![]() |
15.02.2023 07:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
Valtionkin rataverkolta löytyy joitain ratapihoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia ylikäytäviä ja laituripolkuja, joiden puolipuomi- tai laiturivaroituslaitokset ovat kytköksissä joidenkin juna- tai vaihtokulkuteiden osina käytettäviin pää- tai raideopastimiin siten, ettei näihin opastimiin saada värejä tai silmää ennen kuin kyseinen yliajon turvallisuuslaitos on varoittanut riittävästi. Sen sijaan erityisten tasoristeysopastimien olemassaolo on keskittynyt yksityisten, voittopuolisesti kaupunkien, hallussaan pitämille yksityisraiteille, jotka tavallisesti johtavat tavarasatamiin ja teollisuuslaitoksiin. | ||||
![]() |
15.02.2023 04:04 | Esa J. Rintamäki | ||
John on oikeassa. Jos tasoristeysrysäyksessä esim. Dm7 vaurioituu ja hengenmenojakin sattuu, niin sitä Dm7:ää ei saada konepajakorjaukseen, ei millään. Ei ole taitoa eikä rahaakaan. Siitäkin huolimatta, että vaikka antero ei edes katso sivuilleen tullessaan junan kanssa yhtaikaa tasoristeykselle. |
||||
![]() |
15.02.2023 00:36 | John Lindroth | ||
Ainakin Saksassa ja muistaakseni Ruotsissa tuo veturimiehistölle tarkoitettu opastin näyttää väritöntä kun tasoristeys on asianmukaisesti varmistettu .Mikäli ei niin juna joutuu pysähtymään ja junahenkilökunta varmistamaan tasoristeyksen turvallisen ylityksen.Näinä aikoina kun lähes jokaiseen asiaan puututaan herkästi kannattaa esimerkillisesrti museoradalla pitää turvallisuus asiat prioriteettina numero yksi! | ||||
![]() |
15.02.2023 00:04 | Petri Tuovinen | ||
Kiitos Timo. Tähän otokseen sattui sopivasti pöllyävän lumen kaaosmaisuus. |
||||
![]() |
15.02.2023 00:01 | Petri Tuovinen | ||
Kiitoksia Juha ja Timo. Junasta tuli otettua kymmenkunta ruutua ja tässä kuvassa mielestäni näkyy parhaiten junan kiihtyvä liike. Oulun suunnasta lähestyttäessä Pikkaralaa, ensin on kolmisen kilometriä nousua, joka alkaa kaarteella. Dv12:n (myös Dr16) kömytys kuuluu kauaksi, paitsi ei Dr19:n, sillä niiden äänimaailma on suhteellisen hiljainen. | ||||
![]() |
14.02.2023 23:41 | Petri Tuovinen | ||
Kiitoksia Juha :) | ||||
![]() |
14.02.2023 23:13 | Jimi Lappalainen | ||
Se on tarkoitettu meluntorjuntaan. | ||||
![]() |
14.02.2023 22:37 | Rainer Silfverberg | ||
Miten tuollainen puomilaitoksen valo-opastin toimii? Onko valtion rataverkolla vastaavia vai onko "tuontitavaraa"? | ||||
![]() |
14.02.2023 21:35 | John Lindroth | ||
Mielenkiintoinen taiteellinen musiikkiohjelmisto ja hyvä ruokalista! | ||||
![]() |
14.02.2023 20:52 | Elmeri Lehtovirta | ||
Päivä saattaisi olla 27.8.2022. (Vuosaaren satamapäivän siirto) | ||||
![]() |
14.02.2023 20:21 | Juha Toivonen | ||
Päivämäärä korjattu, mutta muistini tarkasta ajankohdasta pettää.... v 2022 loppupuoliskolla se oli. | ||||
![]() |
14.02.2023 20:21 | Jarno Piltti | ||
Erään tiedon mukaan 4167 olisi palanut Lahdessa 1963, pitääkö paikkansa? | ||||
![]() |
14.02.2023 20:17 | Jarno Piltti | ||
Kyrönsalmen silta jäätelötulkintana! Sousan päätöskappaleen identiteetti jää hämäräksi, onko se ehkä The Stars and Stripes Forever, vai mikä? | ||||
![]() |
14.02.2023 19:40 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
