Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01.2024 15:34 | Jorma Rauhala | ||
| 1435 mm. | ||||
|
08.01.2024 15:33 | Mikko Herpman | ||
| Kaiketi näihin koviin olosuhteisiin on mahdollista tehdä toimivia ratkaisuja, Pohjois-Amerikan pohjoisosissa on aina pitkiä kylmiä pakkasia ja toki tuossa naapuri Venäjälläkin on paljon kylmiä paikkoja. Kaikki toimilaitteet sellaisiin paikkoihin missä lumi/jää ei pääse tekemään pahojaan. Kai ilmankuivaajat ovat liki standardi jo rautatiekalustossa ainakin uusissa, vanhempiinkin niitä on asennettu. Sinällään otetaan vaikkapa vanha Dm7, kaikki EP-venttiilit on sijoitettu joko matkustamoon tai moottoripään kaappiin. Täten niiden olosuhteet ovat aina normaalisti + puolella. Samaten paineilmakeskus on matkustamotilassa. Kun vaunu on käytössä sisätiloja luonnollisesti pidetään lämpiminä niin toimilaitteetkin pelaa paremmin. Vettä poistavat paineilmasäiliöt toki ovat mahan alla, mutta mikäli ne tyhjennetään ja huolletaan ei juuri ole huolia kovallakaan pakkasella. Toki vanhna kalusto on yksinkertaisempaa kuin uusi mutta kuitenkin esimerkki miten suunnittelulla voidaan varmistaa toimivuutta. |
||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01.2024 15:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä raideleveys on Porton raitioteillä? | ||||
|
|
08.01.2024 15:19 | Timo Salo | ||
| Herra Esa, kyllä nuo kuivaimet on yleistyneet jo konepajoissakin. Siellä jää ei ole niin iso ongelma, mutta nuo Mikon mainitsemat venttiilit alkavat ruostua ja jämähtävät paikoilleen veden ansiosta. Siitä taas ei monikaan laite tykkää. (paineilmakäyttöiset käsityökalut ovat luku sinänsä) Myös lasisissa mittasauvoissa tulee ongelmia, jos kompuralla ei ole kuivainta ja mittasauvan ylipaineistukseen käytettävä ilma kuivataan uudestaan heti mittalaitteen vieressä. Ns. kondenssivesi löytää myöskin tiensä putkiin ja aiheuttaa sitä/sun tätä ongelmaa!80-luvulla kokeiltiin jopa pneumatiikkakäyttöisiä logiikoita, mutta edellä mainittujen ongelmien vuoksi logiikka teki liian usein "vääriä päätelmiä"... Myös toimilaitteita on yritetty parantaa muuttamalla liikkuvien laitteiden pinnoitus mm. tefloniin, vaihtelevalla menestyksellä! | ||||
|
|
08.01.2024 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, kompressorit ottavat puristaakseen ilman ulkoilmasta tai - no, ilmakehästä. Siten ilman sisältämä kosteus näkyy juuri mainitsemanasi harmaana suihkuna. GAS ammattikoulun työjaksojen aikana aikaa paloi siihen, kun paineilmakäyttöiset kulmahiomakoneet ("rälläkät") pistettiin oksentamaan vettä ulvaisujen kera ilmanpoistoaukoistaan sellaiset pari tuntia työpäivien aamuina. Nekin vehkeet olivat tarpeen keskipakopumppujen juoksupyörien siivikoiden valupintarosojen siloitteluihin. Itsekin sitä "harrastanut" 7,45 FIM tuntipalkalla 1975 elokuusta - 1977 elokuuhun. Säätilalla oli aika suuri vaikutus kompressoreiden tuotoksien vesipitoisuuteen. On yhä. Sairaaloissa on omat vaatimuksensa paineilman kuivuuteen ja putkistoissa olevat laitteistot sen mukaisia. |
||||
|
|
08.01.2024 14:21 | Timo Salo | ||
