Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 04.01.2023 00:10 Esa J. Rintamäki  
  Loistava kuva, tunnelmaksi nousee - 22 astetta pakkasta ja hienoinen pureva viima.
kuva 03.01.2023 23:40 Jan Jahkola  
  Samoilla linjoilla Jarnon kanssa.
kuva 03.01.2023 23:28 John Lindroth  
  Tuolla takana näkyy kaksi suurempaa alusta ehkä hinaajaa,voisiko myös olla avomeren satama?Voisiko myös olla sama tapahtuma kuin edellisessä verrokkikuvassa.
kuva 03.01.2023 23:20 John Lindroth  
  Heikiltä hyvää lisävalaistusta kuvan aiheeseen!
kuva 03.01.2023 23:14 Petri Nummijoki  
  Veturin polttoaine ei taida todistaa paljoakaan, koska sodan aikanakin saatiin veturihiiliä jonkin verran Saksasta. Pahin polttoainepula oli rautateillä vasta sodan päättyessä 1944-1945 mutta jatkui jossain määrin ainakin noin 1952 asti. Toisaalta vielä 1960-luvun alkuvuosiin saakka voitanee jonkinlaisena nyrkkisääntönä pitää, että hiilipolttoisia olivat vain raskaan sarjan veturit (niistäkin Vr1- ja Vr2-sarjoissa myös halkopoltto oli yleistä) sekä väliraskaista Hv1-3 mutta kevytsarjalaiset sekä väliraskaista Tv1, Tv2 ja Hv4 polttivat pääasiassa halkoja. Jos siis halko- ja turvepoltto mielletään pula-ajan ilmiöksi niin sitten kai polttoainepulaa jatkui jopa 1960-luvun puolelle asti. Vasta 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä alkoi hiilipoltto olla pääsääntö lähes veturisarjasta riippumatta.
kuva 03.01.2023 22:55 Panu Breilin  
  Sehän se. Eli Tainionkosken tehdasalueelle etelästä päin johtavasta kahdesta raiteesta se lännenpuolimmainen.
kuva 03.01.2023 22:49 Heikki Jalonen  
  Oltaneen välirauhan ajassa: kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja veturiin on vielä saatu hiiliä.
kuva 03.01.2023 22:46 Heikki Jalonen  
  Jotenkin on harjoittelu-tyyppistä tämä toiminta tai sitten TK-menoa. Kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja paareilla maataan asennossa... Makaajiksi lie löytynyt tarpeelliset vapaaehtoiset helposti kuten aina. Eli, kuva voisi olla vielä välirauhan "rauhalllisilta" ajoilta? Ei ollut vielä sota, mutta jo tiedettiin valmistautua.
kuva 03.01.2023 22:39 Heikki Jalonen  
  Laiva voisi tosiaan olla kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/160142?a=1 esiintyvä S/S Tiera. Erittäin monet yksityiskohdat täsmäävät, jopa niin että valokuvat on otettu hyvin lyhyen ajan sisällä; tämä kuva prykältä oikealta puolelta. Näkyvillä olevat tavarat ovat jotensakin samat kuin verrokkikuvassa.
kuva 03.01.2023 22:33 Petri Nummijoki  
  Voisi kuvitella, että autokyyti saati hevoskärry olisi terveellekin kohtalainen koettelemus tuon ajan maanteillä, joten olisiko laiva katsottu inhimillisemmäksi tavaksi haavoittuneiden kuljettamiseen? Juna ehkä voittaa laivan mutta eihän rataa joka paikassa ollut.
kuva 03.01.2023 22:22 Heikki Jalonen  
  Juu, vaikea palahan tämä on. Auto ei ole Volvo, ennen sotaa Volvoissa oli jaettu takalasi. Lähin vastaavuus tuolle autolle lienee 1937 Chevrolet Master, aikanaan Suomessa Fordin jälkeen toiseksi yleisin henkilöauto. Kiinnittäkää huomiota tuolloin vielä harvinaiseen jakamattomaan takalasiin, se oli monelle teräskoriselle merkille vielä vaikea toteutus mutta Fisherille jo arkea.

Jos näin, niin voisi arvailla, että kyseessä on suomalaisen esikunnan käytössä oleva (pakko-otettu) siviiiliauto, olen erottavinani täysvaalean SA-kilven tuolla vasemman rapakaaren päällä.

