Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.11.2023 23:13 | Eljas Pölhö | ||
| Kontiomäen viimeinen Vr3 oli 755. Se saapui Pieksämäeltä Kontiomäelle 11.10.1973 klo 11:40 (edellinen, 754, oli lähtenyt samana aamuna klo 9:25 veturina kohti Pieksämäkeä. 755 oli säännöllisesti työssä 12.8.1974 saakka, jonka jälkeen se jäikylmäksi. Se seisoi aina 10.10.1974 saakka, oli kaksi päivää ajossa ja taas kylmäksi. Se hinattiin Kuopion konepajalle junassa T6254 (vet. 2517+2568) 16.11.1974. Marras- ja joulukuussa 1974sen tehtävät hoidettiin Tr1:llä. Tammikuussa 755:llä oli 50 km linja-ajoa eli ilmeisesti konepajan koeajo. Veturi saapui takaisin Kontiomäelle 6.2.1975 klo 2:20. Sen ensimmäinen tehtävä oli toimia lumiaurassa 12.2.1975 klo 7-16:30. Myöhemmin se oli lumiaurassa vielä 14.4.1975, mutta pääasiassa se oli vaihtotöissä: 2-1975 = 3 päivää 3-1975 = 1 päivä 4-1975 = 5 päivää (luiaura oli 6. työpäivä) 5-1975 = 7 päivää 6-1975 = 3 päivää 7-1975 = 14 päivää 8-1975 = 16 päivää Lopullinen poistuminen Iisalmelta 22.8.1975 klo 5:38 yksinäisenä veturina Iisalmelle. |
||||
|
15.11.2023 22:30 | Jorma Rauhala | ||
| Oikealla oleva tiilitalo ja sen vierellä oleva puhelinkoppi ovat harvoja Jätkän alkuperäisiä rakennuksia. https://www.google.com/maps/@60.1583323,24.9127477,3a,43.4y,24.29h,95.91t/data=!3m6!1e1!3m4!1semp5YVRH1d9qfjYtM86MUw!2e0!7i16384!8i8192?authuser=0&entry=ttu | ||||
|
15.11.2023 22:27 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämän rataosan kuvat ovat aina mielenkiintoisia ja hienoa miten sarja täydentyy vuosi vuodelta. Tässä todellakin hienosti saatu kirkkoa mukaan! Pakko linkata parin vuoden takaisen kommentin takia https://vaunut.org/kuva/153642 , myönnettäköön etten tältä sijainnilta edes ollut osannut sommitelmaa hakea, joskin vesakkokin on voinut olla aiemmin turhan korkea.... | ||||
|
15.11.2023 22:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Satuin joskus ennen kesää huomaamaan kartalta tuon 200 m ylityksen mainitulla kilometrivälillä, eli siinä Haapalammen kohdalla. Samalla totesin että taitaa olla eteläisin kohta rataverkollamme jossa 200 m ylittyy, koska Ilomantsin radalla taidetaan jäädä niukasti alle. Nämä katsottuna maastokartan käyristä, tarkempi tieto on varmasti jostain saatavilla kuvatekstistä päätellen! Samoin maastokartalta tulkiten seuraavaksi eteläisin paikka olisi vasta Talvivaaran radalla jossa 200 ylittyy, mutta siellä sitten paljon pitemmällä matkalla. Tällä radallahan lukeman yläpuolella käydään vain hetkellisesti. Meinasin jopa käydä paikan päällä kesän retkillä, mutta oli sitten riittävästi oleellisempiakin käyntikohteita :) |
||||
|
|
15.11.2023 22:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Saunakalliossa oli GHH:n / Aspon raide. | ||||
|
15.11.2023 21:45 | Jouni Halinen | ||
| Näppäri filmi vuodelta 1955 Kuliksen sillan rakentamisesta, myös vanha silta ja sillä kulkevaa liikennettä näkyy. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/16/kulosaaren-vanha-ja-uusi-silta |
||||
|
|
15.11.2023 21:20 | Heikki Itävuo | ||
| Kontiomäella oli kesällä 1975 (ehkä heinäkuussa) vaihtoveturina Vr3. Näin sen Kontiomäellä seisomassa välilaiturin tavaramakasiinin välissä, kun ensimmäisen kerran oli junalla asiaa Kajaaniin. Se olikin ainut kerta, kun olen nähnyt ko. sarjan veturin höyryssä. | ||||
