Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	16.02.2008 17:39	Raimo Virtanen
		Sehän se! Sillan kuva löytyy ainakin Valtionrautatiet 1935 kirjasta. Liekö silta vielä pystyssä, vai tuhoutuiko sodassa? Mutta mikä on veturin tyyppi?
	16.02.2008 17:39	Juhani Pirttilahti
		Haapamäellä on aiottu kunnostaa nyt 5124 ja sen jälkeen 5123. Uusikaupunki on ollut vaihtoehto ykkönen museoajolle, joten tällainen ajelu saattaa toteutuakin... Onhan Haapamäki sijainniltaan vähän huono, varsinkin kun junayhteyksiä sinne aiotaan taas karsia entisestään. Viikonloppujen lisäksi talkootyötä voi toki tehdä myös keskellä viikkoa.
	16.02.2008 17:30	Pekka Viitamäki
		Hämekosken silta Jänisjärvellä Matkaselän-Suojärven radalla.
	16.02.2008 17:13	Jukka Voudinmäki
		Ei ole tarkoitus nostattaa väittelyä, vaan havainnollistaa, miten erilaista ja epämääräistä tietoa rautatietutkija kohtaa jopa Kansallisarkiston tarjoamana. Jos/kun kuvan asema on siirretty Sakkolasta, yhtälö ratkeaa sillä.
	16.02.2008 17:06	[Tunnus poistettu]
		miksi marsu oli hinauksessa?
	16.02.2008 16:45	Niklas Savinsaari
		Grängesberg-asjanmukaisuutta! Ilmeisesti seuraava laukaus rullalta: https://vaunut.org/kuvasivu/38438
	16.02.2008 16:04	Tapio Muurinen
		Kun ei erota tunnuksia, niin aika vaikea sanoa ulkoapäin, kumpi on, X16 vai X17. X16:ssa oli osa penkeistä 3-istuttavia.
	16.02.2008 15:50	Tapio Muurinen
		Silloin, kun olin tällä alueella töissä, en tiennyt ko. kalustotehtaasta mitään (vai oliko vielä toiminnassa?). SSAB taustalla toimi vielä, vaikka laskuboomi taisi olla jo tuolloin aistittavissa. Vasemmalla Nitro-Nobelin entisissä tilossa oli toimipaikkani jonkin aikaa, kunnes siirryimme junattomille seuduille Härjedaleniin ja Norrbotteniin (syksyllä taas tänne). Taas harmittelen, kun ei tullut riittävästi kuvattua. Tämä oli erinomaisen hyvää seutua siinä mielessä. - Päärata ei ole 2-raiteinen, vaan vieressä on toisen "junakomppanian", TGOJ:n oma rata, joka päättyy Grägesbergin asemalle, tästä ehkä parin kilometrin päässä (selän takana). (Käyttäjä muokannut 16.02.2008 15:58)
	16.02.2008 15:30	Pasi Kokkonen
		Oliskohan tuo korkeus johtuvaista pituudesta kun katsoo lavetin etuosaa? Vaunua on pakko ollut nostaa jotta se saadaan mahtumaan lavetille kyytiin ja suunnilleen vaakasuoraan.
	16.02.2008 14:34	Markku Huusko
		No jo ihmettelin, kun ei muista lukeneeni akcidenttiä tai ongelmaa. Selkis!
	16.02.2008 14:20	Lasse Härkönen
		Tämän kuvan kommenteissa lisätietoja: https://vaunut.org/kuvasivu/45523
	16.02.2008 14:19	Markku Huusko
		Huima kuorma, miksiköhän takapään puulossivirityksellä on täytynyt säätää kuorma noin korkealle? Mikä tarina tähän vaununsiirtoon liittyy? Mistä? Minne? Miksi? Suistuminen? Vaurio? Havainto milloin? :)
	16.02.2008 14:03	Lari Åhman
		Oho, mitenkäs se 2522 sinne on jo joutunut kun vastahan se Kokkolassa ja Oulussakin kuljaili. Taitaa juna olla tulossa tänne päin, eli tarvinnee mennä kytikselle. 2523:han lienee jo valmistunut sepältä. (Käyttäjä muokannut 16.02.2008 14:05)
	16.02.2008 14:00	Petri Soronen
		Oliko tähystys pendossa ja kuski marsussa. "Edessä odota seis, 1200 metriä... Ja punainen."
