Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.12.2023 21:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaksi pohjoissaksalaista kotirouvaa, naapuruksia, keskusteli keskenään: - Mieheni työskentelee tulkkina Münchenissä. - Niin tosiaan, se baijerilaisten murre... Mainittua klinikkasarjaa, nimeltä Vuoristolääkäri, seurasin itsekin. Syy: siinä oli roolissa myös berninpaimenkoira nimeltä Leopold tai Poldi. Loppujaksossa Poldi tallusteli klinikan pihalla, ylpeänä jälkeläisistään - kuusi muutaman viikon ikäistä bernipentua. |
||||
|
23.12.2023 20:52 | Timo Salo | ||
| Tekninen määritelmä kuvan laitteistolle, Elmeri osaa pukea asiat oikeaan valoon... Hieno kuvasarja tulossa(?) | ||||
|
23.12.2023 20:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tankkivetureilla yleisesti on sama nopeus eteen - tai taaksepäin ajettaessa. Pr1:n tapauksessa 80 km/t. Reichsbahnin BR 61 001:llä päästeltiin tarvittaessa sataa kuuttakymppiä vakiliikenteessä (1936 alkaen Berliini - Dresden ja takaisin erikoisjunarungon kanssa). Perusnopeus oli sellaista 130 km/t - luokkaa, koska varaveturin puuttuessa jouduttiin turvautumaan BR 01:een tai 03:een. Teoriassa höyryveturi tarvittaessa pääsee kovempaakin, suurin sallittu nopeus ei siis vastaa alkuunkaan autojen huippunopeutta. Silläkin on automerkkikohtainen rajansa, iskettiinpä nastaa lautaan miten lujaa hyvänsä. Veturien sallittuun nopeuteen vaikuttaa muun muassa akselipainoluokka, radan rakenne, alkuaikojen päällysrakenne (saks. Oberbau) on tässä suhteessa kokonaan toista luokkaa nykyiseen verrattuna (kiskopaino ehkä tärkeimpänä, kantavuusmielessä). Eikä höyryvetureissa koneiston kierroslukua tule unohtaa: - vetopyörästöjen "vastapuntit" tekevät kovilla nopeuksilla (= kierrosluvuilla!) melkoista moukarointia. Tankkivetureissa etu- ja takatelit on myös valittu kulkuominaisuuksien puolesta ihanteellisiksi. Telit kun muutenkin ovat hyvät ohjaamassa vaikkapa juuri kaarteisiin ajoa tai myös tullessa kaarteesta suoralle. Liukulaakereissa on myös oma kehänopeutensa (tiukassa suhteessa kierroslukuun), jonka ylittäminen tietää kyllä omansa kaltaista "hauskuutta". Siinä helposti kuluu tuohtakin, molemmissa mielissä. Siltikin, jokainen höyryveturi on teknisesti kompromissi. Jokainen toivottuna lisätty ominaisuus vaikuttaa juuri johonkin toiseen, joskus myös ei - toivotulla tavalla (Pr2 jousituksineen yhtenä esimerkkinä). |
||||
|
|
23.12.2023 20:28 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kiitoksia ja hyvää joulua! | ||||
|
|
23.12.2023 20:23 | Jorma Toivonen | ||
| Pr1-veturin suurin sallittu nopeus kumpaankin suuntaan oli 80 kilometriä tunnissa. Ellei ole mahdollista hankkia käsiinsä asioita käsittelevää kirjallisuutta, niin usein Google auttaa. Esimerkiksi hakusana ”Pr1-veturi” antaa vinkkiä wikipedian artikkeliin. Joihinkin tietoihin kannattaa tuolla aina suhtautua varovaisuudella, mm. tämänkin veturisarjan kohdalla puhutaan sen huippunopeudesta. Se oli aivan varmasti enemmän kuin mainitsemani suurin sallittu nopeus. SKS |
