Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.03.2008 14:30 | Pauli Ruonala | ||
| Juu, tämä veturi sai numeron 13 kun se otettiin käyttöön Kuusankoskella vuonna 1960. Luulen että Kuusankoskella veturien numerointi jatkui suoraan siellä käytettyjen kapearaideveturien jatkoksi. Tietääkö joku paremmin? | ||||
|
13.03.2008 14:27 | Joni Lahti | ||
| Sisäkuvan mukaan myös valoisa: http://www.railfaneurope.net/pix/de/private/passenger/HzL/Regioshuttle/060803-06.jpg | ||||
|
13.03.2008 14:20 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| ..ja vieläkin tarkemmin kuvaa tutkiessani huomaan vaunun päädyssä tekstit "Kiinnitä sakset ennen kaatoa" :) | ||||
|
|
13.03.2008 14:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ensireaktioni oli sama kuin Olavilla. Tarkemin kuvaa katsoen huomaa, että XH-vaunun lähin pyörä on ilmassa :) Sen takia keskemmällä vaunua näkyy ketjujen päässä kiskoihin kiinnitettävät kourat jotka estävät vaunun kaatumisen. | ||||
|
13.03.2008 14:11 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan niin, ratahan oli olemassa jo paljon ennen noita taloja. Joku vieras saattoi kysyä isäntäväeltä, että eikö teitä häiritse, kun astiat kaapissa kilisee. Silloin isäntä/emäntä vastasi, ettei ensinkään. Vasta sitten alettaisiin huolestua, jos ne ei kilise. - Tuolta junan peräpäästä lähti kaartamaan vielä soraraide oikealle siihen monttuun Kaarinan kirkonmäen juureen, johon 1970-luvulla Ikituuri-Center pystytettiin. | ||||
|
|
13.03.2008 14:07 | Joona Packalén | ||
| Olisin mielelläni nähnyt Suomessa näitä Regio-Shuttleja Vankkojen sijaan. Matalalattia, isompi kapasiteetti ja pienempi kulutus. Kaiketi maailman paras 4-akselinen moottorivaunu. | ||||
|
|
13.03.2008 14:06 | Olavi Huotari | ||
| Pikkukuvaa katsoessa luulin, että nyt on Iisalmessa mennyt vaunuja kiskoilta ja nurin. Lopulta isosta kuvasta paljastui mukava kuva minulle uudesta työvaiheesta rautateillä. | ||||
|
|
13.03.2008 13:50 | Toni Puolatie | ||
| Scaniassa riittää tehoa.... | ||||
|
13.03.2008 13:42 | Janne Kojo | ||
| Hienoja kuvia Sunilasta vuosien takaa. Korjattakoon kuitenkin sen verran, että ainakin kuvassa purkaminen suoritetaan puna-valkoisella kaivinkoneella, joka on valjastettu puunkäsittelyyn. | ||||
|
|
13.03.2008 13:30 | Ilari Eskelinen | ||
| Eikös Voikkaalla/Kuusankoskella liikennöity enemmän tai vähemmän samoilla vetureilla lähes aina? Joten tämä voisi olla Kymiyhtiön veturi nro 13. | ||||
|
13.03.2008 13:29 | Ilari Eskelinen | ||
| Eikös Voikkaalla/Kuusankoskella liikennöity enemmän tai vähemmän samoilla vetureilla lähes aina? Joten tämä voisi olla Kymiyhtiön veturi nro 12. | ||||
|
13.03.2008 13:22 | Topi Lajunen | ||
| Kiskonpinta hieman ruosteessa, taitaa olla vähäisellä käytöllä. | ||||
|
|
13.03.2008 13:12 | Heikki Jalonen | ||
| Ikkunanpuitteet ovat tuossa asennossa, koska vaunun koriputkea jäykistävät diagonaalit kulkevat ikkunalinjan kohdalla juuri noin. Rakennepiirre on ominainen Stadler Regio Shuttle-perheen junille ja muistuttaa siis perinteistä ristikkosiltaa. | ||||
|
|
13.03.2008 12:27 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Eiköhän siinä tehty jotain normaaleja ratatöitä, saatoi olla, niiden yhteydessä oikopolkukin hävisi lopullisesti käytöstö. Silloin taisi olla luonnollinen asia että, kupit hyppäävät polkkaa pöydällä, kun juna kulkee ohi. Ei oltu vielä oivallettu junaa häiriötekijäksi. | ||||