Päivämäärä ei kyllä ihan täsmää tai sitten Tampereella eletään eri pallonpuoliskolla kelin suhteen. | ||||
![]() |
14.02.2023 19:38 | Juha Toivonen | ||
Kiitos Rk tiedoista. | ||||
![]() |
14.02.2023 19:37 | Juha Toivonen | ||
Onko tuo korkealla tiilimuurilla aidattu alue Turun Uusi keskusvankila? Siltä se ainakin näyttää... | ||||
![]() |
14.02.2023 19:30 | Marko Vornanen | ||
Mites nuo Edon valot on taas aseteltu? | ||||
![]() |
14.02.2023 18:54 | Timo Salo | ||
Vuosisadan hienoin kuva, mutta tuskin pääsee viikon kuvaksi.? | ||||
![]() |
14.02.2023 18:47 | Juha Toivonen | ||
Valko-vihreä Dv-12 on varsin komea näky, niin kesällä, kuin talvellakin. Erinomainen kuva. | ||||
![]() |
14.02.2023 18:45 | Juha Toivonen | ||
Kuva on Upea! | ||||
![]() |
14.02.2023 18:44 | Juha Toivonen | ||
Niin tai näin, mutta nuo Fenniarailin 101-106 veturit ovat ainakin näin ulkopuolisen mielestä varsin miellyttäviä ja vähäsaasteisia yksilöitä. Eritoten melusaasteen osalta. Pehmeää ja varsin vaisua murinaa. | ||||
![]() |
14.02.2023 18:13 | Elmeri Lehtovirta | ||
Vaunu on Rk 27810. | ||||
![]() |
14.02.2023 18:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Onhan tuossa sentään yövalo todennäköisemmin sähköllä ja ehkä myös kosketin esiopastimelle. | ||||
![]() |
14.02.2023 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
Opastimen siivet oli värjätty emaloimalla. Eli sopivan väristä hienojakoista jauhetta esikäsitellylle pinnalle ja uuniin, määrätyssä lämpötilassa. Pinta oli kova, tiivis, ei haalistunut, eikä ruoste raiskannut tai koi syönyt. Maali olisi kestänyt paaaallljooon huonommin. |
||||
![]() |
14.02.2023 17:42 | Esa J. Rintamäki | ||
Voi voi herra Topi, niitä on ja paljon! Suomalaisten miesten omaksuma mimosanherkkä käsitys ainoasta oikeasta miehisyydestä on niin tiukkaan juntattu jo pikkupoikien päihin, että yksi, siis vain YKSI pikku lipsahdus suistaa harhautuneen raukan kantamaan homon leimaa otsassaan koko loppuikänsä! Paljoakaan ei siihen tarvita. Kun muu porukka alkaa jo tiistaina iltapäivällä (tehtaalla kahvitauon aikana) laatia huolellisia suunnitelmia viikonlopun varalta: mitä ostetaan OY/AB:n myymälästä, kuinka paljon, minne sitten mennään, mitä tehdään ja kuinka muijat perkele ei saa tietää. Ja sitten yksi porukasta tuumaa, että ehtii hyvin Vilppulaan asemalle kameran kanssa, ennenkuin juna H515 tulee ja kohtaa laivapikajunan P106. Silleen. On näitä nähty. Jatkuvia kysymyksiä tyyliin: luuleksää olevas muka meitä parempi, täh? Ooksä hullu/kipee/vammanen/homo, kun sä et ymmärrä viinan päälle yhtään mitään? Mitään mänttäläinen machismo ei ymmärtänyt, sietänyt, kestänyt, eikä varsinkaan antanut anteeksi. "Homo" sai syyt päälleen koneistajaoppilasluokan yhteishengen sabotoinnista ja tuomio oli yksimielinen. Eikä valitusoikeutta ollut, eikä "homon" rikos vanhentunut koskaan. Ja vaikka sanoit mitä, niin sitä ei noteerattu mitenkään. Jos "homo" nyt vaikka kömpelösti seurusteli toispaikkakuntalaisen tytön kanssa, niin kommentit olivat luokkaa: - mustalaispoika nai Riittaa (nimi muutettu) ja "homo" maksaa laskut. (Naurunräkätys päälle, selkäkeikkana.) Vaatii "homolta" todella vahvaa luonnetta, ihan simona kestää olemistaan, kuin juutalaisena Berliinissä 1939. |