||||
|
23.12.2023 19:41 | Timo Salo | ||
| https://powerelectrics.com/blog/the-difference-between-kva-and-kvar | ||||
|
23.12.2023 19:33 | Otto Tuomainen | ||
| Regiojetin varikkotoiminnot ovat nyttemmin siirtyneet Smíchovista Malešiceen. Nyt torstain ja perjantain välisenä yönä yksi Regiojetin vaunu pääsi karkuun Praha-Malešicen ratapihalta. Vaunu ohitti Praha-Libeňin aseman ja pysähtyi Vysočanyn asemalla matkattuaan seitsemän kilometriä. | ||||
|
|
23.12.2023 18:28 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Mikä lienee ollut Pr1:n kattonopeus takaperin ajettaessa? | ||||
|
23.12.2023 15:49 | Reijo Salminen | ||
| Voisko olla lumiharjakone? | ||||
|
23.12.2023 11:23 | Timo Salo | ||
| Mutta välillä toisesta suunnasta(?) kuvattuna, postikorttiainesta. Tuo sotku pitäisi vaan editoida pois, kun ei edes tavuttaminen onnistu oikein töhrijöiltä...! | ||||
|
|
23.12.2023 09:20 | Markku Pulkkinen | ||
| Osuva tuo sanaleikkisi idiomilla "nur Bahnhof verstehen", josta tuli mieleen eräs Baselin lähiseuduille sijoittunut suosittu saksalainen TV-sarja 80-luvulta, nimittäin "Die Schwarzwaldklinik". Jossain jaksossa paikkakunnalle muuttanut pikkulikka valitti ettei oikein ymmärtänyt ikätoveriensa murretta, jotenkin näin sanoen "Wenn die sprechen, verstehe ich nur noch Bahnhof". Suomentaja oli kääntänyt sananmukaisesti "Kun he puhuvat ymmärrän vain rautatieaseman". Särähti jo silloin niin pahasti korvaan, että muistaa näin vuosikymmeniä myöhemminkin. Työskentelin tuolloin hankkeessa jossa tutkittiin saksalaisten ja suomalaisten idiomien eroja ja vastaavuuksia, yhtenä tavoitteena parantaa suomalaisten saksankielen käyttäjien tietoisuutta niistä. | ||||
|
23.12.2023 01:12 | Teppo Niemi | ||
| Ainakaan Turun asemalla 1970 luvun lopussa raiteden 2 ja 4 päässä olleita vastaavalla aaettimella varustettuja vaihteita ei tarvinnut erikseen kääntää, kun saapuneen junan veturi siirtyi junan edestä kulkuraiteelle. liitä Sen sijaan lähtevän junan rungon liian pitkälle mennyt tuonti aiheutti onglmia, miten alla kääntyneestä vaihteesta selvitään. |
||||
|
22.12.2023 23:22 | Jyrki Talvi | ||
| All Inclucive palvelua autonkuljettajasta huonepalveluun. | ||||
|
22.12.2023 23:16 | Rasmus Viirre | ||
| Mikähän mahtoi olla toisen Valakon numero? | ||||
|
|
22.12.2023 22:58 | Uwe Geuder | ||
| > ranskalaiset itse kutsuvat sitä jo Bâle SBB:ksi Mikä on aikamoinen sekamelska. Joko Basel SBB tai Bâle CFF. Jos halutaan ajatella positiiviseksi sen on varmaan merkki siitä, ettei rajoilla ole enää merkitystä. Sanoisin ehkä huolimaton kielenkäyttö :) |
||||
|
|
22.12.2023 22:31 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuollainen vaihde ei kuitenkaan palautunut perusasentoon itsestään, vaan se piti limpusta kääntää. Pihlajavedellä olleet aukiajettavat vaihteet palautuivat takaisin perusasentoonsa jousen avulla. Nehän kääntyilivät vaunujen telien välilläkin, vaikka niissä oli hydraulinen hidastus. | ||||
|
|
22.12.2023 22:12 | Uwe Geuder | ||