|
|
15.11.2023 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, ennallistusbetonikalliotarjoukseen lisäpaketti edullisesti: kallion maalaaminen maastovärikuoseihin osaavalla porukalla. Värivalikoima toiveittenne mukaan (RAL-värireferenssejämme suositellaan). Alempaan vaatimustasoon tyytyville erikoistarjous: - maalareina kunnostautuneita nuoria kilikalipurkkeineen! Aiheet vapaasti valittavissa! Voimassa rajoitetun ajan, tarttukaa tilaisuuteen heti! Ilmaisena bonuksena: FUCK-sanoja aihekuvituksineen sinne sun tänne. |
||||
|
|
15.11.2023 17:49 | Jouni Halinen | ||
| En muistanutkaan, että täälläkin oli jätevesipuhdistamo, se on ortokuvien mukaan rakennettu vuosien 1969-1972 välillä. Se ei ehtinyt toimia kuin reilut 20 vuotta, jolloin Viikinmäen keskusjätevesipuhdistamo otettiin käyttöön (1994). https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikinm%C3%A4en_j%C3%A4tevedenpuhdistamo Jätteenpolttolaitoksen piippu räjäytettiin nurin 1988. Olin katsomassa tapahtumaa. Lähin paikka mistä tapahtumaa sai seurata oli vasemmalla olevien rakennuksien paikkeilla. Nyt kun katsoo, niin jos piippu olisi kaatunut niitä kohti niin se olisi yltänyt rautatiekiskojen vasemmalle puolelle asti, eli ei kovin kauas katsojista. Piippu kuitenkin romahti omille sijoilleen, eli jäljelle jäi vain iso ”keko” tiiliä. Laitos ei ehtinyt toimia kuin 21 vuotta (1962-1983), kaupunki suunnitteli laitoksen laajentamista noin 3-kertaiseksi, mutta siitä nousi niin kauhea äkämölö/kalabaliikki että laitos päätettiinkin lopettaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyl%C3%A4saaren_j%C3%A4tteenpolttolaitos Näkymä oli vähän sama kuin tämän yli 150 korkean betonipiipun räjäytys. https://www.facebook.com/ylepohjanmaa/videos/n%C3%A4in-r%C3%A4j%C3%A4ytettiin-suomen-korkein-savupiippu/610572422970765/ |
||||
|
|
15.11.2023 17:18 | Markku Naskali | ||
| Hauska esitys, mutta kyllä kaiketi tarkoitetaan esim. sitä että kuivatettu suo palautetaan suoksi. Ihan pienessä mittakaavassa tuon voi tehdä, mutta laajemmin mahdotonta. Ja mikä on se alkuperäinen tila? Juuri Islannin esimerkki on hyvä. Eihän koko saarta joskus ollut edes olemassa, vaan eri purkaukset ovat sen muodostaneet. | ||||
|
|
15.11.2023 16:23 | Erkki Nuutio | ||
| Paikkakuntamme betonitehtaiden ja keinottelijoiden allianssi tarjoaa betonikallion minne vain missä ennallistamista halutaan luonnonkallion sijaan. HUOM: Kuinka suuren vain toivotte! Lisähinnasta graniitti- tai muunlainen kiviverhous betonikallion näkyviin pintoihin. Kaikenlaisia kaapeleita ja viemäröintejä voi sisällyttää ennallistettuun betonikallioon, samoin esimerkiksi väestönsuojan. Allianssi louhii tarvittaessa vanhentuneen luonnonkallion pois tieltä ja tekee huippunykyaikaisen betonikallion tilalle. Betonikallion voi tietysti tehdä siirrettyyn paikkaan (ilman lisähintaa), jos alkuperäinen paikka on huonosti harkittu. Betonikallio voittaa aina !!! Paikkakuntanne uusi ylpeys! Pyytäkää tarjous omasta betonikalliostanne allianssilta Tampereelta. |
||||
|
15.11.2023 16:11 | Petri Koskela | ||
| On Liettuan Rautatiemuseon ulkonäyttelyalue. Itse museo on asemarakennuksen toisessa kerroksessa. https://www.facebook.com/Gelezinkeliu.muziejus | ||||
|
|
15.11.2023 15:19 | Reijo Salminen | ||
| Islannissa on tuollainen "ennallistaminen" juuri alkamaisillaan, tosin taitaa olla aika hidas prosessi että tällainen englantilaiskallio tai vastaava tulisi valmiiksi. | ||||
|
|
15.11.2023 12:46 | Kari Haapakangas | ||
| "Ennallistamisen" nimissä voi tehdä paljon, mutta sellaista konstia ei ole vielä taidettu keksiä millä kerran louhittu kallio voitaisiin "ennallistaa" | ||||
|
|
15.11.2023 11:05 | Jouni Halinen | ||
| Englantilaiskallio sai nimensä siitä, että kallion juuressa lastattiin wanhaan aikaan paljon puutavaraa Englantilaisiin kauppalaivoihin. Helsingin kaupunki antoi (70-luvulla?) jollekin ”Pelle pelottamalle” luvan rakentaa jonkinmoisen kokeellisen ”voimalaitoksen” (ikiliikkuja tyyppisen?) ko. kallioille. Kaupunki sanoi sopimuksen lopulta irti, mutta kalliolla näkyi vielä pitkään erinäisiä metalliviritelmiä, jossain vaiheessa nekin lopulta hävisivät. Kalliot hävisivät 6:sa osassa (50-luvulta 2010-luvulle). Ensin Itäväylä ”halkaisi” ne (50-luvulla), seuraavaksi satama vei osan niistä (60-luvulla), sitten metroa varten louhittiin kulkuväylä kallion läpi (70-luvulla), tämän jälkeen kalliota louhittiin Tukon vihannes/hedelmä varaston tarpeisiin (80-luvulla), sitä seurasi kalasataman metroaseman rakentaminen (2000-luvulla) ja lopuksi kallion rippeet jäivät kauppakeskus Redin alle (2010-luvulla), paikalle louhittiin monttu jonka pohja oli noin 10 metriä merenpinnan alapuolella, sinne sijoitettiin kauppakeskuksen autohalli. |
||||
|
15.11.2023 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensiksi vilkaistuna luulin että kuva on Turusta! Spåran vaaleahkon värin takia. | ||||
|
15.11.2023 08:01 | Kari Haapakangas | ||
| Sellaista liikennemerkkiä ei taida ollakaan jota ei laiminlyötäisi. Jopa merkki A7 jää joiltain havaitsematta, ja seuraavaksi tutkaillaankin auringon kilotusta vedenpinnan alapuolelta... | ||||
|
|
15.11.2023 05:15 | Reijo Salminen | ||
| Tulipas kiva sattumakuva näin aamutuimaan. Voisi laittaa jatkoknopinkin mutta kun ei kuulu kiskokalustoon niin jätetään tekemättä. Niilo on oikeassa että kuvassa kaksi legendaa, mutta erityisen kiinnostava on tuo rättärin oikealla puolella oleva kärry. So, what's the fuzz - takatolppa on musta mikä juoruaa sellaisen seikan että kyseessä on varmasti aikoinaan Suomessa, ei vain Ruusulankadulla, superharvinainen sen aikakauden "sleeper", Triumph Mk1 2.5 PI. Itsellä kokemuksia Mk2:sta ja se oli hieno auto paitsi ajaa myös kaikin puolin, takanakin erillisjousitus, laatupuoli sitten British Leylandilta perittyä. Tuo on varmasti ollut omistajansa ylpeys. Ruiskukone ja kun konepellin avaa niin näky on lievästi sanoen mykistävä jopa nykypäivän mittakaavassa. Tuossa lisäjuttua: https://triumph2000register.co.uk/the-cars/history/the-triumph-2000-story-joining-the-power-elite-the-2-5pi/ |
||||
|
|
15.11.2023 04:48 | Jari Kuusinen | ||
| STOP-merkki ei todellakaan ole laiminlyödyin liikennemerkki. | ||||
|
15.11.2023 04:47 | Jari Kuusinen | ||
