Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.01.2008 14:26 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tässä kuva suoran radankorkeusheitoista, https://vaunut.org/kuvasivu/45421 | ||||
|
29.01.2008 14:24 | Lari Nylund | ||
| Kiertoihin tuli muutoksia viime viikolla, kun IC169 jäi veturivian vuoksi myöhään Helsingistä lähdöstä noin 40 minuuttia. Että iltapäivän junat saatiin hoidettua aikataulun mukaisesti, niin kiertoja muokattiin. Epäilen tämän mahdollisesti olleen seurausta ko. tapahtuman vuoksi. | ||||
|
29.01.2008 14:21 | Lari Nylund | ||
| Tällaisia knoppeja minäkin katson mielellään, jossa ollaan palattu sieltä metsästä oikeaan ympäristöön. Oulaisissa monesti vuodesta 1991 alkaen vierailleena en olisi paikkaa tunnistanut. | ||||
|
|
29.01.2008 13:39 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Ravintolana on Rx 26710, kun yleensä siinä roolissa on Rk-sarjalainen? | ||||
|
29.01.2008 13:26 | Joni Lahti | ||
| Piia-Eemeli, kun en löydä tuota TS:n Teema liitettä verkosta. Siitä kai ei ole verkkolehtenä niin kuin vars. lehti on :( Se on aika iso juttu skannattavaksikin.... yritä saada liite jostakin. Liite on asumisteemainen. Juttu on ihan kiva. (Käyttäjä muokannut 29.01.2008 13:31) | ||||
|
29.01.2008 12:47 | Jorma Rauhala | ||
| KooPee:lle vinkiksi, että noita tagi-merkintöjä pitäisi myös tarkentaa vorgin tulevaisuutta ajatellen. | ||||
|
29.01.2008 12:47 | Niila Heikkilä | ||
| Parkanon radalla oli 1974-1996 käytössä Siemensin akselinlaskentaan perustuva asemavälisuojastus, eli asemilla oli normaalit releasetinlaitteet ja raidevirtapiirit, mutta linjalle menevän junan kokonaisuus katsottiin vain tulotolpilla olevilla akselinlaskijoilla. Tämä luonnollisesti mahdollisti kerrallaan vain yhden junan liikkumisen asemavälillä. Liikenteen määrän kaiken aikaa kasvaessa, ei asemavälisuojastuksen kapasiteetti enää riittänyt, vaan sitä piti kasvattaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä että linjalle on rakennettava suojastus jossa opastimia on myös asemien väleillä. Koska olemassaolevaan järjestelmään olisi JKV:n, uuden opastinjärjestelmän ja linjasuojastuksen lisääminen ollut kannattamatonta, (laitteiston käyttöiän tullessa vastaan) päätettiin pääradan kokonaisremontin yhteydessä purkaa kaikki vanhentuvat laitteet pois, ja rakentaa yhtenäinen järjestelmä koko Riihimäki-Seinäjoki välille. Parkanon radalla tämä tarkoitti sitä että asemien välille rakennettiin linjasuojastus lyhyillä 1200-2400 metrin suojaväleillä. Vanhoille releasetinlaitteille löytyi käyttöä Oulu-Kontiomäki -väliltä, ja rataosalle rakennettiin 1998 samantyyppinen akselinlaskenta-asemavälisuojastus kuin Parkanon radallakin oli. (Hieman kapasiteettiongelmia on havaittavissa nykyään sielläkin, etenkin vikatilanteissa jopa 30km:n asemaväli on tehokas junan myöhästyttäjä) Raidevirtapiireihin perustuva täysin tietokonepohjainen Ruotsalainen Ebilock 850 asetinlaitejärjestelmä valmistui Parkanon radalle 1996, ja Tampereen eteläpuolella pääradan remontin valmistuttua hieman myöhemmin, 2000-luvun alkuun mennessä. Tässä vaiheessa eri asemilla olleet viimeisetkin paikallisohjauspisteet lakkautettiin, ja koko laitteiston kauko-ohjaus keskitettiin Tampereelle. Vertailtaessa raidevirtapiirin ja akselinlaskijan hyvyyttä, voitaneen todeta että molempi parempi. Raidevirtapiiri huomaa yleensä kiskon katkeaman, mutta on arempi sääolosuhteille. Akselinlaskennan yleistyttyä Suomessa, vikatilastot ja hinta puhuvat kai ennemmin sen puolesta kuin vastaan. Nyt kannattaakin pääradalla nauttia yöjunatunnelmasta jossa tasaisin väliajoin opastinerkka kolahtaa ja tolppa vilahtaa ikkunan takana pimeydessä ohi. |
||||
|
29.01.2008 12:22 | Otto Tuomainen | ||
| Sr1 3060 + Soek + 2 Sob + Soek + 5 Sob + Soek + 2 Sob + 3 Soek + Sob + Soek + 4 Sob + Soek + Eao + 3 Sob + Soek + 2 Sob + 6 Soek + Sob + 4 Soek + Sob + Soek + 4 Sob | ||||
|
29.01.2008 12:21 | Raimo Virtanen | ||
| Kiitos asiantuntevista kommenteista. Kirjaan tiedot kuvasta talteen. Kuvalla ei ole historiallisesti suurtakaan merkitystä jos ei tiedetä : Milloin? Missä? Mitä kuvassa tehdään ja ketä kuvassa on. | ||||
|
29.01.2008 12:20 | Otto Tuomainen | ||
| Sr1 3032 + Hbi + Hbin + 5 Hbi + 3 Soek + Hbi + Hbin + 5 Hbi + Hkba + 5 Vgobo + Hkba + 6 Occ + Hkb + 13 Kbp | ||||
|
29.01.2008 12:14 | Marko Anttila | ||
| Muiden lähteiden mukaan myös Haapalahden laiturirakennus on purettu, joten taitaa sielläkin olla kyseessä vahtitupa tai muu asuinrakennus. | ||||
|
|
29.01.2008 12:08 | Mika T. Polamo | ||
| Kaiken maailman tageja on nähty, mokiakin tehty. Olen ajatellut että eivätpä kai haittaa. Tuo "henkilöjuna" on kyllä jo harhaanjohtava. | ||||
|
29.01.2008 11:47 | Ari Lindroos | ||
| On muuten laiturilla seisovalla tytöllä viimesen päälle lämpimän näköiset tamineet päällä. Eipä taida päästä kylmä iskemään. :) | ||||
|
|
29.01.2008 11:06 | Jape Ruotsalainen | ||
| Juna & tyttö -kisaan? | ||||
|
29.01.2008 10:48 | Raimo Virtanen | ||
| Tämä Kirkkonummen puinen vesitorni oli samaa mallia, kuin Otavan satamassa asemarakennuksen ja vahtituvan välissä ollut vesitorni. Rata Otavan satamaan rakennettiin 1890 luvun alussa. Olisiko vesitorni siirretty muualta, samoin kuin vahtitupakin? Otavasta lähti rahtia vn.1899 26274 ja saapui 25359 tonnia. Mikkelin vastaavat luvut 35274 ja 14726. Matkustajia lähti Otavasta 1899 26294 ja saapui 25359. Mikkeli 14726 ja 35724. ( luvut Mikkelin maalaiskunnan kirja). Otava oli erittäin vilkas asema, johtuen osaltaan Puulaveden laivaliikenteestä. Tänäpäivänä Otavasta ei kulje rautateitse, kun puutavarakuljetus sahalta ja sekin hyvin harvoin. | ||||
|
29.01.2008 10:33 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jossain näillämain käytiin 1976 seuraava keskustelu EP Savonian veturin ohjaamossa. Veturina oli Dv12 ja juna kierteli ja kaarteli välillä tosi kapeissa kallionleikkauksissa Kuopioon päin. Kuljettaja kysyi että tiedänkö miksi rata oa tehty tällaiseen kallioränniin? Selitin mäestä johtuvasta profiilista yms. Ehei, ei se niin ole, se on siksi että jos juna hyppää pois kiskoilta niin vaunut on helpompi löytää kun eivät leviä niin isolle alalle. Siitä alkaen olen tiennut miksi rataosalla on välillä kallioon louhittuja paikkoja, jopa tunneleitakin pahimmissa paikoissa. | ||||
|
29.01.2008 10:25 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa olla. Hieman eri kohdasta vain kuvattu. | ||||
|
|
29.01.2008 10:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| Valtaosassa höyryvetureita laakereiden voitelussa oli käytössä rakenne jossa voiteleva öljy siirtyi villa -ja metallilangasta valmistetun ytimen välityksellä laakerin tai nivelen voideputkeen,samalla periaatteella kuin öljy öljylampussa. Voitelu toimi myös veturin seistessä niin kauan kuin öljyä riitti.Ennen veturin käyttöönottoa öljyvalumat pyyhittiin pois koneiston pinnalta. Ajossa veturi olisi tahriintunut koneiston heittelemästä öljystä ja sorapintaisilta radoilta irronnut pöly tarttunut öljyisiin pintoihin ja muodostanut ei toivottua hiomatahnaa koneistoon.Veturin seistessä pidemmän aikaa ytimet nostettiin pois voideputkista ettei öljy valu tarpeettomasti. Veturinpuhdistajan tehtävä oli pyyhkiä öljytahrat pois koneistosta ja muualtakin. Puhdistajina oli lukuisasti naisia ja moni veturimies on aloittanut nuorena poikana rautatieuransa veturinpuhdistajana. | ||||
|
29.01.2008 10:06 | Tapio Muurinen | ||
| Kotkan historiassa kerrotaan, että Tsedejeffin vuorelle rakennettiin ravintola Universalgarden ja näkotorni kaupungin perustamisvuonna 1879. Palotorninvuoreksi sitä alettiin kutsua myöhemmin. Mutta missäs palovartijantorni on; eikö sitä ole vielä rakennettu, vai olisiko jo palanut? | ||||
|
29.01.2008 09:54 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos mielenkiintoisista tiedoista. Löytyisikö Rantaradan junista vastaavia myös vuosille 1959-1962? Milloin esimerkiksi Hr12-vetureiden käyttö alkoi Turun junissa ja vedettiinkö T1031/1032 60-luvun alussa Tr1-vetureilla Turkuun asti vai vain Karjaalle? Entä onko P27/28:ssa Hankoon käytetty 50-luvun lopulla oikeasti Hv4-vetureita, kuten aikataulukirjassa on muistaakseni merkitty? | ||||
|
29.01.2008 09:40 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, kiitti! Keli ei näyttänyt kuvaajan kannalta olevan aivan paras mahdollinen. En epäile, etteikö kuvaaja kestä, mutta linssiin saattaa ilmaantua häiritseviä tekijöitä veden eri muodoissa. | ||||
|
29.01.2008 09:33 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kiitos korkki vihjeestä ja luvasta! | ||||
|
29.01.2008 09:30 | Jorma Rauhala | ||
| Näihin juniin sitten oikeastaan päättyikin venäläisten vuodenvaihteen mielenkiintoisin lisäjunaliikenne Suomessa (kaikkiaan 84 junaa ja erilaisia junarunkoja 8+ erilaista). Mielenkiintoinen kuvasarja Kuopiosta! | ||||
|
|
29.01.2008 09:24 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös siinä ole vahtitupa? Kirjoittaja ei ole tiennyt, että rakennukset eivät ole pysäkkirakennuksia. | ||||
|
|
29.01.2008 09:22 | Jouni Hytönen | ||
| Knopitetaan nyt tätäkin kuvaa: mitä poikkeavaa junakokoonpanossa? | ||||
|
29.01.2008 09:21 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolloin tosin IC:t olivat selvästi nopeampia kuin muut junat ja samoin tänä päivänä Pendolinot taittavat välin selvästi muita junia nopeammin. S 90:n ajoaika on 2:55. Ja voihan IC2 88:sta vaihtaa Tampereella S 52:een, jolloin kokonaismatka-aika on 3:05. ;) | ||||
|
|
29.01.2008 09:08 | Pirkko Alanen | ||
| John: Et viitsisi laittaa linkkiä? t. laiska-pia | ||||
|
|
29.01.2008 08:58 | Pirkko Alanen | ||
| Teamimme tietävämpi osapuoli oli kyllä hiukan epäröivä asian suhteen, mutta minusta (=pia) tämä näyttää Oulaisille ja siksi veikkaan sitä. (Vaikka vastaus olisikin väärä, niin sittenkin tää on kivaa!) Jahas, vastaus olikin tullut jo sillä välin kun jahkasimme onko vai eikö ole Oulainen... Niin se on, että nopeat syövät hitaat! :) Veturissa näyttää olevan kolme henkilöä. Veturimiesoppilas mukana? (Käyttäjä muokannut 29.01.2008 09:06) | ||||
|
|
29.01.2008 08:58 | Jukka Voudinmäki | ||
| Louhioja oli pelkkä seisake joten mikähän pysäkkirakennus siellä yleensäkään on ollut. | ||||
|
|
29.01.2008 08:49 | Jorma Rauhala | ||
| JJP:llä maisema hanskassa! Oulainen on tosiaankin asema ja junakin on H601. Makasiinin kuormaussillan ali kulkee kampiasetinlaitteen vaijerit hauskasti tunnelissa. Kuormaussillan kohdalla on nykyään asematunneliin johtava porraskäytävä. | ||||
|
|
29.01.2008 08:20 | Pauli Ruonala | ||
| Taustalla näkyy vuori jota nykyjään kutsutaan Palotorninvuoreksi. Sen päällä on vielä palotorni, joka paloi elokuussa 1911. Se oli rakennettu 1895. | ||||
|
|
29.01.2008 08:12 | Joni Lahti | ||
| Juttu Jarkko Korhosen asemakodista tänään 29.1.2008 Turun Sanomien Teema -liitteessä kuvineen :) | ||||
|
29.01.2008 02:35 | Eljas Pölhö | ||
| Vk3 491 viimeisten vuosien kuukausittaiset ajot olivat 1960= 3154+4624+2994+2060+2674+2003+2494+258+3008+3102+586+0km, 1961= 696+1004+1262+924+0+288+118+542+0+0+0+440km, 1962= 1424+244+614+0+0+548+288+682+0+480+0+0km, eli ajot päättyivät lokakuussa 1962. Konepajakorjaukset olivat TK Vaasassa joulukuussa 1958 ja SK Kuopiossa tammikuussa 1961. | ||||
|
|
29.01.2008 02:23 | Eljas Pölhö | ||
| Tv1 722 viimeisten aikojen kuukausittaiset ajot näyttävät seuraavilta, 1966= 4349+4129+4893+5989+2672+3828+1958+2740+2684+3024+2880+1036km. 1967 tammikuussa 186km ja siihen päättyivät ajot. | ||||
|
|
29.01.2008 01:38 | |||
| Alapitkä? Sivulla Niiralasta Raaheen kulkeva tavarajuna? | ||||
|
|
29.01.2008 01:34 | |||
| Nopeasti katsottuna VR aikatauluhaku kertoo nykyisen IC2 88:n ajoajaksi Jy-Hki 3:28, eli eroa on syntynyt muutamissa minuuteissa. | ||||
|
29.01.2008 01:19 | Juhana Konttinen | ||
| Snpss: https://vaunut.org/kuvasivu/45004 | ||||
|
|
29.01.2008 00:41 | Marko Anttila | ||
| Oho, että pysäkkirakennus purettu jo 1976 mennessä. Ei siinä muuten mitään ihmeellistä, mutta kun Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt niminen julkaisu (2003) väitti että Enon kunnan alueella säilyneitä pysäkkirakennuksia olisi Paukkaja, Louhioja ja Haapalahti. | ||||
|
|
29.01.2008 00:24 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Taitaa olla Oulainen ja lättä H 601 Seinäjoelta Ouluun, jos vastaus on oikea, niin tämähän on kivaa! | ||||
|
29.01.2008 00:19 | Jari Hämäläinen | ||
| Taas on ollut jollakulla suunnittelijalla liikaa kiskoja käytettävänään... ;) | ||||
|
28.01.2008 23:55 | Perttu Karttunen | ||
| https://vaunut.org/kuvasivu/37808 :) Puskakahlaajat oli männäkesänä yleinen laji näillä korkeuksilla | ||||
|
|
28.01.2008 23:53 | Perttu Karttunen | ||
| Lieksan satamaradallahan on käsittääkseni kiskot vielä jäljellä ellei niitä ole sitten purettu parin kesän aikana. En itse muista siellä vihellysmerkkiä kyllä bonganneeni... | ||||
|
|
28.01.2008 23:52 | Teemu Lokka | ||
| tuli muistaakseni vuonna 91 mentyä IC sadalla ja tälläsellä kokoonpanolla jyväskylästä helsinkiin. :) | ||||
|
|
28.01.2008 23:47 | Jyrki Majanmaa | ||
| Onkohan tässä sama mutka kyseessä? https://vaunut.org/kuvasivu/16265 | ||||
|
|
28.01.2008 23:43 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Aikanaan asuessani Nurmeksessa, lähdin sieltä aina, yötä myöden etelään, henkilöjunalla 870. Se oli silloin vielä lättä vuoro. Uimaharjusta kun lähdettiin joensuuta kohden, vaikka oli pitkä ylämäki, vauhtia oli niin, että paikat paukku ja Paukkaja mentiin vauhdilla ohi. Nopeusmittari väpätti satasen paremmalla puolen. Olivat kuulemma silloin huonoja ja heikkoja vehkeitä, tosin siihen vuoroon jolla minä matkustin, sattui aina meneviä vaunuja. | ||||
|
|
28.01.2008 23:42 | Tero Korkeakoski | ||
| Veikataan että Urjalassa. | ||||
|
28.01.2008 23:28 | Mika T. Polamo | ||
| Myntilän assarakennus on itäpuolella ja Varpanen länsip. Eikös? (mulla ei ole mistä tarkistaa) | ||||
|
|
28.01.2008 23:19 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Mynttilässä olaan. Mökki on sijainnut ratapihan etelä päässä ja juna on saapumassa asemalle, vai olenko väärässä? | ||||
|
|
28.01.2008 23:13 | Tero Korkeakoski | ||
| Olisi ihan loistavaa jos näitä varten saisi oman sivuston pistelaskuineen ja piilotettuine vastauksineen, niin ettei oikea vastaus jäisi vahingossakaan tulematta - aika paljon täällä on sellaisiakin jotka ovat unohtuneet. KooPee saa käyttää ideaani ihan vapaasti... | ||||
|
|
28.01.2008 23:11 | Jari Kuusinen | ||
| Hmm... Ei tämän haarukointi itse asjassa ole ollenkaan niin vaikeaa kuin ensi alkuun voisi kuvitella..! Iskisikö salama kaksi kertaa samaan paikkaan... Lieksa ja Lieksan satamarata? | ||||
|
|
28.01.2008 23:10 | Mika T. Polamo | ||
| Varpanen (muokkaa: oho se olikin jo mainuttu, mutta silti on sellainen näppituntuma tästä jalkavuudesta) (Käyttäjä muokannut 28.01.2008 23:12) | ||||