Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.12.2023 18:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, no tuo olisi kyllä ollut kuvaamisen arvoinen. | ||||
|
|
13.12.2023 18:16 | Ari Virtanen | ||
| Ainakin pari kertaa Sr3 kerkesi käydä Saunakalliossakin viemässa rautakeloja, mutta en tiedä tarttuiko tapahtunut kenenkään kameraan. Toisen reissun kuljettaja kertoi, että junaa oltiin jo perumassa kun ei ollut antaa Dv12 keulille, mutta hän oli itse ehdottanut, että jos tallin raiteistolla seisova Vectron liikenisi. Niinpä ne kelat sitten saatiin asiakkaalle. | ||||
|
13.12.2023 17:40 | Jarno Piltti | ||
| Ron Zielin & Mike Eaglesonin klassikkokirja The Twilight of world steam viipyilee tämän kirkon äärellä. Sekä kalusto että taustan rakennukset hieman muuttuneet niistä ajoista. | ||||
|
13.12.2023 17:26 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva harvinaisesta ilmestyksestä! | ||||
|
13.12.2023 17:25 | Jarno Piltti | ||
| Jääpuikot vaunun katolla ja komea opastinrivi. Tunnelmallinen kuva! | ||||
|
13.12.2023 14:27 | Hannu Peltola | ||
| Nämä 1400-sarjalaiset olivat kyllä hauskoja, niitä näkyi käytettävän nimenomaan tällä ratalinjalla ja lisää kuvia niistä on lähipäivinä tulossa. | ||||
|
13.12.2023 12:21 | Petri Nummijoki | ||
| Käytettiinkö näissä junissa tarkoituksella höyryveturia, jos vielä marraskuussa 1973 on höyryveturilla ajettu vai oliko vielä noin myöhään kuljettajia, joilta puuttui dieselveturipätevyys ja oli miehistökiertojen kannalta helpompaa valita satunnaiseen lisäjunaan höyryveturi? Muutamaa vuotta aikaisemmin asian voisi vielä selittää Hr13-vetureista puuttuvalla matkustajavaunujen höyrylämmitysmahdollisuudella mutta 1973 oli kai höyrylämmityksestä jo luovuttu ratapihojen ja varikoiden seisontalämmitystä lukuun ottamatta. | ||||
|
13.12.2023 11:38 | Jouni Hytönen | ||
| Rödbrottin kohdalla oikaisu on ollut sen verran pieni, että vanha linja kuuluu edelleen rautatiealueeseen, samoin Pikku Kullaanjärven kohdalla rata on oikaistu jo melkein sata vuotta sitten, mutta kiinteistöraja seurailee edelleen alkuperäistä ratalinjaa radan eteläpuolella. :) Rinnevarjostetaso paljastaa usein vanhat ratalinjat, vaikka omistus olisikin siirtynyt. | ||||
|
|
13.12.2023 11:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kiinteistörajoistahan tuo selviää vaikka Karttapaikan tai Paikkatietoikkunan kautta. Isommat oikaistut kohteet on yleensä luovutettu pois, samoin juridisesti lopullisesti lakkautetut rataosat (esim. Perälä-Kristiinankaupunki ja Raippo/Simola-Lappeenranta). Liikenteeltä sulkeminen on kevyempi toimenpide ja maa-alueet pysyvät rautatiealueina. Kuvan tapauksessa raide ymmärtääkseni on yksityisraide ja omistaja joku muu taho. | ||||
|
13.12.2023 11:21 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä toistaiseksi jäänyt näkemättä tämä koko sarja minkään edustajansa osalta. Eivät ole isosti jos ollenkaan Etelä-Karjalassa liikkuneet. | ||||
|
|
13.12.2023 10:55 | Timo Salo | ||
| Näitähän on tosiaan Juutuubi täynnä. (Ja huom. varsinkin jälkimmäistä videota ei kannata katsoa/kuunnella millään kännyn P-silmäkajareilla!!! Oikeilla Hi-Fi-laitteilla akustinen o....smi tulee n. 1,5 min kohdilla.):https://www.youtube.com/watch?v=2J91z67Emf0 https://www.youtube.com/watch?v=joNvKSeVP6E | ||||
|
13.12.2023 10:26 | Timo Salo | ||
| Erittäin hyvä kuva ja keskustelu 1978 vs. 2009 (2023)... Sitten ihmetellään kun PISA-tulokset huononee, alaikäiset terrorisoi ikäisiään ja vähän muitakin, huumeita hankitaan keinolla millä hyvänsä, toisen oma on kaikkien omaa jne. jne... Olisiko siinä vanhassa ajassa kuitenkin jotain hyvääkin, töhryjäkään ei näy tässä Tapion kuvassa missään? | ||||