| Ei olla. Ei edes lähellä. Aina joskus näissäkin metsissä näkee varusmiehiä (tai -poikia/-naisia/-tyttöjä/-henkilöitä) harjoittelemassa, mutta täällä ei luodit vingu, ehkä papatit paukkuu jos sitäkään. Tässä voi vaikka lennellä droonilla melko huolettomasti toisin kuin esimerkiksi Krogarsin tasoristeyksellä tai Dragsvikin liikennepaikalla - ainakin tällä hetkellä tätä kirjoittaessa, pl tietenkin tilapäiset kiellot ja rajoitukset. Viimeksi mainitulla paikalla lennätyskieltoalue on ehtinyt laajenemaan jo liikennepaikan pohjoispuolelle, mutta sitä ennen otettuja kuvia voi toki yhä julkaista. Samoin on käynyt Kajaanin aseman pohjoispuolelle, missä lentokieltoalue alkaa nykyään jo asemarakennuksen tasalta ja päättyy ennen Petäisen siltoja. Päinvastoinkin on käynyt: Koverharin siirtyessä osaksi Hangon satamaa kutistui lentokieltoalue Koverharin "veturinkiertoratapihan" puolivälistä satama-alueen rajoille, minkä ansiosta ensimmäistä hiilijunaa kuvattiin droonilla myös Koverharissa sataman taholta. Ja tarkennettakoon kuvatekstiä sen verran, ettei Koverharin raide ole saanut sähköjä perille saakka - vain isännöintirajamerkkiin saakka kuten Lappohjan satamakin. |
||||
|
15.11.2023 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aasinselkä", tuo rautateiden perinteinen keksintö jo aikojen takaa! Aasinselkä oli laskumäen toinen nimitys (saksaksi: eine Eselsrücke). |
||||
|
15.11.2023 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maukas ja jännittävä kuva, oikein hienoa, herra Joonas! | ||||
|
15.11.2023 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestas! Nyt ei parane Peräsm- eikun Teräsmiesoletetun olla lähelläkään, mikäli valot hohkaavat punaista tai vihreää kryptoniittisäteilyä...? | ||||
|
15.11.2023 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, ilmiön nimenä on hiusmurtuma yhdistettynä raerajakorroosioon. Jälkimmäinen tarkoittaa kiderakenteiden keskinäisessä rajapinnassa tapahtuvaa ruostumista. Neukkulan GOST-standardit olivat kyllä suoria kopioita saksalaisesta DIN:stä, mutta millainen oli pjatiletkojen aikainen aineenkoetus niinkin suljetussa systeemissä? Haluttuun tulokseen päästiin kyllä lähes poikkeuksetta "natsajulla" tai kierrättämällä tarkastaja GULAGin kautta. |
||||
|
|
15.11.2023 00:43 | Petri Soronen | ||
| Onko ensimmäinen kuva jossa vr:n ja fer:n Sr3 vierekkäin? | ||||
|
14.11.2023 23:04 | Panu Breilin | ||
| Huomenna taas näyttäisi olevan Sr3-vetoa tarjolla Suolahden junassa välillä Kouvola–Pieksämäki, ja Sr3:n paluu ilman vaunuja Pieksämäeltä Kouvolaan: https://juliadata.fi/timetables?s=7145&d=15.11.2023 https://juliadata.fi/timetables?s=17146&d=15.11.2023 | ||||
|
|
14.11.2023 22:16 | Roope Prusila | ||
| Liekö vastaava homma tarjolla torstaina, kun T7121 pitää pysähdyksen tampere tavarassa, ja sieltä lähtee VET17122 takaisin Kouvolaan, rahdin jatkaessa Poriin. | ||||
|
|
14.11.2023 21:53 | Hannu Peltola | ||
| Telikehyksiä pitää huoltaa säännöllisesti ja tiiviisti, muuten oli riskinä, että telirakenne pettää. | ||||
|
|
14.11.2023 21:33 | Vertti Kontinen | ||
| Millaisia riskejä noista teleistä seurasi? | ||||
|
|
14.11.2023 18:47 | Timo Salo | ||
| Sattumana hienoja Niilan otoksia koko sarja. Kapea valokeila onnistuttu saamaan tavallisella valolla! Tulee mieleen Hurun päävalonheittimen erikoisen kapea keila ohjaamosta nähtynä... | ||||
|
|
14.11.2023 18:43 | Hannu Peltola | ||
| Ja Arch-Bar -teleistä voi jälleen todeta, että Yhdysvalloissa ne kiellettiin yhdysliikenteessä vuoden 1940 alusta lähtien niiden aiheuttamien turvallisuusriskien takia. Täällä riskejä ei haluttu / voitu nostaa esille syvinä suomettumisen vuosina... | ||||
|
|
14.11.2023 18:40 | Hannu Peltola | ||
