Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.11.2023 11:22 | Teppo Niemi | ||
| T. Kuntonen kirjoitti aikoinaan erittäin hyvän koulutusmonisteen: Kuljetuskaluston tunteminen: Yleinen osa. Sen vanhemmissa painoksissa (joita on usein ollut myynnissä Suomen Rautatiemuseon vanhan kirjallisuuden myyntipäivillä) kerrotaan noista kolmioista, että ne kertovat vaunun olevan tarkoitettu kalkin yms likaavan tavaran kuljetukseen. Elikäs tuo kyseinen vaunu kuuluu sarjaan Gbt |
||||
|
|
17.11.2023 11:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta täytyy sanoa että juuri tällaisia värikuvia höyryvetureiden viimeisestä aktiiviajasta junineen kaikkineen ovat enemmän kuin tervetulleita! Huomaa selvästi että uusi aika on tulossa kun konttikin on kyydissä. Mitä muuten nuo valkoiset kolmiot kolmannen Gb-vaunun nurkissa tarkoittavat? "Ei saa heittää" vai mitä? | ||||
|
17.11.2023 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuolla paikalla olevassa pubissa on tullut käytyä muutaman kerran 1980-luvulla parit tuopposet ottamassa. En muista tosin millä nimellä se kulki silloin, olisiko ollut vain "Monttu" tai jotain sellaista? | ||||
|
17.11.2023 10:26 | Kari Haapakangas | ||
| "Vaunun puskimet"? pitääkö vaunut pysäyttää niin, että puskimet ovat juuri tuolla kohtaa? | ||||
|
17.11.2023 10:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Säilyttäminen avoimen taivaan alla, ilman mitään muuta suojaa kuin naiivit ja hurskaat toiveet. Eikö kukaan opi toisilta kalustonsäilyttäjiltä mitään? Onko joka iikan ihan pakko itse lyödä päätään seinään, todetakseen että "kippeetä tekee"? Vaikka kuinka muilta tulisi ohjeistusta? Vai meneekö porukalta kovat maksut raiteen käytöstä? |
||||
|
|
17.11.2023 08:33 | Marko Laine | ||
| Tässä on ikävä toisinto Heikkilän ratapihan tapahtumista, kun kalustosta ei huolehdita. Vähän pelkään, että nämä vaunut on jo menetetty, jos kosteus on päässyt sisätiloihin ja rakenteisiin. | ||||
|
|
17.11.2023 08:25 | Timo Salo | ||
| Ensin telkkarista Gazan/Länsirannan tilannetta, Ukrainan henkiinjäämistaistelua, Venäjän hybridivaikuttamista Suomen/Eestin rajoilla ja VORG-sivuilla tätä tulevaisuuden toivojen, vapaan kasvatuksen kohteiden "työn" tulosta... Taitaa taas tulla hyvä päivä? (No, ainakin PA on tyytyväinen) | ||||
|
17.11.2023 07:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Datan mukaan koeajojunassa on Sm4 6319. | ||||
|
17.11.2023 07:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen kuvakulma: https://vaunut.org/kuva/165501 | ||||
|
17.11.2023 07:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen kuvakulma: https://vaunut.org/kuva/160283 | ||||
|
17.11.2023 04:30 | Kari Haapakangas | ||
| Työhön perehdyttäminen oli selvästikin jäänyt puolitiehen, tai tässä tapauksessa yksikiskoiseksi. | ||||
|
17.11.2023 00:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Kulvertti on niin leveä, että sen päälle mahtuisi kaksi raidetta, mutta ratapenger on vain yhdelle raiteelle. | ||||
|
16.11.2023 23:55 | Joonas Viita | ||
| Ymmärtääkseni Skinest Finland huoltaa vaunuja täällä. | ||||
|
16.11.2023 20:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä siltarunko on Nettikoneessa myytävänä: https://www.nettikone.com/en/muu-merkki/silta/2220563 | ||||
|
16.11.2023 20:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tuolle laatikkoauralle lopulta tapahtui? | ||||
|
16.11.2023 20:03 | Antti Grönroos | ||
| Onnittelut radalle ja ent. liikennepaikalle. Nipaa | ||||
|
16.11.2023 19:54 | Elias Murto | ||
| Kyllä varmaan oli laskettu etäisyydet, vaikka tuohon aikaan ei ihan niin tarkkoja oltu kuin nykyään. Aivan lähialueelle parinkymmenen metrin säteellä lentää isompaa roskaa, mutta kauemmaksi sataa vain pientä pahvi-/paperisilppua. | ||||
|
16.11.2023 19:50 | Jarno Piltti | ||
| Hieno laskumäkikuva. Terävyys ja liike molemmat kohdallaan! | ||||
|
|
16.11.2023 19:45 | Petri Nummijoki | ||
| Sitä tarina ei kerro mutta ainakin tutkinnan tekijä esitti selvityksen keskeyttämistä, koska ei voitu edellyttää, että ensimmäisenä päivänä osaa kuormata junan oikein. | ||||
|
|
16.11.2023 19:20 | Kari Haapakangas | ||
| Lisätäänpä kysymykseen sana ikinä ynnä hymiö... :) | ||||
|
16.11.2023 18:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Entinen Savonlinjan auto. https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/S/Savonlinja/Savonlinja+000-099+2017-/068+MYT-388+Onni+210621.JPG | ||||
|
|
16.11.2023 17:46 | Petri Nummijoki | ||
| Kuormauksen valvoja oli ensimmäistä päivää töissä. Jos taas tarkoitat onnettomuuden syytä tutkinutta henkilöä niin hänellä taisi olla siinä vaiheessa VR:n palvelusta takana jotain 30-35 vuotta tai oliko melkein 40, kun virkamiehillä laskettiin kai armeijan palveluksessa vietetty aika virkauraan mukaan. | ||||
|
|
16.11.2023 16:57 | Kari Haapakangas | ||
| ...mutta oliko valvoja toista päivää töissä? | ||||
|
16.11.2023 16:52 | Aki Karvonen | ||
| Tarkemmat tiedot löytyy Juliasta: https://juliadata.fi/pystygeometria/ | ||||
|
|
16.11.2023 15:50 | Petri Nummijoki | ||
| Reijon kertomuksesta teräskelojen lastauksesta tuli mieleen tavallaan päinvastainen tapaus samalta aikakaudelta, jossa metallitankoja lastattiin Helsingissä laivasta junaan. Tampereella vaihteesta sivulle ajettaessa lähti vaunun kuorma liikkeelle ja koko vaunu kaatui ratapenkkaan. Onnettomuuden syytä selviteltäessä kävi ilmi, että vaunun lastausta ja kuorman kiinnitystä valvonut henkilö oli ollut ensimmäistä päivää töissä. Onnettumuustutkinta voitiinkin lopettaa siihen. | ||||
|
16.11.2023 15:41 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. Olikohan jo nostalgiaa havaittavissa, kun Vr3:n loppuaikojen aktiivisin käyttö näyttäisi ajoittuvan kahdelle viimeiselle kuukaudelle? Luulisi, että aito tarve höyryvetureiden käytölle oli pienimmillään keskikesällä ja niiden kesäkäyttöä olisi muutenkin jo vierastettu kipinäriskin sekä tankkivetureissa myös ohjaamon kuumuuden vuoksi. | ||||
|
16.11.2023 15:21 | Heikki Jalonen | ||
| Linkin kuvasta näkyy, että kyseessä on tosiaan lämpökeskus/höyrykeskus. Sama rakennus näkyy myös ilmakuvassa, kuten myös junan lastaus/purkukatos. Ja samoin, näkyy selvästi, että kyselemäni vaaleat rakennukset kuuluvat myös Shellin terminaaliin. Eli, kiitoksia. Asia selvisi. |
||||
|
|
16.11.2023 15:12 | Jouni Halinen | ||
| Jälleeen korjaus sarjaa. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/144253 ei olekkaan Heikin mainitsema rakennus vaan kallion toisella puolella oleva rakennus on kyseessä. Mutta yhtä kaikki rakennukset liittyivät öljysataman toimintoihin. Kommentti ed. kuvassa: Kun katsoo tätä vuoden 1956 ilmakuvaa (säiliöiden koko ja sijainti) niin Kuliksen silta rakentuu kuvassa vasemmalle puolelle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw |
||||
|
16.11.2023 15:00 | Jouni Halinen | ||
| Kun katsoo tätä vuoden 1956 ilmakuvaa (säiliöiden koko ja sijainti) niin Kuliksen silta rakentuu kuvassa vasemmalle puolelle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw | ||||
|
|
16.11.2023 14:27 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuvassa kerotaan että Kuliksen silta rakentuu kuvassa oikealle puolelle, joten tämä on toinen noista rakennuksista ja kuvasta voi nähdä niiden käyttötarkoituksen. https://vaunut.org/kuva/144253 Tässä vuoden 1956 ilmakuvassa paikka hahmottuu tarkemmin. Kuvasta myös näkee miten tie/ratikkalinja kiemurtelee Kuliksen sillalle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw Liemolan vihannestukku oli 80-luvulla ennen konkkaa Vartsikassa. |
||||
|
|
16.11.2023 14:16 | Reijo Salminen | ||
| Eikös tuossa oikealla ole tähän aikaan jo Liemolan vihannestukku? Vai tuliko se myöhemmin. | ||||
|
|
16.11.2023 14:07 | Heikki Jalonen | ||
| Tuolla Englantilaiskallion päällä häämöttää hyvin pieni rakennus, jonka yhteydessä myös jonkinlainen piippu. Lienee jäännös öljyvaraston ajoilta, höyrykeskus melkoisen varmaan; raskaan polttoöljyn käsittelyssä kun tarvittiin tehokasta lämmönlähdettä. Osaako joku seutujen tuntija kertoa, mitä toimintaa on ollut noissa kahdessa (huomiota herättävän kirkkaan vaaleassa) rakennuksessa välittömästi kallion takana? Ne kai eivät olleet teurastamoon kuuluvia? Voisivatko ne liittyä öljyvaraston toimintaan? |
||||
|
16.11.2023 13:58 | Heikki Jalonen | ||
| Jopa Finlandia-talokin (rakennusvaihe 1) on vielä hyväkuntoisen näköinen. Vielä, onhan se kuvaa otettaessa ollut vielä aivan uusi. | ||||
|
|
16.11.2023 13:05 | Jouni Halinen | ||
| Pelin raakuudesta kertoo seuraava: (Wikibedia) ”1950-luvun alussa sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle loppui, mutta idässä oli edelleen tarvetta Suomen toimittamille teollisuustuotteille. Suomi vei teollisuustuotteita Neuvostoliittoon ja sai sieltä vastineeksi raaka-aineita, etenkin öljyä”. ”Suomen pienille markkinoille ei ollut järkevää rakentaa omaa jalostamoa, mutta idänkaupan erityisolot huomioon ottaen jalostamon rakentaminen Suomeen tuli kannattavaksi”. ”Seitsemän maailman suurinta öljyjättiä kieltäytyivät aluksi kaikenlaisesta yhteistyöstä jalostamon suunnittelussa ja rakentamisessa, koska niiden kannalta omavaraisuuteen pyrkivä pikkuvaltio oli periaatteellisesti vaarallinen esimerkki. Öljyjätit uhkasivat vastatoimenpiteenä lakkauttaa Suomessa sijaitsevat jakeluketjunsa. Suuresta vastustuksesta huolimatta länsimaiden huoltamoketjut joutuivat kuitenkin myöhemmin ostamaan Nesteen itäbensiiniä tuontisäännöstelyn takia”. Eli Suomalaiset käänsivät asian lopulta päälaelleen. Tässä pelissä Kekkonen hoiti poliittisen puolen ja Raade tekniikka asiat. Tässä vielä asiaa taustoittava Turun sanomien juttu https://www.ts.fi/puheenvuorot/1074013856 |
||||
|
16.11.2023 12:49 | Teppo Niemi | ||
| Esan kommentista tulee mieleen Vaasan junasuorittajan kommentti Vaasan palon juhlien ajalta, kun hän pääsi kotia HMVY:n lätällä. Hän kun kyseli tällaista vaihdetta lähestyttäessä ohjaamossa olevien kielitaitoa.... Ja yksi harrastajista pääsi sitten kääntämään tallaista vaihdetta. | ||||
|
|
16.11.2023 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kielenkääntäjän unelma: - kahdeksan kieltä samanaikaisesti (simultaanina). | ||||
|
|
16.11.2023 10:41 | Heikki Jalonen | ||
| Ja betonikallion paras puoli: se kestää joka tapauksessa vain parikymmentä vuotta, sitten homehtuu ja voidaan purkaa pois. Tilalle tietysti jotain "ajan vaatimusten mukaista" liikerakentamista... | ||||
|
16.11.2023 09:37 | Jan Jahkola | ||
| Kyllä vain, näitä on aina mukava katsella. Melko usein tuota 13-tietä tullut ajettua, hienot näkymät tähänkin suuntaan. | ||||
|
|
16.11.2023 09:35 | Reijo Salminen | ||
| Työturvallisuus oli kyllä hoidettu laadukkaasti, laatu oli /c:stä. Tuolla oli kyllä porukkaa tosiaan ihan joka lähtöön, oli fiksuja ja vähemmän fiksuja ja osa helkkarinmoisessa rapulassa. Pilliä ei suuhun tuolloin sovitettu koskaan. Kyllä itse katselin silmät pyöreänä kun noita teräskeloja lastattiin laivaan ja piti laittaa puukiilat alle etteivät pääse liikkumaan, siitä oli tuolloin työnjohdon kanssa erimielisyyttä että pitääkö mennä valmiiksi laittamaan kiiloja kun kela on vielä ilmassa, totesin että minulla on päivä täynnä jos tuonne alle pitää mennä ennenkuin kela on alhaalla, no löytyi se yhteisymmärrys sieltä kuitenkin. Satamaromantiikkaahan tämä osaltaan on, sellaista mitä muuten ei kaipaa kuin lauluissa. | ||||
|
|
16.11.2023 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jouni ja Lasse, minä hämmästyn! Vanha Pohjanmaan lakeuksilta tuttu kökkä- eli talkooperinne pistetty poikki verottamalla? Jos tämä tosissaankin on täyttä totta, niin voi raakkules! Talkoilla juuri yhteisön yhteishenki tuli parhaiten esille. Raivostuiko eliitti työtoiminnasta, johon se ei pääse mitenkään käsiksi? Suomessa ei vallitse sosialismi sen enempää kuin kapitalismikaan, vaan sadismi! |
||||
|
|
16.11.2023 03:04 | Jouni Halinen | ||
| Lasse: Niin se varmaan on tänä päivänä. Tuo esimerkkitapaus tapahtui yli 15 vuotta sitten. Suurin syy tällaisen toiminnan loppumiseen on varmaan (työturvallisuus) vastuukysymykset Ja kortteja pitää nykyjään olla enemmän kuin korttipakassa on kortteja. Näistä korteista voisi tehdä uuden sovituksen Tapio Rautavaaran biisiin ”korttipakka”. ”Tämä on vanha tarina. (Kerran Redin rakentamisen aikana/sota-aikana) tapahtui näin. Oli oltu pitkällä (työrupeammalla/marssilla) ja (porukka/komppania) oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja (työnjohtaja komensi pojat töihin/ vääpeli komensi pojat kirkkoon)”……… Tapio Rautavaara – Korttipakka https://www.youtube.com/watch?v=b3Ety7hbPmM |
||||
|
|
16.11.2023 02:31 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös sekin muuttunut, että urheiluseurojen talkootyö on verollepantava? Ja useimmilla aloilla edellytetään työturvallisuus-, ym. kortteja, mitkä pitää löytyä myös talkoolaisilta. | ||||
|
|
16.11.2023 02:28 | Jouni Halinen | ||
| Öljypisnes oli vielä 50-luvulla kovaa peliä. Alaa hallitsivat Suomessa(kin) isot pääosin Jenkkiläiset ja Englantilaiset firmat ja ala oli vahvasti kartellien ja trustien hallussa ja öljyn eri jalostustuotteiden hinnat sen mukaisia. Kun Suomeen sitten alettiin suunnitella omaa (Naantalin) jalostamoa, niin ko. firmat heittivät sitten oikein urakalla ”kapuloita rattaisiin”. Estettiin rahoituksen saaminen, tietotaidon ja tarveaineiden hankinta ja kaikkia muutakin tapahtui. Lopulta asia saatiin liikkeelle Ranskalaisten (rahoitus) ja Italialaisten (tekniikka) kanssa, vaikka ao. tahot heitäkin kovasti painostivat. He kuitenkin lähtivät itsekin mukaan projektiin (tienisti mielessä) kun heille selvisi että hanke lopulta toteutuu, ilman heitä tai heidän kanssaan. Laitos valmistui lokakuussa 1957. Nythän jalostamo on jo lopettanut toimintansa. Asia saatiin lopulta vietyä maaliin sillä kuuluisalla Suomalaisella sisulla ja niin saatiin loppu tulemana öljynjalostus omiin käsiin. Tämän taistelun eturintamassa olivat vastavalittu presidentti Urho Kekkonen ja Nesteen piinkova Toimitusjohtaja Uolevi Raade. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uolevi_Raade Elävässä arkistossa on hieno värifilmi Naantalin jalostamon rakentamisesta. Filmin loppupuolella on kuvaa säiliövaunujen täytöstä ja vaunuletkaa vetää sininen? pieni dieselveturi punaisilla pyörillä?. Olisiko tyyppi Vv13 numero on 1753. ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva tulevan öljynjalostamon paikaksi” kertoo selostaja Matti Ranin https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/03/suomen-ensimmainen-oljynjalostamo |
||||
|
|
16.11.2023 01:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aikamme harmaata taloutta, jos näin saa sanoa. Ehkä ei saa ääneen sanoa. | ||||
|
|
16.11.2023 00:22 | Jouni Halinen | ||
| Sellaisen tarinan olen kuullut vanhalta satamajätkältä, että jos saatiin selville, että nosturin koukussa on jotain todella mielenkiintoista, niin "paali" ikäänkuin "vahingossa" tippui laiturille. Hyvin nopeassa tahdissa tavaraa siirtyi jemukoihin ja vasta sitten soitettiin vakuutustarkastaja paikalle. Mikäli oikein ymmärsin niin tässä toiminnassa oli mukana myös päällikkötasoa. Ei se nykyjäänkään ole noiden kahvisäkkien kanssa aina helppoa. Pauligille saattaa tulla kontillinen kahvisäkkejä jotka ovat kontissa hujan hajan eli niiden purkaus ei onnistu esim. trukilla. No ei hätiä-mitiä kutsutaan paikallisen urheiluseuran poikien isät töihin. He sitten kaivavat säkit kontista ja laittavat ne lavoille ja talon trukkikuski vie ne varastoon. Paulig sitten rahallisesti tukee ko. urheiluseuraa. Kätevää, ei tarvi maksaa ”alveja, sotuja, pölvejä, lärvejä” ym. mitään muutakaan. Saahan Paulig nyt hyvää hyvyyttään tukea nuorisourheilua. |
||||
|
|
16.11.2023 00:13 | Reijo Salminen | ||
| Kyllä toimi ainakin 80-luvun alkupuolella, opiskelijoille hyvä tapa hankkia lisätienestiä jos ei työtä pelännyt. Tuota logiikkaa takana en tietysti tarkemmin tiedä mutta niin annoin itselleni kerrottavan että mitä säännöllisemmin on paikalla kun huuto osuu omalle numerolle, niin sitä ylemmäksi siirtyy sitten seuraavassa huudossa, eli ranking muuttuu koko ajan lennossa. Vakiporukka sitten oli töissä normaalisti, minun käsittääkseni niille ei huutoja tehty. Voin tietysti olla väärässäkin kun en kovin monta kertaa tuolla ollut, mutta ihan ok juttu tuo siihen aikaan oli. Muistelen että kerran lastattiin teräskeloja junasta laivaan isolla autonosturilla, jännitti kyllä kun ne on kokolailla painavia, kahvilaivoissa oltiin lemppaamassa säkkejä nostimen lavoille monta kertaa, se on tekniikkalaji ja kaverin kanssa pitää olla hyvin synkassa, sitten joitakin muita mitä noita irtotavaralaivoja olikaan, venäläisestä paatista vanhempi kaarti haki samalla juotavaa ja tullin porukkaa vahdittiin etteivät näe. Jaa tuli lisätietoa tässä välissä, joo huutokonttori/-konttorit oli tuossa, ja muistaakseni niitä oli jonkin aikaa kahdella eri firmalla, Finnstewellä ja toista en muista. |
||||
|
|
16.11.2023 00:04 | Jouni Halinen | ||
| Nyt tuli jaettua väärää tietoa. Tässä talossa toimii ruuviliike Wurtti. Huutokonttori sijaitsee aivan alueen sisääntuloväylän varrella https://maps.app.goo.gl/a3u4xi2WQM5KPonk8 Olihan satamassa ihan vakimiehiäkin töissä koneenkeljettajina ym. Mutta nämä "huutomiehet" hoitivat lähinnä manuaalisia kantohommia esim. kahvisäkkien roudaamista. | ||||
|
|
15.11.2023 23:41 | Jouni Halinen | ||
| Kyseessä taitaa olla maineikas "huutokonttori"?. Sinnehän kokoontuivat varhain aamulla huudettavaksi henkilöt jotka hakivat töitä satamasta ao. päivälle. "kastiA" kaverit olivat suhteellisen luotettavia ja jonkinlaisessa työkunnossa, heillä oli kastin mukaiset numeroidut kortit, ja heitä palkattiin sitten tarpeen mukaan numerojärjestyksessä ensimmäiseksi töihin. Sitten oli "kastiB" heillä olivat omat korttisarjat mutta he olivat keskimäärin aika huonossa hapessa (ns. puliukkoja), jos kuitenkin oli vielä pulaa miehistä, niin työhönottaja valkkasi silmämääräisesti joukosta parempikuntoisemmat, ja huusi heidän numeron mukaan siksi päiväksi töihin. Palkka maksettiin aina päivän päätteeksi. Olen ollut käsityksessä, että systeemi toimi vielä 80-luvulla?. Paljon ovat ajat muuttuneet noista ajoista. Rakennuksessa toimii nykyjään kirjasto ja kahvila/ravintola. | ||||
|
|
15.11.2023 23:13 | Eljas Pölhö | ||
| Kontiomäen viimeinen Vr3 oli 755. Se saapui Pieksämäeltä Kontiomäelle 11.10.1973 klo 11:40 (edellinen, 754, oli lähtenyt samana aamuna klo 9:25 veturina kohti Pieksämäkeä. 755 oli säännöllisesti työssä 12.8.1974 saakka, jonka jälkeen se jäikylmäksi. Se seisoi aina 10.10.1974 saakka, oli kaksi päivää ajossa ja taas kylmäksi. Se hinattiin Kuopion konepajalle junassa T6254 (vet. 2517+2568) 16.11.1974. Marras- ja joulukuussa 1974sen tehtävät hoidettiin Tr1:llä. Tammikuussa 755:llä oli 50 km linja-ajoa eli ilmeisesti konepajan koeajo. Veturi saapui takaisin Kontiomäelle 6.2.1975 klo 2:20. Sen ensimmäinen tehtävä oli toimia lumiaurassa 12.2.1975 klo 7-16:30. Myöhemmin se oli lumiaurassa vielä 14.4.1975, mutta pääasiassa se oli vaihtotöissä: 2-1975 = 3 päivää 3-1975 = 1 päivä 4-1975 = 5 päivää (luiaura oli 6. työpäivä) 5-1975 = 7 päivää 6-1975 = 3 päivää 7-1975 = 14 päivää 8-1975 = 16 päivää Lopullinen poistuminen Iisalmelta 22.8.1975 klo 5:38 yksinäisenä veturina Iisalmelle. |
||||
|
|
15.11.2023 22:30 | Jorma Rauhala | ||
| Oikealla oleva tiilitalo ja sen vierellä oleva puhelinkoppi ovat harvoja Jätkän alkuperäisiä rakennuksia. https://www.google.com/maps/@60.1583323,24.9127477,3a,43.4y,24.29h,95.91t/data=!3m6!1e1!3m4!1semp5YVRH1d9qfjYtM86MUw!2e0!7i16384!8i8192?authuser=0&entry=ttu | ||||
|
|
15.11.2023 22:27 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämän rataosan kuvat ovat aina mielenkiintoisia ja hienoa miten sarja täydentyy vuosi vuodelta. Tässä todellakin hienosti saatu kirkkoa mukaan! Pakko linkata parin vuoden takaisen kommentin takia https://vaunut.org/kuva/153642 , myönnettäköön etten tältä sijainnilta edes ollut osannut sommitelmaa hakea, joskin vesakkokin on voinut olla aiemmin turhan korkea.... | ||||
