja liikennekelpoisina? | ||||
|
|
15.02.2023 10:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tasapainoisesti sommiteltu hieno kuva. Laskumäen valo-opastin sijoittuu kuvaan sopivasti, eli ei esimerkiksi piipun jatkeeksi Harmittaa etten kuvannut (eivät kai muutkaan) vaki-Kalkkunaa Viinikan laskumäessä samassa tehtävässä. Vielä 60-luvun alussa ei estetty jalankulkua Rautaharkosta Rantaperkiön puoleiselle kärrytielle, joka vei Hatanpään valtatien loppupisteeseen (Nuolialantien alkupisteeseen). Kärrytie oli jäänne (vielä 20-luvulla) ainoasta Pirkkalaan (silloiseen Etelä-Pirkkalaan) vieneestä tiestä. |
||||
|
|
15.02.2023 07:35 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin kolmateen kysymykseen taitaa löytyä vastaus tuon kuvan https://vaunut.org/kuva/159826?s=1 kommentista. | ||||
|
|
15.02.2023 07:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionkin rataverkolta löytyy joitain ratapihoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia ylikäytäviä ja laituripolkuja, joiden puolipuomi- tai laiturivaroituslaitokset ovat kytköksissä joidenkin juna- tai vaihtokulkuteiden osina käytettäviin pää- tai raideopastimiin siten, ettei näihin opastimiin saada värejä tai silmää ennen kuin kyseinen yliajon turvallisuuslaitos on varoittanut riittävästi. Sen sijaan erityisten tasoristeysopastimien olemassaolo on keskittynyt yksityisten, voittopuolisesti kaupunkien, hallussaan pitämille yksityisraiteille, jotka tavallisesti johtavat tavarasatamiin ja teollisuuslaitoksiin. | ||||
|
|
15.02.2023 04:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| John on oikeassa. Jos tasoristeysrysäyksessä esim. Dm7 vaurioituu ja hengenmenojakin sattuu, niin sitä Dm7:ää ei saada konepajakorjaukseen, ei millään. Ei ole taitoa eikä rahaakaan. Siitäkin huolimatta, että vaikka antero ei edes katso sivuilleen tullessaan junan kanssa yhtaikaa tasoristeykselle. |
||||
|
|
15.02.2023 00:36 | John Lindroth | ||
| Ainakin Saksassa ja muistaakseni Ruotsissa tuo veturimiehistölle tarkoitettu opastin näyttää väritöntä kun tasoristeys on asianmukaisesti varmistettu .Mikäli ei niin juna joutuu pysähtymään ja junahenkilökunta varmistamaan tasoristeyksen turvallisen ylityksen.Näinä aikoina kun lähes jokaiseen asiaan puututaan herkästi kannattaa esimerkillisesrti museoradalla pitää turvallisuus asiat prioriteettina numero yksi! | ||||
|
15.02.2023 00:04 | Petri Tuovinen | ||
| Kiitos Timo. Tähän otokseen sattui sopivasti pöllyävän lumen kaaosmaisuus. |
||||
|
15.02.2023 00:01 | Petri Tuovinen | ||
| Kiitoksia Juha ja Timo. Junasta tuli otettua kymmenkunta ruutua ja tässä kuvassa mielestäni näkyy parhaiten junan kiihtyvä liike. Oulun suunnasta lähestyttäessä Pikkaralaa, ensin on kolmisen kilometriä nousua, joka alkaa kaarteella. Dv12:n (myös Dr16) kömytys kuuluu kauaksi, paitsi ei Dr19:n, sillä niiden äänimaailma on suhteellisen hiljainen. | ||||