| https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnhof_Basel_SNCF#Gegenwart_und_Zukunft osaa kertoa, ettei SNCF ei ole enää kiinnostunut oman aseman pyörimisestä ja se tulee vaiheittain kokonaan osaksi Basel SBB. Kun katsotaan https://www.ter.sncf.com/grand-est ranskalaiset itse kutsuvat sitä jo Bâle SBB:ksi. Siis harrastajille kiehtova tilanne, että samassa kaupungissa kolmen maan rautatieasemat on päättymässä jos ei jo päättynyt. | ||||
|
|
22.12.2023 21:52 | Uwe Geuder | ||
| Baselissa on siis kolmen maan rautatieasemat: Basel SBB, Basel Bad Bf ja Basel SNCF. Basel SCNF on kuitenkin vain vähän kuin Basel SBB:n siipi, voi kävellä ”sisällä” asemalta toiselle. Kun olin nyt matkalla siellä, ei ole Basel SNCF:lle tullut yhtäkään yhteys. Onkohan se kokonaan suljettu? Remontin takia vai pysyvästi? En ehtinyt käydä paikan päällä. | ||||
|
|
22.12.2023 21:41 | Uwe Geuder | ||
| Jos Wikipediaan on uskomista Rheingold ei ole koskaan päättynyt Basel Bad Bf:iin https://en.wikipedia.org/wiki/Rheingold_(train) Kun se on ollut Basel, sitten Basel SBB. Sen sijaan monien saksalaisten kaukojunien pääteasema on aikaisemmin ollut Basel Bad Bf. Minusta tuntuu, että Schengenin jälkeen se on tullut harvinaisemmaksi, monet jatkavat vielä muutama kilometri Basel SBB:lle. |
||||
|
22.12.2023 21:32 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! Minulla tuli pikkukuvasta vahvasti mieleen Montana. | ||||
|
|
22.12.2023 21:29 | Uwe Geuder | ||
| Minusta aseman erikoisjärjestelyt on käsitelty täällä ennenkin. Nyt löydän kuitenkin vain https://vaunut.org/kuva/127623 sinnepäin. | ||||
|
|
22.12.2023 21:22 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä, Rainer viimeisteli Petrin syöttöä... Aseman oikea nimi on Basel Bad Bf. Monet saksalaisetkaan eivät tiedä, mitä se tarkoittaa ja kuinka sitä lausutaan: Basel Badischer Bahnhof. Deutsche Bahnilla ja ennen sitä Deutsche Bundesbahnilla on omia oikeinkirjoitussääntöjä, joiden mukaan lyhennyksiä ei merkitä pisteellä. Että Bad on myös hyvin yleinen osa saksankielistä kaupunkinimistä (tarkoittaa, että se on kylpyläkaupunki) lisää vain sekaannusvaara. Kyseessä on siis saksalainen rautatieasema keskellä Sveitsin valtion alueella. Tulliraja on asematunneleissa. Kun se on perustettu 1852, Saksan valtio ei ollut vielä perustettukaan. Silloin oli rajan takana Badenin suurherttuakunta, joka solmi Sveitsin kanssa valtionsopimuksen aseman erikoisjärjestelyistä. Aseman nimi ei ole koskaan muutettu, vaikka Baden ei ole enää oma valtio eikä edes oma osavaltio (osa Baden-Württembergistä). Saksassa sanotaan aina Fahrrad (polkupyörä), mutta Sveitsissä hyvin yleisesti Velo (sama sana kuin ranskan kielessä). Että Deutsche Bahn on teettänyt ainoalle asemalleen Sveitsin alueella oma versio sitä kieltokyltistä, oli minullekin yllätys. Jokainen saksankielinen sveitsiläinen olisi varmaan myös ymmärtänyt, mikä se Fahrrad on. |
||||
|
|
22.12.2023 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös loistojuna "Rheingold" kulkenutkin Baseliin...? Niin ennen sotaa kuin sen jälkeenkin. | ||||