|
13.12.2023 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiinin seinustalla, vasemman puoleisin kaksipyöräinen on taatusti tsekkoslovakialainen menestystuote Jawa-CZ, sen tuntee "pienestä" etupyörästä (vaikka Jawasta taisi olla kaupan myös neukkukopio). Kaksitahtinen ja kaksisylinterinen 250 ksm(?) moottoripyörä, jota suomalaiset täällä Kekkoslovakiassa aikoinaan ja "päntiönään" suosivat. Sen jälkeen onkin ulkomuodoltaan helposti tunnistettava "Suolivieteri" (mänttäläinen hellittelynimi!) - eiku anteeksi, ööö - Solifer Export - mopo tuulisuojineen. Keinuvipuetuhaarukka takasi "helvetin hyvät" ajo-ominaisuudet pehmeällä hiekkatiellä. Tuo Soliferin muotoilu toi muotoilijalleen jopa design-palkinnon. Muistelisin, että tällaista "Pappa - Solikkaa" (terveisiä mänttäläisiltä mopojonneilta) sai puna- tai sinivalkoisena. Myös musta-valkoisena olen sitä nähnyt. Eräskin tuntemani mänttäläinen pellepeloton heitti tuollaiseen Solikkaan Husqvarnan 175 ksm moottoripyörän moottorin, kiinnityspulttien puolesta sopi, kuulemma. Moottorinsuojapellitkin onnistuivat kätkemään "identiteetin". Jannu ajeli tyytyväisenä, kunnes eräänä rumankauniina päivänä Husqvarna riuhtaisi itsensä eroon Suolivieteristä ja ajot loppuivat siihen. Mainetta ja kunniaa satoi, kun paikkakunnan moponvirittäjien "pahimmatkin" viritykset jäivät kuin enot veneestä. Raja-ahon suoralla tienvieren risukot todistivat aikoinaan montakin "läheks viivalle"- kisaa. Samoin Zööstinharjun eikun anteeksi - Kirstinharjun hiekkakuopat Raja-aholla. Skootteri meinasi olla vaikeampi rasti - Autokäsikirja 3.2 vuodelta 1955 käteen: - Zündapp Bella 200:aa se muistuttaa aivan liian paljon. "Syntitappi" (taaskin mänttäläinen verbaalilahjakas nimitys!) kykeni Autokäsikirjan mukaan huimaavaan vauhtiin: 95 km/t! Polttoaineen kulutuslukemaksi ilmoitettu 2,6 litraa sadalla km:llä. Oikeanpuoleinen onkin Öglaend - tai Jupiter -tai Trygg - mopo (nimi riippui siitä kuka maahan tuota Jonas Öglaendin tuotetta toi). Tankin muodon perusteella lienee vuoden 1964 jälkeistä mallia. Mottina laajalle levinnyt ja "levinnyt" Fichtel - Sachsin tuote, jonka vetositkeydestä eli monta tarinaa. Tervajoen asematalo oli Vaasan rautatien IV luokan asematyyppiä nro 2. Rataosan muista asemista samanlaisia rakennettiin Orihvedelle ja Keurulle. Oriveden asematalo korvattiin uudella, kun alkuperäinen paloi melko pian (syksyllä 1886) kivijalkaan asti. Tämä asematalotyyppi muistuttaa järjestelyltään aika lailla Hämeenlinnan - Tampereen / Turun - Toijalan (valmistunut1876) rataosien IV luokan asemataloa, silmiin pistää jokseenkin tiukka symmetrisyys. Symmetrisyys sai kyytiä jonkin verran Vaasan rautatien IV luokan tyypissä nro 1. Sellaisia rakennettiin Filppulaan, Alavolle ja Östermyraan, elikkä Vilppulaan, Alavudelle ja Seinäjoelle (peilikuvana). Keuru sai uudeksi nimekseen Haapamäki, kun Jykylän rata valmistui ja uusi (nykyinen) asematalokin. Vanha ja alkuperäinen muutettiin asemapäällikön asunnoksi. Se häipyi purettuna historian hämäriin, kun Mierontien vaatimaa ratapihan laajennusta tehtiin. |
||||
|
13.12.2023 04:18 | Topi Lajunen | ||
| Kenen rahoilla? | ||||
|
|
13.12.2023 00:33 | Petri Kiviniemi | ||
| Näin hyvä kuva kannattaakin lisätä. Jouluvalot päällä. | ||||
|
|
13.12.2023 00:31 | Petri Kiviniemi | ||
| Veturin lempinimi täytyy olla Marianne. Aika namu. | ||||
|
Kuvasarja: Pohjois-Portugalin rautatieliikennettä joulukuussa 2023 |
12.12.2023 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| Odotellaan mielenkiinnolla lisää kuvia Portugalista... | ||||
|
|
12.12.2023 23:25 | Jorma Kattelus | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=cqJYj1fTOgs | ||||
|
|
12.12.2023 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Panu. Oma lukunsa on myös radalle kauan sitten pakkolunastetun maa-alueen status - palauttaa vaiko ei. Esimerkiksi Kelan - Siuntion välillä oikaisun takia poistunutta ratapohjaa on pistetty pelloksi, ainakin Mangsin tilan entisen tasoristeyksen kohdilla. Tarkoitan sitä rataosuutta, jossa muinoin oli Ketolan/Ängsbyn seisake. |
||||
|
|
12.12.2023 23:01 | Panu Breilin | ||
| Voisi kuvitella, että jos laskee mukaan työn sekä ratapölkkyjen hävittämisen ongelmajätelaitoksessa, niin raiteen purkaminen tulee vaan liian kalliiksi? Siis olettaen, että raide on sellaisessa paikassa missä sen olemassaolo ei erityisemmin häiritse ketään. | ||||
|
|
12.12.2023 21:30 | Simo Virtanen | ||
| Löytyykö mistään videota tai muuta ääninäytetty Sr3:n dieselkoneesta? | ||||
|
|
12.12.2023 21:13 | Jarno Piltti | ||
| Aijai, hieno kuva last mile veturista asiakasraiteella! Näin ne deeverit eläköityy. | ||||
|
|
12.12.2023 20:14 | Samuel Pajunen | ||
| 2845 on valmis ja ilmeisesti myös 2846 ja 2847, joten joko vuoden loppuun mennessä tai ensivuoden alussa. | ||||
|
|
12.12.2023 20:11 | Timo Haapanen | ||
| 14 vihreää on tullut maahan, milloinhan saapuu seuraava erä? | ||||
|
|
12.12.2023 19:58 | Lasse Reunanen | ||
| Olisiko joillain rataosilla strategista merkitystä ja ne olisi helpommin käyttöönotettavissa tarpeen vaatiessa? Silloin kyllä luulisi olevan kannattavaa jotenkin huoltaa niitä myös. Ainakin Taivalkosken radan näkisin olevan uskoisin olevan merkittävä huoltoreitti mahdollisesti (ei toivottavasti) tulevaisuudessa. | ||||
|
|
12.12.2023 19:32 | Timo Haapanen | ||
| Alakertakin on hyvin valaistu. | ||||
|
12.12.2023 15:51 | Panu Breilin | ||
| Nokian ratapihan uudistuksen ja välilaiturin rakentamisen yhteydessä tämä tunneli on näemmä tarkoitus purkaa ja korvata 20 metriä lännemmäs tulevalla uudella tunnelilla: https://vayla.fi/nokian-ratapiha | ||||
|
|
12.12.2023 15:49 | Panu Breilin | ||
| Rainer: Onhan tämä ainakin hyvin asematunnelinomainen väylä niin sijaintinsa kuin ulkonäkönsäkin puolesta. :) | ||||
|
|
12.12.2023 15:45 | Timo Salo | ||
| Se on sitä Nokialaista kunnallistekniikkaa, tuo ylitys on helppo suorittaa asemarakennuksen Siuron puolelta, siellä on valmis polku mistä porukat näkyy kulkevan... | ||||
|
12.12.2023 15:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarozisteys :) | ||||
|
|
12.12.2023 15:19 | Juha Kutvonen | ||
| Yritin viime kesänä (29.6.) kulkea tästä läpi, mutta tunneli tulvi rankkasateen jäljiltä niin, että ratapiha oli pakko ylittää raiteiden poikki. | ||||
|
|
12.12.2023 15:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Nämä ainutlaatuiset erikoisvaunut olisi voitu säästääkin... jne... | ||||
|
|
12.12.2023 15:06 | Juha Kutvonen | ||
| R.I.P. (Rest in Pieces). | ||||
|
12.12.2023 13:51 | Riku Outinen | ||
| Piti olla vakinainen molempiin suuntiin 2898 ja 2899 mutta korvattu 5 alkuisella. | ||||
|
12.12.2023 13:09 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuossa vertauskuva vuodelta 2008, https://vaunut.org/kuva/53461?u=255&paik=Nokia . Paljon on maisema muuttunut 15 vuodessa. | ||||
|
|
12.12.2023 12:12 | Timo Salo | ||