||||
![]() |
14.02.2023 17:20 | Timo Salo | ||
Tämä opastin ei sekoa sähköteknillisten ongelmien takia.... | ||||
![]() |
14.02.2023 16:15 | Juhana Nordlund | ||
Miro, onko listassasi Kotkan kohdalla jonkinlainen tietojenkäsittelyvirhe? Kotkan alueella pitää olla lueteltujen lisäksi Kotkan satama, mutta toisaalta taas Kouvola ei kuulu Kotkan asemiin. | ||||
![]() |
14.02.2023 16:01 | Miro Heinonen | ||
Mikkeli oli useamman henkilöliikenneaseman omanneiden kaupunkien/kuntien joukossa vuosina 2007-2014 eli Haukivuoren kuntaliitoksesta ko. paikan henkilöliikennepysähdyksien loppumiseen asti, sekä aiemminkin vähän aikaa Mikkelin kaupungin, Mikkelin mlk:n ja Anttolan kuntaliitoksesta 2001 kesäkuuhun 2002 asti, jolloin taajamajunat pysähtyivät entisen mlk:n alueella Otavan asemalla (Lelkolan ja Hietasen henkilöliikenne oli ehtinyt lakata jo 2000, joka oli vielä mlk:n olemassaoloaikaa). Seinäjoki poistui joukosta kesäkuussa 2016, jonka jälkeen Ylistarolta on kulkenut pelkästään VR:n bussiliikennettä, ja Tuusula saman vuoden maaliskuussa Nuppulinnan lakkautuksen myötä. Oli vähällä, ettei Iistä tullut kahden pysähdyspaikan kuntaa, sillä Iin ja Kuivaniemen pysähdykset lakkasivat Uuden Juna-ajan myötä 2006 eli juuri näiden kahden vastaavan kunnan kuntaliitosta edeltäneenä syksynä. Vilppula korvautui Mänttä-Vilppulalla vuoden 2009 alusta, mutta henkilöliikenteen asemien määrä pysyi samana, sillä aiemman Mäntän kaupungin alueella ei ole henkilöliikennettä. Poistetun tunnuksen toinen lista pysähdyspaikkoineen: Nurmes (Höljäkkä, Kohtavaara, Nurmes) Lieksa (Vuonislahti, Lieksa, Kylänlahti) Heinävesi (Heinävesi, Vihtari) Kotka (Tavastila, Kymi, Kyminlinna, Paimenportti, Kotka, Kouvola) Kouvola vuoden 2009 kuntaliitoksesta lähtien (Koria, Kouvola, Myllykoski, Inkeroinen) Punkaharju (Punkaharju, Lusto, Retretti), nykyisin Savonlinnaa, jossa myös Kerimäki, Pääskylahti ja Savonlinna Iisalmi (Iisalmi, Runni) Sitten on vielä tullut vuoden 2011 jälkeen: Alavus vuoden 2013 Töysä-kuntaliitoksesta lähtien (Alavus, Tuuri) Kitee vuoden 2013 Kesälahti-kuntaliitoksesta lähtien (Kesälahti, Kitee) Lahti vuoden 2016 Nastola-kuntaliitoksesta lähtien (Lahti, Villähde, Nastola, Uusikylä) Kauhava kesästä 2017 lähtien (Kauhava, Härmä), Alahärmän kunta oli vielä olemassa vuonna 2006, jolloin Härmän matkustajaliikenne oli lakkautettu Tampere elokuusta 2021 lähtien (Tampere, Tesoma) Ja joukosta puuttui tietenkin vielä: Espoo (Mäkkylä, Leppävaara, Kilo, Kera, Tuomarila, Espoo, Kauklahti) Helsinki (Helsinki, Pasila, Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Tapanila, Puistola, Ilmala, Huopalahti, Valimo, Pitäjänmäki, Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano) Joensuu vuoden 2009 kuntaliitoksesta lähtien (Joensuu, Eno, Uimaharju) Järvenpää (Ainola eli ent. Kyrölä, Järvenpää, Saunakallio, Haarajoki) Kauniainen (Kauniainen, Koivuhovi) Kerava (Savio, Kerava) Kirkkonummi (Masala, Jorvas, Tolsa, Kirkkonummi) Lappeenranta (Lappeenranta, Joutseno, Vainikkala) Sastamala, 2008 asti Vammala (Karkku, Vammala) Turku (Kupittaa, Turku, Turku satama), joku mainitsi Turun mutta mainitaan nyt asematkin Vantaa (Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola, Korso, Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso, Vantaankoski, 2015 avatut Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä) |