| Polttoaineen kulutuskin moisilla pakkasilla nousi hybridiautossa 3,5 ltr:sta n. 5 ltr:aan! Sähkölläajo on normaalisti luokkaa 50-60%. Nyt pakkasilla huonoin käyttösuhde oli 12%. Menee vissiin kitkojen voittamiseen ja kajuutan lämmitykseen 1,5 ltr...Tuo laite nimeltä paineilmakuivain on sellainen laite joka on helppo unohtaa. Plussakeleillä sitä ei edes huomaa rikkinäiseksi muutenkuin siitä, että paineilmapistoolista tulee paksu harmaa suihku. Ko. laite pitäisi kytkeä kompuraan niin, että jos kuivaus on epäkunnossa, niin myös kompura stoppaa. | ||||
|
|
08.01.2024 13:21 | Mikko Herpman | ||
| Pitkään jatkuva kova pakkanen -30-40C on kovaa rääkkiä kalustolle, ihan mille kalustolle vaan. Tulee kaikenlaisia sellaisia huolia mitkä eivät vielä paljastu yhden tai kahden vuorokauden pakastuskokeessa. Etenkin jos ajetaan ja ajoviima vaikuttaa vielä lisää ankaraan pakkaseen. Yksikin "heikko" kohta voi jo lopettaa liikkeen. Jos esimerkiksi paineilmajärjestelmään pääsee kosteutta ja jokin toimilaite tai venttiili jäätyy, peli on poikki. Tähän lisänä vielä jos kone seisoo yöt ulkona eikä paikat pääse sulamaan oikein missään vaiheessa. |
||||
|
|
08.01.2024 09:03 | Timo Haapanen | ||
| https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminta/vr-transpoint/dr19-veturi/ "jopa 40 asteen pakkasella" | ||||
|
08.01.2024 08:46 | Timo Haapanen | ||
| "Kiskoloilla lenti siivetön peli, Lentävä..." Susi. | ||||
|
|
08.01.2024 06:46 | Pietu Tuovinen | ||
| No siinä on ''Cucumbaa'' kerrakseen! Varsin asiallinen nippu ja kuva | ||||
|
08.01.2024 02:37 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös tuosta videosta kannattaisi ihan katsojaa viihdyttääkseen leikata etenkin alusta tyhjää pois vähintään 1.5 minuuttia, ja lopustakin puoli minuuttia.. | ||||
|
08.01.2024 00:53 | Harri Junttila | ||
| Minun muistaakseni kaksi ensimmäistä oli käynnissä. Kolmas oli risana ja niin kuin tässä jo oli sanottu niin juna lähti T5612 numerolla ja hyytyi heti ja tietojeni mukaan 3835 särkyi. | ||||
|
08.01.2024 00:03 | Uwe Geuder | ||
| Totta, tankovirroittimia on kahdenlaisia, en ajatellut heti kunnolla. Rulla on laahainta vanhempi järjestelmä. Wikipedia kertoo, että rulla on käytössä (ainakin osittain): Lissabon, Porto, Sintra, Barcelona (vain Tramvia Blau), Manx Electric Railway, Blackpool (ja Hampuri 1978 asti) Laahain: Daugavpils (Väinänlinna), Riika, Philadelphia, Toronto. Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/Stromabnehmer |
||||
|
07.01.2024 23:49 | Jorma Rauhala | ||
| Suuntaa vaihdettaessa kuljettaja irrottaa takapään rasiasta virroittimen kiristyskelan ja kävelee sen kanssa etupäähän, ja tankovirroitin kääntyy samassa yhteydessä taluttamalla uuteen ajosuuntaan. Kela kiinnitetään sitten sen pään rasiaan. Mikäli tanko irtoaisi ajolangasta, kelan mekanismi pysäyttää äkkinäisen liikkeen ja rullaa tangon kattoa vasten jottei ajolangoille kävisi kuinkaan. Kuvasta on harmillisesti leikkautunut raitiovaunun olennainen osa - virroitin, joka on ikäänkuin sama jos ihmispäästä puuttuisi päälaki :) | ||||
|
|
07.01.2024 23:33 | Jorma Rauhala | ||