	16.02.2008 13:51	Miikka Juhola
		Mitä, onko 2523:kin joutunut pajalle?
	16.02.2008 13:47	Henri Jacobsson
		Tämä lähti 15.2 Siljalla takaisin kotimaahansa
	16.02.2008 13:42	Petri Soronen
		Taitaa kuorman korkeus ylittää 4.2 metriä :D
	16.02.2008 13:11	Perttu Karttunen
		Kaskas, kuva kaupungista josta meidän veturi on kotoisin :) Gia siis. Et sattumoisin ole siellä kaivoskalustotehtaalla käynyt kuvailemassa?
	16.02.2008 13:05	Robert Sand
		Tämä oli kiva kuva! Kiitos!
	16.02.2008 12:34	Jyrki Majanmaa
		Raitioteiden raideleveys Helsingissä on 1000 mm, eli lättä ei siellä pystykkään kulkemaan. Kyseessähän on siis Herttoniemen vanha satamarata, jonka päälle on paikoittain rakennettu poikittaisen bussilinjan (Jokeri-linja 550) muulta liikenteeltä suljettu bussikatu. Rata on yhä olemassa, koska tämän radan kautta tuodaan Helsingin metrovarikolle kiskoja ym. Mutta kun Vuosaaren satamasta saadaan uusi yhteys valtion rataverkolta metroverkolle jää tämäkin rata lopullisesti käytöstä. Sitten päästään toivon mukaan lopultakin muuttamaan tämä bussikatu pikaraitiotieksi. (Käyttäjä muokannut 16.02.2008 12:34)
	16.02.2008 11:37	Valtteri Keski-Säntti
		Hmm... Nuohan eivät ole raitiovaunukiskoja. :)
	16.02.2008 11:26	Veera Pohjola
		miten lättä voi mennä raitiovaunu kiskoilla?
	16.02.2008 11:03	Tapio Muurinen
		D-sarjan edustajastakin löytynee joku parempi kuva täältä http://www.jarnvag.net/lokguide/Du.asp
	16.02.2008 10:59	Jyrki Majanmaa
		Porkkanoilla museoajelu Helsinki - Turku - Uusikaupunki - Turku - Toijala olisi asiallinen reitti.
	16.02.2008 10:58	Tapio Muurinen
		Kirkkaampi kuva F-sarjalaisesta esim. http://www.jarnvag.net/bild/lokguide/F701tagStockholm1999stor.jpg
	16.02.2008 10:31	Jani Tuominen
		Rauhallinen ja hieno kuva tosiaan..
	16.02.2008 10:21	Jukka P. T. Ruuskanen
		Uusikaupunki jos mikä olisi kyllä oiva muisteluajon kohde Porkkanoille, jos ne joskus Haapamäellä saadaan kuntoon. (Ja tässä vaiheessa joku tokaisee, että suuremmalla todennäköisyydellä ne saadaan kuntoon, kun tulet talkoisiin. Oikein, olen jo jonkin aikaa harkinnut liittymistä HMVY:hyn ihan näiden talkoohommien takia, mutta nykyisen elämäntilanteen puitteissa en pysty käyttämään viikonloppujani reissatakseni Haapamäelle. Kustannusasiat tulevat ensimmäisenä vastaan.)
	16.02.2008 10:14	Juhana Konttinen
		Mainiota että tästäkin olet Robert saanut kuvan. Melko näyttävää kun Sr2 tekee vaihtotöitä perässään täysi IC-runko ja edessä muutama sata metriä pendolinoa!
	15.02.2008 23:53	Heikki Itävuo
		Kysytään nyt sitten, onko itsenäiseen liikkumiseen kykenevä puolikas nimenomaa määrätty puolikas (eli, että se toinen ei ole), vai oliko koeajoa varten asennettu tätä varten tarpeellisia lisävarusteita, jotka varsinaisesti mahdollistivat itsenäisen ajon (en tarkoita ajopöytää tai valoja). Sitten Jarkolle kysymys koskien kuvaa https://vaunut.org/kuvasivu/45371 , koskapa Jarkko lienee kirjoittanut Resiina 3/1989:ään artikkelin Valmetin kiskokalustotuotannosta. Olisiko Sinulla lisävalaistusta asiaan?
