Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.02.2023 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuolla on tullut käytyä ja vaihdettu junaa 38 vuotta sitten. Päästääkseen normaaliraiteiselta puolelta leveäraiteiselle piti mennä passintarkstuksen ja tullin läpi. | ||||
|
07.02.2023 10:48 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on taas hyvä esimerkki säistämisestä. Jos tällaisen säistämisen tekisi pienoisvaunuun, löytyisi useampi henkilö kommentoimaan täysin epärealistista säistämistä! | ||||
|
07.02.2023 10:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia tunnistuksesta, minulle tämä jäi vieraaksi! | ||||
|
07.02.2023 10:19 | Erkki Nuutio | ||
| Jos tämä ammattivalokuvaajan ottama valokuva liittyy halkojen vyörytystoiminnan aloituskokeiluun, totean RH:n vuosikertomuksesta 1944 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/172199/rth201.pdf?sequence=1&isAllowed=y (s.10), että 1944 tehtiin kivihiilen antolavat Toijalaan, Pieksämäelle ja Tampereelle. Polttoturpeen ja halkojen antolavat rakennettiin Haapamäelle ja Kemiin. Halkolaiturit järjestettiin Pasilaan, Keravalle, Jyväskylään ja Lylyyn. Tampereella jatkettiin halkolaiturien tekoa. Alavudelle tehtiin uusi halkolaituri. Jyväskylään tehtiin halkolaiturin yhteyteen korjausraide. Tarkoitettiinko kiivihiilien ja halkojen antolavoilla vyörytyslaitoksia ja halkolaitureilla vähän korotettuja laitureita, joilta halot annettiin käsin? RH:n vuosikertomusta 1943 ei löydy, mutta halkojen vyörytyskokeilut lienevät alkaneet 1940..1942 välillä. Kokeilujen jälkeen suunniteltiin ja tehtiin vyörytyslaitokset. Luulisi että asiasta olisi aineistoa. Työvoimasta joka tapauksessa oli sota-aikana puutetta ja aikakin tuli kortille polttoainetäydennysten suorituksissa. |
||||
|
07.02.2023 10:03 | Hannu Peltola | ||
| Telit eivät ole myöskään tyypilliset EMD:n telit. En löytänyt vastaavia telejä mistään EMD-vaihtoveturin kuvasta. USA:n markkinoille tehdyistä vaihtovetureista valtaosa oli varustettu AAR:n Type A tai Type B -teleillä ja jos oli tarkoitus liikkua linjalla, EMD:n Blomberg B -teleillä. Äänimaailma oli upea ja laiturilla huomasi, että siinä oli tuttu sointi! | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan leveäraiteiset rautatiet |
07.02.2023 09:44 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa ja John! Sarja vielä jatkuu tänään, kun ehtii latailla kuvia. Esa, Spanienkreuz kelpaisi kyllä, mutta eikö kyseessä ole tässä tapauksessa legión hierro-caballo? | ||||
|
|
07.02.2023 09:22 | Jarno Piltti | ||
| Telit ei oikein näytä miltään 80/90-lukujen suunnittelulta. Wikipedia kertookin että SW1001 oli tuotannossa 1968-1986, nämä lisenssillä sen jälkeen. Soundimaailma varmaankin komea? | ||||
|
07.02.2023 08:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pori - Niinisalo - suunnan vuoron tarpeellisuuteen lienee vaikuttanut intin mokujen paluu lomilta varuskuntaan? Niin, ja bussikuskille lepopaikka ja aamusella työmatkalaisten vienti töihin. Kellonaikojen perusteella todettuna. Lieneekö ollut Satakunnan Liikenteen vuoropari tämä? Rantasärkän? Kuka tietää? |
||||
|
|
07.02.2023 08:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin, hyvä kuva puupylväs-Gb:stä. Lieneekö mennyt kalkkivaunuksi tämän jälkeen? | ||||
|
|
07.02.2023 08:16 | Kari Haapakangas | ||
| Valtionrautateiden linja-auton kuvake on kyllä hellyttävän vanhanaikainen. Hieman kyllä ihmettelen miten paljon liikennepainetta on ollut puoliltaöin Niinisalosta Poriin menevällä vuorolla. | ||||
|
07.02.2023 08:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Topi. Olisikohan VR tosissaankin malttanut odottaa? Asiaan vaikuttavia tekijöitä riittää: - Lättien valtakauden mennessä pikkuhiljaa mailleen Valmet Lentokonetehdas oli laatinut luonnoksen neliakselisesta moottorivaunuehdotelmasta. Siinä oli Sm1-2-junista tuttu nokan muotoilu. Ovet keskellä, väri sinivalkoinen ja keltaiset nokat. Asia ei edennyt. - Kaksivaunuisuus oli valttia Sm1-2-sähköjunissa. Luonnosteluvaiheessa ehdotettiin kolmivaunuistakin versiota. - Junttilan salaman luulisi osoittaneen, että moottorivaunun suosio ja tarve on taattu. - Sinänsä sääli, että Dm11 meni puihin, valmistajahan siinä mokasi. Vai vaatiko VR ylettömiä (paino ja melutasokin)? - Minkä verran ja kuinka tarkasti VR:llä nykyisin seurataan alan kehitystä maailmalla? Saksalaisilla oli jo tuolloin myös varsin toimivia moottorivaunukonstruktioita. Arveluttiko hinta, siinä tapauksessa, että jotain sopivaa DB:n tyyppiä viilailtaisiin Suomen oloihin sopivaksi? - Sähkö-Flirtiin satsaaminen oli selvästi onnistunut ja käypä ratkaisu. Standardisointisyistä diesel-Flirtkin olisi mennyt "täydestä" tai siinä sivussa? Sikäli huono juttu, että VR on liikelaitos; vertailua Dv12+siniset vaunut vastaan kunnollinen dieselmotti on enää hankalaa saada tarkasteltavaksi, yrityssalaisuusaspektin seurauksena. Siihenkin vaikuttaa joidenkuiden ihmisten sinänsä ymmärrettävä paskantärkeys. Niin ja tietojen helppo kadottaminen tarpeettomana bittiavaruuteen. Kuinka helposti enää saisinkaan minulle niin "rakkaista" virkatarvevaunumuutoksista tietoa? Semminkin kun Resiina-lehden taka-aukeaman uusi kalusto-vanhan hylkäämiset-luettelo on jokseenkin ylimalkainen. Pidän ihmeenä sitä, että harrastajalehti yleensäkään mitään tietoja saa. Minun nähdäkseni yksi pahimmista syistä, joka johti Dm12-kalustoon, on se että englanninkielen ylivalta jyrää kaiken muun. Osaako VR:llä enää kukaan saksaa, Blitzdonnerwetterkreuzpappenheim sentään? Muistetaanpa vain, kuinka saksalaisuus oli kovin vähäisessä suosiossa Tsekkoslovakiassa heti sodan jälkeen (mielestäni asiaan suuresti vaikutti Reinhard Heydrichin riehuminen valtakunnanprotektorina vuoteen 1942 asti.). Ylisukupolvisuuden vaikutusta tässäkään ei sovi unohtaa: "isoisä kertoi sodan ajalta muistojaan..." Ennenvanhaan valtionlaitos-VR:llä oli oma lehtipalvelunsa, sitten kirjaston mimmit heitettiin ulos, kustannussyistä. Koneosaston nimissä sinne tuli muun muassa Saksasta Glasers Annalen ja kirjaston kellarissa homehtui valtavia nippuja Die Reichsbahn- ja Die Dundesbahn-lehtien vuosikertoja. Puhumattakaan joistakuista harvoista ranskalaisista ja anglosaksisista rautatielehdistä. Näissä oli sitä alan tietämystä ja paljon! Minun mielestäni kustannussäästömentaliteetissa on menty jo turhan pitkälle. Liian usein Dm12 on korvattu busseilla, bussifirmojen omistajien suureksi tyytyväisyydeksi. Jotkut muistavat, kuinka HSL:n lipuntarkastajien pitäisi olla läsnä rataosalla Pieksämäki - Joensuu kulkevissa kiskobusseissa. Monikohan on tosiaan smurffeja nähnyt, tuolla kaukana provinssissa? Tiedä sitten, miten edellä oleva pätisi diesel-Flirteihin? Olisiko meno samanlaista? Muuten, tämän päiväisessä KMV-lehdessä (Mänttä-Vilppulan pitäjänlehti) moititaan VR:ää korkealla äänellä siitä, kuinka "loistavasti" VR varautuu "asiakastulvaan". Motti oli seisomalastissa! Kyseessä on tietenkin mielipidekirjoitus, joka tuskin saa aikaan minkäänlaista liikahdusta missään. Toinen kustannussäästö missä on menty metsään Dm12:n kohdalla on huoltojen "keventäminen". Seuraukset tiedetään. Olen edellä yrittänyt tuoda esiin kuinka laajalti eri asiat vaikuttavat (tai annetaan vaikuttaa) jo yksinomaan mottorivaunuasiassa. Olen harrastanut tässä myös itseäni kovin kiinnostavaa keittiöpsykologiaa ja siivouskomerososiologiaa. Muistakaa, että joskus hyviä asioita ei tapahdu, kun henkilökemiat ja reviirikiistat menevät ristiin. Allzumenschlich! Ja silti, Ruotsi näyttää onnistuneen omissa moottorivaunuasioissaan. Sopii kysyä että MIKSI? |
||||
|
07.02.2023 06:55 | Pietu Tuovinen | ||
| Komea kuva tosiaan! Sama runko jatkoi IC 413:ssa Oulusta Rovaniemelle, kolmen viimeisen vaunun ollessa suljettuna | ||||
|
|
07.02.2023 06:54 | Pietu Tuovinen | ||
| Näyttäisi ainakin hytissä olevan logon perusteella Euro Cargo Railin veturilta. Firman nimi tosin taitaa olla nykyisin DB Cargo France | ||||
|
07.02.2023 02:32 | Topi Lajunen | ||
| Tätä tehokkaampia neliakselisia löytyy varsin läheltäkin: Sr2 ja Sr3. | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan leveäraiteiset rautatiet |
07.02.2023 02:32 | John Lindroth | ||
| Aivan niin on mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
07.02.2023 02:30 | Topi Lajunen | ||
| Esa, ei ollut Flirt vaihtoehto silloin vuonna 2001, kun Dm12 tilattiin. Ensimmäinen Flirt-tilaus maailmalla tehtiin vasta sen jälkeen. Jälkiviisas voisi tietysti pohtia, miksi ei odotettu pientä hetkeä, että olisi Flirttejäkin voinut jo tilata. Täytyy kuitenkin muistaa, että epäonnistuneen Dm11-projektin jälkeen alkoi olla vähän jo painetta tilauksen tekemiseen. Ja kun tulevaisuuteenkaan ei oikein näe... Lisäksi, Flirt on aina vähintään kaksivaunuinen, ja Suomeen selvästi haluttiin yksivaunuinen. |
||||
|
|
07.02.2023 02:08 | Uwe Geuder | ||
| Mikä vikana DR1:ssa? Ei se tietysti ole modernimmasta päästä, mutta en muista, että kyyti olisi epämukava. Viime kerran kun matkustin, keli oli sama kuin kuvassa. | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan leveäraiteiset rautatiet |
07.02.2023 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyviä kuvia! Pitääpä myöntää herra Hannulle "Spanienkreuz", eli Espanjan risti! Vaikka ei olekaan enää Condor-legioonasta kyse, pikemminkin Ferro-Equus Legioonasta!? | ||||
|
07.02.2023 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi Espanjan sisällissodan 1936 - 1939 jälkeiseltä ajalta? 170:sta mersua tehtiin sodan jälkeen vielä 1950-luvulla, ja Francon Espanjan myötätuntoinen suhtautuminen Saksaan lienee tiedossa? Totuuden nimessä, tuon näköisissä mersuissa oli kyllä isompiakin moottoreita (200 ja 320). Ponttoonimallin ensiesittely oli vuonna 1953. |
||||
|
06.02.2023 23:58 | Hannu Peltola | ||
| HEH! | ||||
|
|
06.02.2023 23:57 | Hannu Peltola | ||
| TRAXX on neliakselinen ja nämähän ovat tunnettuja hurjasta vetovoimastaan. Naapurissa vastaavt hoitivat useamman vuoden raskasta Stålpendeliä: https://vaunut.org/kuva/135250?t=st%25C3%25A5lpendeln | ||||
|
|
06.02.2023 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno! Ei ollenkaan baskempi vaunuksi. | ||||
|
|
06.02.2023 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuusiakselinen? Pakko jotenkin olla noin hirveän isolla teholla. | ||||
|
06.02.2023 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jollei tietäisi tätä asemataloksi, niin mieleen juohtuisi Josef Stenbäckin suunnittelemat kivikirkot täällä koto-Suomessa. Samanlainen tornin sijoitus, sano! | ||||
|
|
06.02.2023 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan paras puoli on siihen sisältyvä piiloviesti: Viron poikapa meni ja ostaa päräytti paremmat moottorivaunut, kuin mihin meidän rakas VR:mme kykeni. Toinen hyvä piirre kuvassa on Scharfenberg-vetokytkimen sielunelämä, joka on selvästi nähtävillä. |
||||
|
06.02.2023 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jo on miljöö muuttunut siitä, kun Turussa asuin 1980, Yo-kylässä. Ihminen on varsin puuhakas olento. |
||||
|
|
06.02.2023 23:23 | Petri Nummijoki | ||
| Jos Parkanossa yöpyi tässä vaiheessa Dm2 ja sen jälkeen vuoteen 1963 asti jopa Hv4 niin eiköhän tallille ollut käyttöä. | ||||
|
|
06.02.2023 23:02 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Halisten ukot vielä paikalla - vai menivätkö jo? | ||||
|
06.02.2023 22:08 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on näkymä leveä- ja normaaliraiteisen ratasillan puolelta: https://vaunut.org/kuva/160585 | ||||
|
06.02.2023 22:05 | Hannu Peltola | ||
| Keskustelualueella on keskustelua Espanjan ja Ranskan välisestä yhdysliikenteestä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14002.0 Tämä Irúnin ja Hendayen välinen ratalinja on toinen kahdesta nykyisin käytössä olevasta yhdysliikennereitistä. | ||||
|
06.02.2023 21:56 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva jo kauan sitten kadonneesta rautatiemiljööstä! | ||||
|
06.02.2023 21:56 | Hannu Peltola | ||
| Pasi, olet varmastikin oikeassa, siltä tuo näyttää! | ||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
06.02.2023 21:51 | Otto Tuomainen | ||
| Katsoin huvikseen Osoblahan radan aikatauluja, nykyään siellä ajetaan neljä päivittäistä junaparia. Vertailun vuoksi kaivelin kirjahyllystä České dráhyn kauden 1995/1996 aikataulukirjan, tuohon aikaan Třemešná ve Slezsku – Osoblaha rataosalla on kulkenut peräti yhdeksän junaparia. | ||||
|
|
06.02.2023 21:46 | Pasi Ohtonen | ||
| Näyttäisi palaneelta koneelta mikä selittäisi että on jäänyt puskittumaan radan varteen. | ||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
06.02.2023 21:45 | Otto Tuomainen | ||
| Kyseinen yritys on siis Gepard Express. Se harjoittaa nykyään bussiliikennettä Brno - Wien välillä, mutta sillä on myös rautatiekalustoa. Ymmärsin niin että Gepard Express liikennöisi rataa väliaikaisratkaisuna vuokraten kaluston itselleen ja radan tulevaisuus päätetään myöhemmin. | ||||
|
|
06.02.2023 20:09 | Jorma Rauhala | ||
| TAE. | ||||
|
|
06.02.2023 19:08 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
06.02.2023 18:23 | Petri Nummijoki | ||
| Tämä taitaakin selittää, miksi Riihimäellä oli 2.5.1962 peräti 4 kpl Pieksämäen Tr2-vetureita. Aiheesta oli keskustelua kuvan https://www.vaunut.org/kuva/58784 yhteydessä. | ||||
|
06.02.2023 18:00 | Elias Murto | ||
| Mielenkiintoista, miten paljon filmi (ja kuvan skannaaminen) vaikuttaa tunnelmaan ja hämää aivoja ajankohdan arvioinnissa! | ||||
|
06.02.2023 17:45 | Maria Shishkova | ||
| Kirkas ja terävä kuva! Upea! | ||||
|
|
06.02.2023 17:27 | Erkki Nuutio | ||
| Polttoainetilan korotetut laidat oletettavasti liittyvät halkojen vyörytykseen. Kuva vaikuttaa tällä perusteella olevan 40-luvulta - ehkä välirauhan ajoilta, ehkä vallan koetoteutus halkojen vyöryttämistä ajatellen. | ||||
|
|
06.02.2023 16:43 | Ilkka Hovi | ||
| Eräs tapa määritellä aikakautta on tarkistaa milloin tenderille alettiin vyöryttää myös halkoja. Halkopino näyttää tulleen vyörytettynä tenderille. (Resiinan artikkelit polttoaineen antolaitteista. Lisäksi muistelen kuulleeni halkojen vyörytyksen alkaneen sota-aikana.) | ||||
|
|
06.02.2023 16:36 | Eljas Pölhö | ||
| Esan kommenttiin: Höyryvetureilla, etenkin tavaraliikennepuolella, kattilan määräaikaiskatsastus/korjaus tuli useimmiten eteen ennen kilometrikertymää. Eli konepajakäynnin ajoitti ensinnä vastaantullut km-määrä tai kattila-aika. Vetureiden muutoksia ei tehty numerojärjestyksessä vaan konepajakorjausten ajoituksen määräämässä järjestyksessä. Joitakin muutoksia, esim. Tr2 1960-luvun alussa, tehtiin Hyvinkäällä siinä järjestyksessä kuin varikko pystyi vapauttamaan vetureita varsinaisten määräaikaiskorjausten välillä (esim. Pieksämäki lähetti lyhyen ajan sisällä koko siellä olleen satsin hiljaisemman kesäkauden ajaksi Riihimäelle odottamaan vuoroaan). | ||||
|
06.02.2023 16:26 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas kaunis talvinen kuva! | ||||
|
|
06.02.2023 16:13 | Kari Roininen | ||
| Näitä veturitalleja on tehty ilmeisesti samoilla piirustuksilla useitakin. Monessa sama räystäskuvio,päädyissä samoin. Kuka lie arkkitehti ollut? Ainakin se vaikeuttaa tunnistusta... | ||||
|
|
06.02.2023 16:13 | Mikko Herpman | ||
| Juu, Jussi on tarkkana kattokoristeiden kanssa, eipä sattunut omaan silmään nuo!! Sattui tämä vanha kuva https://vaunut.org/kuva/40252 Seinäjoelta, ja kuvassa näkyy jo nuo sähkökoukut ja eristeet. Eli tolppa on varmaankin tulossa. Tämä kuva siis ehkä on otettu 1928 jälkeen. | ||||
|
|
06.02.2023 16:06 | Jussi Tepponen | ||
| Koristekuviot (10 koristetta oven puolen lappeella) ja paikka muutenkin sopii Seinäjoen veturitalliin, kun vertaa esim tähän kuvaan: http://www.rky.fi/read/asp/hae_kuva.aspx?id=132784&ttyyppi=jpg&kunta_id=743 Tällöin kuvalle löytyy ajoitusta Eljaksen kommentista. |
||||
|
06.02.2023 15:59 | Jouni Halinen | ||
| Kun tätäkin kuvaa katsoo tarkemmin, niin "postitorvien" vasemmalla puolella on näillä postivaunuilla tyytiilinen vaunun sivulla oleva "postilaatikko" näistä posti lähti sitten manuaalipelillä eteen tai taakse päin "24/7" | ||||
|
|
06.02.2023 15:58 | Jouni Hytönen | ||
| Tässäkään ei ole enää Kiviluomaa, joka oli liikennepaikkarakennuksella varustettu paikka, joka jäi alkuperäisen ratalinjan varteen sivuun nykylinjauksesta. Se sijaitsi hiukan nykyisen Parkanon aseman koillispuolella. | ||||
|
06.02.2023 15:42 | Timo Salo | ||
| Sattumana upea kuva, josta ei löydä hakemallakaan merkkejä tästä p...a-ajasta...? Täytyy ite kokeilla vielä miltä tämä näyttää mustavalkoisena, tai ruskeanharmaana! Tuli muuten kymmeniä vuosia kuvalle ikää lisää! (sepeli ehkä((?)) ainoa, joka kuuluu nykyaikaan) | ||||
|
|
06.02.2023 15:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin, ja kuvan 637:ssa ei ole Friedmann - poistohöyryimuria. Kilometrikertymä oli peruste huolloille ja konepajareissujen ajoittumiselle veturin uran aikana. Mutta: tehtiinkö muutostöitä kulloisenkin veturisarjan numerojärjestyksessä? Matkustajavaunupuolella käytäntöä kyllä noudatettiin, siitä huolimatta, että se aiheutti etsintäpyyntöjä ja kehotuksia lähettää konepajalle, pitkin rataverkkoa. |
||||