|
22.12.2023 17:48 | Hannu Peltola | ||
| WAU! | ||||
|
|
22.12.2023 17:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko Basel Bad Bf? | ||||
|
22.12.2023 17:20 | Ossi Rosten | ||
| Ei ainakaan wikipedian mukaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C4%8CKD | ||||
|
|
22.12.2023 16:35 | Pave Saarinen | ||
| ČKD = Skoda ? | ||||
|
|
22.12.2023 16:32 | Uwe Geuder | ||
| Karlsruhe on kyllä nykyisin aika lähellä Ranskan raja. En siltikään usko, että sana Velo olisi siellä minkänlaisessa käytössä. Kieliraja on historiallisesti Savernessa, vielä aika kaukana. Siis Saverne (Zabern) oli vielä saksankielinen, ranskaa puhuttiin vasta vuorten päällä. | ||||
|
22.12.2023 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, monet kiitokseni! Itse olen vanhan tekun leipoma koneteknikko, jonka ymmärrys paljosta sähköstä (tässä iässä) on luokkaa: - sormet pois! Niin ja sähköstä muutenkin: käyttämättömiä kuulolaitteenpattereita ei kotona ole koskaan liikaa. |
||||
|
|
22.12.2023 16:02 | Timo Salo | ||
| Villi käännös keskikouluruotsilla jota ei ole käytetty v. 1972 jälkeen: Itsenäinen mukanakulkeva muuttajavaunu? | ||||
|
|
22.12.2023 15:49 | Uwe Geuder | ||
| Basel on oikea kaupunki, mutta niin kuin Petri kirjoittaa, se on Sveitsissä. Kyltissä lukee kuitenkin DB, siis Deutsche Bahn. Jos saisi vielä hieman lisätietoa, esim. aseman nimi? | ||||
|
|
22.12.2023 15:38 | Jukka Eklund | ||
| Jos tuosta velosista pitkän kaavan kautta johtaisi, niin asema voisi olla Karlsruhe. | ||||
|
|
22.12.2023 15:37 | Jorma Rauhala | ||
| Q13:sta seuraava vaunu on Q24 nro 22, ASEA vuodelta 1936. Myöhempi littera sen kyljessä on: Qea. Ja tuo Q13 on "självgående elrevisionsvagn". |
||||
|
|
22.12.2023 15:25 | Petri Kiviniemi | ||
| Puhtaasti arvaus, mutta onko jokin rajakaupunki esim. Basel Sveitsissä. | ||||
|
|
22.12.2023 15:09 | Timo Salo | ||
| Pieni on toleranssi myös taajuussäädössä, jos on uskominen tuota Fingridin mittaria. 0,1 Hz +/- on normaalia ja +/- 0,2 Hz taitaa olla kipuraja...https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinrich_Hertz | ||||
|
|
22.12.2023 15:06 | Uwe Geuder | ||
| Juu, 16 ⅔ on vanha nimellisarvo Keski-Euroopassa, 16,7 on uusi nimellisarvo. Oikeassa elämässä on aina toleransseja. (Julkisen verkon jännitteen puolella vanhat nimellisarvot 220/380 V, uudet 230/400 V. Kun ottaa toleranssit huomioon, muutos oli varsin pieni.) |
||||
|
|
22.12.2023 14:44 | Uwe Geuder | ||
| Kuuma johtolanka, Petri! | ||||
|
22.12.2023 14:04 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Hannu! | ||||
|
|
22.12.2023 13:49 | Petri Kiviniemi | ||
| Käytetäänkö Velo sanaa yleisesti Saksassa? | ||||
|
|
22.12.2023 13:33 | Jukka Eklund | ||
| Luen ihan sujuvasti, mutta en kyllä hoksaa vihjettä. Nää on ihan hauskoja arvoituksia. | ||||
|
|
22.12.2023 13:19 | Timo Salo | ||
| Tietoisku Esalle todelliselta vanhan liiton mieheltä:Suomessa valtakunnan verkon taajuus on 50Hz ja esim. USA:ssa 60Hz. Jännite Euroopassa 230/400 VAC ja USA:ssa 115/240 VAC. Euroopassa kolmivaiheverkossa on ikäänkuin 3*230VAC jännite ja taajuushan ei muutu pelkällä muuntajalla. Vaiheitten välistä mitattuna jännite on 400 VAC. Näitten kolmen vaiheen keskinäiset vaihesiirrot ovat 120 astetta, josta tulee mukavasti koko ympyrä 360 astetta. Normaali kolmivaihemoottori "yrittää" seurata tätä verkon pyörintää, mutta mekaaniset asiat pudottavat kierroslukua hiukan. (Esim. 3000 rpm=2750 rpm=jättämä) Sama toistuu muutaman kerran päivässä... Verkossa kuormituksen noustessa taajuus yleensä laskee ja sähköntuotantoa on lisättävä ja päinvastoin. Kolmivaiheverkosta saa helposti hyvin vääntävän moottorin, kun taas yksivaiheisen moottorin vääntöä/momenttia on lisättävä kikkakuutosilla. (käynnistys-/käyntikondensaattori, tai sitten kytketään kolmivaihemoottori yksivaiheiseen sähköön taajuusmuuttajalla, joka muuttaa yksivaiheisen sähkön kolmivaiheiseksi. Halpa ja hyvä konsti väännön lisäämiseksi.) Taajuutta muutetaan tänäpäivänä elektroonisilla taajuusmuuttajilla ja vastaavasti ennenvanhaan mekaanisilla pyörivillä muuttajakoneilla. Näin voidaan tehdä uskomattomia asioita. Esim. Ruotsin Grimetonissa on mekaaninen radiolähetin. (Vuodelta 1924 Made by GE) 200 kW:n AC-moottori pyörittää taajuudella 17,2 kHz (17200 Hz) ulosantavaa generaattoria, josta taas virta johdetaan antenniin. Ulostulotaajuutta voidaan muuttaa säätämällä pyörittävän AC-moottorin pyörintänopeutta. Ko. asema muuten lähettää sähkötyksellä Joulutervehdyksen ympäri maailmaa jouluaattona klo 08.00 GMT. :-) Fingrid asensi hiljattain verkkosivuilleen reaaliaikaisen Hz-mittarin:https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ https://grimeton.org/en/ Auttoko yhtään? | ||||
|
|
22.12.2023 13:19 | Uwe Geuder | ||
| Tiedän, mitä laskentaoppi sanoo. Mutta en tiennyt, miksi insinöörit ovat muuttaneet sen. Wikipedia kertoo, että muutos 16 ⅔:sta 16,7:ään on tapahtunut Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä 16.10.1995 klo. 12:00. Onko Ruotsissa tapahtunut joskus sama muutos, sitä en edes tiedä. https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrom#16_2%E2%81%843_Hz_gegen%C3%BCber_16,7_Hz Tarkat sähkötekniikan yksityiskohdat ovat jääneet minulle artikkelin jälkeenkin vielä hieman epäselviä. |
||||
|
|
22.12.2023 13:11 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan yhteydessä on paljon keskustelua muuttajista https://vaunut.org/kuva/52499 ja lisätietoa on kompaktissa muodossa mm. täällä: https://sv.wikipedia.org/wiki/Matning_av_kontaktledning | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Norjasta |
22.12.2023 13:07 | Timo Salo | ||
| Saipa huilata hetken aikaa mukavasti joulusiivouksen lomassa tuttujakin maisemia katsellessa! Aikaansa edellä oleva teknisesti LAADUKAS/HIENO kuvasarja pölähti ruudulle sattumana. Kiitos Juhalle näistä! (Mikä lie ollut kalusto tuolloin?) | ||||
|
|
22.12.2023 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrter Herr Uwe: 50 Hz taajuuden kolmasosa on juuri 16 ja kaksi kolmasosaa. Kun murtolukuja ei saa enää harrastaa missään, niin se on ollut nyttemmin 16,66666666666666666666666666666667, pyöristettynä 16,7. Liittyykö koko juttu kolmivaihevaihtovirtaan jollakin tavalla, niin itseäni viisaammat, olkaa hyvät ja kertokaa. Vanhan liiton opistosähköinssit ja - teknikot ovat toivotumpia kuin eestulemattomat AMK-"ingengörit". |
||||
|
22.12.2023 12:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kokeillaanpa toista kautta: esiin valokopio aikataulukauden 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) "traagisesta" aikataulusta: Vasemmalla sivulla etäisyystietoja: Par - Smi = 4,6 km, Parikkala on km:llä 541/387. Smi - Rajasuo = 7,6 km Rajasuo - Pu = 7,4 km Pu - Pks = 5,8 km Pks - Pun = 5,9 km Pun - Kulennoinen = 7,1 km Kulennoinen - Sva = 6,6 km Sva - Pääskylahti = 10,6 km Pääskylahti -Sl = 3,3 km. Savonlinna on km:llä 482. Asemavälien mukaan laskettuna: Par - Sl oli v. 1961: 58,9 km. |
||||
|
|
22.12.2023 12:35 | Uwe Geuder | ||
| Siinä on 2 sanaa, jotka eivät missään nimessä ole esiintyneet koulusaksassa. (Enkä tarkoita Skateboard, joka ei varmaan myöskään ollut, jos tunneista on jo vuosikymmeniä.) Toinen on varmaan vaikea tunnistaa, mutta toinen voi olla helpommin tunnistettavissa. En kerro vielä heti, miksi. | ||||
|
22.12.2023 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra edesmenneen ylijunailijan kivessä on muistutteena sisällissodan 1918 muistomitali. Jannu näyttää heittäneen lusikkansa nurkkaan noin 52-vuotiaana. | ||||
|
|
22.12.2023 12:26 | Uwe Geuder | ||
| En minäkään ole koskaan nähnyt semmoista pyörillä. Tietysti taajuusmuuntajia tarvitaan maissa, joissa on 16,7 Hz rautatiesähköistys. (Älkää kysykö, miksi joskus aikaisemmin se oli 16 ⅔ ja nykyisin 16,7, mutta mielestäni se on joskus muutettu). Mutta minä tiedän vain, että ne ovat kiinteissä, rakennusmaisissa taajuusmuuntaja-asemissa. Onko tuo sitten vahinkotapauksia varten, jos on joku katko? Tietysti pitää löytää tarpeeksi vahva syöttö julkisesta verkosta. Kuulostaa hieman haastavalta sekin. |
||||
|
22.12.2023 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, Säynäjärvestä olen itsekin kaipaillut kuvaa. Rautatiemuseolla kuitenkin on sen valmistuspiirustus (minun jäljiltäni). | ||||
|
22.12.2023 12:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Historiasta muistetaan, kuinka muinainen ja keisarillinen Itävalta - Unkari palasteltiin moniksi uusiksi valtioiksi. Tsekkoslovakia oli juuri tällainen. Jostain luin aikoinaan, kuinka Itävalta-Unkarin entinen valtionvarainministeri sulki virkahuoneensa oven työpäivänsä päätteeksi ja seuraavana aamuna meni toimeensa uuden valtion vastaavana ministerinä. Palkanmaksu ei häneltä katkennut sekunniksikaan! Saksalainen, jo Reichsbahnin ajoilta periytynyt tendereiden merkintätapa: esimerkiksi nopeusennätysvehkeessä BR 05 ollut: 2'3T38St = kaksiakselinen teli, kolme kiinteää akselia, T - kirjain tarkoittaa juuri tenderiä, uskokaa tai älkää. 38 = vesitila kuutiometreinä ja St = virtaviivaistettu (Stromlinienverkleidung). |
||||