||||
![]() |
14.02.2023 15:26 | Timo Salo | ||
Petri N. se jaksaa olla optimistinen ihmisten suhteen ja vielä diplomaattisesti, mutta toisaalta pessimisti ei pety. Karmeaa katsella esim. nahinoita nuorisoporukassa. Ennen kaverin kaatuessa nyrkiniskun seurauksena maahan, niin hänet jätettiin rauhaan. Tänäpäivänä potkitaan päähän uhria ja tytötkin osallistuu tähän "harrastustoimintaan"...! Sitten vielä videoidaan koko juttu someen ja nautitaan seuraajista.... | ||||
![]() |
14.02.2023 15:12 | Timo Salo | ||
Upeaa...! | ||||
![]() |
14.02.2023 14:14 | Petri Nummijoki | ||
Eiköhän pahaa tehty ennen yhtäläisesti mutta se ilmeni eri tavoilla. Ennen saatettiin varastaa vaikka lapio, rautakanki tai heinät ladosta. Tämän tyyppinen varastelu lienee lähes loppunut Suomesta mutta uusia on tullut tilalle. Töhriminen taisi tulla vasta joskus 1980-luvun lopulla ainakin ilmiöksi asti. Toisaalta väittäisin, että tupakoinnin rajoittamisen myötä monien yleisten tilojen tai vaikkapa matkustajavaunujen sisustus on tänä päivänä vähemmän nuhraantunut, joten on kehitystä tapahtunut myös siistimpään suuntaan. | ||||
![]() |
14.02.2023 13:48 | Timo Anttila | ||
Kiitos Hannu! Rata on hiljalleen kasvanut. Kolme kesää takana. Tarkkoja lukuja en oikein tiedä. Kiskoa ehkä vajaa 70m, vaihteita pari tusinaa… On asema, ratapiha, veturitalli, kääntöpöytä, teollisuusalue… Ajoa aika harvoin. Vaatii aikaa ja hyvän kelin. Huoltoa ja kunnossapitoa riittää. Eli ajoa on jos parametrit on kohdallaan. |
||||
![]() |
14.02.2023 13:24 | Hannu Peltola | ||
Mukava kuva ja aikamoinen letka on V52:n perässä! Kuinka suuri puutarharautatie sinulla on? Pidätkö radalla määrämuotoisia ajoiltoja? | ||||
![]() |
14.02.2023 13:03 | Kari Haapakangas | ||
Onkos siihen viritelty jonkinlainen vesijohtosysteemi? Modernismi on muutenkin hiipinyt tähän perinteiseen suomalaiseen saunaan. Siinähän on oikein sähkövalaistus! |
||||
![]() |
14.02.2023 12:43 | Jimi Lappalainen | ||
Perinteinen suomalainen sauna. Erittäin Hieno Suomalainen Tervashampoo. Havu mänty suopa liuos. | ||||
![]() |
14.02.2023 11:55 | Tuukka Ryyppö | ||
Cz Loko näyttäisi yhä tarjoavan hyvin vastaavia vetureita, mutta pienempitehoisia. Voisiko olla, että riittävän hyvässä kunnossa olevien 770-sarjalaisten veturirunkojen saatavuus alkaa olla liian huono? Nuo pienempitehoiset perustuvat eri veturin runkoon. | ||||
![]() |
14.02.2023 11:46 | Timo Anttila | ||
Säppi tai salpa näyttäisi olevan sisäpuolella. Ilmanvaihto ja tuuletus varmaankin luukkujen tarkoitus. Kiitos! |
||||
![]() |
14.02.2023 11:31 | Hannu Peltola | ||
Tai varmaan tarkemmin sanottuna tuuletusluukut. | ||||
![]() |
14.02.2023 11:01 | Kari Haapakangas | ||
Eikös ne ole ikkunaluukut? Tehostavat ilmanvaihtoa eläimiä, sotilaita ja vankeja kuljetettaessa. | ||||
![]() |
14.02.2023 10:34 | Timo Anttila | ||
Oviaukon molemmin puolin ylhäällä on ilmeisesti pienet luukut. Jos on niin mikähän niiden tarkoitus on? |
||||
![]() |
14.02.2023 09:18 | Erkki Nuutio | ||
Kiinnostava ja arvokas rakennuskulttuurinen kuvasarja. Asuinrakennukset on tainnut piirrellä arkkitehti Thure Hällström. Arvelen näin, koska TVH oli laittanut Hällströmin VR-asuinrakennuspiirustuksia esille Ensimmäisen suomalaisen asuntokongressin näyttelyyn lokakuussa 1917. Noin satasivuisesta näyttelyoppaasta (laatinut O-I. Meurman) julkaistiin näköispainos ehkä 1980-luvulla. Näyttelyluettelon piirustukset ovat Raudun asemalle vuonna 1917 rakennetuista asuintaloista, joissa on joitain klassismin piirteitä. |
||||
![]() |
14.02.2023 09:10 | Topi Lajunen | ||
Ilmeisesti on vielä ihmisiä, jotka pitävät homoa haukkumasanana. | ||||
![]() |
14.02.2023 08:49 | Timo Salo | ||
Ei ollut ei! Mutta remmin, tai tukkapöllyn uhka antoi kuitenkin hiukan pidäkettä turhiin hölmöyksiin ja mielenilmauksiin...? Toisen omaa kunnioitettiin, mutta kaiverruksia tosiaan saattoi nähdä jonkunverran. 50-luvulla jopa etelässä saatettiin pitää talon ovia lukitsemattomana. Laitettiin vain luuta ovea vasten merkiksi siitä, ettei isäntäväki ole kotona. Mitään ei kuitenkaan hävinnyt, eikä tärvätty. Tämän ilmiön esiintymisraja vaelsi hiljaa 60-luvulla pohjoiseen Lappiin asti. Hukkuakseen lopulta jäämereen... :-) (En tunne kuitenkaan puutteitteni ja vikojeni johtuvan noista aikoinaan ansaitsemistani rangaistuksista) | ||||
![]() |
14.02.2023 08:08 | Kari Haapakangas | ||
Ei tainnut 60-luvulla kaupoissa olla saatavilla spraymaalipulloja tahi tusseja. Ei ainakaan koulupoikaedulliseen hintaan. Jokapojan taskuveitsellä sen sijaan sai kaiverrettua yhtä ja toista. |
||||
![]() |
14.02.2023 05:48 | Timo Salo | ||
Topi: Muistatko nähneesi töhryjä esim. junanvaunuissa 60-luvulla??? :-) | ||||
![]() |
14.02.2023 05:43 | Timo Anttila | ||
Mukava kuulla että malliveturit on edelleen olemassa ja käytössä. Kiitos tiedoista. |
||||
![]() |
14.02.2023 03:57 | Kari Haapakangas | ||
Ei muuten estä, kusemista siis. Eihän tuo kaide kummoinen este ole. Moinen parvi taitaa suorastaan houkutella Darwin awards-kandidaatteja | ||||
![]() |
13.02.2023 23:42 | John Lindroth | ||
Tämän veturin esikuvia rakennettiin 2 eli V52901 ja V 52902.Ne tehtiin alunperin 1000mm radoille Baden Wuerttembergissä rakennusvuosi 1964 ja valmistaja Gmeinder&Co. Paino 39t ja moottoriteho 2x198kw(2x270hv) Kummatkin yksilöt ovat vielä olemassa. Samanaikaisesti DB tilasi3 vastaavaa veturia myös Gmeinderilta 750mm radoilleen silloiseen Länsi-Saksaan numeroiltaan V51901-V51903.Myös nämä ovat olemassa yksi 901 Ruegenin saarella ja toimen 903 Öchsle museoradalla toimintakuntoisina .903 odottaa korjausta Saksan Biberachissa. | ||||
![]() |
13.02.2023 23:15 | Timo Anttila | ||
Kiitos kysymästä. Kyllä se on vettä mitä näillä kuljetetaan. Toki myös muut "virvokkeet" on mahdollisia. |
||||
![]() |
13.02.2023 22:23 | Mikko Ketolainen | ||
Mitäs aineita säiliöissä kuljetetaan? Meinaan ettei tule kovin pahaa "ympäristövahinkoa" puutarhaan, jos sattuu vaunut kaatumaan. | ||||
![]() |
13.02.2023 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
Kaikkien miehuuskokeiden äiti: - "olet homo, jos et uskalla kusta 25 kV ajolankaan". Kehityksen merkki: sähköpaimenesta ajolankaan, one easy step! Yllytyshullut kiittävät! |