|
13.03.2008 12:22 | Pauli Ruonala | ||
| Rakennusryhmä valmistui 1896 ja siellä toimi ensin tärpättitehtaana tunnettu tehdas, joka teki muutaman vuoden jälkeen konkurssin. Tämä oli aikanaan sensaatio jota on kuvattu Kotkan kaupungin historiankirjassa, kyseessä oli oman aikansa it-kupla. Rakennukset on purettu 1996-97 välillä. | ||||
|
13.03.2008 12:21 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Minulla on mielikuva että, veivasivat puomit alas, mm. siksi otin kuvan, se oli silloin jo harvinaista herkkua, eipä tullut kirjoitettua silloin lisätietoja, mitenkä asia oli. Mietin kyllä asiaa, kun kirjoitin tekstin. Arvelin jonkun korjaavan jos paremmin tietää, tai muistaa. 70- luvulla oli vielä kaikenlaisia erikoisuuksia. Ehkä paras oli, vähän ennen Kaskisten kaupunkia. Siellä oli oranssi musta pattinki, joka pyöräytettiin vanhan veräjän lailla esteeksi, sitä en tiedä käytettiinkö sitä oikeasti. | ||||
|
13.03.2008 11:38 | Petri Koskela | ||
| Mikä on tuo takimmaisen kytkintangon käyttämä laite, 1912-1937 -historiikin sivun 421 kuvassa on tämä sama veturi Suomessa, halkopiipullakin jo, eikä samaa laitetta enää näy. Olisiko jokin koeajoihin liittyvä mittalaite kun asennuskin on kovin väliaikaiskytkennän näköinen. Normaalikäytännön mukaista nopeusmittarinkäyttölaitetta ei kuvassa näy eli saattoi olla varuste joka myöhemmin vaihdettiin tavallisempaan Deutaan - Ivalon mukaan Suomessa käytetyt rekisteröivät mittarit Haushälter ja Teloc saivat liikkeensä vastakammesta eikä tällaisesta vipulaitoksesta - mutta se oli tosin vuoden 1940 tilanne. Onko tenderin "peräkannella" valokaasusäiliö? (Käyttäjä muokannut 13.03.2008 11:43) | ||||
|
13.03.2008 10:01 | Jukka Voudinmäki | ||
| Keljon entinen seisake (1941-1957) sijaitsi suunnilleen viimeisen vaunun peräpään kohdalla. Kuva on otettu Myllyjärven tasoristeykseltä, joka on vilkasliikenteinen polkupyörien ja kävelijöiden suhteen. Viheltäminen ilman siihen määräävää merkkiä on siten paikallaan. | ||||
|
13.03.2008 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Akselinpäägeneraatoreita on ollut käytössä myös puukorisissa vaunuissa. Niitä on ollut M-K teleillä varustettujen A -sarjan vaunujen lisäksi myös A12 teleillä varustetuissa Fo vaunuissa. | ||||
|
|
13.03.2008 09:32 | Tapio Muurinen | ||
| Tuota Sn 50 rajoitusta katselen. Olikohan se tilapäinen rajoitus, vai tuliko esim. lähiasutuksen vaatimuksesta? | ||||
|
|
13.03.2008 09:22 | Lauri Räty | ||
| Minusta nuo vinot ikkunanpuitteet ovat varsin hyvä keksintö, niiden ansiosta tuntuisi olevan vähemmän istumapaikkoja joiden näkymiä ikkunanpuitteet häiritsisivät. | ||||
|
|
13.03.2008 09:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Puuvaunuissahan generaattori on korin alla eikä telin sivussa kuten sinisissä vaunuissa. Näinpä voimansiirto generaattorille on täytynyt järjestää yhden akselin keskeltä akselinpääkäyttölaitteen sijaan. Voidaan siis puhua akselinkäyttölaitteesta, vaikka voima siirtyykin vastakkaiseen suuntaan vetureihin verrattuna. | ||||
|
|
13.03.2008 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Tarkkailulamppu kertoo, syöttääkö vaunun generaattori jännitettä vai ei. Vastaava merkkilamppu löytyy myös sinisen kaluston sähkötaulusta, joskin huomattavasti pienempänä. Generaattorihan saa käyttövoimansa vaunun liikkuessa. | ||||
|
13.03.2008 03:09 | Topi Lajunen | ||
| Kolmion takaa tullessaan raitiovaunu taitaa edelleen olla väistämisvelvollinen, vaikka näitä paikkoja taitaa olla harvassa. | ||||
|
13.03.2008 03:05 | Topi Lajunen | ||
| Juna ei jätä, mutta istumapaikka voi karata hyppysistä, tai siis paremminkin pakaroilta. | ||||
|
13.03.2008 01:31 | Jouni Hytönen | ||
| 28.4. ja 5.5. on ollut myös 23042... :) | ||||
|
|
13.03.2008 01:28 | Jouni Hytönen | ||
| Minä olen kirjannut paluujunassa 104 olleen 23040:n sijasta 23042:n. Kummalla on epätarkkuutta? :) | ||||
|
|
13.03.2008 01:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Berliinissä Bersarinplatz, alle 100m pohjoiseen U5:n asemasta Frankfurter Tor, on paikka jossa ne ratikat ajavat ympyrää. Aika epäkätevän näköistä meininkiä, vaikka ympyrä onkin tosi jätti. Ei vauhti siinä päätä huimaa. | ||||
|
13.03.2008 01:05 | Niila Heikkilä | ||
| Pakkaa sekoittaakseni: Entäs jos veturissa ei ole ollenkaan JKV:tä? Tällaisiakin tilanteita saattaa vielä joskus esiintyä. Henkilöjunissa tällainen ei toki tulisi enää kysymykseen, mutta jossain keräilyjunassa saattaa veturipulan vuoksi joskus olla Dr14, josta koko laite puuttuu. Veturivetoinen matkustajajuna saa vielä nykysäännöillä ajaa (valtakunnanohjaukselta saadun luvan kanssa) tapauskohtaisesti seuraavalle mahdolliselle veturinvaihtopaikalle, jos JKV vikaantuu kesken ajon. Parisen viikkoa sitten taisivat joutua vaihtamaan Tampereella P273:een veturin, kun JKV oli tehnyt tenän tenän Toijalassa. Eli tässä tyyppiesimerkki toimintatavasta, ja tapauksista joita kuitenkin sattuu aina silloin tällöin. Rovaniemelle asti ei juna aja viallisella kulunvalvonnalla. Pendon ollessa kyseessä se voidaan tietyissä tapauksissa kääntää ympäri lähimmällä kolmioraiteella. Hankalin esimerkki voisi olla ehkä Kolari, jos paikallaolevan ainokaisen veturin kulunvalvonta sanoisi hiihtoloman päätteeksi sunnuntai-illan lähdön hetkellä sopimuksen irti, ja edessä täysin tyhjää rataa satoja kilometrejä. Mikä on toiminta-analyysi? (äänekästä hiusten raavintaa) | ||||
|
13.03.2008 01:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vielä tähän, että Hollantiin ollaan pykäämässä ennen pitkää 25kV suurnopeusrata Brysseli-A'dam -välille ja ennen sen valmistumista ei Eurostarin kuitenkaan kannata Hollantiin mennä. | ||||
|
|
13.03.2008 01:00 | Petri Pihko | ||
| Tätä tien tukkimista olen aina ihmetellyt. Eihän juna jätä, jos laiturilla seisoo pari metriä taaempana, jotta junasta poistuvat mahtuvat kunnolla tulemaan. Ongelma on pahin keskimmäisten ovien kohdalla - niin tässäkin kuvassa. Junan keulilla ruuhkaa on vähemmän, siksi itsekin olen yleensä hakeutunut junassa niin keulalle kuin mahdollista. Tästä ilmiöstä olisi kiva saada konduktööreiltä jokin kommentti. |
||||
|
13.03.2008 00:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja Berliinin s5 sanoo Warschauer Straßella länteen päin mennessä usein: "Uloskäynti vasemmalla ...ja oikealla". (koska raiteen molemmin puolin on laiturit) Kätevää, että noin sitten tietää, mille ovelle mennä odottamaan ;) Aika moni kuljettaja ei kyllä jaksa noita kuulutuksia sillä asemalla laisinkaan töniä kuulumaan. Ja usein taas tuon kuulee S-Bahneissa vasta kun laituriin ollaan jo pysähdytty. Etenkin siellä Warschauer Straßella tuo on erityisen yleistä. Ja on senkin hyöty taas vähän heikko, että laiturissa jo seistessä aletaan kertoa, missä se laituri on. Etenkin sen ollessa molemmin puolin. Muuten, kokisin sanan "huolellisuus" olevan parempi kuin "tehokkuus" tuossa. Saksalaiset ovat perusteellisia, mutta yleensä itse asiassa aika tehotonta poppoota. (Käyttäjä muokannut 13.03.2008 00:58) | ||||
|
|
12.03.2008 23:54 | Topi Lajunen | ||
| Vetureissa ja moottorivaunuissa tiedän akselinkäyttölaitteita olevan, mutta mikä ihme se olisi vaunussa? | ||||
|
|
12.03.2008 23:28 | Jorma Rauhala | ||
| Entisen raitiotien voimalaitos ja sen savupiippu on tuo tuolla loitompana. Vaunuhallit olivat voima-aseman juuressa. Sataman raitiotierata oli Linnankadulla https://kuvat.vaunut.org/11264.jpg tuossa fiiatin alla. | ||||
|
|
12.03.2008 23:03 | Petri Koskela | ||
| Nyt pikkuisen viilaan pilkkuja ja kuvan kommenttia: Ainakaan kuuskytluvun lopulla ei noita puomeja tarvinnut veivata vaan vaijereita käyttivät sähkölaitteet, niitä näkyy muinoin tänne laittelemassani kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/4382 - joka puomille oli omansa. Saattaa toki olla että nämä myöhemmissä vaiheissa olisivat poistuneet ja käsivoima otettu uudelleen käyttöön. Kummasti on tunnelma tiiviimpi tässä uudemmassa kuvassa, liikenne lisääntyy ja puihin tulee vuosittain uudet lehdet. | ||||
|
12.03.2008 22:54 | Miika Rissanen | ||
| Kyllä äärimmäisen pitkissä junissa tuo on todellinen vaara. Siksi maailmalla pisimmissä junissa osa vetureista sijoitetaan junan keskivaiheille tai perään ja painavimmat vaunut pyritään laittamaan junan etupäähän. | ||||
|
|
12.03.2008 21:47 | Jarkko Korhonen | ||
| Rehevät värit! Kaunista ja pian ellei jo nyt nostalgista. | ||||
|
12.03.2008 21:45 | Jarkko Korhonen | ||
| Johtuuko värivaihtelu öljymaalin liituuntumisesta vai onko ruskeiden vaunujen maalit olleet todella vain "sinnepäin" samanlaisia jo alun alkaen? | ||||
|
|
12.03.2008 21:42 | Jarkko Korhonen | ||
| Kummallinen ikkunaprofiili. | ||||
|
|
12.03.2008 21:40 | Jarkko Korhonen | ||
| Kyllä on todella maisema muuttunut ja niitä harvoja tapauksia, joissa pusikko on hävinnyt - tosin rakennustoiminnan tieltä. Vahtitupa oli varmasti paikoillaan vielä talvella 2002-2003, sitten sitä ei muistaakseni noin v. 2005 tai joskus niinä main enää vaan ollut. Paikalla oli täysin tasainen ja steriili hiekkakenttä, jollainen siinä taitaa olla tänäkin päivänä. Mikähän into sekin tupa oli siitä repiä? Jollakulla lienee nyt parempi mieli. | ||||
|
|
12.03.2008 21:38 | Jarkko Korhonen | ||
| Jälkimmäinen Fiatti taitaa sittenkin olla ensimmäisen polven 127 konepellin aukeamissaumasta päätellen. Teoriassa tämä 127 voisi olla ainut "musta lammas", siis vanhempi kuin 5v kuvanottohetkellä ja mustin kilvin varustettuna. | ||||
|
|
12.03.2008 21:19 | Tapio Muurinen | ||
| Tuttu polku, jota myös tuli paljon käytettyä. Sitä vahtitupaa näkyy tuossa oikeassa reunassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/22751 Olisiko säilynyt niinkin myöhään? | ||||
|
|
12.03.2008 21:19 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Vahtitupa oli aivan sillan vieressä, taisi olla loppuaikanaan, Åbo Akademin tai Turun kauppakorkeakoulun käytössä ja se hävisi yks kas, kuin tuhka tuuleen. Eikös silta purettu, moottoritien rakentamisen yhteydessä? uusi silta tehtiin viereen? Punatiilinen on Barker-Littoisten Alfan tehdas. | ||||
|
12.03.2008 21:10 | Joni Lahti | ||
| Tässäpä kuvaa fasaadin puolelta: http://www.hof-im-web.de/suche/suche-bahnhof/index.html On melkoinen rakennus 50000 asukkaan pikkukaupungin asemapytingiksi. On tässä ratapihan puolella jotakin turkulaista tunnelmaa, vaikka onkin Joensuun ystävyyskaupunki. | ||||
|
|
12.03.2008 20:48 | Petri Miikkulainen | ||
| Taitaa eniten riippua valtakunnanohjaajasta, saako väliasemalta jatkaa ilman jkv:tä ja jos saa, niin minne. Itse olen parikin kertaa ajanut luvan kanssa ihmiset kyydissä ilman jkv:tä, sn tippuu silloin 80:een. Vek ottaa yhteyttä kaukoon ja pyytää lupaa ilman jkv:tä ajoon. Kauko sitten soittaa valtakunnanohjaajalle ja kysyy lisäohjeet ja kertoo ne kuskille. Lähtöasemalta ei kuitenkaan saa lähteä, olipa kysees Kirkkonummi tai Kolari. | ||||
|
12.03.2008 20:29 | Raimo Virtanen | ||
| Lisäämpä vielä kuvan >https://vaunut.org/kuvasivu.php/45512< Tässä kuvassa Otavan sataman laituriraide on valmis ja raskaan kuljetuksen käytössä. Nykyisin raide on poistettu ja stopparikin lojuu virattomana Otavan yläaseman takapihalla. | ||||
|
|
12.03.2008 20:21 | Lauri Niemi | ||
| Kuinka ankara tuo Larin mainitsema sääntö on. Ymmärrän sinänsä että Helsingin lähiliikenteessä ajetaan Ilmalaan huoltoon, mutta jos vaikkapa Hanko-Karjaa -moottorijunasta tuo laite sattuu hajoamaan Lappohjan jälkeen, saako A) ajaa Dragsvikiin, ettei ole muun liikenteen tiellä B) ajaa Karjaalle C) ajaa vielä paluulähdön Karjaalta-Hankoon (matkustajien kanssa), jos siellä on varavaunu? Tai jos Kemijärvi-Helsinki -yöjunan veturista laukeaa JKV juuri ennen lähtöä, onko mahdollista ajaa kumminkin Rovaniemelle? | ||||
|
|
12.03.2008 20:19 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Haa, yhdennäköisyys on tosiaan huomattava. :) | ||||
|
|
12.03.2008 20:17 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Olikohan viime jouluna kun E-junan JKV-laite sanoi työsopimuksensa ikävään aikaan Kilossa irti. Asemalla odoteltiin muutama minuutti jonka jälkeen juna onneksi kyyditsi matkustajat 50 km/h nopeudella Leppävaaraan josta lähti parin minuutin päästä A-juna Helsinkiin. | ||||
|
|
12.03.2008 20:15 | Raimo Virtanen | ||
| Vertasin kuvaan >https://vaunut.org/kuvasivu.php/45511< Kuva ei ole Otavan satamasta. Tiettyjä yhtenäisyyksiä kyllä on, mutta takimmainen raide on liian kaukana ja silta on puurakenteinen. Otavassakin meni yläasemalta laskettuja vaunuja Puulaveteen joskus -30 luvulla. Otavan satamassa rakennettiin päättyvä laituriraide vasta 1910/20 lukujen vaihteessa, kuten kuvasta näkyy keskeneräinen penkka, vielä ilman kiskoja. Kuva on kyllä hieno ja tapahtumarikas. |
||||
|
12.03.2008 20:05 | Juhana Konttinen | ||
| Varmasti nousi keveyesti veturivanhuksen tuomana juna. Sama juna muutama ratapölkky myöhemmin Kintaudella: https://vaunut.org/kuvasivu.php/26071 | ||||
