Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.02.2023 22:23 | Mikko Ketolainen | ||
| Mitäs aineita säiliöissä kuljetetaan? Meinaan ettei tule kovin pahaa "ympäristövahinkoa" puutarhaan, jos sattuu vaunut kaatumaan. | ||||
|
13.02.2023 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikkien miehuuskokeiden äiti: - "olet homo, jos et uskalla kusta 25 kV ajolankaan". Kehityksen merkki: sähköpaimenesta ajolankaan, one easy step! Yllytyshullut kiittävät! |
||||
|
13.02.2023 20:14 | Topi Lajunen | ||
| Jonkinlainen huomioväritys on Onnettomuustutkintakeskuksen suositus. Opeaattorit sitten halutessaan toteuttavat haluamallaan tavalla suositusta. | ||||
|
|
13.02.2023 20:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| Lippa estää myös kusemisen suoraan lankaan. | ||||
|
13.02.2023 20:11 | Topi Lajunen | ||
| Höps. Aivan kuin ennen vanhaan ei olisi ollut vandalismia. | ||||
|
13.02.2023 17:38 | Teemu Saukkonen | ||
| Nuohan on tehty 70-luvun lopussa, ei siis mitään vanhoja. Vanhimmat ovat kuitenkin -63. | ||||
|
13.02.2023 17:32 | Jan Jahkola | ||
| Myös Jeep Niva. | ||||
|
13.02.2023 17:22 | Jan Jahkola | ||
| Mielestäni hieno kuva on, kaupunkimiljööseen sopii deeveri hyvin. | ||||
|
|
13.02.2023 17:17 | Pasi Utriainen | ||
| Sehän se. Toisella puolella siltaa eli kevyen liikenteen väylällä on kaiteessa suojalevy ja sen yläpuolella pleksi kosketussuojana. | ||||
|
|
13.02.2023 15:17 | Kari Haapakangas | ||
| Mikäs tuon sillan lipan tarkoitus on? Pitää aurauslumet poissa langoilta? Keskimääräistä laadukkaampia töhryjä, muuten. |
||||
|
13.02.2023 12:46 | Petri Nummijoki | ||
| Tampere-Orivesi-lukemissa on myös Jämsän suunnan liikenne mutta Orivesi-Jämsä/Jämsänkoski näyttäisi olleen melkein kokonaan dieselöity jo 1962. Jämsän suunnasta lienee lähellä totuutta todeta, ettei sinne ollut enää merkittävää höyryvetoista liikennettä. | ||||
|
|
13.02.2023 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri niin, herra Petri. Nähdäkseni Tampere - Orivesi - välillä vaikutti liikennemääriin myös Jämsänkosken suunnan liikenne, eikö vain? 1970-luvun loppupuoliskolla käytäntö meni siten, että aamuyöllä Tpe - Hpk kulkeva T3401 jätti Mänttään osoitettuja vaunuja Vilppulaan ja otti koukkuunsa edellisiltaisen Mäntän päivystäjän tuomat pohjoiseen menevät vaunut, raiteelta 5. Aamuseitsemän tienoilla kävi Haapamäeltä juna Mäntässä ja palasi hetken perästä takaisin Haapamäelle, tuloaika 9.45. Ennen Jäs oikoradan avaamista tavaraliikenteelle 1.11.1977 Pieksämäki - Tampere - junat kulkivat säännöllisesti, läpikulkevina. Esimerkiksi yöllä T 6038 kohtasi Oulun yöjunan P 51 Vilppulassa, joskus saattoi T 6032 kohdata Porkkana - P 101:n (Nls - Jy) niinikään Vilppulassa. Yöllä pöhki mm. T 3067 pohjoiseen. Iltapäivällä klo 15.10 lähti T 3410 Haapamäeltä etelään. Vilppulasta se poikkesi päivystäjä 1:nä [suorittajan merkintä junapäiväkirjassa P1 (!)]. Aikavälillä siis iltapäivällä klo 5:stä, lähtien paluumatkalle Mäntästä takaisin P2:na ennen iltaseitsemää. 3410:n runkoon etelään menevät vaunut kiinni (raiteella III tai 4), pohjoisen vaunut raiteelle 5 odottamaan seuraavan yön ykköstä. Jarrujen tarkastus ja lähtölupa, kunhan seinäjokelainen P 41 oli mennyt puoli kahdeksan maissa illalla. T 3410 touhuili tarvittaessa vielä Korkeassakoskessa ja oli perillä Viinikassa iltakymmenen aikoihin. Niin ja kiisujunaparikin T 3071 ja T 7030 kulki myös, olisikohan kerran pari viikossa. P 97 perjantaijunan kulkiessa ei T 3071 saanut olla kulussa. Nämä siis kaikki dieselillä (Vemput parivedossa, Dv12 - pareillakin ja Hurulla). Tulin nyt kirjoittaneeksi, kun "runosuoni" kukki. Tosiaan, traaginen aikataulu polvilla. |
||||
|
|
13.02.2023 10:42 | Petri Nummijoki | ||
| Ei tullut pitkää matkaa takaperinajoa, jos Haapamäki-Tampere-junan veturi poikkesi Mäntässä mutta näin ei ilmeisesti juurikaan menetelty ainakaan 1960-luvun alkuvuosina. Perusteena, että vielä 1962 oli Vilppula-Mänttä-alueen päivystykset merkitty kokonaan höyryvetureille, vaikka kaikki vakituiset ja läpi kulkevat Haapamäki-Tampere-tavarajunat olivat dieselvetureiden vetämiä. Höyryvetureille oli merkitty enää lisäjunia ja tilastoista päätellen niitä kulki keskimäärin pari kertaa viikossa tai vähän yli. Todennäköisesti kuitenkin niin, että talvella lisäjunia oli enemmän Perämeren satamien ollessa kiinni ja kesällä oli hiljaisempaa. Toisaalta 1963 oli Vilppula-Mänttä-päivystyksistä suurempi osa jo dieselvetureilla ja silloin Orivesi-Haapamäki-välin tarajunakilometrit höyryvetureilla supistuivat merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka Tampere-Orivesi-välillä ei merkittävää muutosta tapahtunut. Nämä viittaisivat siihen, että Vilppulan-Mäntän-päivystäjä kulki Haapamäki-Mänttä-Haapamäki (tai Orivesi-Mänttä-Orivesi), jolloin takaperinajoa tulee vähintään se 34 km. |
||||
|
13.02.2023 09:52 | Jouni Hytönen | ||
| Kenellä on resurssit rusnailla jatkuvasti katosta irtoavaa kiviainesta pois? En usko, että mikään taho uskaltautuu vanhan Pönttövuoren tunnelin kautta kulkevan pyörätien ylläpitäjäksi. Kuvan tunneli vaikuttaisi holvatulta, Pönttövuori on melkein koko 1223 metrin matkalta luonnonkivipinnalla ja vesivuodot olivat ongelma jo junaliikenteen aikana. Kävin paikalla juhannuksen tienoilla 1996 ja tuolloin tunnelissa oli edelleen paksu jääkerros. | ||||
|
13.02.2023 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Päivävuorossa, juu. Auramiehet öisin mieluummin äitienpäivillä... | ||||
|
13.02.2023 09:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti Fo laitetaan kuntoon. Johan se "tähtilipun alla" seisottaminen rupesi näkymään kovin selvästi vaunun kunnossa! |
||||
|
|
13.02.2023 08:28 | Samuel Pajunen | ||
| Onko tämä vieläkin konepajalla ja kenen omistuksessa? | ||||
|
13.02.2023 06:51 | Jouni Halinen | ||
| Sehän se. Lorain 80-J https://www.youtube.com/watch?v=aPpEPfAnJ50 | ||||
|
|
13.02.2023 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rataosa Haapamäki - Vilppula - Mänttä: linjapituus yhteensä 34 km, yhteen suuntaan. Rataosa Haapamäki -Tampere: linjapituus 114 km yhteen suuntaan. Poikkeaminen Mäntässä päivystäjänä lisäsi linja-ajon pituutta, kaikkiaan se tällöin oli: 132 km. Joten, kovin pitkälti ei ajoviima veturimiehistön naamaa ahavoittanut tenderi edellä ajettaessa...? Vuoden 1923 ratapihakaaviossa Vilppulassa oli ollut yksipilttuinen puinen veturitalli ratapihan pohjoispäässä ja 13,23 m kääntöpöytä. Olikohan se vielä käytössä, kun Mäntän radan henkilöliikenne aloitettiin 1.9.1929 (moottorivaunulla?)? Tietääkö Mänttä - ekspertti Dzei-Aar (JR)? Ainakin 1934 tuli käyttöön tiilinen kolmipaikkainen veturitalli, jonne johti raide sataman raiteelta, eikä kääntöpöytää siinä ollut. Mainittakoon, että vaunut E 701 ja F 3149 (Viipurista ja Sortavalasta) määrättiin siirrettäväksi Vilppulaan 7.1.1932. Mikähän veturi mahtoi olla näitä vetämässä, olivat ilmeisesti Mäntän henkilöliikennettä varten. Samalla annettiin määräys lähettää Vilppulasta vaunut E 632 ja F 3104 Pasilan konepajalle tarkastettavaksi (korjataanko vai hylätäänkö). E 632 hylättiin 1935. 1947 Vilppulaan oli sijoitettuna E 877 ja F 3593. Samaan aikaan moottorivaunut 2, 3, 5, 6, 8 ja 10 olivat Tampereella. 13 oli Pieksämäellä ja 14 Kouvolassa. Kaikki kolme "Motala"-bussia (Bm2 ja Bm3) olivat myös Kouvolassa. Vilppulan asemalle sijoitettavaksi oli määrätty syyskuussa 1955: XG 04420 (ex Ga 7720) ja XG 04421 (ex Ga 4412). Rautatierakennusosastolle sataman alueella? Kiitos Eljas P. valokuvaussessioistasi arkistopölypilven leijuessa ympärilläsi. Ysk - köh! |
||||
|
13.02.2023 01:44 | Johannes Erra | ||
| Jukan kattavaan selvitykseen syistä kahden virroittimen käyttöön lisään vielä, että listan ensimmäinen ja viimeinen peruste (vain yksi hiili virroittimessa) vanhentuivat Deutsche Bundesbahnin osalta lopullisesti v. 1988, jolloin viimeiset vanhoin virroittimin varustetut veturit (sarjaa 194) menivät poistoon.Valistunut arvaukseni on, että huurre on nykyisin se keskeisin peruste, jos ja kun näin edelleen toimitaan. | ||||
|
13.02.2023 01:34 | Arto Papunen | ||
| Taisiko veturityypin suhteen olla jotain ongelmia kun päästökriteerit tms tiukentuneet.. | ||||
|
13.02.2023 00:27 | Heikki Piirainen | ||
| Vuoden 1940 ilmakuvasta päätellen molemmat raiteet ovat aikanaan jatkuneet Rahkeenveden rantaan asti: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=663729.3363104912_6977964.714187214&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi×eries=1940&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false | ||||
|
|
12.02.2023 22:42 | Petri Nummijoki | ||
| Jouduttiinkohan Haapamäki-Vilppula-Mänttä ajamaan toiseen suuntaan höyryveturilla takaperin? Ainakaan aikataulukirja ei mainitse Vilppula-Mänttä-alueella olleen kolmioraidetta tai kääntöpöytää. Tr1 lienee takaperin ajettaessa VR:n tenderihöyryvetureiden parhaimmistoa ainakin tähystysmahdollisuuksien puolesta, joten tämä voisi olla yksi selitys niiden käyttöön. | ||||
|
12.02.2023 21:27 | Kari Kuusela | ||
| Vedettäänkö koeajojunaa vain yhdellä veturilla? Onko niin, että edestakaisella reissulla testataan molempien veturien vetokyky ja toinen kone on aina varavoimana häiriön sattuessa? | ||||
|
|
12.02.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pönttövuori on vaan aika kaukana, keskellä - ei - mitään. Mutta, ajatus sopinee hyvin tosimasokisteille...? | ||||
|
12.02.2023 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun Saksassa osavaltiorautatiejärjestelmiä yhdistettiin Deutsche Reichsbahniksi 1.4.1920, sai se samalla valtavan urakan: Länderbahn-veturimalleja oli yli 400! Uusiakin vetureita tarvittiin ja pian. Kehitettiin ns. Einheitslok- (yhtenäisveturi)- periaate suunnittelutöiden helpottamiseksi. Sen johdosta erilaisia vetureiden rakenneosia suunniteltiin vakiomallisiksi, käytettäväksi uusissa ja käyttötarkoitukseltaan erilaisissa vetureissa. Mainittakoon esimerkkinä nyt vaikkapa koneiston ristikappaleet ja Bosch-Reichsbahn - keskusvoitelulaitteet. Kuvan 01 008 on juuri esimerkki Einheits-veturista. Ensimmäiseksi kehitettiin pikajunaveturit BR01 (kaksisylinterinen tulistinkaksoiskoneistolla) ja BR02 (nelisylinterinen tulistinkompoundiveturi). BR02:n pohjana oli baijerilaisten erinomaiseksi osoittautunut S3/6. Näitä testattiin rinnakkain ja 01 valittiin vakiotyypiksi yksinkertaisemman rakenteen vuoksi. 01 008 valmistui Borsigilta 1926 ja sijoitettiin aluksi Erfurtin henkilöasemalle. Kummassakin veturityypissä oli aluksi omia lastentautejaan ja kun ne voitettiin, tuli 01:stä lippulaivaveturityyppi niin DRG:lle kuin molemmille sodanjälkeisen Saksan rautatiehallinnoille. Kaikki kymmenen BR02:aa muutettiin 01-tyyppisiksi. Sodan jälkeen DR:llä oli 70 ja DB:llä 171 01-konetta. Lännessä 01:t poistettiin 1970-luvun alkupuoliskon aikana. Itä-Saksa käytti niitä pitempään. Kumpikin rautatiehallinto modernisoi näitä: muun muassa uusilla kattiloilla ja muillakin varustimilla. 01 - vetureita oli kaikkiaan 241 kpl. Niiden rinnalle tuli sittemmin akselipainoltaan kevyempi BR03 ja näistä kummastakin suunniteltiin myös kolmisylinteriset versiot 01.10 ja 03.10. Että on komea veturi kuvassa! |
||||
|
12.02.2023 20:58 | Juha Toivonen | ||
| Mikäli tätä veturisarjaa halutaan verrata johonkin Suomalaiseen veturisarjaan, niin Hr12/Dr12 on se kaikkein läheisin veturisarja - osittain jopa jonkinasteinen kopio. | ||||
|
|
12.02.2023 20:54 | Juha Toivonen | ||
| Mikäli tätä veturisarjaa halutaan verrata johonkin Suomalaiseen veturisarjaan, niin Hr12/Dr12 on se kaikkein läheisin veturisarja - osittain jopa jonkinasteinen kopio. | ||||
|
12.02.2023 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmiselvästi, herra Juha. BR65:ssä oli yksi vetopyöräkerta enemmän kuin 66:ssa, katso kommenttini lopusta. BR66:n myötä DB ajatteli korvaavansa vanhat BR38.10 (pr. P8) , 64 (Einheitslok) ja 78 (pr. T18) - sarjan veturit.. Näistä kaksi mallia oli peräisin jo keisarilllisen Saksan ajoilta. BR66 suunniteltiin käytettäväksi kevyeen henkilöjunaliikenteeseen pää- ja sivuradoilla, sekä pikatavarajunissa. Suurin nopeus oli 100 km/t. Vetureiden valmistuksessa noudatettiin veturinrakennustaidon ja -tiedon uusimpia saavutuksia, kuten sarjoissa BR23, 65 ja 82. Molemmat koneet, 66 001 ja 002 valmistuivat syksyllä 1955. Niiden virkaikä ei kovin pitkä ollut: käytössä vain 12 vuotta. Vetovoimarakennemuutos kohti dieseliä ja sähköä, oli suurimpana syynä siihen, että enempiä ei tilattu. BR65 taas suunniteltiin DB:n puolella korvaamaan BR93 (preussilaiset T14 ja T14.1) ja BR78 (pr. T18). Suunnittelutyö oli aloitettu jo DRG:n aikana 1940, tällä on selitettävissä voimakas "sukunäkö" DB:n BR65:n ja DR:n 65.10 välillä. Jälkimmäisessä vesi- ja hiilitilat olivat hiukan suuremmat. DB:llä kaksi veturia varustettiin pendelijunakäyttöä varten (laitteet junan ohjausvaunusta ohjaamiseen), rataosalla Essen - Düsseldorf. Kuitenkin, 65 korvattiin lännessä aika pian V100-dieseleillä. BR65 ei ollut siinä määrin yleisveturi, kuin millaiseksi DR:n BR65.10 suunniteltiin. Kesällä 1972 oli enää yksi 65:nen jäljellä. Viimeinen BR78 hylättiin lännessä 1975. BR65 sarjaa oli 18 veturia. DDR - puolella 65.10n piti korvata vanhat BR:t 74 (pr. T11 ja T12), 75 (baden VI b ja c), 78 (pr. T18), 86 (Einheitslok), 93 (pr. T14 ja T14.1) ja 94 (pääas. pr. T16 ja T16.1). 65.10 oli aavistuksen nopeampi kuin lännen 65: 90 versus 85 km/t. Itä-Saksan puolella suunniteltiin 65.10:n käyttö ruskohiilibrikettipolttoisena. DR:lle valmistui 88 veturia sekä samanlaisia tehtiin Leuna-Werken teollisuusvetureiksi 7 konetta. Veturissa 65 1004 kokeiltiin hiilipölylämmitystä. 65.10, yhdessä DDR-uustuotantoveturin BR50.40 kanssa olivat pisimpään käytössä olleita vetureita, molemmista rautatiehallinnoista puhuttaessa. Vuoden 1977 alussa oli vielä joitakin 65.10-vetureita käytössä. Ensimmäinen, 65 1001, oli valmistunut 1955. Lisätiedot: (vetovoima, laskettuna): BR65: 13 009 kg BR65.10: 15 444 kg BR66: 9 477 kg. Nämä ovat siis teoreettisia arvoja, en ole arvioinut koneiston sisäistä kitkaa, puhumattakaan ympäröivän ilman ja veturin kattilan pinnan keskinäisestä virtauskitkasta ajettaessa suurimmalla sallitulla nopeudella, enkä myöskään sitä, että onko mainittu rajapintavirtaus laminaarista vaiko turbulenttista, raja-arvon ollessa Reynoldsin luvulla ilmaistuna 2320... EDIT: sanamuotoja, lisätty Länderbahn-tyyppimerkkejä ja maininta Reynoldsin luvun ylen "välttämättömästä" läsnäolosta laskelmissa. |
||||
|
12.02.2023 20:12 | Juha Toivonen | ||
| Aivan kuten Suomessa 1980-luvulla: Dr12 + 2x Ei. = Maakunnan lähiliikennejuna. | ||||
|
12.02.2023 20:00 | Juha Toivonen | ||
| Aika "tasapainoinen" veturi tuolle teholle, - jopa tyylikäskin. | ||||
|
|
12.02.2023 19:56 | Juha Toivonen | ||
| Milloin "Vanhaan Pönttövuoreen" saadaan vastaavia aktiviteetteja? Puitteethan olisivat jo elemassa. | ||||
|
12.02.2023 19:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Aurajoen rautatiesillan kaiteissa oli lukkoja, mutta kaiteet on lakkautettu ja poistettu. | ||||
|
12.02.2023 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kevennetty" huolto, nähkääs. Ja mainehaittaindeksi senkun nousee uusiin sfääreihin. "Kai moni miettii, onko nyt mieltä missää-ää-ään" (Hullujussi-yhtye 1970-luvun alussa). |
||||
|
12.02.2023 19:47 | Oula Ahlholm | ||
| Ainakin omien listojen mukaan 2805, 2806, 2809, 2811 - 2813, 2815 - 2819, 2821 - 2823, eli omien laskelmien mukaan 14. | ||||
|
|
12.02.2023 19:45 | Juha Toivonen | ||
| ...ja voi noita "Ikuisen rakkauden" lukkojen määrää! Kuinkahan moni noista lukoista pitää yhä? | ||||
|
|
12.02.2023 19:43 | Juha Toivonen | ||
| Erinomaisen hieno museohan tuo on...siis oli ainakin v 2009/2010. Tuskin on muuttunut yhtään huonommaksi nykyään. Ellei tuolloinen "parempi puoliskoni" olisi ollut niin tuskaisen hätäinen, olisin saattanut saada enemmän syvempiä vaikutteita kyseisestä kohteesta.... nyt sen sijaan painettiin kenkä konehuoneessa vuokrabemarilla mm Kauflandiin ja useiksi tunneiksi joihinkin muihin marketteihin, suomalaisen naisen ostoapinanraivolla....noh: - omiaanhan tuo poltteli... | ||||
|
|
12.02.2023 19:33 | Juha Toivonen | ||
| Jup. Näitä valmistui tasan 2 yksilöä. Oliko niin, jotta BR 65 vei voiton vetokyvyllään? | ||||
|
12.02.2023 19:26 | Juha Toivonen | ||
| Jopa on Oulun "ykkösen" miljöökin muuttunut sitten 1990-luvun, jolloin viime kerran saavuin Ouluun junalla... | ||||
|
|
12.02.2023 19:25 | Juha Toivonen | ||
| Kuinka monta Dr16 on vielä palveluksessa? | ||||
|
|
12.02.2023 19:22 | Juha Toivonen | ||
| Aivan sama, kuka oli(on vapaan kasvatuksen "isä". Tupaan/käräjille, jopa Haagiin, jos kynnys vain suinkin ylittyy. Rikoksenaan "rikos länsimaista ihmisyyttä ja sen tulevaisuutta vastaan". Nykyään ei enää osata kunnioittaa henkilön tai toisen omaisuuden koskemattomuutta, sillä tuo vastuuton liberaalisuus opitaan/saadaan jo äidinmaidossa, vastuuttomien liberaalisten vanhempien hedelmänä. "Kuri ja tavat" - eivät kuulu enää suomen kielen sanavarastoon. Katosivat joskus 1980-luvulta lähtien... | ||||
|
|
12.02.2023 18:50 | Juha Toivonen | ||
| Miten koeajo sujui? Junapaino? | ||||
|
12.02.2023 18:48 | Juha Toivonen | ||
| Tämähän on todella upea kuva. Nostalginen ja futuristinen luomus yhdessä otoksessa....vai pitäisikö sittenkin sanoa: - Kuvamanipulaatiossa? Hieno joka tapauksessa. | ||||
|
12.02.2023 18:46 | Juha Toivonen | ||
| Ei vaan suostu kääntymään/poistumaan tuo upsidedown kuvani..... | ||||
|
|
12.02.2023 18:44 | Juha Toivonen | ||
| Syy kai lienee veturin (junan) havainnointi esim. tasoristeyksissä. Mutta totta....eiväthän nuo neonvihreät pysty/vaakaraidat tee oikeutta itse veturille. | ||||
|
|
12.02.2023 18:19 | Timo Anttila | ||
| Tunnustan olevani tietämätön amatööri. Mutta sen tiedän että täältä löytyy vastaus kaikkeen. Eli Jimille paljon kiitoksia tuosta tiedosta! |
||||
|
12.02.2023 18:18 | Juha Toivonen | ||
| Kuva on erittäin hyvä. | ||||
|
|
12.02.2023 18:16 | Juha Toivonen | ||
| Savolaiset artesaanit ovat iskeneet sillan pilareihin. Savolainen sammal iskee saman sillan kansirakenteisiin, eli vihreää siirtymää on. | ||||
|
|
12.02.2023 18:14 | Juha Toivonen | ||
| Valko-vihreäksi maalattu deeveripari näyttää 30 vuotta nuoremmilta, kuin mitä todellisuudessa ovat. (Jos joku naispuoleinen harrastaja lukee tätä, niin ei ehdottomasti kannata tukeutua tuohon 30v nuorentumiseen, vain ulkoisen maalipinnan värisävyjen perusteella) | ||||
|
|
12.02.2023 18:10 | Juha Toivonen | ||
| ...toinen asia, joka allekirjoittanutta askarruttaa, on se, miksi CZLOKO on lopettanut Dr-18 kaltaisten vetureiden valmistuksen tuoteohjelmassaan? Kysyntä-, vaiko tarjontaongelmia? | ||||
|
|
12.02.2023 18:06 | Juha Toivonen | ||
| Kuinka monta kuvan kaltaista vaunua Suomeen on tuotettu Baltian maista? Ilmeisesti vaunuroikkia on kasattu useampia? | ||||