| Pohjaluukku on ihan perinteistä americanaa, useilla rautatieyhtiöillä oli Gondoloissa vastaavat (juuri samanlaiset) luukut kuin Vokeissakin. | ||||
|
|
14.11.2023 18:35 | Jarno Piltti | ||
| Mites näiden vuosikymmenestä toiseen samana pysynyt pohjaluukkuratkaisu? Löytyykö sille joku esikuva? | ||||
|
|
14.11.2023 18:28 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmalla näkyy Kanadan lahja neuvostoliittolaiselle rautatiekehitykselle... Jäin pohtimaan, onko näillä Vok-vaunuillakin ollut pohjoisamerikkalainen esikuva. Canadian Pacificiltä löytyi 1910-luvulta varsin samannäköinen Gondola, mutta siinä poikittaissuuntaiset jäykisteet olivat toiseen suuntaan. | ||||
|
14.11.2023 17:48 | Lasse Reunanen | ||
| Kaivurissa mulla on mukana tuollaiset langat, mitkä Ari-Pekka mainitsi. Kuparilangasta väännetyt tosin. Niillä oikeasti löytää sähkökaapelit ja vesiputket maasta. Ammatikseni kun en kaiva, niin ei kaapelitutkaa toinna investoida. Noilla langoilla olen pärjännyt ja tavan metallinpaljastimella. | ||||
|
|
14.11.2023 16:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Taisit olla muuten puolustusvoimien alueella tai sen rajalla? Onko siellä varoitustauluja asiasta, luodit nimittäin vinkuu. | ||||
|
14.11.2023 14:31 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/165470 innoittamana tuli katsottua vanhoja kuvia Kontiomäeltä ja tämmöinen tuli vastaan. Kuka osaisi kertoa vuoden 1960 rautatielakosta tarkemmin? Ei ole aikaisemmin tullut moista vastaan eikä vuoden 1960 tilastossakaan näy piikkiä VR:n henkilökunnan palkattomissa poissaoloissa. Oliko tämä jonkinlainen paikallinen lakko, joka tilastossa hukkuu massan sekaan vai hyvin lyhytkestoinen päivän tai parin lakko? Vai onko päivämäärä vain suuntaa antava ja kuva voi olla esim. maaliskuun 1963 rautatielakon ajaltakin? | ||||
|
|
14.11.2023 11:59 | Kimmo Huhta | ||
| Haastattelin mm. Kontiomäellä töissä ollutta asemamiestä vähän aikaa sitten. Aiheena ei varsinaisesti ollut tämä, mutta keskustelu siirtyi myös Kontiomäen vaihtotöihin. Hänen mukaansa höyryveturit olivat tavallisinta vaihtotyökalustoa ainakin 70-luvun alkuun asti. | ||||
|
|
14.11.2023 11:03 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos kuvasta. Onko teollisuuden lomakauden aiheuttaman hiljentyneen tavaraliikenteen seurausta, että dieselveturi on päätynyt vaihtotöihin vai oliko dieselvetureiden käyttö vaihtotöissä arkipäivää Kontiomäellä jo muutoinkin tuohon aikaan? Kontiomäen vaihtotöistä löytyy höyrykuvia 1970-luvun puoliväliin asti https://vaunut.org/kuva/105618, joten olen tähän asti ollut käsityksessä, että siellä höyryveturi oli vaihtotöissä sääntö eikä poikkeus aina höyryajan loppuaikoihin asti. Mutta onko höyryvetureita vain kuvattu enemmän ja tämä mahdollisesti antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan niiden käytön yleisyydestä? | ||||
|
14.11.2023 09:58 | Eljas Pölhö | ||
| Sattumakuva Tre Ko-3. En ollut aiemmin kuvaa huomannut, mutta tämä on erityisen harvinainen. Moottoriresiina on sarjansa ainoa tätä mallia oleva yksilö. Kaikki muut tämän kaltaiset ovat olleet Rto MR -> Tre-Rto tai Tre Rro-sarjoja. Koneosaston Tre Ko-1 ja 2 olivat VR:n itsensä tekemiä Kisko-Kallea haileasti muistuttaneita kiskoautokaluston siirtolaitteita. Tre Ko-3 oli Teijon Tehtaat n:o 87 vuodelta 1958. Valmistuessaan se sai tunnuksen Rto MR-2, siitä se muutettiin 1961 Tre Rto 87:ksi ja 1963 siirrettiin Koneosastolle Hyvinkään konepajan käyttöön. Silloin se sai kuvan tunnuksen Tre Ko-3. Lisäksi sillä oli Hyvinkään konepajan kalustoluettelossa numero 1559. Tämä moottoriresiina hylättiin 1975. | ||||
