Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.01.2023 09:51 | Mikko Herpman | ||
| Mites tuo menee kaksikerrosvaunussa, jos 1500V-syöttö on poikki, katkeaa lämmitys ja ilmanvaihto saman tien. Millainen valaistus säilyy akkuvoimalla, muistelen että aika pian täysivalaistus putoaa "puoleen", jos ollaan vielä pidempään ilman sähkönsyöttöä jääkö vain poistumis-/varavalot vielä päälle? Sinällään tällainen "blackout"-tilanne luulisi olevan otettu huomioon jo suunnittelussa, eli varmaan voisi pitää aivan todennäköisenä että joskus vaunun elinkaaren aikana näin tapahtuu syystä tai toisesta. Järjestelmien halvaantuminen kuulostaa aika huonolta... Mahtaako vesitankeissa olla hätätyhjennysautomatiikka, ettei pääse putket jäätymään tällaisessa tilanteessa.. Kouvolassa kaiketi vaihdettiin toimiva Sr3 junan eteen koska kulkusuuntahan siinä vaihtuu Helsingistä tullessa. Suunnanvaihdon nopeuttamiseksi veturi vaihdetaan Kouvolassa, mikäli sama kone pitäisi ajaa rungon ympäri se ottaisi enemmän aikaa. Nyt uusi veturi odottelee sopivassa paikassa ja pystyy ajamaan junaan kiinni lähes heti kun se on pysähtynyt laituriin. |
||||
|
11.01.2023 09:48 | Mikko Heino | ||
| Empäs tuota tiennytkään. Minne ristiinalaiset sitten nykyään menee? | ||||
|
|
11.01.2023 09:43 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan syynä se, että veturikierto on sama, oli junassa Nom tai ei.... | ||||
|
|
11.01.2023 09:15 | Marko Vornanen | ||
| 1500V-syöttö ei pelannut Vectronissa ja matkustajavaunujen akuilla tultiin Pieksämäelle saakka. Eivät akut riittäneet näemmä Pieksämäelle saakka. Miksi toimiva Sr2 vaihdettiin pois junasta Kouvolassa ja Sr3 liitettiin junan keulille? | ||||
|
11.01.2023 09:01 | Timo Salo | ||
| Noin kuvittelinkin asian olevan, kuten Topi kertoo. Sensijaan ravintolavaunujen kylmätilojen jäähdytys jää hiukan hämärän peittoon. Joka kylmäkoneessa oma sähköllä toimiva kompura? Tampereen asemalta on jäänyt mieleen 90-luvulta lapinjunan saapuminen laituriin: Ravintolavaunun mennessä ohi kuului melkoinen "potpotus", ikäänkuin iso mäntäkompura olisi käynyt...??? | ||||
|
11.01.2023 08:37 | Lari Åhman | ||
| Makasiinitkin vielä pystyssä. Ajettiinko junapari 1/8 tuolloin Pendolino-kalustolla? Olettaisin numeroiden olleen kutakuinkin samat. Nykyäänhän 7/2 on vastaava pari. | ||||
|
11.01.2023 00:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivatko nämä vaunut siis Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen varuskunnan alueella? Muistan kanssa inttiajoilta että Upinniemen varuskunnassa Kirkkonummella oli ampumaradalle johtavan tien varrella kanssa kaksi tavaravaunua, toinen umpivaunu muistaakseni Gb ja toinen avovaunu Hk? |
||||
|
|
10.01.2023 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Rainer: Mäntyharjulla tuskin osaavaa henk.kuntaa saatavilla. Pm:llä vika (?) korjaantui... ja juna jatkoi matkaansa. | ||||
|
|
10.01.2023 23:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö 2-kerrosvaunun akkujen tyhjentyessä kokonaan jotain mene pysyvästi vikaan eli ilman korjaamokäyntiä ei voi ajamista jatkaa? | ||||
|
|
10.01.2023 22:57 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tästä (ulkopuolelta katsoen) vahvasti se vaikutelma tuli, että kyseessä oli 1500 V -syötön vika, eli silloin toki ei olisi ollut myöskään lämmitystä eikä ilmanvaihtoa. Kalustovika näyttää ilmaantuneen Mäntyharjulla, eli olisi saatettu olla noin 1,5 tuntia ilman lämmitystä? Liekö joku sitten vielä loukannut itsensä tuolla pimeydessä? |
||||
|
Kuvasarja: Museojunia Joensuun seudulta kesällä 2017 |
10.01.2023 22:40 | Jimi Alppimaa | ||
| Kiitos kommentista! Oli erityisen mukava seurailla höyryvetoisia museojunia. | ||||
|
10.01.2023 22:38 | Panu Breilin | ||
| Esimerkiksi viikko sitten 3.1. Varkaudesta lähtenyt raakapuuvaunusto näkyy raideosuustietojen mukaan menneen Joutsenoon. | ||||
|
|
10.01.2023 22:29 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan vaunuissa myöskään lämmitystä? Juliaan kirjattu Pm myöh. syyksi: "M103" "Matkustajan loukkaantuminen tai sairaskohtaus" |
||||
|
|
10.01.2023 22:27 | Mikko Heino | ||
| Niin ja lullan eli täysperävaunun takakuorma näyttää siirretylle lähemmäs vetoauton nosturia. Etukuorma näyttää lullasta olevan jo purettu kun takapäässä ei näy yhtään pankkoa. Ilmeisesti jossain kärreissä on pankkojen hydraulinen siirto? | ||||
|
Kuvasarja: Maine Narrow Gauge - mielenkiintoinen Two Footer -rata Portlandissa |
10.01.2023 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
|
10.01.2023 22:12 | Mikko Heino | ||
| Jos muistan oikein, eksyin 90- luvun alkupuolella aika nuorena poikana juuri tuonne ja kysyin minne lastattava juna menee. Joku ystävällinen työntekijä kertoi, että juna menee Kuusankoskelle, tiedä sitten menikö Niemeen vai Voikkaalle. | ||||
|
10.01.2023 21:55 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäen teollisuuskylässä toimii suuruusluokkaa parikymmentä firmaa. Muutama isompi on lopettanut kuten sanomalehtipaino sekä tämä G. W. Sohlbergin tehdas, mutta toisaalta uusiakin on tullut ajan myötä. | ||||
|
10.01.2023 21:17 | Topi Lajunen | ||
| Sr1:n kyydissä vietetyt kilometrit eivät vaikuta siihen, miten hyvin ymmärtää veturin tekniikkaa. | ||||
|
|
10.01.2023 21:15 | Topi Lajunen | ||
| Sähkövetureissa on sähkökäyttöiset kompressorit, ja ne vaativat sähköä ajolangasta. Lisäksi on pieni akkuvirralla toimiva apukompressori, jolla saa pumpattua ilmaa virroittimen nostopiiriin ja pääkatkaisijan sulkupiiriin. Ravintolavaunuissa ei ole kompressoria, mutta vanhemmissa yksikerrosravintolavaunuissa oli dieselgeneraattorit. |
||||
|
Kuvasarja: Semmeringin rataa |
10.01.2023 20:55 | Vesa Höijer | ||
| Tuolla täytyy käydä vielä uudestaan. Viime kesänä junassa mietin, etteihän täältä noita kuuluisia kaarisiltoja näe. | ||||
|
|
10.01.2023 20:51 | Pasi Utriainen | ||
| Onko täällä Pieksämäen Teollisuuskylässä vielä paljon toimintaa? Aikoinaan lähes joka kuntaan kaavoitettiin Teollisuuskylä ja radanvarsikunnissa sinne vedettiin kiskot. Useat Teollisuuskylät ovat sittemmin hiljenneet. | ||||
|
10.01.2023 20:33 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Pendon virroittimen alusta on yhdistetty telirakenteeseen tangoilla, jotka kulkevat vaunun eteisen komeroiden sisällä. Näin ollen säätö ei ole ihan niin vikaherkkä kuin luulisi. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/122616 näkyy paremmin joustava liitos virroittimen ja korin katon välillä. | ||||
|
Kuvasarja: Maine Narrow Gauge - mielenkiintoinen Two Footer -rata Portlandissa |
10.01.2023 20:17 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kapearaide artikkeli! | ||||
|
|
10.01.2023 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin jossain vanhassa Resiinan artikkelissa avatun Pendolinon kallistustekniikkaa impulssinantajineen. Artikkelissa mainittiin virroittimen nimenomaan pysyvän suorassa, muun vaununkorin kallistuessa. | ||||
|
|
10.01.2023 19:08 | Panu Breilin | ||
| Tällä tehtaalla tehtiin kotikalusteita ja myymäläkalusteita. Myymäläkalusteiden tuotanto loppui 1992 ja myöhemmin muukin tuotanto. | ||||
|
|
10.01.2023 18:09 | Pasi Utriainen | ||
| GWS valmisti metallikalusteita kuten kaappeja ja hyllyjä. Tehtaan toiminta alkoi 1976 ja hiipui 1990-luvulla. | ||||
|
|
10.01.2023 13:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitäs tuolla tehtaalla valmistettiin? | ||||
|
10.01.2023 13:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Viimeinen vaunu on todellakin matkatavaravaunu Ge 5501. Vuoden 1885 Rörliga materiel -kirjan mukaan Hangon - Hyvinkään rautatiellä oli kaksi matkatavaravunua, vaunut Ge 5501 ja 5502. Vaunuissa oli käsijarru. Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulun 5 mukaan vaunut oli rakentanut pietarilainen Golubjeff. Samalla voidaankin sitten täsmentää Leveät kiskot -kirjan kuvausta "...voidaan ajatella, että matkatavaravaunuina käytetyt vaunut ovat olleet samankaltaisia katettujen tavaravaunujen kanssa": Samankaltaisia kyllä, mutta ei samanlaisia. Niinkuin kuvasta näkyy. Kuvan tietoihin tulee lisätä tavaravaunu Ge 5501. Viereinen vaunu saattaa hyvinkin olla yhdistetty I&II lk vaunu C. |
||||
|
10.01.2023 13:11 | Arto Papunen | ||
| Onkohan Dr14-kalustoa päätynyt nyt uusiin tehtäviin muualle? | ||||
|
|
10.01.2023 12:55 | Timo Salo | ||
| Aika tekniikkaa tuon virroittimen pitäminen mukana tuossa kallistuksessa! Hiukan kun säätö tökkii, niin ajolanka äkkiä remontissa... Tuossa Jimin linkin kuvassa taitaa olla asteita vielä enemmän. Miksi lie tuo ominaisuus on riisuttu pois, ongelmia liian usein??? | ||||
|
|
10.01.2023 11:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen kallistuskuva: https://vaunut.org/kuva/35356 | ||||
|
10.01.2023 11:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Virheellisesti toimiessaan Karttapaikkalinkki vie aina tietyn verran asteita / minuutteja oikeaa paikkaa etelämmäksi. | ||||
|
10.01.2023 11:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyseessä on varmaankin tämä eristelevyjuna: https://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=582 | ||||
|
10.01.2023 10:43 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ei ollut tuossa kohdassa tuohon aikaan (puoliltapäivin), haaveissa vain. | ||||
|
10.01.2023 10:05 | Hannu Peltola | ||
| Tätä veturia on luonnehdittu GE 44 Tonner-vaihtoveturin puolikkaaksi ( https://en.wikipedia.org/wiki/GE_44-ton_switcher ). GE 44 Tonner oli sotien jälkeen yleisin GE:n kevyistä vaihtovetureista ja niitä valmistettiin 272 kappaletta. Useita yksilöitä päätyi myös Eurooppaan US Armyn mukana. Määritelmä puolikkaasta GE 44 Tonnerista on tavallaan oikein, konepeitto on selvästi samaa sukua GE 44 Tonnerin kanssa, mutta isoveljessä on kaksi konepeittoa. Pääkoneita isoveljellä on kaksi, mutta valtaosa GE 44 Tonnereista oli varustettu kahdella Caterpillarin koneella ja Cumminsia ei niissä käytetty. Teholuokat olivat samalla tasolla, tyypillinen 44 Tonnerin teho oli 2*180 hevosvoimaa. GE 44 Tonner on edustettuna myös Vorgissa: https://vaunut.org/kuva/104293 | ||||
|
10.01.2023 08:57 | Hannu Peltola | ||
| Kari: hyvä kysymys! Äsken vaivihkaa Teams-palaverin taustalla loin silmäyksen GE:n vaihtovetureihin ja selvästi teleissä on sukulaisuutta kaikkiin GE:n ennen sotaa tai juuri sodan jälkeen tekemiin teleihin. Lähimpänä oli ehkä kuitenkin normaaliraiteisen GE 25 Tonnerin kaksiakselinen alusta, jonka akseliväliä on tähän lyhennetty: https://www.nfrm.ca/images_collection/equipment/ge25t.jpg Erilaisia vaihtoehtoja on kuitenkin ollut satoja, GE on varhaisina vuosina selvästi räätälöinyt yksittäiset veturit juuri asiakkaan toivomusten mukaisesti ja painoluokkia on melkein tonnin välein ylöspäin. | ||||
|
|
10.01.2023 08:17 | Kari Haapakangas | ||
| Veturi voi olla pienehkö, mutta samaa ei voi sanoa teleistä. Onkohan nuo isoveljeltä lainattu? | ||||
|
|
09.01.2023 23:35 | Petri Kiviniemi | ||
| Voisiko olla työjuna vuoden 2006 ilmakuvassa. Mieleen tulee hahmoista ja varjoista mm. jätesepelivaunu. Tietäjät täällä varmaan tunnistavat. | ||||
|
09.01.2023 23:33 | Hannu Peltola | ||
| No problem, hyvä, että tietoja löytyi! | ||||
|
|
09.01.2023 23:23 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos Hannu. TAAS tuli hätäiltyä... | ||||
|
|
09.01.2023 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| Lyötyikö kantavaa hankea pakkaslumen peittävältä lumelta? | ||||
|
|
09.01.2023 23:18 | Hannu Peltola | ||
| Täällähän niitä: https://vaunut.org/kuva/160235?a=1 | ||||
|
|
09.01.2023 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Mielenkiintoisen näköinen "murisija", löytyneekö tarkempia tietoja veturista? | ||||
|
|
09.01.2023 22:20 | Panu Breilin | ||
| Karttapaikassa esiintyy välillä sellainen bugi, että kartta zoomautuu aivan väärään paikkaan vaikka sijainnin osoittava täppä kartalla sinänsä näkyy oikeassa paikassa. Itselläni tuo tämän kuvan linkki zoomautui Operalla oikeaan paikkaan mutta Firefoxilla taas tuonne Salosta koilliseen. |
||||
|
09.01.2023 22:10 | Panu Breilin | ||
| Tätä teollisuuskylän raidetta käytettiin tosiaan pitkän aikaa vaunujen seisotuspaikkana sen jälkeen, kun kaupallinen liikenne oli lakannut. Kaupallista liikennettä tänne oli vain tähän kuvassa näkyvään paikkaan eli (sittemmin lopetetulle) G. W. Sohlbergin tehtaalle. | ||||
|
Kuvasarja: Semmeringin rataa |
09.01.2023 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on niin upea kuvasarja, että nyt kyllä heräsi sammumaton Itävallan matkakuume! Kiitos Tapsa sekä kuvasarjasta että tarkoista tiedoista bongausreissua varten! | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
09.01.2023 21:37 | Hannu Peltola | ||
| Suosittelen, Tuukka! Tämä rata ja erityisesti sen historia ovat upeat! | ||||
|
Kuvasarja: Sekalaisia otoksia VR:n idän tavaraliikenteestä |
09.01.2023 21:34 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvasarjassa on hyvä idea ja kaikki kuvat ovat todella korkealaatuisia. Hieno sarja! | ||||
|
|
09.01.2023 21:33 | Vesa Höijer | ||
| Eivät ne taida enää kallistella, ei ainakaan välillä Jyväskylä-Tampere. | ||||
|
|
09.01.2023 18:43 | Timo Salo | ||
| Monta vuotta täytyi selailla näitä kuvia ennenkuin löytyi aito ja oikea (?) Pendon kallistuskuva... Hieno! | ||||
|
09.01.2023 18:12 | Jarno Piltti | ||
| Nämä taitaa olla typpihappovaunuja? | ||||