| Tankovirroitin on Euroopan raitioteillä käytössä myös Väinänlinnassa. Riiassa on sekakäyttö eli vanhemmat Tatrat käyttävät trolleytankoa, kylläkin varustettuna johdinautoista tutulla hiililaahaimella eikä rullalla, mutta uudemmat Škodat käyttävät sielläkin yksipolvista virroitinta. Portossa modernit ratikat käyttävät tietysti myös moderneja virroittimia. Lissabonin vanhan kaupungin museaalisilla linjoilla on myös tankovirroitinkäyttö. Helsingissä käytettiin trolleytankoa 1900-1908. | ||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
07.01.2024 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Onpahan melkoisen monipuolinen kokoelma ratikoita museossa, myös melkoinen kirjo liikenteessä. | ||||
|
07.01.2024 23:02 | Markus Selin | ||
| Kiitos vastauksesta. Nykyäänhän yleinen tapa hoitaa linjavariaatiot on lisäkirjaimella, mutta mielenkiintoista että Portossa on ollut sekä poikkiviiva- että lisäkirjainreittejä. |
||||
|
|
07.01.2024 22:57 | Uwe Geuder | ||
| Riiassa ilmeisesti edelleenkin käytössä: https://vaunut.org/kuva/162854 Myös Manx Electric Railwaylla, mutta siellä koko kalusto on saavuttanut jo museoikää: https://vaunut.org/kuva/116272 Saksassa viimeinen kaupallinen käyttö oli Hamburin raitiovaunuilla. Liikenne lakautettu 1978. Kuvia esim. tuossa: https://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Hamburg |
||||
|
07.01.2024 22:50 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi hieno kuva Panu! Odottin tähään junaan kokon päivän Jyväskylässä kovalla innolla ja lopuksi se saapuu pimessä yli kaksi tuntia myöhässä ja meni heti piileen toisen (tavaran) junan takana etten edes yksi kunnon kuvan sain. Ihmetelin vain miksi Jyväskylään tämä rikkinäistä kalusto siiretiin? | ||||
|
|
07.01.2024 22:47 | Arto Papunen | ||
| Miten erottaa Vok ja Voh vaunut? Eikö molemmat samantyyppisiä | ||||
|
|
07.01.2024 22:07 | Lari Åhman | ||
| Joensuun Syväsatamassa niihin lastataan haketta tms ja lastattu vaunusto palautuu Lauritsalaan. Ovat siis kotimaisessa liikenteessä. | ||||
|
07.01.2024 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Upea on! | ||||
|
|
07.01.2024 22:00 | Lari Åhman | ||
| Näinpähän se näyttää olevan, korjattu tietoihin. | ||||
|
07.01.2024 21:51 | Timo Haapanen | ||
| Tässä otos 30 päivän ajalta: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=30&locomotive=Sr1 | ||||
|
|
07.01.2024 21:49 | Timo Haapanen | ||
| Komppaan edellistä kommentoijaa. Muuten, etummaisen veturin numero on 2556, jos oikein näen. | ||||
|
|
07.01.2024 21:47 | Ilari Inkiläinen | ||
| Onko muuten Sr1-vetoisia IC-junia vielä säännöllisesti vai oliko tämäkin jonkinlainen poikkeus? | ||||
|
07.01.2024 21:41 | Timo Haapanen | ||
| Näinkin päin: Dr16-pari KLI-OL sai PYO 262 aikataulua puoli tuntia kiinni (lähtö Kolahrista viivästyi 31 minuuttia kalustoa odottaessa, Oulun asemalle juna saapui enää minuutin verran myöhässä). | ||||
|
|
07.01.2024 21:29 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä lähtö kuitenkin kannatti. Lopputulos erinomainen! | ||||
|
|
07.01.2024 21:27 | Rasmus Viirre | ||
| Mitäs noilla vokeilla tehdään nykyään? | ||||
|
07.01.2024 21:12 | Timo Haapanen | ||
| On kyllä hieno, kaikki neljä samassa kuvassa. | ||||
|
|
07.01.2024 21:07 | Hannu Peltola | ||
| Rullavirroitin oli käytössä Yhdysvalloissa aina raitioteiden normaaliliikenteen loppuaikoihin, Lissabonissa virroitin on edelleen käytössä nostalgiakalustossa: https://vaunut.org/kuva/118891?s=1 ja San Franciscossa nostalgiakalustossa: https://vaunut.org/kuva/95025?s=1 | ||||
|
07.01.2024 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Portugalissa hyvin suosittua on Vinho Verde, vihreä viini. Portviiniä on rubiininvärisenä Ruby-versiona, ruskeahkona Tawnynä ja valkoviininä. Viimeksi mainittu ei enää iskenyt skandinaaviseen makuhermoon! | ||||
|
|
07.01.2024 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihreää portviiniä? Ai, onhan vihreitä viinirypäleitäkin...? | ||||
|
|
07.01.2024 20:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa näkyy olevan ns. rullavirroitin, aivan alkeellista. Jos se kerran toimi hyvin, niin mikäpä siinä sitten. | ||||
|
07.01.2024 20:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rätinä ja välähtely, nehän ovat "Sudentulet"! Revontulethan ovat eri juttu...? |
||||
|
07.01.2024 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaatesuunnittelijoilla ei näytä enää olevan värikarttoja käytössään. Niinpä käyttömuoti onkin sitten yhtä "riemunkirjavaa" kuin antifasistisessa Volodjanmaassa, tuolla itärajan takana. Missä olet 1970-luku? Missä olet, oranssi toppaliivi, Archie Bunker, punainen pilkkihaalari, 500 markan seteli, Tatjana-huivi, Hannu Karpo ja muutenkin yleinen "viattomuus"...? |
||||
|
|
07.01.2024 20:33 | Jonne Seppänen | ||
| Mukava talvikuva ja kokoajan harvinaistuvaa vetovoimaa päivä-IC-junissa | ||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
07.01.2024 19:57 | Markku Naskali | ||
| Joskus parikymmentä vuotta sitten olin kiertomatkalla Portugalissa. Vaunuja en kytännyt, varsinkin kun matkan teemana olivat erilaiset viinit. Portossakin yövyttiin tietenkin, onhan portviini kuuluisa, mutta Lissabonissa kiinnitin huomion paikallisiin ratikkoihin. Monet näyttivät paljon vanhemmilta kuin silloin Helsingissä liikkeellä olleet vanhimmat sporat, mutta melkoisia mäkiä ne vain ajelivat ihan rautapyörin ilman mitään hammaskiskoja tms. | ||||
|
|
07.01.2024 16:54 | Niko Padatsu | ||
| Liekö nuo kaksi muuta palikkaa pimeinä? Ainakin ensimmäinen yritys numerolla T5612 jäi heti Kemin jälkeen linjalle haittaamaan muuta liikennettä. |
||||
|
|
07.01.2024 16:42 | Eljas Pölhö | ||
| Poikkiviiva kertoo, että reitti poikkeaa "normaalista". Useimmiten se tarkoitti lyhyempää reittiä (ei ajeta keskustasta aivan perille). Linjan 2 kohdalla se tarkoitti, että 2 ja 2/ ajoivat samojen päätepisteiden välillä käyttäen eri reittiä (yhdessä 2 ja 2/ muodostivat renkaan). Portossa 1950-luvulla näitä poikkeusreittejä olivat 2/, 6/, 7/, 7//, 9/, 9//, 10/, 10//, 10E, 14/, 15/, 15E, 18// ja 21/. | ||||
|
07.01.2024 16:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Ennen tämän sillan (tien) rakentamista kolmioraiteen haara erkani heti Aavasaksan ratapihalta alkaen. Paikkatietoikkunassa on vuoden 1947 ilmakuva, josta asia selviää. Vuoteen 1965 mennessä oli jo rakennettu tämä kolmioraiteen uusi haara. | ||||
|
|
07.01.2024 15:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista :) https://vaunut.org/kuva/22670 | ||||
|
07.01.2024 15:27 | Timo Salo | ||
| Tälläistä jotain uumoilinkin. Oli sentään koronatkin tässä välissä, mutta kai sinne täytyy yrittää joku heinäkuun lauantai-iltapäivä... (Todennäköisin aukioloaika) Nuo netin tiedot firmoista/nähtävyyksistä on aika epäluotettavia. Nettisivut saattaa toimia ihan ok, vaikka firma on lopettanut parikin vuotta sitten. Niin kävi itsellekkin, kun yritin soittaa erääseen maahantuontifirmaan pari päivää. Sitten sain tietää ko. putiikin lopetuksesta muita teitä... Tämä on nykyaikaa? | ||||
|
|
07.01.2024 14:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On siellä ollut ravintolakin toiminnassa vuosikymmeniä, mutta viime vuosina toimintaa on ollut vaihtelevasti: https://ls24.fi/uutiset/vesitorni-on-todellakin-tuulinen-paikka-liiketoiminnalle-marraskuussa-aloittanut-yritys-sulkee-ovet . Viime kesänä ravintolan tiloissa toimi muutaman opiskelijan pyörittämä kesäkahvila, mutta ymmärtääkseni torni on ollut nyt syksyn ja talven ajan taas kokonaan suljettu. | ||||
|
07.01.2024 14:21 | Erkki Nuutio | ||
| Carl Borgward aloitti perustamalla vuonna 1919 Bremeniin jäähdytintehtaan. Se toimitti Hansa-Lloyd -autotehtaalle mm. jäähdyttimet ja vuonna 1924 alkoi menestyksellisesti tehdä kolmipyöräisiä Borgward -moottorikärryjä tavarakuljetuksiin. Hansa-Lloyd Werke upposi talousvaikeuksiin vuonna 1929 ja Carl Borgward osti sen edullisesti. Vastapäätä sitä olleen Bremer Carosserie Werken soveliaan koritehtaan hän oli ostanut edullisesti vuonna 1928. Näin Borgward-konserni aloitti menestyksellisen nousun suureksi, rakensi vuonna 1938 edistyksellisen suurtehtaan ja teki sota-aikana kuorma-autoja tehtaidensa pommitukseen asti. Carl Borgward oli intenoituna 1945-1948. Nosti uudelleen yhtymänsä suurvalmistajaksi sodanjälkeisillä Lloyd-, Borgward- ja Hansa-autoilla, kunnes vuonna 1960 - liiaksi rönsyilleenä joutui tuottavuusongelmiin ja ajettiin kilpailijoittensa myötävaikutuksella selvitystilaan ja lopetukseen. Autosuunnittelija ja -tehtailija Carl Borgward kuoli elämäntyönsä tultua tuhotuksi sydänkohtaukseen vuonna 1963. |
||||
|
07.01.2024 13:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs muotoilu. Harmi että jäi ainoaksi lajissaan. | ||||
|
|
07.01.2024 13:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Vesitornissa on ylätasanteella ravintola, sinne voi mennä syömään ja ulkona sitten voi kuvata. | ||||
|
|
07.01.2024 13:47 | Timo Salo | ||
| Upea kuva sattumana Raumalta ja Suomen energiantuotoskeskuskin näkyy... Mahtaako tuonne vesitorniin päästä kuka vaan kuvaamaan milloin vain? Ainakin Mapsissa se on merkitty kuvauspaikaksi... | ||||
|
|
07.01.2024 13:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
07.01.2024 12:21 | Tuukka Heinonen | ||
| Tomi Hämäläinen, Tämä on kuvattu sieltä päin. Tarkalleen se kohta, mistä raide kaarta leveäraiteen yli. | ||||
|
|
07.01.2024 12:00 | Tomi Hämäläinen | ||
| Veikkaan, että kuvassa on Vanhanradankadulta kaartava osuus kohti pietarinrataa Saksalassa. | ||||