Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.01.2008 22:01 Ari Palin  
  Minunkin mielestäni tässä on nykyään suorastaan jyrkähkö kaarre. Nykyiset laiturit ovat muistaakseni mallia 1980-luku ja asemalla on alikulku. Ykkösraiteen laiturilta alikulkuun johtava portaikko on suunnilleen kuvaajan kohdalla.
kuva 29.01.2008 21:49 Arto Lopia  
  Olisin erittäin kiinnostunut sementtikattotiilien olemuksesta :D
kuva 29.01.2008 21:48  
  Mutta joka tapauksessa vauhdikasta menoa esim. vauhtipahvilla Jyväskylästä Tampereelle, jolla välillä pysähdyspaikat IC 88:n kanssa ovat samat ja ajoajassa ei paljoa hävinnyt.
kuva 29.01.2008 21:46  
  Tuohon Larin kommenttiin viitaten: onkos Oulaisissa tehty aseman seudulla rataoikaisu tämän jälkeen. Nykyäänhän ratapiha kaartaa selvästi kuvassa katsottuna oikean suuntaan. Myös laiturijärjestelyt ovat muuttuneet.
kuva 29.01.2008 21:39 Juhana Konttinen  
  Varsin erikoinen tunnelma oli Kuopiossa, kun koko laiturisaareke oli venäläisten junien ja marsujen ympäröimä ja laituri täynnä venäjänkielistä puheen sorinaa. Varhain laiturille nousseille IC71:n (suomalaisille) odottelijoille oli tässä varmasti yllätyksellinen ja mieliinpainuva näytelmä.
kuva 29.01.2008 21:37 Juhana Konttinen  
  Näyttävä ja työntäyteinen kuva.
kuva 29.01.2008 21:34 Antti Korhonen  
  Sitten 40-50 -luvuilla sementti- ja betonikattotiilet yleistyivät joillain alueilla enemmänkin, esimerkiksi meilläpäin Karjaan nurkilla rintamamiestaloissa. Tiilien mallejakaan ei tähän mennessä ole tullut kovin montaa erilaista vastaan, ilmeisesti muottien valmistajia ei ollut kovinkaan montaa. Kannattaa siis kurkkia naapurustojen tiilikasoja ja piipahtaa kaatopaikallakin, jos kaipaa varatiiliä.

Itselläni on meneillään sementtitiilikaton kunnostusprojekti, jossa pesun lisäksi on tarkoitus maalata kattotiilet uudelleen Tikkurilan Kilpi-maalisarjalla.
kuva 29.01.2008 21:28 Perttu Karttunen  
  Uskotaan sitte havaintoja :) Oli vaan senverran kiirus kääntyä kuvaamaan menosuuntaan että jäi vallan kahtomatta toisen koneen numero.
kuva 29.01.2008 20:57 Eljas Pölhö  
  Olen yrittänyt selvittää SSAB:n Valmetien valmistenumeroita täältä Guernseyltä käsin. Selvinnyt, että 17. helmikuuta 1998 erään ruotsalaisen rautatieseuran jäsenet olivat saaneet tehdä seuramatkan tehtaalle ja kaikki veturit oli esitelty heille. Valmet Move66 oli kuusi, kaikki ajossa tai huollossa, SSAB:n numerot 512-517. Niillä oli kaksi 24h päivystysvuoroa ja yksi päivävuoro. Ainoastaan veturilla 514 oli silloin nimi tai kuva hytissä: ÖRN (514 som inte är ombyggd var nylackerad och hade försetts med en ÖRN på hytten). Nyt on 50 ukolla tyyppikuvat ja työkuvat kaikista, mutta kun joku kysyi lehden palstoilla niiden valmistenumeroita, niin vastausta ei ollut. Kukaan ei kopionut laattojen tietoja "kun ne on varmasti jo tiedossa". Harmi, mikä tilaisuus missattu, mutta toisaalta varmaan kiva kun on paljon tunnistamattomia kuvia ja saa jännittää ehtiikö joku tsekata laatat ennekuin veturi menee metallin kierrätykseen.
kuva 29.01.2008 20:49 Tapio Muurinen  
  Vesikallio on tosiaan ollut niillä main, koska siellä oli pari taloa (on vieläkin), mutta seisake lakkautettiin jo 1960-luvun alkupuolella. Miksi raiteet eivät sitten ole vierekkäin, on varmaan rakennustekninen. Vanha linja on pienen Uronjoen varressa, varmaankin savikkoa ja vanhaa suopohjaa. Uusi linja siirrettiin vajaan kilometrin matkalle kantavammalle pohjalle.
kuva 29.01.2008 20:41 Tapio Muurinen  
  Tällä osuudella on liikkunut kovimpina vuosina yli 5 milj.tavaratonnia (netto). Juurikorpi-Kouvola on kolmanneksi vilkkain tavaraliikenteessä Kouvola-Luumäen ja Luumäki-Vainikkalan jälkeen. Alunperinkin tämä kuului sähköistyksen I-vaiheen jatkosuunnitelmaan, kunhan ensin sähkö saadaan Kouvolaan.
kuva 29.01.2008 20:38 Jouni Hytönen  
  Eipä ole ollut enää 9.12.2007 alkaen. Rataverkolla liikkuvat junat IC2 905, 924, 931 ja 934. :)
kuva 29.01.2008 20:23 Pasi Seppälä  
  Kiiltäväkuorinen Äsärrä on sattunut keulalle. Taisi tulla suoraan pesuhallista Kouvolassa. Nuhjuisempi 3066 veti aamupäiväosuuden Pieksämäeltä Kouvolaan.
kuva 29.01.2008 18:47 Jukka Voudinmäki  
  Kuvassa nimenomaan Juurikorven uudempi asema (valmistunut 1938). Vanhempi, v. 1907 valmistunut asema on palanut vuonna, jota en tiedä.
kuva 29.01.2008 18:17 Teemu Peltonen  
  Tosiaan, aina oppii uutta :)
kuva 29.01.2008 18:10 Kari Palviainen  
  Kolmaskerta toden sanoo... Eli Ukkolan sahan raiteistolla ollaan. Olisi mukava nähdä kuvaa Ukkolasta silloin, kun täällä vielä oli raiteet.
kuva 29.01.2008 18:03 Raimo Virtanen  
  Uulan tuotteillahan mekin maalattiin kuusi vuotta sitten Häppälän vahtituvalla. Maali pysyy hyvin, kun tekee huolellisesti pohjatyöt. Meillä se oli kolmen vuoden urakka. Kuivumista jouduttaa Uulan Serotiini lisättynä 2-5% maaliin. Nämä Savon radan vahtituvat ovat alunperin maalattu Italian punaisella keittomaalilla.Tuli maalattua Falunin punaisella. Väri selvisi vasta kun tein reiän ulkolaudotukseen
Separet vessan ilmastointia varten. Alla hirsiseinässä oli alkuperäinen punainen.
Rautatierakennusharrastajilla voisi olla oma linkki sivuille. Useampi on aina viisaampi rak. hommissa, kuin yksi.
kuva 29.01.2008 18:03 Jari Kuusinen  
  Kolmas ja viimeinen vaihtoehto olisi Ukkola ja sahan raiteisto... Se on samalla viimeinen huutoni tälle kohteelle! ;)
kuva 29.01.2008 18:01 Tuukka Ryyppö  
  Mutta se on ihastuttavaa, että sotkemisen sijaan aikataulu on kerrankin korostettu!
kuva 29.01.2008 17:41 Kari Palviainen  
  Eipä ole Porokylä
(Käyttäjä muokannut 29.01.2008 17:42)
kuva 29.01.2008 17:39 Antti Korhonen  
  Ervelän osuuskauppa on perimätiedon mukaan ollut makasiiniä vastapäätä, radan toisella puolella. Purettu joskus 1980-luvun loppupuolella. Katolla luki kuulemma valkoisin tiilin Osuuskauppa!
kuva 29.01.2008 17:37 Antti Korhonen  
  Heh.
kuva 29.01.2008 17:36 Olli Keski-Rahkonen  
  IC2-junien toinen pääteasema on ainakin toistaiseksi ollut aina Helsinki, ja tunnetusti ratalinjaukset eivät juurikaan suosi tätä yhteysväliä busseihin verrattuna. Sähköistyshän tälle radalle saatiin jo 1979 juurikin vilkkaan tavaraliikenteen ansiosta.
kuva 29.01.2008 17:06 Rami Hynninen  
  Onkos siinä kohdassa, missä radat eroavat toisistaan ollut ennen Vesikallion seisake?
kuva 29.01.2008 17:02 Juha Tuhkanen  
  Porokylän vanaha soramonttu?
kuva 29.01.2008 17:00 Tero Korkeakoski  
  Ei Poriinkaan mene (enää) IC:tä vaikka asukkaita on 1,5 kertaa enemmän kuin Kotkassa...
kuva 29.01.2008 16:43 Jouni Hytönen  
  Mahtaisikohan tämäntyyppisiä venäläisiä rautatiehenkilökunnan mantteleita olla myynnissä armeijakaupoissa esim. Pietarissa? Noita hihamerkkejä ainakin voi ostaa aivan vapaasti. :)
kuva 29.01.2008 16:41 Jarkko Korhonen  
  Kyllähän tuonne helman alle viima voi vipeltää. Mutta jos siellä on paksut raappahousut...
kuva 29.01.2008 16:40 Jouni Hytönen  
  Tässä rungossa on nimenomaan Rx Rk:n paikalla, runko on muuten oikein.
kuva 29.01.2008 16:39 Jarkko Korhonen  
  Komeita kirkkoveneitä. Uskonnollista sakkia nämä tuhertelijat.
kuva 29.01.2008 16:37 Jarkko Korhonen  
  Mielestäni kuvan perusteella ei voi päätellä varmasti, mitä ainetta kattotiilet ovat. Jos 20-luvun kuva, pidän savitiiltä todennäköisempänä.
kuva 29.01.2008 16:28 Pirkko Alanen  
  Ei sitä kannata skannaamaan ryhtyä, liian työlästä ja tilaa vievää. Uskoisin, että kirjastossa on ko.lehti teemanumeroineen. Pitää pistäytyä siellä jahka kotiudumme reissusta.
kuva 29.01.2008 16:21 Teppo Niemi  
  Ja se nosturi löytyy nykyisin Porvoosta.
kuva 29.01.2008 16:14 Markku Pohjolainen  
  Siinä oli konepaja joka teki mm.lehtijousia jotka lastattiin rautatievaunuihin höyry käyttöisellä nosturilla joka kulki kiskoilla jotka veivät konepajaan.
kuva 29.01.2008 16:13 Eljas Pölhö  
  VOI KUIVA! Kaikki edellisessä mainitut elokuun tiedot ja ajot on HEINÄKUU 1959. Olin kopsannut heinäkuun pohjaksi elokuulle mutta muuttanut vain otsikon. En näy pystyvän enää editoimaan tekstiä, joten se on nyt siinä väärin.
kuva 29.01.2008 16:09 Petri Nummijoki  
  Kiitos. Nämä selvittävät jo paljon.
kuva 29.01.2008 16:00 Matti Latva-Pirilä  
  1988 eli 20 vuotta sitten taisi pysähtyä viimeksi.
kuva 29.01.2008 15:41 Teemu Peltonen  
  Tasasen harmaata. Minkähän takia Juurikorvesta Kouvolaan päin Rapakivenjärven (P 6725235 I 3493962) kohdalla raiteet eroavat kauemmas toisistaan?
kuva 29.01.2008 15:32 Eljas Pölhö  
  Turun tietoja löytyy kohtuullisesti jonnekin 1961/62 tasolle, sen jälkeen kopsasin vain valikoiden (kopiointiväsymys kun olin jo kopsannut pari vuotta ja tiedot alkoi olla sillä hetkellä "uusia", parin seuraavan vuoden kirjat ja työvuorolistat puuttui kokonaan/ei löytynyt arkistosta). P27 Hnk P28 sanoisin muistinvaraisesti, että Hv2. Aikataulukirjojen veturisarjamerkinnät 1950-60-luvuilla oli enemmän viitteellisiä millä voitiin ajaa kuin millä todella ajettiin. Oikeat tiedot (normaalitilanteessa) löytyi vakinaisten junien luetteloista, missä lueteltiin myös matkustajajunien vaunustot. Uusin junalista mihin pääsen juuri nyt on elokuu 1959: P30 eiS Hki P29 Dm4 (paitsi 20/8 P29 Hv1 547 ex P30su 19/8), P30 su Hki H33 ma Hv1-2, P30A su Tku-Hki Dm4 (paitsi ylim P30A 2/8 Hv2 779, palasi 5/8 P39), P32 Hki P31 Hv1-2, H34 Hki H33 Hv1-2, Dm4 (aina joku näistä), P36 Hki P37 Dm4, P38 Hki P35 Dm4, P39 su Hki-Tku Dm4, Hv1-2 (5/8 Hv2 778+779), H344 Kr H343 Slo H341 ar/H341A su Hv1-2, H348 Po H347 Dm4, Hv1-2 (paitsi 7/8 Tv1 613 ja 31/8 Tv1 609), H350 la Po H349 la Hv1-2, H352 la Po H351 la Hv1-2, H354 Po H353/H353A la Hv1-2, Hki T1031 Tku T1032 Hki Vr11 yleensä, joskus Tv1, T2036 Kr T2035 Tv1 (2/8 T2036 Tv1 733), T2038 Kr T2037 Tv1 (1/8 Tv1 733), T3206 Po H345 Hv1-2. Tässä vaiheessa T1031/1032 kierto oli ainoana suunnassa Hki-Tku-Hki ja oli ollut siitä alkaen kun vetovoimaksi tuli Vr11 (Dv11). Tämä kierto vaati kaksi veturia, jotka kohtasivat Karjaalla. Dm4 junien määrä on lisääntynyt yllä olevaan toukokuun 1958 tilanteeseen nähden ja niitä niitä riitti hyvin pikajuniin, mutta H33/H34 oli se mielenkiintoisin Helsingin suunnan juna, koska siinä Dm4 ja Hv1-2 vaihteli ilman säännönmukaisuutta. Kunhan pääsen käymään Malmössä seuraavan kerran, voin toivottavasti vastata Hr12-kysymykseen. Tr1 kävi Turussa silloin kun se veti T1031/1032 säännöllisesti.
kuva 29.01.2008 15:30 Otto Tuomainen  
  Tavaraliikenne tuolla on sen verran vilkasta, että olisi ihme jos sähköjä ei olisi...
kuva 29.01.2008 15:18 Aleksi Kallio  
  Ihme, että tuonne on saatu sähköt. Tuota junaliikennettä voisi vähän kehittää kaukoliikennemaisemaan suuntaan. esim. joku ic2 kotkaan ajaa..
kuva 29.01.2008 15:06 Raimo Virtanen  
  Käytin väärää termiä. Kysehän on sementtikattotiileistä. Minulla on Häppälän vahtituvassa samalla profiililla -40 luvulla laitetut kattotiilet, kun Vuolingolla. Haurasta materiaalia. Ei kestä kävelyä. Aikaisemmin ainakin vahtituvissa oli huopakatto, joka on nyt meillä moninkertaisena ja hyvin piettynä tiilien alla. Vanhoissa asemarakennuksissa oli usein aito savitiili tai peltikatto. Vahtituvat olivat vähän köyhemmin katetut. Pitääpä selvitellä tätä Vuolingon kattoa.
kuva 29.01.2008 15:05 Rami Hynninen  
  Mihin tuo vasemmanpuoleinen raide johtaa?
kuva 29.01.2008 15:03 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Kouvolan vuoden 2004 ilmakuvassa http://kartta.kouvola.fi/ on Voikkaalla vielä täysi tohina ja ilmeisesti Move90:kin kiskoo vaunuja kohti Voikkaata.
kuva 29.01.2008 15:00 Olli Aalto  
  Kiitos paljon. Nyt sain vastauksen pitkään ihmetyttäneeseen kysymykseen :)
kuva 29.01.2008 14:59 Jarmo Pyytövaara  
  Ovat ne voineet olla savitiiliäkin, muistaakseni Ulvilan aseman, litteiden kattotiilien alla luki Kupittaan Savi. Katolla oli kahta erilaista tiili tyyppiä.
Vaikka ne olivat olleet tulipalossa, siellä olisi ollut komeaa ja käyttökelpoista tavaraa.
kuva 29.01.2008 14:52 Timo Leino  
  Esimerkkinä museoviraston sivut: http://www.nba.fi/tiili/valmistus/keskiaika_1600.htm
kuva 29.01.2008 14:50 Timo Leino  
  Oletko tutkinut, että kyseessä on nimenomaan betoniset kattotiilet? Tiili ja kattotiilikin on jo wanha keksintö. (googlella löytyy aiheesta)
kuva 29.01.2008 14:50 Toni Puolatie  
  sama juna havaittu myllykosken asemalta n.200m. kouvolan suuntaan
kuva 29.01.2008 14:46 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Lähin verokkikuva: https://vaunut.org/kuvasivu/43418 . Mynttilän asemarakennus on radan itäpuolella eli aseman edestä on mennyt ennen purkamista kolmosraide.
kuva 29.01.2008 14:45 Jarmo Pyytövaara  
  Haapalahden pysäkkirakennus on purettu, tai siirretty pois, aikoja sitten. Siellä oli pienen pieni rakennus, laiturille päin oli 1 tai 2 ikkunaa ja ovi, minulla on sellainen mielikuva, ettei siinä ollut vuorilautojakaan. Se oli samantyyppinen kuin Kiljavan pysäkkirakennus. Kirjan kirjoittajalla on saattanut mennä puurot ja vellit pahasti sekaisin, sellaista saattaa sattua, varsinkin kun tekee.