|
|
18.11.2023 14:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Näin on toimittu esimerkiksi Piikkiössä, joten miksipä ei täälläkin. | ||||
|
|
18.11.2023 14:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Muistan lapsena nähneeni Mitsubishi-television :) | ||||
|
|
18.11.2023 14:14 | Jouni Halinen | ||
| Piti katsoa oikein tarkemmin mitä Hamulle nykyjään kuuluu. Heittopussiksi näyttää joutuneen. Viimeiseltä 10:tä vuodelta ei ole enää mitään havaintoa. Jos oikein muistan, niin Hamuun pääsi kätevästi (ainakin jossain vaiheessa) menemällä (eri ovesta) ensin ruokapuolelle safkalle, ja sen jälkeen siirryttiin bubin puolelle. Siinä taisi olla poke näidenkin välissä (hyvä että oli). Aika fiksu veto, kun tuo ruokailu oli vähän kuin pakolista, se kun toi lafkalle takuuvarmaa lisätienistiä. Bubin puoli oli varsinkin Pe/La niin täynnä porukkaa, että oikein meinas ahdistaa, mutta pakko siellä oli vaan notkua. Tilaa oli per asiakas varmaan sen 40cm x 40 cm kaikilla lasi kädessä ja joka toisella rööki huulilla. Mutta aikansa kutakin, tällainen 50/60-luvun taitteessa syntynyt muistelee kuitenkin paikkaa kaiholla. Vaimo kertoi, että 80-luvulla siellä oli paljon Finskin väkeä ja varsinkin FinnPa:n (FinnairinPallo) pelaajia. Joukkuehan perustettiin aikoinaan vain Finskin työntekijöitä varten (1965), mutta muuttui ajan myötä ihan normaaliksi urheiluseuraksi, eli työsuhde Finskiin ei ollut enää pakollinen. ”FinnPa pelasi 1993-1998 Veikkausliigassa, mutta pelasi viimeisen kautensa 1999 Ykkösessä. Tämän jälkeen seura jatkoi nimellä FC Jokerit toiminnan loppumiseen saakka 2001” ”Helsingin keskustaan avataan Pop-up -tyyliin kaupungin ensimmäinen After Ski baari Alppiravintola Hamlet. Baari on suunnattu talviurheilun ja After Skiin -ystäville ja sisään pääsee suksien kanssa tai ilman. Skimbateeman ympärille sisustettu baari tarjoaa virvokkeita ja viihdykkeitä perjantaista 18.11.2011 alkaen”. ”Ravintola Hamlet Helsingin Vilhonkadulla on myyty. Sen tilalle tulee toukokuussa Helsingin kolmas Aussie Bar. Hyvä Ystävä -ravintolaketju osti vuonna 1979 paikan Matkaravinnolta. Paikasta pitivät eritoten Finnairin henkilökunta, palomiehet ja poliisi.Hyvä Ystävä -ketju purettiin 1990-luvulla ja Hamlet päätyi Restelille, joka on nyt luopunut paikasta”. (HS 25.4 2012) Keskustelua Hamusta https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/ravintola-hamlet.1588716/ |
||||
|
|
18.11.2023 13:43 | Joonas Leinonen | ||
| Nuo kaikki kolme listassa mainittua sähkäriä ovat nyt pukkien päällä konepajalla viimeistä kyytiä odottamassa | ||||
|
|
18.11.2023 13:37 | Joonas Leinonen | ||
| Eiköhän se silpuksi mennyt. Tuossa naperoraiteella missä se seisoi oli taannoin paljon laudankappaleita ja jotain metalliosia siitä aurasta. | ||||
|
|
18.11.2023 12:57 | Timo Salo | ||
| Sattumana hauska, ei niin tavallinen kuva! Pisteet Pasille... | ||||
|
|
18.11.2023 12:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivänä oli perjantai. | ||||
|
|
18.11.2023 12:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksihän lienee Lieksan vastaava loppunut? | ||||
|
|
18.11.2023 09:36 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole minun kuvani, slllä täsmälleen samanlaista negatiivia ei ole. Siellä oli toinenkin henkilö kuvaamassa monelta kantilta, mutta en tuntenut eikä vaihdettu sanaakaan (mahdollisesti Turun Sanomien tai VR:n Turun liikennepiirin kuvaaja). Lisäksi Lokomon tai sataman henkilökunnasta joku on varmaan napsannut kuvan muistoksi jonain hetkenä muun tekemisen ohella. Vaunu oli niin pitkään tuossa kohdin, että samankaltaisia kuvia oli helppo näpsiä. | ||||
|
|
18.11.2023 09:18 | Pasi Seppälä | ||
| Komeasta paikasta komea kuva. Täydellistä juliste- tai tauluainesta. | ||||
|
|
18.11.2023 09:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja toisaalta, jos ei vie vaunujen puskimia merkille asti, on ajolankaa lähinnä olevan vaunun purku tai lastaus yläkautta mahdotonta. Näitä on lisäksi ainakin Parkanon ja Kiteen puutavarankuormauspaikoilla. Tahkoluodon bulkkisatamassa vastaava tarkka paikka liittyi tyhjiä vaunuja valjakolla haettaessa viereisen ylikäytävän auki jäämiseen. Melko vilkasliikenteisen tason ja ajolangan loppumiskohdan väliin jäi juuri kahden Kaalihäkin tila. Paikat ovat tarkahkoja, mutta toleranssia saadaan käyttämällä veturin raiteen langallisen osuuden puoleista virroitinta. | ||||
|
|
18.11.2023 03:52 | Lasse Reunanen | ||
| Itse olen aktiivinen vanhojen koneiden ja ajoneuvojen harrastaja. On ja on ollut (isälläni ja minulla) elämän aikana kaikkea höyrylaivasta lähitien bussia, traktoria, autoja, veneenmoottoreita, ym. Yhtään raideliikenneajoneuvoa ei ole vielä ollut. Sen päätöksen olen tehnyt, että yhtään laitetta en hanki, ellei ole tarjota kattoa päälle. Muuten se on tavaran hamstraamista ja se laite säilyy siellä jonkun navetan takana samoin, missä on ollut viimeiset vuosikymmenetkin. Ei tarvitse mikään lämmin halli olla, mutta joku sääsuoja. Toki jos joku harvinainen laite on naulatehtaalle menossa, pitää se pelastaa, mutta pyrin käyttämään silloin suhteitani löytämään jonkun muun harrastajan taltioimaan laitteen, mikäli ei säilytyspaikkaa itsellä ole tai resursseja saattaa laitetta edes jonkunlaisen huolenpidon alle. Välivarastossa pihalla on joitain laitteita ollut. Omistaminen ei itselleni ole tärkeää, vaan vanhan kaluston ja petinteiden säilyminen. Mielummin näen laitteen jonkun muun kunnostamana kuin oman pihan perällä ruostumassa. | ||||
|
|
18.11.2023 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herrat Juhani ja Lasse. Mitä opimme tästä? Ruoste on todellinen demokraatti, sillä se vapauttaa ennen pitkää aivan kaikki omistamisen taakasta, ellei asian suhteen haluta tai voida pientä vaivaa nähdä ja tehdä. |
||||
|
|
18.11.2023 01:08 | Lasse Reunanen | ||
| Jos ei ole tarkoitus liikutella kalustoa pitempään aikaan, niin yksinkertainen vaunun/veturin rakenteisiin osin tukeuva puukehikko ja pressut sen päällä maksavat itsensä nopeasti säästönä tulevissa korjauskuluissa. Toki siihen sekstaa kakkosnelosta ja lautaa menee huomattava määrä, mutta suojaa vedeltä. Ilkivaltaakin saattaa vähentää, kun töhryt ei ole näkyvissä. Jos pressuja töhrivät, niin eipä se niin paljon haittaa. | ||||
|
|
18.11.2023 00:37 | Otto Tuomainen | ||
| Jorma, kyseessä on paikallisen liikennelaitoksen (Dopravní podnik města Ústí nad Labem) liikennöimä köysirata: https://cs.wikipedia.org/wiki/Lanov%C3%A1_dr%C3%A1ha_V%C4%9Btru%C5%A1e | ||||
|
|
18.11.2023 00:08 | Jorma Rauhala | ||
| Uusi termi, koskaan kuulutkaan 70 vuoteen - vaijerihissi. Onko se köysirata? | ||||
|
|
17.11.2023 23:45 | Jyrki Talvi | ||
| T 4062 Sk Pm. | ||||
|
|
17.11.2023 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva, tsekkiläistä rautatietunnelmaa parhaimmillaan! | ||||
|
|
17.11.2023 22:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuollapa ei olekaan tullut koskaan käytyä, vain tuon joen vasemman puoleisella kukkulalla olevalla Vyhlídka Na Větrušin näköalapaikalla, jonne pääsee Forum-kauppakeskuksen katolta vaijerihissillä kätevästi. | ||||
|
|
17.11.2023 22:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Kentän pinta-ala on noin 37 hehtaaria. | ||||
|
|
17.11.2023 22:31 | Juba Mäkinen | ||
| Vaunun puskimet merkki on tärkeä, kun tuodaan sähköveturilla vaunut purkuun/lastaukseen. Ajojohdin loppuu juuri sillä tavalla sopivasti, että jos ajaa tuosta merkistä pitemmälle, niin joutuu langattomalle ja on ongelmia tiedossa, ellei satu olemaan Sr3 veturilla liikenteessä. | ||||
|
|
17.11.2023 22:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuohon aikaan olisi periaatteessa voinut olla liikenteessä kokoonpano Sr + Sr + Sr. Ensin Sr1 veturina, sitten Sr12 hinauksessa ja vielä tällainen Sr-vaunu. | ||||
|
|
17.11.2023 21:53 | Timo Haapanen | ||
| Hieno kuva Stadlerista ensimmäisellä matkustajajunakeikalla. | ||||
|
|
17.11.2023 21:40 | Reijo Salminen | ||
| Tai että työhön perehdyttämiseen kuuluu työharjoittelu olennaisena osana, tässä kantapään kautta tuli oppia että "ei näin". | ||||
|
|
17.11.2023 21:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Lappeenrannassa olleen Monttu-ravintolan lempinimi tuli ravintolan nimestä Monrepos. | ||||
|
|
17.11.2023 21:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Oletko sinä ottanut tämänkin kuvan, Eljas? Jos et, niin osaatko sanoa kuka? | ||||
|
|
17.11.2023 21:09 | Reijo Salminen | ||
| Monttu taitaa muutenkin viitata paitsi geografiaan, myös potentiaaliseen asiakaskuntaan. Lahdessakin oli Monttu, en tiedä onko vieläkin, siinä Tirran portaitten alapäässä. Isot pojat kertoi että se oli putkastapäässeiden keidas, myytiinköhän siellä aikoinaan olutta jo heti kuudelta, en tiedä, mutta aikaisin joka tapauksessa. Alamäkeen oli kulku asiakkailla sekä kaupungintalolta että myöhemmin Salininkadulta/Loviisankadulta. https://www.ess.fi/paikalliset/715437 |
||||
|
|
17.11.2023 20:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| Taivasalla säilyttämisen perusongelmiin lukeutuu vandalismin ohella sadevesi, joka opportunistisesti pyrkii tunkeutumaan rakenteisiin mistä vaan sisälle pääsee. Varsinkin Pasilan rakentamissa vaunuissa on aikoinaan tehty muutamia töppäyksiä rakennesuunnittelussa ja siellä on muitakin vuotoherkkiä kohtia kuin ikkunat. Siispä paras tapa säilyttää näitä vaunuja on halli. Tosin kellään ei tunnu olevan varaa sellaiseen. Näyttääkin siltä, että vaunut eivät ole päämääränä sinänsä vaan niillä on lähinnä välineellinen arvo. | ||||
|
|
17.11.2023 17:43 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä kulspruta on edelleen kulspruta. Suomen kuularuisku on selvästi ollut tästä suora käännös. | ||||
|
|
17.11.2023 17:33 | Reijo Salminen | ||
| Vieläkös Ruåtsin "Lumpenissa" käytetään tuota "kulspruta"-nimitystä? Suomessa vastaava olisi kuularuisku. Olisi aika päheetä olla "kuularuiskukomppaniassa". Sata vuotta sittenhän moista nimitystä mahdettiin käyttää täällä laajasti. | ||||
|
|
17.11.2023 17:32 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsiin on myyty tehdastoimituksena uutena normaaliraideleveydelle: Lokomo C600 = 4 kpl Saalasti = 6 kpl, joista 1 oli entinen esittelyveturi Valmet Move 66 = 6 kpl Valmet Move 500C = 1 kpl Valmet Move 250B = 3 kpl |
||||
|
|
17.11.2023 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Kyllä, oikeat tulkinnat teit lyhenteistä. Sjunkbombskastare on syvyyspomminheitin. Näille apuristeilijöille oli haalittu aseistukseksi vanhaa ja vieläkin vanhempaa aseistusta jostain Bergan tukikohdan peräluolasta. Boforsin 40 mm:set ja syvyyspomminheittimet olivat ainoat nykyaikaiset aseet. | ||||
|
|
17.11.2023 16:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Valmetin Move 66 -sarjaa on myyty Ruotsiin kanssa, en tiedä montako kappaletta, sekä jos en muista väärin niin Saalastin erilaisia pienvetureita tai raidetraktoreita. | ||||
|
|
17.11.2023 16:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Olin kanssa Hamun lähes vakioasiakas aikoinaan. Faija tiesi kertoa että paikkaa kutsuttiin ennen Kuopaksi tai Montuksi (ruotsiksi Gropen). Kouvolan "Montun" nimivalinta voi johtua kanssa siitä että omistaja oli sama Siipipyörä -ketju kuin Hamletin ja toisaalta voinut olla kansan keksimä nimi kun oli aseman kellarissa. | ||||
|
|
17.11.2023 16:46 | Markku Naskali | ||
| Onko Ruotsiin myyty muita vetureita mainittujen lisäksi? | ||||
|
|
17.11.2023 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pari oletusta: "lvakan" = iitee-konetykki, lv olisi "luftvärn" , (ilmatorjunta). Automatkanon? "lvksp" = luftvärnkulspruta, eli iitee-konekivääri. "sjunkbomb" olisi sitten syvyyspommi. Kaliiperien mukaan otaksuttuna. |
||||
|
|
17.11.2023 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Hyväystävä-ketjun logona ollutkin bernhardilaiskoiran naamakuva kaulan alla olleine tynnyreineen? Herätti mielleyhtymän "paha kaveri" erään TV-sketsin myötä (Aake Kalliala ulosheittäjänä). |
||||
|
|
17.11.2023 16:04 | Timo Salo | ||
| Olis niitä voinut parikin laittaa testiajoon! Aina pitää jousi laittaa niin tiukalle, kun menee... (rahaa säästyy???) | ||||
|
|
17.11.2023 16:00 | Eljas Pölhö | ||
| Saksalaisten kuljetukset Ruotsin läpi kulkivat pääasiassa reitillä (Oslo-) Charlottenberg-Haparanda (-Tornio). Toinen reitti oli Haaparannasta Kiirunaan ja sisämaanrataa pitkin -Östersund- (Trondheim). Aihe on ollut Ruotsissa vähän sellainen hys-hys, mutta yhdessä toimittamassani kirjassa on junien aikatauluja ja junien määriä (Svante Forsæus: Nordvästra Stambanan, Stenvalls 2012). Oslosta lähti kesäkuun 20. päivän jälkeen kahdessa viikossa 68 sotilasjunaa (Pohjois-Ruotsissa jaettu 107 junaksi junapainojen takia). Heinäkuussa 1941 alkoivat loma- ja sairasjunat Haaparannasta Trondheimiin ja Osloon. Charlottenbergin kautta meni 14237 saksalaista haavoittunutta vuoden 1941 loppuun mennessä Osloon. Tämä liikenne päättyi vasta 1945 alkupuolella. | ||||
|
|
17.11.2023 15:53 | Reijo Salminen | ||
| Joo löytyy meitä Hamletin kävijöitä. | ||||
|
|
17.11.2023 15:28 | Eljas Pölhö | ||
| Hamletissa pidettiin usein yhden rautatieharrastapoppoon epävirallisia illanistujaisia, vaikka taidan olla viimeisiä siihen porukkaan kuuluneista. | ||||
|
|
17.11.2023 15:25 | Heikki Jalonen | ||
| S/S Starke oli ainoa jäävahvistettu junalautta Ruotsissa. Varmaankin tästä syystä se jatkoi liikenteen välittämistä Ruotsin ja Saksan välillä aina "suhdannekäänteeseen" saakka. Ollen tietysti poissa liikenteestä 1942 miinahaverin korjauksen ajan. Liikennettä Saksan ja Ruotsin välillä tietenkin oli, vaikkapa kuulalaakereita ja lomalaisia. Lomalaiset tosin eivät olleet turisteja, vaan enemmänkin sellaisia Lappland-pakettimatkalaisia. | ||||
|
|
17.11.2023 14:58 | Hannu Peltola | ||
| Ruotsalaisia junalauttoja varustettiin toisessa maailmansodassa apuristeilijöiksi (hjälpkryssare), mutta S/S Starke ei ollut tässä joukossa. Esimerkiksi junalautasta Drottning Victoria tehtiin miinanlaskija ja vapaa kansitila täytettiin erilaisella aseistuksella: Bestyckning 3 x 12 cm kanon m/94 2 x 57 mm kanoner m/89B 2 x 40 mm lvakan M/36 2 x 8 mm lvksp M/14-29 450 minor 2 sjunkbombskastare M/33 24 sjunkbomber |
||||
|
|
17.11.2023 14:53 | Kimmo Huhta | ||
| Nyt on Pansiossa taas puujuna kuormauksessa. Kaksi vaunua enää tyhjänä. Olisiko vaunujen haku ränä ehtoona jo? | ||||
|
|
17.11.2023 14:15 | Hannu Peltola | ||
| Tottahan meitä Hamletissa käyneitä sivustolta löytyy! | ||||
|
|
17.11.2023 13:59 | Juha Puusaari | ||
| Koskas tämä lyhyt oikaisu on valmistunut? | ||||
|
|
17.11.2023 13:29 | Heikki Jalonen | ||
| S/S Starke oli SJ:n omistama junalautta. Rakennettu 1931 Kielissä, Saksassa (Deutsche Werke). Liikennöi aluksi Sassnitz-Trelleborg-reitillä. Vuodesta 1967 reittinä oli Tukholma-Naantali (-Turku). Lautan kiskosto oli 1435 raideleveydellä. Vuonna 1942 lautalle sattui miinaanajo Rügenin lähellä. Pelastustöiden jälkeen lautta telakoitiin ja sitä a pidennettiin, jolloin kolmeraiteisen kiskoston pituus tuli yhteensä 230 m. Korjauksessa myös koneita ja kattiloita muutettiin, ulkoisena merkkinä näkyvissä kaksi korsteenia. Alus romutettiin 1972 Ystadissa, Ruotsissa. |
||||
|
|
17.11.2023 13:28 | Jouni Halinen | ||
| Stadissa sanottiin montuksi aikoinaan Vilhonkadulla sijaitsevaa "kansanravintolaa". Se avattiin aamulla tosi aikaisin (6.00?) ja oven takana oli jo jonoa, joka koostui yksinomaan ns. rappioalkoholisteista, kaverit pääsivät lämmittelemään ja aamupuuroakin oli tarjolla, alkoholia ei kuitenkaan saanut. Menin kesäkuussa -75 töihin sähköfirmaan jonka konttori oli samassa talossa ja ehdin nähdä ravintolan sisustuksen, oli tosi karu paikka, siellä oli pitkät puupenkit ja pöydät ja haju oli kamala. Paikka suljettiin samana kesänä. Siihen avattiin rempan jälkeen ravintola Hamlet, kavereiden kesken Hamu, se olikin sitten yli 10 vuotta stadin legendaarinen ja ehdoton ykkösmesta, aina oli jonoa ulkona. Paikka siirtyi jossain vaiheessa Hyväystävä ketjun omistukseen. Kysyn nyt että löytyykö täältä kukaan joka olisi käynyt Hamussa?, 80/90 taite oli hektisintä aikaa. |
||||
|
|
17.11.2023 13:07 | Martti Vuorikoski | ||
| Hyvä kuva, kieltämättä. | ||||
|
|
17.11.2023 12:58 | Martti Vuorikoski | ||
| Siitä tekastaan varttimailin rata. Tulee toimintaa. | ||||
|
|
17.11.2023 11:22 | Teppo Niemi | ||
| T. Kuntonen kirjoitti aikoinaan erittäin hyvän koulutusmonisteen: Kuljetuskaluston tunteminen: Yleinen osa. Sen vanhemmissa painoksissa (joita on usein ollut myynnissä Suomen Rautatiemuseon vanhan kirjallisuuden myyntipäivillä) kerrotaan noista kolmioista, että ne kertovat vaunun olevan tarkoitettu kalkin yms likaavan tavaran kuljetukseen. Elikäs tuo kyseinen vaunu kuuluu sarjaan Gbt |
||||