Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.12.2023 21:37 | Hannu Peltola | ||
| Y-sarjan moottorivaunuilla ajettiin mm. koululaisvuoroja Kiirunan ja Jällivaaran välillä. Lisäksi moottorivaunua käytettiin ambulanssina malmiradalla, läpikulkevaa tieyhteyttähän malmiradan varrella ei ollut kuin vasta 1984! | ||||
|
21.12.2023 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai ehkä ei nyt rataa, vaan ratamoottoria. Erilaisia teknisiä ratkaisuja on oma määränsä. Huru 13:n "tanssivat renkaat" ovat yksi sellainen. Ettei ne radalta tulevat iskut pääsisi turmelemaan ratamoottoreiden laakereita. |
||||
|
21.12.2023 21:32 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Otto tietoiskusta, minulle tuo oli aivan uutta tietoa! Esa, myös tuo Southern Pacificin koodi oli täysin uutta tietoa, kiitoksia! Rivarossin malli on klassikko varmaan jo 1960-luvulta. Nyt myöhempinä vuosina Intermountain Railway on tehnyt upeat mallit sarjoista AC-11 ja AC-12. Broadway Limitedillä oli takavuosina malli AC-4:stä. |
||||
|
|
21.12.2023 21:17 | Jarno Piltti | ||
| Kiehtovaa. Maailma on täynnä vetureiden tyyppimerkintöjä, aina pyritään sullomaan tarpeelliseksi punnittua tietoa lyhyeen muotoon. | ||||
|
|
21.12.2023 21:10 | Jarno Piltti | ||
| Tekniikkaniilot kertokaa näistä pyöristä. Oliko näissä joku rataa säästävä joustosysteemi? | ||||
|
21.12.2023 21:08 | Jarno Piltti | ||
| Vaunu pituinen astinlauta kätevään vaunusta toiseen siirtymiseen... | ||||
|
21.12.2023 21:07 | Jarno Piltti | ||
| Kuullu sellast juttua et Sr1 olis erityisen kätevä vaihtoveturi. Pitääkö paikkansa? | ||||
|
21.12.2023 21:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Johtuisiko isojen punavalojen vaihdosta pienempiin? | ||||
|
21.12.2023 18:48 | Kalle Kervinen | ||
| Tämä Ruukin rataoikaisun jälkeinen väliaikainen asemarakennus siirrettiin Raahensahan pistoraiteen puretulle ratapenkalle pysyvän asemarakennuksen valmistuttua vuonna 1967. Rakennuksen jäänteet ovat tänä päivänäkin nähtävissä luhistuneena Ruukin asemapäällikön virka-asunnon välittömässä läheisyydessä. | ||||
|
21.12.2023 18:30 | Antero Airola | ||
| Keväällä 2007 Nord-Express lakkasi kulkemasta Kööpenhaminaan. | ||||
|
21.12.2023 18:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Junan nostattama lumipöllykin kertoo vauhdista. | ||||
|
21.12.2023 16:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| 995:n etupäässä on näköjään opastelippukolo jäljellä. Siihen koloon istutettiin päiväopasteeksi punainen opastelippu vasemman raiteen ajoa varten. | ||||
|
|
21.12.2023 12:58 | Teppo Niemi | ||
| Hyvä tilannekuva :) | ||||
|
21.12.2023 11:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä lienee ollut SJ:n ensimmäinen yksivaihevirralla kulkeva sähköveturi. Kuva tästä löytyy vanhasta ruotsalaisesta tietosanakirjasta. | ||||
|
|
21.12.2023 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo "potkulauta" itse asiassa pituusmittauslaite? | ||||
|
21.12.2023 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä tyyppi oli niitä ensiaskeleita ruotsalaisessa sähköveturinrakennustaidossa. Ja niin kovin "demokraattinen" M. Koivisto, kuinka hän "jyrisikään" palattuaan lomailemasta/********* ryssänmaalta! |
||||
|
|
21.12.2023 11:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huikean näköinen värkki, samoin kuin Volvo Duettkin. | ||||
|
|
21.12.2023 11:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän rälsbussisarjan sarjamerkit olivat vaihdelleet aikojen saatossa: Yd, Y6b, Y6g ja viimein Y. Viimeinen sarjamerkkimuunnos tehtiin heinäkuussa 1943. 332 oli valmistunut huhtikuussa 1936. Vuonna 1940 se oli sijoitettuna Bodeniin, oltuaan pari vuotta aiemmin Abiskossa. 1946 tammikuusta vaunu oli etelämpänä, Söderforsissa. Y 332 hylättiin joulukuussa 1956 ja 1959 siitä tehtiin ELRB nro 397. Elrevisionsbuss on ruotsalainen nimitys sähköradan tarkastus- ja työvaunulle. Siinä oli myös ollut nostettava/laskettava kattolava. SLM 1982 kertoo tästä vaunusta: sarja Qgz-ä nro 945 1790, ex Y 332 HC 1936. Vastaavia Qgz-ä:tä ja Qgä-y:tä oli tuohon aikaan SJ:llä vielä 25 vaunua. Siis näiden perusvaunuina oli ollut kaksiakselinen rälsbussi, kuvan vaunun kaltainen. Vuonna 1984 mainittu Qgz-ä 1790 siirtyi Malmbanans Vänner - yhdistykselle. Pyöristetyt ikkunoiden nurkat lienevät peräisin "revaribussi"-ajalta? |
||||
|
21.12.2023 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Kun tutkin Helsingin Yliopiston almanakkaa vuodelle 2024, niin siitä löytyy auringon nousu- ja laskuajat. Tämän mukaan auringon laskuaika on klo 17 jälkeen jo helmikuun loppupuolella, eli myös tuo TH77 olisi tällöin mahdollinen juna. Keskipäivä tieto kuvan oton ajankohdasta rajaa kuitenkin Petrin kommentin perustella todennäköisimmäksi juurikin tuon P71. | ||||
|
|
21.12.2023 10:17 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva ja onnistunut, hyvin tasapainotettu valotus. Se on säilyttänyt päähenkilön piirteet ja kehystävän tumman veturin yksityiskohdat. Schwartskoppfin Hv2:t olivat 60-luvun alkuvuosina keskeisiä tuttujani Tampereella, mutta saman tehtaan Hv3:t tekivät työtä siellä idempänä. |
||||
|
|
21.12.2023 10:07 | Petri Nummijoki | ||
| Sopii oivallisesti viikon teemaan, kun juuri oli 600-sarjan Hv3-vetureiden valmistajalaatoista keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/166119 yhteydessä. Veturin puolesta viimeinen mahdollinen kuvausaika olisi talvella 1964-1965, koska seuraavana talvena 600-sarjan Hv3-vetureita ei ollut enää liikenteessä. Joku (Kilpisen?) havainto muistaakseni oli, että talvella 1965-1966 yksi Seinäjoen varikon Hv3-vetureista oli lainassa Kuopion ja Kontiomäen välisissä junissa eli Hv3-käyttö ko. radalla ei sinänsä päättynyt vielä 1965. Todennäköisimmät Hv3-junat olisivat Helsingin yöjuna P71 sekä Savon radan sekajuna TH77. Näistä ensimmäinen oli Kajaanissa klo. 10:00 aikoihin ja jälkimmäinen ennen klo. 17:00. Olisiko ensin mainittu todennäköisin vaihtoehto, vaikka jälkimmäinenkin lienee ollut kevättalvella Kajaanissa riittävän aikaisin, että siitä on voinut päiväkuvan ottaa? |
||||
|
|
21.12.2023 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Otto, kommenttisi on äärimmäisen mielenkiintoinen! Kannanpa tyypilliseen tapaani korteni kekoon itsekin, mitä vetureiden tyyppimerkintöihin tulee. Kirjahylly: Locomotives in Profile, volume 3, vuodelta 1974. Julkaisijana Profile Publications Ltd, Englanti. (Lafka muistettaneen aikoinaan julkaistusta lentokone-Profile-vihkosarjastaan.) Sivulta 73 alkaa Brian Reedin kirjoittama artikkeli Southern Pacific - yhtiön Cab-in-Front-vetureista. Ohjaamo-edellä-vetureita oli joitakin tyyppejä, mm. kuusikytkyisiä Malletteja 1910-luvun alkuvuosilta Baldwinin valmistamina. Esimerkiksi numero 4207: sarja MM-2, Baldwin 36705/1911. Muutettiin yksipaisuntaiseksi, valmistui tammikuussa 1937. Samalla se sai uuden sarjamerkin ja numeron: AM-2 nro 3907 ja hylättin syyskuussa 1948. Veturityypin syntymisen pääasiallisena syynä oli veturimiehistön tikahtuminen savuun tunneleissa. Cab-in-Front-koneita käytettiin mm. Roseville - Sparks (Renon takana) - osuudella, missä oli jyrkkää yhtämittaista nousua Rosevillestä Nordenin suuntaan. Mutta asiaan: "Kaikkien vetureiden ohjaamoiden sivuille numeron alapuolelle oli maalattu sarjan numero ja sitten S.P.:n koodi, esimerkiksi: AC - 63 24-24/32 475 SF 63 = vetopyörien halkaisija tuumina 24-24 = etu- ja takakoneistojen sylinterien halkaisijat, samoin tuumina 32 = iskunpituus tuumina 475 = kitkapaino tuhansina paunoina (1 lb = 0,454 kg) S = veturissa on tulistin F = veturissa on syöttöveden esilämmitin Veturi 4294 oli tyyppiä 4-8-8-2, sarjaa AC-12, valmistunut tyyppinsä viimeisenä Baldwinilta 1944, valm.nrolla 70101. Hylätty säilytettäväksi maaliskuussa 1956. Elikkä hiukan alle 200 veturia oli valmistunut vv. 1909 - 1944. Herra Hannu P.: - vink-vink: Rivarossi on tietääkseni tehnyt mallin tällaisesta jättivehkeestä. Ebayssä joskus näkee kivoja veturimalleja olevan kaupan. |
||||
|
21.12.2023 07:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Säynäjärvestä olisi mukava nähdä valokuva, mutta ei ole ikinä tullut vastaan. | ||||
|
|
21.12.2023 07:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan laiturituvan katon muotoilu oli saman laista kuin Säynäjärven laiturivaihderakennuksessa (vuodelta 1911). (Arvoisat semantikot, huomannette eron: - samanlaista vs saman laista.) |
||||
|
|
21.12.2023 01:39 | Otto Tuomainen | ||
| Tässä on selitetty mm. tsekkoslovakialaista, Vojtěch Kryšpínin kehittämää, sarjanumerointijärjestelmää. Esimerkkinä on käytetty veturia 556.0510. Ensimmäinen numero kertoo vetävien akselien lukumäärän, tässä tapauksessa 5. Toisesta numerosta voidaan johtaa suurin sallittu nopeus lisäämällä siihen kolme ja kertomalla tulos kymmenellä, numerosta 5 on laskettavissa nopeus 80 km/h. Kolmas numero kertoo akselipainosta kun siihen lisätään kymmenen, 6:sta saadaan 16 tonnia. Neljäntenä oleva numero 0 ilmoittaa että kyse on ensimmäisestä näillä teknisillä arvoilla olevasta veturisarjasta. Tämä järjestelmä oli käytössä 1980-luvun loppupuolelle saakka, sähkö - ja dieselkalustossa käytettiin vetovoimalajista kertovaa etukirjainta. | ||||
|
|
20.12.2023 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuo "vaunujono" ole tuolla Pukinmäentiellä olevan talon pensasaita? Ja asemarakennus on toki samalla puolella kuin itse Boxbackan asujamistokin, eli radan länsipuolella, kuten oli sitten se myöhempi valtion asematalokin. Itäpuolella oli Paskalaakson vesijättö eli tuleva Savela/Lerstrand. | ||||
|
|
20.12.2023 22:53 | Reijo Salminen | ||
| Hieno kuva ja ennenkaikkea hienot oheistiedot! | ||||
|
20.12.2023 22:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin no, ihan kaikkia 1860-luvulta sukupolvelta toiselle periytyviä luutuneita oppikäsityksiä ei ehken olisi syytä väkisin roikottaa matkassa. Eikä niin kyllä varmasti olekaan, mikä sekin on hienoa! Ja kyllähän ne tyyppikoulutukset toisen kautta melko legendaarisiakin tilaisuuksia ovat. Vaikkei sitä kylmänä vuodenaikana Deeverin avonaisella vandringilla tai Kaalihäkin vetoisessa kulkukäytävässä värjötellessä välttämättä aina osannutkaan ihan niin ottaa. | ||||
|
20.12.2023 22:28 | Panu Breilin | ||
| Onnistuu menemällä kuvan muokkaussivulle, valitsemalla kuvatiedosto-kohdasta jonkun muun kuvan ja samalla muuttamalla kuvan tiedot vastaamaan sitä uutta kuvaa. Jos kuvan lisäämisestä on yli 24 tuntia aikaa niin kuvanvaihdon yhteydessä kuva muuttuu piilotetuksi kunnes ylläpito on tarkistanut sen. | ||||
|
|
20.12.2023 22:10 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että koulutus tapahtuu kuten "vanhaan hyvään aikaan". Siinähän sitä oppii, kun saa mielen määrin ryömiä veturin sokkeloissa. | ||||
|
|
20.12.2023 22:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai sill' viissiin. Mutta Jorma hyvä, siinä RAUn propagandapainatteessahan kirjoitetaan kertauskoulutuksista. Eiköst se ole kuitenkin hiukan eri asia kuin varsinaiset tyyppikoulutukset. Toki sinänsä mainitun jutun otsikko "Ei oppi ojaan kaada" saattaa toisinaan pitää kutinsakin. | ||||
|
|
20.12.2023 22:01 | Nikolas Peippo | ||
| En ole tuota lehteä tainnut vielä ehtiä lukemaan, mutta koulutuksesta on varsin tuore omakohtainen muisto, onkohan tuosta kuukauden päivät vierähtänyt. Ihan hyvä veturi tuosta muuten tulee, kunhan korjaavat muutamia vikoja yms. | ||||
|
|
20.12.2023 21:55 | Jorma Toivonen | ||
| Luin RAU:n jäsenlehteä 4/2023 ja s.22-23 sain erikäsityksen nykyisestä kulj.koulutuksesta? | ||||
|
|
20.12.2023 21:54 | Pave Saarinen | ||
| Kysymys: Miten kuvan voi poistaa, jos huomaa poistamisen tarpelliseksi. Ymmärsin, että voi vain valita uuden tiedoston. | ||||
|
|
20.12.2023 21:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ihan ensiksi menee päivä sähköisten matskujen parissa. Ja kun laitetaan vielä loppuun se mukava tentti, niin aletaan olla puolessatoista viikossa... | ||||
|
|
20.12.2023 21:20 | Nikolas Peippo | ||
| Jorma, 5-päiväinen koulutus ihan oikean veturin parissa, lisäksi kertauspäivä ennen ajonäytettä. | ||||
|
20.12.2023 21:14 | Ilkka Hovi | ||
| Schwatzkopffin tendereissä oli samankokoinen laatta kuin veturin hytin sivulla. Oli tehtaan tapa, Puolassa näin Ok1 (P8) veturin tenderissä samanlaisen laatan. | ||||
|
|
20.12.2023 21:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos on Schwartzkopffin tenderi niin se on aika lailla samanlainen kuin preussilaisessa P8 veturissa, joka myöhemmin tunnettiin Br 38 -sarjana. | ||||
|
|
20.12.2023 21:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä tuo musta rakennelma takana olevan mansardikattoisen talon edessä on? Näyttää aivan kuin siellä seisoisi letka avonaisia tavaravaunuja, vaikka tuskin ovat. Kummalla puolella rataa tämä asemarakennus muuten oli? |
||||
|
20.12.2023 18:52 | Antti Grönroos | ||
| Turun hautausmaalla yhdessä hautakivessä lukee "ylikonduktööri". | ||||
|
20.12.2023 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautateiden kuljetusverkko 1.1.1962 - kartta antaa Parikkalan - Savonlinnan välin pituudeksi 78 "Turistin" kilometriä. Turistin kilsoilla määräytyivät lipunhinnat ja rahtimaksut. Radan varrella - kirja sanoo lasketuksi etäisyydeksi 58,9 km (????). Merkillistä, painovirhekö? Parikkalan km:t Huutokoskelta päin oli km:llä 540,7. Ja Imatra Tavarasta päin km:llä 387,302. Siis nimenomaan Simpeleen kautta. Savonlinna oli km:llä 481,778 - sekin Huutokoskelta päin ilmoitettuna. |
||||
|
|
20.12.2023 18:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko veturissa "Varskoppin" tenderi? Tenderin laattaa tuijotin ... Varskoppi = berliiniläinen veturitehdas "Berliner Maschinenbau-Actien-Gesellschaft, vormals L. Schwarzkopff". Siten tenderi olisi vuodelta 1919. Schwartzkopffin kuuluisia valmisteita olivat Saksan Reichsbahnin kolmisylinteriset ja virtaviivaiset 01.10-veturit, vuonna 1939. Veturit H9 781 - 785 olivat syntyjään tamperelaisia, nääs, Tampellan tekemiä (1932 - 1933). 785 oli syys - lokakuun vaihteessa 1978 Leppälahden romujonossa. |
||||
|
|
20.12.2023 16:45 | Jorma Rauhala | ||
| Boxbacka Villasamhällen mainos vuodelta 1910. Tuo kuvan talo oli yksityinen asemarakennus. Samoin yksityinen asematalo oli myös Mosabackassa, Ab Parkstad-Wanda-Puistokylä Oy:llä. Box ei tarkoittanut silloin vielä pukkia eli "bock", niinku se nimi sittemmin väännettiin. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/768291?page=3 |
||||
|
|
20.12.2023 14:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siperian Susi vie aina perille, jos vain veturinkuljettaja on muistanut lukea illalla iltarukouksensa hyvin ja puhaltaa aamulla lumet veturin kiduksista. | ||||
|
|
20.12.2023 11:10 | Jouni Hytönen | ||
| Krokotiili onkin melko osuva lempinimi näille. | ||||
|
|
20.12.2023 10:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl Jorma vieläkin päästään tyyppikoulutuksissa tutustumaan itse fyysiseen laitokseen. Melko lailla samanlaisena on tainnut sarjakurssien kaava pysytellä, mitä vertaan vuosikymmenten takaiseen: https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/dr12-kuljettaja-ja-koneapulaiskoulutus.html . Se ottaa semmosen puolitoista viikkoa per kalustotyyppi. Kirjalliset opinnot ovat nykyään sähköisiä, joten lähiopetus onkin sitten kaikki laitoksessa itsessään. En ole käynyt Krokotiili-kurssia, mutta se on kuulemma nykyään yhteinen ratapihatyöntekijöiden ja veturinkuljettajien kesken siten, että laitoksen uumenia tutkii opetuskuljettajan johdolla kerrallaan kaksi kummastakin ammattiryhmästä. Se onkin kätevää, kun esimerkiksi viime talven täydennyskoulutusluokasta (vhtj -> vek) kaikki saivat käydä toistamiseen läpi jo aiemmin läpikäymänsä Dv12-kalustokoulutuksen kuulusteluineen. | ||||
|
|
20.12.2023 08:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsopas vain :) | ||||
|
|
19.12.2023 22:37 | Timo Haapanen | ||
| Juliahavaintojen mukaan ainakin 2839 ja 2840 siellä päin duunissa. | ||||
|
Kuvasarja: Spa/Spar |
19.12.2023 22:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Maailmalla on kaikki niin erilaista. Spa-vaunu: https://twitter.com/Cakedroid/status/1666524045565673472 Vai olisiko tämä osuvampi? https://www.holataipei.com/en/taipei-en/taipei-underground-swimming-pool-taipei-universiade-2017/ Spar-vaunujen skandinaavisia versioita olen kuvannut itsekin: https://vaunut.org/kuva/163788 |
||||
|
19.12.2023 22:04 | Tuomas Pätäri | ||
| 3205 jäikin sitten sarjan ainoaksi veturiksi, josta en koskaan saanut valokuvaa. Tai ehtisihän sitä varmaan vielä Pieksämäellä käydä torsosta kuvan ottamassa, mutta en ehkä sen takia rupea sinne matkaamaan :) | ||||
|
|
19.12.2023 22:04 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos Panu! | ||||