| Kuten Rainer ehkä linkin kuvasta näkee, niin Nokialla on vain yksi (1) laituri.... https://vaunut.org/kuva/165913?s=1 | ||||
|
|
12.12.2023 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tästä tunnelista ollenkaan portaita laitureille? Jos ei ole niin ei sitä oikein voi kutsua "asematunneliksi". | ||||
|
12.12.2023 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tenu-ukkojen juhlahuone...? | ||||
|
|
12.12.2023 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahdeksikko näyttää muutetun kakkoseksi. Mikähän siinä on syynä, että ympäri maata löytyy tällaisia tulovaihteita ja linjaosuuksiakin jätettynä oman onnensa nojaan? Esimerkiksi Mierontie ja Taivalkosken rata myös. Onko poistamisessa antauduttu pyhälle kustannusvastaavuudelle, vai eikö kiskoteräs kelpaa mihinkään sulattoihin? Jostain Keskisyöpäläisestä muistan 1970-luvulla lukeneeni, kuinka kellosepät kehuivat romutettujen höyryvetureiden akseleista saatavan erinomaista terästä työkalujensa valmistamiseksi. Se nyt on selviö, että kiskot ja akselit ovat eri laatuisia, mutta kysyn nyt kuitenkin. Ja silti hylätyn kiskotuksen varastamisesta tulee ankarat "nuuskat", hyvä ettei sentään elinkautista [kuri(s)tushuonetta]...? Etenkin kun Båtvikin raiteesta noukittiin kiskotus aika rapsakasti veks, ihan kuin ryssälle "sotakorvaukseksi"...? Ihmeellistä on maailman meno... |
||||
|
12.12.2023 09:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linnut näyttävät olevan puluja. | ||||
|
|
12.12.2023 08:29 | Kari Haapakangas | ||
| Ollut aikoinaan tärkeä rakennus, ei se muuten olisi tiilikattoa saanut. Nyt maatuminen on ollut jo siinä vaiheessa, että välttämättä yhtäkään noista kolmesta ovesta ei ole saanut auki. | ||||
|
|
12.12.2023 05:35 | Tuomas Pätäri | ||
| Näin näyttäisikin olevan, aikatauluja on nyt helmikuulle saakka. Ehtii käydä katsastamassa toistekin. Eilenkin näyttänyt kulkeneen vain Kouvolasta, joskin vetovoima siihen jo viittasi. Vastapari kulkee bongaamisen kannalta hankalaampaan joskaan ei "mahdottomaan" aikaan. | ||||
|
12.12.2023 01:22 | Reijo Salminen | ||
| Kolmas kommentti, Tuomon, kertoo yhteyden. | ||||
|
|
11.12.2023 22:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä vaunu tarkoitettu voin tai margariinin kuljetukseen vai miksi täällä keskustellaan" Suvikullasta"? | ||||
|
11.12.2023 21:06 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Alin numero on: 10S | ||||
|
|
11.12.2023 18:03 | Pasi Seppälä | ||
| Nyt on aikatauluissa ilmeisesti tämän korvaaja T52898 (MSS-LH). Tänään kulki kahdella Deeverillä ja perässä 15 umpivaunua. Gbl-sarjaa suurin osa ja muutama Sim-sukuinen. | ||||
|
11.12.2023 16:27 | Pasi Seppälä | ||
| Akilta jälleen iso läjä hienoja kuvia. Tässä on esimerkiksi omaan silmään jotain perustavan tyylikästä. Juna on kuvaukseen hyvin sopivasti uloimmalla raiteella. Punakarvainen, kohta harvinaiseksi käyvä vetopeli keulilla. Vaunusto nykymittapuulla jo hyvinkin sekajunaksi määriteltävä junarunko. Varjoisasta kelistä huolimatta valo sattuu kohteeseen juuri sopivasti. Rajaus sopivan väljä....jne... Nappiotos kyllä mielestäni. |
||||
|
11.12.2023 13:52 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
11.12.2023 12:39 | Timo Salo | ||
| Kyllä sitä ennenkin osattiin ottaa UPEITA kuvia...! | ||||
|
11.12.2023 11:51 | Erkki Nuutio | ||
| Sisu ei 80-luvulla pyrkinyt aikaansaamaan tuollaisia muutoksia. Lobbausta täällä harjoitti vuosikymmenestä toiseen ennenkaikkea oma puunjalostusteollisuumme ja Ruotsin ajoneuvoteollisuus. Edellistä kuuntelivat porvarit ja puolet sossuista. Jälkimmäisiä kuunteli kuuliaisesti 1.5 porvaripuoluetta ja suomenruotsalainen kapitaali. Muutoksen (ja kuorma-autojen tehokilpailun) aiheutti 80-luvun alun suuri korotus ajoneuvoyhdistelmien painoihin ja akselipainoihin. Korotukset jatkuivat vielä 2010-luvulla suoraan Ruotsista kopioituina HCT-yhdistelminä. Edellisen muutoksen päätekijä (ei lobbari vaan käskijä) oli Suomen (ja Ruotsin) puunjalostusteollisuus (kuuliaisena apunaan Suomen hallitus). Jälkimmäisen muutoksen päätoimija oli Scania ja Volvo sekä Ruotsin puunjalostusteollisuus (voimakkaana tukenaan Suomen puunjalostusteollisuus ja suomenruotsalainen kapitaali) 80-luvun alun muutoksessa Sisu yritti liikenneturvallisuuden vuoksi ja muilla todellisilla perusteilla saada suuremman yhdistelmäpainon edellyttämät lisäakselit vetoautoon (esimerkiksi 4 autoon ja entiset 3 perävaunuun). Tällöin olisi säilynyt periaate, että perävaunu ei ole vetoautoa painavampi. Tämä olisi ollut Sisunkin etu, koska omat akselistot olivat sen valttikortti ja oli joustavuutta niitä toimittaa. Volvo, Scania ja MB lobbasivat liikenneturvallisuutta vastaan, jotta lisäakselit tulisivat pääosin perävaunun puolelle (entiset 3 autoon ja 4 perävaunuun entisen 3 sijaan), koska joustavuutta toimittaa lisäakselisia autoja ei niillä ollut. Kustannuksetkin karkaisisivat niiltä. Liikenneturvattomuus voitti. Sen kokivat mm. sen linja-auton matkustajat, jotka 0.05 kitkakelillä kelkaksi tulleen yhdistelmän paperirullat jyräsivät hengiltä. Liikenneturvattomampaa vaihtoehtoa kosmetisoitiin mm. ABS-laitteiden pakollisuudella. Lehtipolemiikki hiljennettiin lobbarien tuella. Kun yhdistelmä- ja akselipainoja 80-luvun alun jälkeenkin yhä korotettiin, lisättiin ja järeytettiin taas akseleita. Näin autoon saattoi ilmaantua viisikin akselia ja yhdistelmään kaikkiaan kummenenkin akselia. Se että Sisu pärjäsi tässä parhaiten johtui joustavuudesta ja oman tehtaan toimittamista markkinoiden parhaista akselistoista ja jatkokehitetystä Vanaja-telistä ja mm. Sisun vuosien ajan ainutlaatuisesta vetävästä nostotelistä. Sisu johti 4- ja 5-akselisten autojen myyntiä Suomessa. Ensimmäiset 5-akseliset autot Sisu kuitenkin toimitti Sveitsiin, jonka määräykset sellaisia kaipasivat (mutta Volvo, Scania, MB, Iveco ia muut olivat kyvyttömiä toimittamaan). Koska Scania, Volvo ja MB olivat kankeita vakiotuotteiden tarjoajia, ne turvautuivat (osin yhä turvautuvat) suomalaisiin lisäakselien toimittajiin (kuten VTA) tehdastoimituksina (esim MB) tai asennuksina korjaamoilla uusiin ja käytettyihin alustoihin. Kuorma-autoja pääosin kotimaahan toimittavalle Sisulle oli Holkerin ja Koiviston aiheuttama talouden ja markkinoiden syvä tuho vakava vastoinkäyminen. Suomen kuorma-automyynti supistui yhteen neljännekseen useaksi vuodeksi. Siitäkin selviydyttiin, koska terminaalitraktorit (vetomestarit) rinnalla olivat nousseet maailman johtaviksi (Hml:n ja USA:n tehtaat). Turmion toi valtion järjettömästi kokoaman Sisu-yhtymän (Sisu ilman Paseja sekä Valmet trukit, traktorit ja moottorit) myynti sen (onneksi samalla Partekin) tuhoavalle Cristoffer Taxellille. Tämä alkoi lahjoitella työpaikkoja Suomesta Ruotsiin. Turmion selvittäjäksi päässyt Koneen/Cargotecin Herlin luopui Karjaasta ja kuorma-autoista. Karjaa jäi sinnittelemään yksikseen. |
||||
|
11.12.2023 11:11 | Timo Salo | ||
| Johan on tutun näköinen paikka! Tuossa kohtaa oli mukava tarkistaa makuuvaunun ikkunasta, että vieläkö autovaunu keikkuu junan perässä. Elävää historiaa ajalta, jolloin tuli vielä käytettyä VR:n palveluksia... | ||||