|
14.11.2023 09:42 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Uusi Sr3 halutaan tietenkin pitää mahdollisimman tuottavassa työssä vetämässä junia mahdollisimman vähillä tauoilla jotta se tienaisi hankintahintansa takaisin suunnitelussa aikataulussa. Digiradan testailuja varten muutettu Sr1 joutuu väkisinkin seisomaan pitkiä aikoja eri testiaikataulujen välissä tai kun laitteistoihin ja ohjelmistoihin tehdään muutostöitä. Tämä on tuotekehityksen arkea, ja kehitysalustaksi käy tässä suhteessa yhtä hyvin vanha Sr1 joka on jo maksanut kustannuksensa takaisin aikapäiviä sitten. |
||||
|
14.11.2023 09:38 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukava nähdä vanha kaveri vielä voimissaan. Let the Sunshine in 3040 ! https://www.youtube.com/watch?v=06X5HYynP5E |
||||
|
|
14.11.2023 08:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kartoitin kerran koulupoikana, 90-luvulla, vaarin tontin vesisuonet kahdella tällaisesta rautalangasta väännetyllä L:n muotoisella pätkällä. Joku kylänmies näytti tämän kaivonkatsomiskeinon, ja tuntui olevan tehokas konsti. Tosin hän sanoi, ettei se toimi kaikilla. | ||||
|
14.11.2023 07:41 | Juhana Nordlund | ||
| Yritin sitä etsiä jo vuosia sitten huonolla menestyksellä. Silloin arvelin, että "kanjoni" olisi suureksi osaksi täytetty. | ||||
|
|
14.11.2023 07:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Kävin katsomassa, mutta ei löytynyt leikkausta. | ||||
|
|
14.11.2023 00:41 | Jouni Halinen | ||
| Ai osasiko ne tehdä hiomalaikkojakin, itse olen aina käyttänyt kotimaista Mirkaa. Ja kyllähän kommareilta rahat katos taivaan tuuliin, kun talouspäällikkökin mennä pyyhki tekemään ”hyviä kauppoja” valkoisella? Mersulla, eikö se olisi voinut olla edes punainen. Hän osti mm. vaatekauppa Kuusisen?. Koiton talo (Simonkadulla) myytiin 140 miljoonalla markalla ja nekin rahat hukattiin jonnekin?. Lisäsin sivuraiteelle osan 2 Talvisota Venäläissilmin 2 - Зимняя война. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14429.0 |
||||
|
|
13.11.2023 23:11 | Reijo Salminen | ||
| Jounilta unohtui mainita haitek listauksessaan hiomalaikat, eikös joku valopää tältä puolen rajaa tilannut suurelta mahtavalta sinkkiämpäreitä ja hiomalaikkoja about 100 vuoden tarpeeseen, juuri ennen Neuvostoliiton kaatumista. Jossain noita täytyy olla vieläkin valtavia määriä. EDIT. Vastaanpa itse, SKP:hän se oli. https://seura.fi/asiat/tutkivat/mihin-skpn-valtava-omaisuus-katosi/ |
||||
|
|
13.11.2023 21:31 | Jarno Piltti | ||
| Mutta miten tämä vihreä 3018 liikkuu? Yksinään vai junia vetäen ja millä junanumerolla? | ||||
|
|
13.11.2023 21:28 | Jarno Piltti | ||
| Upea kirkko & juna! Rantapengerkin kuvaajaystävällisesti vesuroitu. | ||||
|
|
13.11.2023 21:28 | Ossi Rosten | ||
| Nippelitietona että tuota näkyy olevan GOST standadrissa 5,6 ja oliko 7 vai 8mm se kolmas paksuus kun tuossa joku vko sitten googlailin että vieläkö tuo on Venäjällä miten yleinen yhteiskunnan koossapitäjä :D | ||||
|
|
13.11.2023 21:26 | Ossi Rosten | ||
| Neukkulan piti kasassa ruoste ja 6mm rautalanka... | ||||