	15.02.2008 23:25	Jorma Rauhala
		1994-2008 tarkoittaa lähes viisitoista vuotta liikenteenharjoittamista - vaiko liikenteen harjoittamista? Entisaikain Luksusmoottorijunat Dm4, Dm8 ja Dm9 olivat jo tuossa iässä saavuttaneet moitteettoman työuran.
	15.02.2008 23:20	Jyrki Majanmaa
		Harmitti kun tällä ei kerinnyt matkustamaan! No jos näitä kaksoisnivelin varustettuja busseja hommataan pääkaupunkiseudulle, niin sitten kerkiää kyllä ajelemaan. Tampereellekkin näitä mietittiin, mutta sen pidemmälle asia ei edennyt.
	15.02.2008 23:06
		Muistat oikein. Koeajoja ajettiin puolikkaalla. Puolikkaan ohjaamopääty näytti tälläiseltä: https://vaunut.org/kuvasivu/18827
	15.02.2008 22:59	Heikki Itävuo
		Muistelen, että kun Pendoja oli vasta puolen junan verran, niilläkin pystyttiin tekemään koeajoja. Nykyään ei kuitenkaan yksi ehjä puolirunko näytä riittävän liikkumiseen vaan tarvitaan kokonainen ehjä runko. Saatan muistaa väärin, mutta kuitenkin jos puoli runkoa riittäisi liikkumiseen, linjalle jäännit vähenisivät.
	15.02.2008 22:41	Tauno Hermola
		Mikset kuvannut myös yläpuolelta, kun on tuo tolppakin niin sopivasti kohdalla ;)
	15.02.2008 22:31	Valtteri Keski-Säntti
		En ole varma, mutta luulisin että päivämäärä oli väärä. Mikäli exif-tietoihin on luottaminen, sen pitäisi olla oikea. :) (Käyttäjä muokannut 15.02.2008 22:32)
	15.02.2008 22:28	Pekka Porkkakoski
		Onpas Kouvolassa todellinen talvikeli. Tällaiset kukat kun saisi meillekin päin. Vai lipsahtikohan väärä pvm?
	15.02.2008 22:26	Timo Arolainen
		Maisema ei mitenkään panisi hanttiin vaikka kyseessä olisi hellepäivä kesällä eikä helmikuun puoliväli..
	15.02.2008 22:18	Antti-Matti Hartikainen
		Heh, tätä en ole sattunut Kvl:ssä kuvaamaan, vaikka olenkin sinne useammasti sattunut.
	15.02.2008 21:57	[Tunnus poistettu]
		Täällä http://www.mikanhuone.com/joensuu-kontiomaki.html väitetään, että Höljäkän asema olisi palanut vapaussodassa 1918. Tästähän voisi saada kunnon väittelyn aikaan...
	15.02.2008 21:52	Joona Kärkkäinen
		Jopa tuplamiehitys!
	15.02.2008 21:42	[Tunnus poistettu]
		Mika Vähä-Lassilan piiroksista päätellen Epilän ja Kyminlinnan pysäkit ovat tyypiltään samanlaisia, joskin enemmän tai vähemmän kömpelösti laajennettuja...
	15.02.2008 21:24	Tauno Hermola
		Jotenkin ihmeelliseltä tuntuu, ettei myöskään platformskjul-rakennuksissa https://vaunut.org/kuvasivu/44350 ollut asuntoa, oliko niiden vieressä sitten aina vahtitupa ja asuiko laiturin tai laiturivaihteen hoitaja sitten siinä?
	15.02.2008 21:19	[Tunnus poistettu]
		Paukkajan pysäkki on perustettu aivan 1920-luvun alussa, jolloin pysäkkirakennuskin on tehty. Parin sadan metrin päähän pysäkistä nousi Enso-Gutzeit Oy:n toimesta Paukkajan saha vuosina 1924-25. Vähän sen jälkeen rakennettiin mm. ilmarata sahalta pysäkin sivuraiteelle (pidennetty v. 1930 54 metrillä), jotta sahaustoiminnassa syntynyt hake saatiin lastattua junaan. Sahan perustamisen jälkeen Paukkaja ylennettiin pysäkistä laiturivaihteeksi, mutta sahan lopetettua 1938 muuttui status taas pysäkiksi. Miehitys pysäkillä lakkasi v. 1962. (Lähde: Heikki Penttinen, Paukkaja, kylä Pielisjoen rannalla) Lähde antaa ristiriitaisia tietoja pysäkkihuoneen purkamisesta: tekstissä väitetään purkamisen tapahtuneen 1960-luvun lopulla, mutta kirjassa liitteenä olevassa lehtiartikkelissa jo 1960-luvun puolivälissä. Jarmon kuva kyllä kyseenalaistaa kummankin arvion. Kirjassa on myös luettelo asemapäälliköistä palvelusvuosineen. Kerrotaanpa myös muutamista junan alle jääneistä sekä juopottelevasta, räyhäävästä pysäkinhoitajasta.
	15.02.2008 18:55	Antti-Matti Hartikainen
		Että todella tyylikkään kuvan pitikin sattua eteen! Mahtava aamutunnelma kuvassa.
	15.02.2008 18:09	Jukka Voudinmäki
		Senaatin vuosilukutietoihin on syytä suhtautua pienellä varauksella. Muutenkin vanhojen asemien valmistumisvuosien suhteen voi olla, syystä tai toisesta, eroavaisuuksia eri lähteiden välillä. Kuvan asema ei ole siis Höljäkän alkuperäinen, mutta 1910-luvun designia toki. Tietojen http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=761099&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 ja http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=659976 välillä on ristiriita, siirrettiinkö alkuperäinen Höljäkän asema Sakkolaan vai kuvan asema Sakkolasta. (Käyttäjä muokannut 15.02.2008 18:12)
	15.02.2008 16:39	[Tunnus poistettu]
		Onkohan pysäkin lähellä joskus ollut pysäkinhoitajan/lipunmyyjän asunto? Ei kai tuossa pysäkkirakennuksessa ole kukaan asunut? Miten lienee ollut täällä: https://vaunut.org/kuvasivu/9650 Siellä vain ulkohuussi pysäkin vieressä... Lähellä on vain yksi maatila. (Käyttäjä muokannut 15.02.2008 16:44)
	15.02.2008 16:13	Antti-Matti Hartikainen
		Jännä juttu, vertaa http://www.senaatti.fi/pdf/nurmesholjakkaesite.pdf . Siinä mainitaan nykyisen aseman valmistuneen 1911..
	15.02.2008 16:13	Jukka Voudinmäki
		Miehitys loppui ensimmäisen kerran 1.10.1958, kun Niittylahdesta tuli seisakevaihde. V. 1967 Niittylahti sai ylennyksen laiturivaihteeksi. Siitä ei minulla tietoa, kauanko miehitys tällä kertaa säilyi.
	15.02.2008 16:02	[Tunnus poistettu]
		Tuo väntpaviljong-tyyppinen pysäkki on VR:n oman arkkitehdin Bruno Granholmin käsialaa ja valmistunut 1902. Se tehtiin aikoinaan pääasiassa läheisen Niittylahden kansanopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta palvelemaan. On huvittavaa ajatella, että yhden työnantajan leivissä ollut arkkitehti on saanut työkseen suunnitella tällaisen vaatimattoman pikkumökin, kun 15 vuotta myöhemmin valmistui hänen suunnittelemansa Rajajoen asema http://terijoki.spb.ru/trk_showpic.php3?dir=railway/pics&img=rajajoki-689.jpg eikä se todellakaan ole ainoa lajiaan hänen ansioluettelossaan. Skaala ei varmaan voisi olla leveämpi. Missä muualla on ollut (jos on ollut) tämäntyyppisiä pysäkkejä? Entä milloin Niittylahdessa on päättynyt miehitys? Onko se mahdollisesti toiminut sen jälkeen miehittämättömänä pysäkkinä ja jos on, niin mihin asti? Tietävätkö KooPee ja Jukka Voudinmäki?
	15.02.2008 12:10	Jani Aas
		Niin tuskin tuo ajoa haittaa? Eihän sitä ulkonäöllä töitä tehdä.
	15.02.2008 11:38	Juhana Konttinen
		Tämäkin junavuoro ehti vaihtua tässä välissä kerran pendolinoksi ja kasvoi sitten kysynnän myötä IC:ksi. Marsua en enää täällä n e ä ja tulotolppakin muutti keväällä 2007 hieman Lievestuoreen suuntaan.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset