Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	01.02.2008 12:19	Tuomas Pätäri
		Tämä on juuri niitä kuvia, joista vuosien päästä ollaan enemmän kuin iloisia. Junakin on tässä taipunut hienoon muotoon.
	01.02.2008 12:16	Tuomas Pätäri
		Niin, eikös VR:n suunnitelmissa ollut että näistä alettaisiin luopumaan jo varsin pian? Eli ehkä 20 vuoden päästä.
	01.02.2008 12:12	Tuomas Pätäri
		Tämän ajan harmillisimpia ilmiöitä. Toivotaan nyt ettei metsäteollisuuttamme enempää ajeta alas. Lehmäkin on hieman apean oloinen, ennustikohan tulevan.
	01.02.2008 12:07	Tuomas Pätäri
		Näihin vanhempiin kuviin vertaillen muutos on jo huomattavasti suurempaa. Tätä ei enää tietämättä samaksi paikaksi tunnistaisi.
	01.02.2008 11:51	Eljas Pölhö
		Kiitos vinkistä. Tämähän on tavattoman hyvä palvelu kun junia voi seurata puolisen vuotta taaksepäinkin. Toivottavasti joku tai jotkut historiamieliset myös hyödyntävät sitä tallentamalla poikkeuksellisia tilanteita, poikkeuksellisen vetovoiman selviytymisen tehtävästä jne, niin ei sitten vuosien päästä olla vain mutu-tiedon varassa. Joskus kymmeniä vuosia sitten Helsingin junaohjaus (?) piti käsivaraisesti kirjaa koko maan henkilö- ja tavaraliikenteen kaukojunista. Isoihin "lakanoihin" oli merkitty h-junien akseliluku ja kiitotavarajunien paino sekä veturisarja mikäli poikkesi vakinaisten junien listasta. Myös kaikki lisäpikajunat oli mukana. Näitä lakanoita oli Rh:n kellarissa ainakin 20-vuoden ajalta (1950-1970) kun aloin kopioida niistä tietoja. Minulla oli kuukausi kerrallaan lainassa ja parin viikon välein kävin vaihtamassa nivaskan uuteen. Kerran sitten koko kellari oli tyhjä, kaikki oli viety paperikeräykseen pari päivää aikaisemmin. Silloin otti päähän, miksen arvannut mitä tapahtuu, olisin voinut tarjota niille varastoa tai houkutella Rautatiemuseota ottamaan ne. Ehdin kopioida noin kolmen vuoden tiedot 1961-63, ja niistä sai esim kaikki Tv1, Tr2, Vv15 käytöt pikajunissa ja näki kuinka ne selvisivät. Esim Tr2 selvisi Lh-Hki välillä nopeimmassa pikajunassa ottaen myöhästymistä kiinni. Tv1 taasen ei pystynyt pitämään pikajunien kulkuaikaa Kuo-Kon välillä sen paremmin kuin Pohjanmaan radallakaan. Myös Hr1- ja Tr1-ajojen vertailu TK-junissa oli "jännää". Hr1 ajoi myös välillä aika mahtavasti aikaa kiinni Kv-Hki-välillä (tulo- ja lähtöajat annettu myös Lh ja Ri kaikissa junissa) jne jne. Tarkkuus ei tietysti vastaa kulkuajan mittaamista sekuntikellolla, mutta antaa kuitenkin viitteen siitä mitä tapahtui.
	01.02.2008 11:14	Kimmo Pyrhönen
		Aika erikoinen ja mielenkiintoinen tausta. Kyse ei siis ollut esim. huonosta keksinnöstä, vaan liian tarkasta tuotesalaisuudesta.
	01.02.2008 11:12	Kimmo Pyrhönen
		Ukkola on Uimaharjusta hieman pohjoiseen. Asema on mukavasti asjanmukainen, samoin kylän seutu lähitasoristeyksessä. Mainiosta kaupasta saa hyvää pikkupurtavaa ja sitten vain odottamaan junaa kaupan viereen.
	01.02.2008 10:53	Otto Tuomainen
		Kyllä niitä Oc-vaunuja on vielä suhteellisen usein junissa näkynyt.
	01.02.2008 10:43	Otto Tuomainen
		2739 siirrettiin "fyysisesti" 22.12.2007. Se veti kyseisenä päivänä junan 3023 Riihimäeltä Kouvolaan. Eri asia on se koska virallinen siirto Kv:n kirjoille on tehty...
	01.02.2008 10:13	Raimo Virtanen
		Takana vasemmalla istuu Otavan asemapäällikkö Lagerstam, kuvan ottaneen B. Saloniuksen appiukko. Vertasin kuvaa Lagerstamin potrettiin vuodelta 1914. Näyttäisi moottoriresiinakuvassa olevan n. 10 vuotta vanhempana.
	01.02.2008 07:41	Joni Lahti
		Avoimella maaseudulla saman linjan päässä saattoi olla kaksikin taloa! Miten asia sitten hoidettiin? Yksinkertaisesti, taloon A tuleva puhelu sai yhden soiton ja taloon B taas kaksi soittoa. Luuri sitten nostettiin oikeassa talossa soittojen perusteella. Ei ollut tietosuojaa! Niinkin vain elettiin. Veivillä annattiin myös loppumerkki sentraaliin.
	01.02.2008 04:57	Jari Kuusinen
		"Hurahtaneita" ei taida olla kuin yksi - https://vaunut.org/kuvasivu/34784 - vaikka osa vanhoista vesitorneista rapistuukin yksityisomistuksessa ja yhä alkuperäisessä kunnossa.. :) Lisäksi taitaa ainakin Vihtarin ja Kyttälän vesitornit olla edes hieman saneerattuja noin ulkoapäin katsottuna? Tässäkö kaikki? :o
	01.02.2008 04:40	Jari Kuusinen
		Kymmenen vuotta ja mitä onkaan toiminnasta jäljellä... Kuvanottoaikoihin tai sen jälkeen Ukkolan sahaan oli tarkoitus tehdä huomattavia investointeja, ja kaikki näytti vielä hyvältä. Kaksi linkkiä kertonee sitten lopun: http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article26200.ece ja http://www.pielisjokiseutu.net/tarkennus.php?lehti=291&id=3132 .. Lisäksi kannattaa jälleen vilkaista myös http://www.dm-exp.org/gallery/ukkola/ukkola.html
	01.02.2008 04:10	Lari Nylund
		Kun jälleen kerran oli kuvatekstiin päätynyt huomautus Pendolinon olleen aikataulustaan myöhässä, niin lähdin selvittämään myöhästymisen syytä Jpl:n rautatieliikenteen seurantasivustoa hyväksi käyttäen. Todellinen syy siihen, että S76 oli myöhässä löytyi Jämsästä tai tarkemmin Orivesi-Jämsä väliltä. Pikajuna 911 oli jäänyt siellä 19 minuuttia myöhään liikenteenohjausjärjestelmän häiriön vuoksi http://sr1.fi/liikenne/juna.php?&juna=911&pvm=2008-01-31 ja näin myöhästyi sitten S76 Pieksämäellä vaihtoyhteyden odottamisen vuoksi.
	01.02.2008 00:28	Tapio Muurinen
		Näin mentiin ennen ja näin https://vaunut.org/kuvasivu/45520 tänään.
	01.02.2008 00:23	Eljas Pölhö
		Ehkä Resiinan numerossa 2/87 on asiasta maininta siinä olleessa Tv1 artikkelissa.
	01.02.2008 00:16	Eljas Pölhö
		Minulla on muistikuva että koko sarja 594-617 olisi varustettu Worthington esilämmittimillä, jotka 1920-30-lukujen taitteessa vaihdettiin Friedmann-imureiksi. Mutta muisti voi pettää ja IH olla aivan oikeassa. Veturin konekortti on varmaan nykyisin Suomen Rautatiemuseossa, ja siitä näkee päivän tarkkuudella milloin Worthington on asennettu ja poistettu juuri tästä veturista.
	31.01.2008 23:53	Juhana Stolt
		Kiitos ja kumarrus tarkennuksesta!
	31.01.2008 23:47	Juhana Stolt
		Kiitos kommenteista! Nyt täytyy vähän kerrata, että varmentuu olenko ymmärtänyt oikein. Eli tuo Worthington-esilämmitin on ollut parissa veturissa koekäytössä noin vuoden 1930-paikkeilla, minkä jälkeen kokeilu on lopetettu? Eli tuon kokeilun tarkempi ajastaminen myös ajastaisi tämän kuvan varsin tarkoin?
	31.01.2008 23:30	Eljas Pölhö
		Ukkolan sahan toiminta alkoi 1923 ja päättyi keväällä 2004.
	31.01.2008 23:29	Pirkko Alanen
		Katso myös https://vaunut.org/kuvasivu/45436
	31.01.2008 23:07	Ilari Eskelinen
		Sibelius-vaunut ovat todennäköisesti Einy 29921 ja Einy 29922.
	31.01.2008 23:05	Tero Korkeakoski
		Missäspäin tälläinen Ukkola on?
	31.01.2008 22:58	Tommi K Hakala
		Mitäs kuuluu Dv15 2000:lle nykyään?
	31.01.2008 22:58	Miika Rissanen
		Hieno kuva. Tuohon pohjamaaliin on jo helppo kuvitella venäläinen vihreä maalaus päälle :)
	31.01.2008 22:58	Jouni Ijäs
		Eiköhän osasta Haminaan tulevasta metanolista valmisteta Dynealla formaldehydiä, jota sitten käytetään liimanvalmistuksessa.
	31.01.2008 22:41	Jari Kuusinen
		Ahaa, eli päällimmäinen vaunu Pm:n romuvaunuletkasta.. Vai vieläköhän se letka siellä on.. Vielä pitäisi olla 12 Gbly-vaunua jäljellä vastaaviin tarkoituksiin ; )
	31.01.2008 22:32	Ilkka Hovi
		Hienoa. Kuva otettu juuri tuon Worthington esilämmittimen takia. Näitä taisi olla pari kappaletta kokeilussa. Turhan painava laite, Knorr esilämmitin oli helpommin tasapainoitettavissa veturissa. Näkyisiköhän alkuperäisessä kuvassa veturin sarjamerkki ja onkohan ilmapumppu siirretty oikealle puolelle kattilaa (siis väärälle puolelle normaalikäytäntöön nähden :) ) juuri tasapainoitussyistä ?
	31.01.2008 22:20	[Tunnus poistettu]
		"Sisäsiisteys" kuului vissiin lämmittäjälle ja kyllä kai lämppäri puhdisti ikkunoita yms. Joskus vetureiden nimikkoaikaan veturin miehistö saattoi tulla vapaapäivänä buleeraamaan paikkoja. Koneen puhtaus oli miehistön ylpeyden aihe.
	31.01.2008 22:10	[Tunnus poistettu]
		Saattaa olla,en osaa varmaksi kuvasta tunnistaa. Kuvan moottorissa oleva komressori on Tamrock ruuvikompressori,käytössä osassa Dv12 sarjaa, 26 alkuisissa.
	31.01.2008 22:08	Juhani Soininen
		Sen verran haluaisin tarkentaa että taustalla näkyvät piuhat eivät ole sähkölinjoja vaan puhelinlinjoja. Ennen vanhaan pystyi laskemaan monessako talossa linjan päässä oli puhelin. Yksi johtopari / puhelin. Todennäköisesti linjan toisessa päässä istui "sentraalisandra "(Käsivälitteisen puhelinkeskuksen neiti). Tekniikka oli sen verran lastenkengissä että ei pystytty vielä erottamaan eri puhelimia virran taajuuden mukaan. Muistan että pojankloppina pystyi salakuuntelemaan naapurin puhelinta omasta puhelimesta. joissai puhelin malleissa oli kyljessä veivi jota piti veivata tosi kovasti että pystyi soittamaan. Aina en pojankloppina jaksanut veivata sitä, silloin piti pyytää faija tai mutsi veivaamaan.
	31.01.2008 21:56	Tero Korkeakoski
		Kevyet mullat voisi heittää näillekin junille kohta. Loppuu sellun tuonti Kemijärveltä...
	31.01.2008 21:56	Eljas Pölhö
		Tarkennetaan nyt vielä, että "kilometrikirja" ei ollut kirja, vaan 4-sivuinen kuukausittain ilmestynyt painettu julkaisu, jossa oli veturin numero, varikko ja kilometrit. 1950-luvulla se muuttui monisteeksi ja joskus 1960-luvun loppupuolella tietokoneliuskaksi (nipun paksuus silloin n. 5cm/kk), mutta junalajit oli eritelty tarkemmin kuin ennen ja riviväli oli harva. Noita painotuotteita oli kaikilla varikoilla, toiset säilytti vuosikausia, toiset vain muutaman vuoden. Lisäksi kullakin varikolla oli oma veturikirjansa, johon oli merkitty veturin kilometrit, kattilanpesupäivät, korjausajat ja muut huomautukset. Se, missä junassa kukin veturi on minäkin päivänä on ollut, on löytynyt tallipäivystäjän päiväkirjasta sekä kuljettajien- ja lämmittäjien toteutuneista työvuorolistoista ja niiden yhdistelmistä. Ei aavistustakaan miten tiedonkeruu on hoidettu 1975 jälkeen, milloin pääsääntöisesti lopetin tällaisten tietojen kopioimisen.
	31.01.2008 21:53	Elina Laurila
		Muita rakennuksia tällä meidän "tontilla" eli tilalla ei (ehkä onneksi) ole. Taitaa tornin remontissa olla ihan tarpeeksi hommaa, vaikka se kohtalaisen hyvässä kunnossa onkin. Tornin takana oleva rakennus on myös yksityiskäytössä (ei siis meidän). Se on vanha pumppuhuone ja pumpunhoitajan asunto (tätä mieltä on ainakin vanha äitini, joka on lylyläisia). Jonkin kuvan yhteydessä näillä sivuilla arveltiin sen olevan aseman vanha paja, mutta äitini ei muistanut siinä olleen pajaa. Mitä tulee vesisäiliöön, olemme ajatelleet säilyttää sen paikallaan, samoin putkiston ainakin suurimmalta osin (kunnosta riippuen). Haluamme, että tornista vastaisuudessakin näkyisi sen entinen käyttö ja alkuperäiset puitteet. Vaikka siis aiommekin käyttää sitä "kesämökkinä". Tornin oston myötä on meillä herännyt mielenkiinto rautateihin ja erityisesti tietysti vanhoihin VR:n vesitorneihin. Lieneekö täällä muita torneihin "hurahtaneita"; mielipiteitä ja kokemuksia olisi hauska vaihtaa.
	31.01.2008 21:51	Tauno Hermola
		Valmet 602:ssa on 311C, tuo https://vaunut.org/kuvasivu/2895 lienee sellainen kone.
	31.01.2008 21:44	Veijo Koskivirta
		Jorge; sinnehän ne, menossa.
	31.01.2008 21:44	Eljas Pölhö
		VR:n konekortteihin kirjattiin kilometrit 1.lk:n korjauksen jälkeen, eli ne "nollattiin" 1lk:n knpkorjausten yhteydessä. Kilometrikirjasta sen sijaan saa kuukausittaiset kilometrit. Jos ei ole pränttivirheitä, niin kummastakin lähteestä pääseen samaan lopputulokseen koko veturin eliniän osalta, mutta kummassakin tapauksessa pitää suorittaa yhteenlaskutoimenpiteitä.
	31.01.2008 21:43	Elina Laurila
		Näinhän se on. Rakennelmaa kutsutaan nimellä "punttiruuhi" (joka tosin ei taida olla aivan virallinen nimi, mutta lylyläisten käyttämä ainakin). Vesi on siis pumpattu tuolta torniin.
	31.01.2008 21:43	Veijo Koskivirta
		Numero on 47626-7
	31.01.2008 21:39	Eljas Pölhö
		Siis ajettu 56445km edellisen konepajakorjauksen (1lk) jälkeen, ehkä kattilan TK;n jälkeen eli keväästä 1943. Veturin kilometrit syntymästä lähtien ovat kyllä tiedossa, muttei mukana.
	31.01.2008 21:37	Tuukka Ryyppö
		Jos Sr1 myytäisiin Hollantiin... :)
	31.01.2008 21:29	Juhana Stolt
		Mielenkiintoista! Veturi on vuodelta 1917 ja joulukuuhun 1945 mennessä sillä on ajettu 56445 km. Sitten sillä ajetaan seuraavan kahden vuoden aikana yli 130000 km! Mistähän moinen epäsuhta kilometrimäärissä? Vai voiko olla, että 1.lk:n konepajakorjaus on tapahtunut mahdollisesti vähän ennen siirtoa Turkuun? (Käyttäjä muokannut 31.01.2008 21:31)
	31.01.2008 21:21	Eljas Pölhö
		Kun en tunne noita höyryveturin laitteita, niin mikä tuossa kattilan kyljessä on? Jos se on Worthington-esilämmitin, niin se raksaistiin pois +/- 1930. (Käyttäjä muokannut 31.01.2008 21:24)
	31.01.2008 21:20	Juhana Stolt
		Kiitos, tämä oli erittäin hyödyllinen tieto! Isoisän ulkonäön perusteella tämä kuva sijoittuisi 50-luvun lopulle tai 60-luvun alkuun. Hän oli sijoitettuna Kouvolaan 30-luvulla, mutta vuodesta 1951 eteenpäin hän on tietääkseni ollut Helsingissä. Tämän perusteella kuva sijoittuisi samoille vuoden 1956-tietämille kuin aiemmin lisäämäni Kauklahti-kuvat..
	31.01.2008 21:18	Jari Kuusinen
		Mikä mahtoi olla tämän Gbly-vaunun numero?
	31.01.2008 20:58	[Tunnus poistettu]
		Valmet 310B (Sama moottori on Valmet 500 ja 502 traktoreissa). Kompressori on Atlas Copco NT8. Moottoreita on myyty konepajoilta ja isommilta varikoilta.Dv12 ja Dr14 sarjassa oli sama moottori mutta saneerauksen yhteydessä on vaihdettu tehokkaammat moottorit kun on tullut lisäkuormaksi ilmastointilaite ja generaattori.(vissiin Valmet 602 traktorissa käytetty, en muista tyyppiä).Kompressoreita ei ole myyty. Vempujen apukone oli aikaisemmin Perkins mutta vaihdettiin tehokkaampaan kotimaiseen. Moottoreita kannattaa kysyä esim. Hyvinkään konepajalta ja isoilta varikoilta esim. Kouvolasta,hinnat ovat olleet varsin kilpailukykyisiä.
	31.01.2008 20:46	Eljas Pölhö
		Pr1 761 siirretty Kouvolaan 1958 jos muistan oikein. Sopiiko isoisäsi ikään ja sijaintipaikkaan? Sitä ennen Helsingin seutu. (Käyttäjä muokannut 31.01.2008 20:48)
	31.01.2008 20:41	Eljas Pölhö
		Tv1 612 siirrettiin Turkuun joulukuussa 1945 ja saapui Tku varikolle 1. kerran 10. joulukuuta 1945. Siirrettäessä "mittarissa" oli 56445km 1.lk:n konepajakorjauksen jälkeen. Kattila oli numeroltaan 1722 ja sen viimeisin TK 10. maaliskuuta 1943. Veturilla ajettiin 1946 Turussa 71786km. Se kävi vuoden kuluessa 1.lk:n korjauksessa Kuopiossa, lähtö Turusta 460628 ja paluu 460725 (vvkkpp). Vuonna 1947 sillä ajettiin 61581km, se kävi taas Kuopion konepajalla, lähtö 471130 ja paluu 480125. Veturi vaihdettiin hiilille 471009, joten kuva on aikaisempi. Viimeinen 612 ajomerkintä minulla on 621026 (Turussa, mutta pari seuraavaa vuotta puuttuu tiedot). Samoin mukana ei ole tietoja ennen v. 1944.
	31.01.2008 20:40	Valtteri Keski-Säntti
		Haapamäellä on kaksi, toinen ilman välivaunua. (Käyttäjä muokannut 31.01.2008 20:40)
	31.01.2008 20:36	Tapio Muurinen
		Ai kuinka mukavalta tuntuu nähdä toistenkin ottamia kuvia tästä minulle niin tutusta paikasta - erinomaisia digikuvia. Tämä "sataman rata" on Salmenkylästä etelään muuten samoilla sijoillaan, kuin alkuperäinen vuodelta 1937. Vain tässä junan häntä taipuu itään loivaan S:ään, koska tehtiin uudet sillat vanhan levypalkkisillan viereen. Vanha linjaus meni suoraan Poitsilan ratapihan päähän. Maisema on kovasti muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Nytkin on tullut näköjään teräsverkkoaita lisää sitten viime käymisen. Vertailuksi kuva samasta paikasta, suuntakin on sama; https://vaunut.org/kuvasivu/38560 ja siitä jatkolinkki.
	31.01.2008 20:30	Juhana Stolt
		No, näkeehän sen jo merkistä, että kyseessä on B-luokan kansalainen :) Toinen mokoma on ilmeisesti jäänyt kuva-alan oikean reunan ulkopuolelle.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset