Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.01.2023 22:57 | Hannu Peltola | ||
| Hytin kyljessä on jokin pitkä teksti ja melkein voisin veikata siinä lukeva Korsnäs-Marma. | ||||
|
|
15.01.2023 22:51 | Jorma Toivonen | ||
| Mistähän Suomen Rautatiemuseo on löytänyt "asiantuntijansa" nimeämään tämän kuvan? Ovatkohan useammatkin kuvat saman henkilön tuotantoa? | ||||
|
15.01.2023 22:20 | Teppo Niemi | ||
| P43 (Helsinki -) Tampere - Haapamäki - Seinäjoki ja P44 Seinäjoki - Haapamäki - Tampere ajettiin Dm8-9 kalustolla. Lisätietoja löytyy K. Pyrhönen kirjasta. | ||||
|
|
15.01.2023 22:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä Haapamäen radalta? Mitä junia ajettiin siellä porkkanoilla v 1982? Eivätkö ne olleet siirtyneet kaikki oikoradalle? | ||||
|
15.01.2023 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla! Nämä vaununkääntöpöytien kautta olevat raiteet ovat menneet Helsingin telakalle. Telakan alueella näkyy vielä jälkiä vanhasta rataverkosta. Oliko vuonna 1941 jo rannassa olevat viljasiilot rakennettu? Jos kyllä, niin kaksi alinta raidetta menivät siiloille. Fordin tehdasta ei ollut vielä 1941, se valmistui sotien jälkeen Hernesaareen, joka tämän ratakaavion aikoihin oli edelleen saari. Mutta mikä on ollut tuo Merisataman ratapihalta haarutuva pistoraide 4? |
||||
|
15.01.2023 20:25 | Antti Grönroos | ||
| Kannattaa mennä kuvamaan vielä kun se on mahdollista. | ||||
|
15.01.2023 20:24 | Ilkka Hovi | ||
| En siten että olisin tunnistanut. Kiva yksityiskohta on höyrkupuun asennetut viheltimet. (Seuraa kaapelia) | ||||
|
15.01.2023 20:21 | Erno Pintinen | ||
| Mukavia kuvia taas | ||||
|
|
15.01.2023 20:11 | Hannu Peltola | ||
| Wau, Wilsoneista on vähän kuvia ylipäätään ja värikuvat ovat jo todella harvinaista herkkua! Näitkö Ilkka näitä koskaan ajossa? | ||||
|
15.01.2023 19:57 | Kimmo Ylitalo | ||
| Polttomoottori taitaa pyörittää hydrauliikkapumppuyksikköä entisen mekaanisten terien käyttölaitteiden tilalla. Ei auta liikkumisessa joka jatkossakin hoitui veturilla. |
||||
|
15.01.2023 16:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Mielenkiintoisia ja vaihtelevia kuvia tässä sarjassa. Tämäkin upea kuva. | ||||
|
|
15.01.2023 16:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, tämäpä tuli yllätyksenä! | ||||
|
15.01.2023 16:29 | Tuomas Pätäri | ||
| No onpahan sattunut "erilämpöiset" vaunut oikein mukavaan järjestykseen. Tämä on epäilemättä niitä kuvia, joiden lopputuloksesta ei vielä kuvauspaikalle raahautuessa tiennyt ihan kaikkea! | ||||
|
15.01.2023 14:13 | Hannu Peltola | ||
| Voi hyvänen aika, maisemat ovat tuolla kyllä upeat! | ||||
|
|
15.01.2023 14:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut mielenkiintoinen viritelmä! Jotenkin hassulta tuntuisi tehdä tällainen muutos ainoastaan yhteen auraan, ellei tämä ollut prototyyppi muutoksen testaamiseen. | ||||
|
15.01.2023 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Jussi, aivan totta! Selvästi myös EMD mielsi alkuvaiheessa veturiyksiköt kiinteiksi. Vetotanko kytkinten tilalla oli ainakin FT-sarjan vetureissa 1940-luvun alussa. Näitä sai EMD:ltä kahdessa peruskonfiguraatiossa: kolmen yksikön FT A-B-A -veturina ja kahden yksikön FT A-B -veturina, joita useat rautatieyhtiöt kuitenkin käyttivät neliyksikköisenä A-B-B-A -veturina. Vielä F3-vetureissa oli ainakin optiona saatavissa kiinteä vetotanko kytkinten tilalle, mutta en muista, oliko näin vielä F7:ssä. Tultaessa 1950-luvulle kiinteiden vetotankojen käyttö kuitenkin hiipui, kun rautatieyhtiöt oppivat käyttämään vetureita tehokkaammin. | ||||
|
|
15.01.2023 13:43 | Jussi Laukkanen | ||
| Mallin tarkkuus on tosiaan aivan upea. Mainitsemaasi alkuvaiheen numerointitapaan voi olla syypäänä EMD:n myynti-ihmiset. Muistaakseni näkemässäni varhaisessa myyntiesitteessä oli tarjolla kolme veturivaihtoehtoa, jotka koostuivat ohjaamollisten A-unittien ja ilman ohjaamoa olevien B-unittien yhdistelmistä: A-B, A-B-A ja A-B-B-A. Kukin yhdistelmä oli mainoksen sanoin veturi, jossa teholukemana oli aina perusyksikön kerrannainen. Alkuvaiheessa unittien välissä oli kai jonkinlainen tankokytkin, mikä rajoitti liitäntämahdollisuuksia. |
||||
|
15.01.2023 13:10 | Hannu Peltola | ||
| Tsekkiläinen muotoilu oli 1950- ja 1960-luvuilla varsin ennakkoluulotonta! Totta, tässä on jotain samaa kuin Wiima M-64:ssä. Minulle Laminátkasta tulee mieleen 1960-luvun brittiläinen nukkeanimaatiosarja Thunderbirds: https://www.google.com/search?q=thunderbirds&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwjvlryKt8n8AhXNUXcKHbniBloQ_AUoAXoECAEQAw&biw=1536&bih=721&dpr=2.5 | ||||
|
|
15.01.2023 12:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä on kyllä jotain samaa kuin 60-luvun Wiima M-64:ssa. | ||||
|
15.01.2023 12:14 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Vähän näyttää olevan retuperällä itse aurojen huolto.. Aurattava lumikaan ei näytä olevan kevyimmästä päästä.. | ||||
|
|
15.01.2023 10:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyskorjattu Vaasan konepajalla tammikuussa 1971. Vaikuttaisi siltä, että Etv-Rto 45 olisi moottoroitu silloin. Varikkotyönä muutos olisi hieman työläs tehdä, koska uskoisin piirustuskonttorilla jonkin aikaa kuluneen suunnittelutyöhön. Sopivan moottorin valintaa ei tehdä hihasta ravistelemalla (Porkkanasta yli jääneen Bredan heittäminen auran sisälle, aiottuun tarkoitukseen käyköön vitsistä?)... Valmet 311- diesel? Onko kyseessä koemalli, vai oliko moottoroituja laatikkolumiauroja enemmänkin? Aura värikin näyttää olevan muuta kuin perinteinen maalarinvalkoinen. |
||||
|
15.01.2023 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen kommentoinut tästä asiasta ennenkin: ehdotan veturin 2744 säilyttämistä, vaikkapa "Lentävänä Laihialaisena", eli "The Flying Penny-Pincher", eli suomeksi: lentävä kitupiikki! LNER-yhtiön veturinahan oli Sir Nigel Gresleyn suunnitteleman kolmisylinterisen A3-sarjan nro 4472, The Flying Scotsman. Silleen, pilan päiten...? |
||||
|
14.01.2023 23:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri! Erikoista, jos Woodland Scenics käyttää orgaanista materiaalia tuotteissan. Tuota en ollut kuullutkaan. | ||||
|
|
14.01.2023 23:33 | Hannu Peltola | ||
| Veturinumeroinnista voi tietenkin kirjoittaa pari sanaa. Great Northernilla ei ollut alkuaikoina aivan selvää, miten uusia dieselvetureita pitäisi käyttää. Alkuvaiheessa kuviteltiin, että veturiyksiköt olisivat olleet kiinteitä ja ainoastaan tiettyyn käyttötarkoitukseen varattuja. Veturiyksiköt oli numeroitu numerolla ja kirjaimella, esimerkiksi tämä kolmen veturin yksikkö oli numeroiltaan #363-A, #363-B ja #363-C. Kiinteiden veturiyksiköiden käyttö oli kankeaa ja ei mennyt montaakan vuotta, kun GN oppi käyttämään yksittäisiä vetureita rakennuspalikoina tarvittavan vetovoiman aikaansaamiseksi. 1960-luvun loppupuolella saattoi nähdä hyvinkin mielenkiintoisia veturiyhdistelmiä, joissa saattoi olla sekaisin F-, GP- ja SD-sarjojen vetureita. | ||||
|
|
14.01.2023 23:32 | Petri Kiviniemi | ||
| Hyvän näköinen kivikko ja taustamaisema. Em. pähkinöistä tuli mieleen: Woodland Scenicsin joissakin ballast tuotteissa on allergiavaroitus, "Contains tree nut by-products". Mitä sitten tarkoittaakaan. | ||||
|
|
14.01.2023 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on joko Walthersin tai Athearnin Genesis-sarjan malli. En enää muista kumpi, mutta kumpikin ovat aivan uskomatoman tarkkoja malleja. Huomioi esim. EMD:n logo portaiden oikealla puolella! Ainoa, mikä selvästi mallista puuttuu, on nopeusmittarin kaapeli toiselta akselilta. | ||||
|
|
14.01.2023 23:17 | Petri Kiviniemi | ||
| Minkä valmistajan kalustoa? Walthers? | ||||
|
|
14.01.2023 23:14 | Petri Kiviniemi | ||
| Zinadi Mostissa Sloveniassa kaatui muuntajakuljetus muutama päivä sitten. Keskustelun mukaan muuntaja olisi ollut Suomeen matkalla. https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10311953 | ||||
|
14.01.2023 23:04 | Petri Kiviniemi | ||
| Odotus palkittiin. Hyvä kuva! | ||||
|
|
14.01.2023 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä vuonna 1998 ottamani kuva on melkein samoilta jalansijoilta otettu: https://vaunut.org/kuva/98617?s=1 | ||||
|
14.01.2023 22:07 | Simo Virtanen | ||
| Montako vuotta nuo palkit ovat kannatelleet rautatietä Aurajoen yllä? | ||||
|
14.01.2023 21:32 | Hannu Peltola | ||
| Vetopyörät ovat todella pienet eli vetovoimaa lienee yhtä paljon kuin pienessä kylässä! Mikään vauhtihirmu tämä ei varmaankaan ollut. | ||||
|
|
14.01.2023 21:29 | Jarno Piltti | ||
| Muutama tunti odotusta ja kuva joka säilyy koko lopun elämän, ja ehkä senkin jälkeen, ei huono. | ||||
|
14.01.2023 21:27 | Jarno Piltti | ||
| Facebook on vihonviimeinen paikka säilöä vanhoja kuvia, hienoa että toit tämän vorkin ns pysyväisarkistoon. | ||||
|
|
14.01.2023 21:16 | Jarno Piltti | ||
| Runsaista pyöristä päätellen hirveä voimanpesä, tai sitten tehty kevyille radoille. Vai onko molempia? | ||||
|
14.01.2023 21:11 | Simo Virtanen | ||
| Vankilahan se syynä on. Sitä en tiedä kummallako puolella aitaa olevia suojellaan. | ||||
|
14.01.2023 20:43 | Antti Grönroos | ||
| Luenpa tuon joskus kokonaan. Eka kertaa näin oikein kuvan noista raiteista, kiitos Rainer. Kyllä noita ratoja on ollut ja on nykyäänkin. Niitä saattaa löytyä paikoista joista ei ole mitään tietoa. | ||||
|
|
14.01.2023 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotukseni herra Oulan palkitsemiseksi: toisen maailmansodan aikainen saksalainen "Winterschlacht im Osten 1941 - 42" - mitali, kutsumanimeltään "Jäätyneen lihan mitali". | ||||
|
|
14.01.2023 18:59 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset! | ||||
|
|
14.01.2023 18:57 | Ilkka Hovi | ||
| Kannatti odottaa, hieno kuva. | ||||
|
14.01.2023 18:11 | Arto Papunen | ||
| Näitäkin tullut ja tulossa lisää, August näyttää olevan 1572:n nimi. 1573 ja 1575 vielä vissiin viimeistelyssä.. Eli sitten olisi 13 uusittu 18:stä. 19 oli mutta yhdessä runkovika. | ||||
|
|
14.01.2023 18:00 | Timo Salo | ||
| Nyt täytyisi VORGin edustajien myöntää Oulalle odottamisen sankarin arvonimi! :-) (itellä max. 1h, vaikka olisi minkälainen hyrrä tulossa)Hyvä kuva kuitenkin tuloksena, kannatti! | ||||
|
14.01.2023 17:40 | Arto Papunen | ||
| Eikös CZ Loko näissäkin ollut mukana? Viisihän näitä on.. | ||||
|
|
14.01.2023 17:10 | Rainer Silfverberg | ||
| https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4059.0 | ||||
|
|
14.01.2023 15:57 | Antti Grönroos | ||
| En muista mistä hän puhui mutta sen verran muistan, että kalkkikaivos se ei ymmärtääkseni ollut. | ||||
|
|
14.01.2023 15:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt näillä vasta lieneekin luppoaikaa. | ||||
|
|
14.01.2023 15:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Paraisissa on ollut kapearaiteinen rautatie kalkkikaivoksella. | ||||
|
|
14.01.2023 14:51 | Kari Haapakangas | ||
| ^kumman tahon yksityisyyttä siinä silloin suojellaan? | ||||
|
|
14.01.2023 14:14 | Antti Grönroos | ||
| *Panu, en tiedä mutta todennäköisesti toi raide on laitettu tuota sahaa varten. *Rainer, tuohon en osaa vastata. Ainoat rautatiehen liittyvät asiat Kaarinassa joita tiedän ovat ratapohjat (esim. Uitto) ja Kuusistossa oleva vaunu josta on tehty mökki. *Kuulin joitakin vuosia sitten, että saaristossa (Parainen?) on teollisuusalue jossa on kiskot. Turun telakalla on vierekkäin 2-3 lyhyttä leveäraiteista rataa mutta sitä osastoa jotka tarvitsevat kiskoja, niin en muista. Telakan nostureista tulee "kaapelit", mitä lie, niin ne ovat rautatiekiskojen välissä ja näin ollen suojaavat niitä. |
||||
|
|
14.01.2023 14:01 | Tommi Koskinen | ||
| Koska vieressä on vankila? | ||||
|
|
14.01.2023 13:53 | Simo Virtanen | ||
| Rautatiekuvista paljastuu usein mielenkiintoisia yksityiskohtia rautateihin liittymättömistäkin asioista. Kuten takana häämöttävien kerrostalojen päädyt. Osaako raati sanoa miksi taloissa ei ole ensimmäistkään akkunaa tännepäin? |
||||