Edelleen, voisi arvella, että bensiinikäyttö viittaa "erityisen kiireellisiin ajoihin" eli vaikkapa lääkärin tai lääkintäupseerin virka-ajokkiin. Tällöin ei olisi suurikaan ihme, että mukana saattaisi olla myös saksalainen kollega. Siis lääkärikollega, joka käyttää vuoristojoukkojen univormun toimistoversiota. Suorin housuin ja patiinikengin. Kiinnittäkää huomiota jokseenkin nelikulmaisiin kauluslaattoihin, epoletteihin ja vasemman rintataskun alla killuvaan merkkiin. Saksalaisen insignian tuntijat voinevat valaista asiaa tarkemmin; se nimittäin oli monimutkaista...
kuva 03.01.2023 22:20 Joonas Viita  
  Imatra Tainionkoski?
kuva 03.01.2023 22:10 Panu Breilin  
  Haislahden maisema on erilainen kuin mitä tässä kuvassa: https://goo.gl/maps/7dHd2wMSe27DxZXc9
kuva 03.01.2023 22:02 Panu Breilin  
  Vielä ei ole oltu lähelläkään oikeaa paikkaa.
kuva 03.01.2023 21:41 Jarno Piltti  
  Naantali?
kuva 03.01.2023 21:38 Jarno Piltti  
  Onko paaripotilaita kuskattu laivalla? Oletettavasti aika kiiretöntä jos on. Vai oliko sota-ajan junat yhtään sen nopeampia?
kuva 03.01.2023 21:32 Jarno Piltti  
  Teollisuuspäivystäjät on aina nannaa, saati näin komea yksilö ja hienossa lumisateessa!
kuva 03.01.2023 21:25 Arto Papunen  
  Pitikö nämä Dr19:t ottaa kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteesta lähtien?
kuva 03.01.2023 21:02 Pasi Seppälä  
  Pikkukuvassa näytti, että on rajut savut lähteneet Deevereistä :) Mainio kuva.
kuva 03.01.2023 20:50 Jarno Piltti  
  Hyvä talvikuva ja hyvä kuva sähkötolppatyömaasta, vielä mennään hetki diisselillä.
kuva 03.01.2023 20:49 Jarno Piltti  
  Villapaita päälle kun tätä katsoo! Hyisen hyvä talvikuva.
kuva 03.01.2023 20:36 Pasi Seppälä  
  Tyylikkään kokoonpanon olet kuvaan kuitenkin saanut. Vetureissakin molempaa väriä edustettuna. Aurinko valaisee viimeisillään vielä taivasta, mutta ilta hiipii mukaan usvan muodossa. Hyvä talvinen tunnelma tässä.
kuva 03.01.2023 17:44 Hannu Peltola  
  Valkeakoski?
kuva 03.01.2023 17:07 Kari Roininen  
  Oulu Tuira,Toppilan mäki?
kuva 03.01.2023 16:47 Stefan Baumeister  
  Kiitos paljon Tuomas ja olen täysin saman mieltä sinun kanssa!
kuva 03.01.2023 16:11 Panu Breilin  
  Ei Kokkolassakaan.
kuva 03.01.2023 14:38 John Lindroth  
  Ihan kiva Pendokuva!
kuva 03.01.2023 14:32 Rainer Silfverberg  
  Kokkola
kuva 03.01.2023 14:18 John Lindroth  
  Hienolta näyttää!
kuva 03.01.2023 14:06 Teemu Sirkiä  
  Sähköistystöiden etenemistä olisikin nyt hyvä seurata. Nummelan tasalla näkyi vain betoniperustuksia, mutta pylväitä ei vielä ollut.
kuva 03.01.2023 13:40 Kurt Ristniemi  
  Helsingin kaupunki on Finnan kuvissaan merkinnyt oikean reunan kaksi vaaleea rakennusta Eläintahan huvilan 14 rakennuksiksi. Olen lähettänyt korjauksen jokaiseen hoksaamaani kuvaan: Rkennukset ovat rautatealueella ja ne ovat rautatieläisten asuinrakennuksia.
kuva 03.01.2023 12:47 Miitre Timonen  
  CEmtissä nukkumistahan nimenomaan helpottaa junan taustakohina, kun taas Edameissa, vaikka ovatkin mukavia, tehokas ulkoinen äänieristys aiheuttaa sen, että junan sisällä esim. viereisen hytin äänet kuuluvat häititsevämmin.
kuva 03.01.2023 12:23 Jouni Hytönen  
  Rutiininomainen hytin melutasoa alentava toimenpide on sijoittaa kostutettu käsipyyhepaperi altaan viemäriaukon tukkeeksi ainakin nukkumisen ajaksi. :)
kuva 03.01.2023 12:16 Jouni Hytönen  
  Ehkä matkustajakysyntä ei ole Savon radalla elpynyt samaa tahtia kuin muualla? Aamujuna S 700 Kuopiosta Kouvolaan puuttuu edelleen samoin. Jos esim. Mikkelistä haluaa junalla aamulla Helsinkiin, aikaisin saapumisaika on klo 9.40.
kuva 03.01.2023 12:12 Panu Breilin  
  Ei ole Lahdessa eikä Siikaniemessä tällaista paikkaa.
kuva 03.01.2023 11:52 Esa J. Rintamäki  
  Eurooppalaisittain tarkasteltuna täällä ei boosterille suurta tarvetta arvioitu olevan.

Saksassa kyllä kokeiltiin vetotenderillä, yksi BR 38 sai sellaisen peräänsä (T38 3255) vuonna 1927. Kokeen tarkoituksena tosin oli laajentaa työskentelevän höyryn lämpösisällön hyödyntämistä, eikä niinkään vetovoiman lisäystä, mikä tällöin tuli "lahjaksi" mukaan.

Vielä tärkeämpänä kokeilun tavoitteena oli katsoa miten mäntähöyrykone ja poistohöyryturbiini toimisivat yhdistelmänä. Saatu hyöty ei ollut tosiaankaan "liian" suuri, aavistuksen verran polttoaineen säästöä ja vetotehokin parani huimat 10 prosenttia (!).
kuva 03.01.2023 11:20 Eljas Pölhö  
  Boosteri: Pienipyöräiset tavaraliikenneveturit alkoivat olla Amerikoissa liian hitaita ja isopyöräisillä liikkeellelähtökyky rajoitti junien kokoa. Ratkaisu löytyi boosterista, joka avitti liikkeellelähdössä ja jos vauhti putosi liian alas nousuissa. Tyypillisesti boosteri kytkettiin pois nopeudessa 20 mph (32 km/h) ja vauhdin hidastuessa kytkettiin päälle nopeudessa 7-10 mph (11-16 km/h). Jos boosteri oli tenderissä, pitempien putkistojen ym takia se oli kytkettävä pois jo nopeuksissa 7-10 mph (11-16 km/h), koska sen jälkeen kattilan höyrystyskyky ei enää riittänyt tasaisen höyrynpaineen ylläpitoon.

Ensimmäinen boosteri asennettiin 1919 NYC:n K-11 veturiin (4-6-2/2C1), jolloin tutkitulla rataosalla junapaino voitiin nostaa 2100 tonnista 2600 tonniin. Vain viisi vuotta myöhemmin boostereita oli jo 1453 veturissa 43:lla eri yhtiöllä.

Toineni esimerkki on Norfolk & Westernin Y3 (2-8-8-2 Mallet), joka kykeni vetämään 9500 tonnin junan Williamsonista Portsmouthiin. Jälkimmäisen laskumäki vaati kuitenkin Y3 ja 2-8-0 (1’D) yhteistyön ja junapaino rajoitettiin 7500 tonniin, josta Y3 selvisi yksin. Boosterin asennuksen jälkeen Y3 selvisi yksin myös laskumäestä ja junapaino voitiin nostaa 9500 tonniin (koejuna oli 10336 tonnia). Painot ovat US-tonneja eli 1 US tonni = 907,2 kg.
kuva 03.01.2023 11:03 Mikko Herpman  
  Minkähän takia Savon radan pendo odottelee noin pitkään Kouvolassa, jos asuisin edelleen Mikkelissä tämä kyllä harmittaisi.. Oli suosikkivuoro kotiin palatessa.
kuva 03.01.2023 10:43 Tuomo Kärkkäinen  
  ^^O.T. Antti Tuuri kutsui aikoinaan Linnanmaan kampuksen ensimmäisiä rakennusvaiheita Legolandiksi.
kuva 03.01.2023 10:40 Antti-Matti Hartikainen  
  Taitaa olla rautatieliikenteen kannalta vilkkaan liikennepaikan läheisyydessä. Vähän matkan päässä olisi silloin myös satama, jonka kautta on lähivuosina laivattu rautateitse satamaan tuotuja terästeollisuuden tuotteita maailmalle.
kuva 03.01.2023 10:39 Hannu Peltola  
  Näiden vanhojen makuuvaunujen värimaailma on kaikkineen aikamoinen! Tästä kuvasta tuli mieleen isäni kollegan ottama verrokkikuva suurin piirtein samasta kulmasta 1970-luvun tunnelmista. Ainakin värimaailma on ollut rauhallisempi: https://vaunut.org/kuva/152654?s=1
kuva 03.01.2023 10:19 Samuli Rinne  
  Asiallista, kyllä. Värimaailman rajallisuus on suorastaan herkkua.
kuva 03.01.2023 10:16 Samuli Rinne  
  Kyllähän tuo värimaailma ajan muotia seurailee. Asunnoista tosiaan löytyi vastaavia ja parhaassa tapauksessa löytyy edelleen. Samaan virkistävyyteen (huom. ei ironiaa) voi tutustua myös mm. Oulun yliopistolla.
kuva 03.01.2023 09:01 Jouni Hytönen  
  Aikaisemmin tällä paikalla lähti tuplapendolino S 7, jonka taaempi junarunko katkaistiin Kouvolaan ja se lähti saman tien Kuopioon junana S 75. Viime kesänä alkanut ja edelleen jatkuva omituisuus on tämä S 7 / 69. Taaempi runko katkaistaan Kouvolaan kuten ennenkin, mutta se jatkaa matkaa vasta yli tunnin odottelun jälkeen. Helsingistä ehtii junaan 69 myös seuraavalla Karjalan radan junalla IC 9.
kuva 03.01.2023 08:33 Petri Nummijoki  
  Kiitos tarkennuksista. Mutta olisiko niin, että tässä tapauksessa vaihtuikin pelkkä kuljettaja, koska Lättähattuja ajettiin yleensä yksin ja lämmittäjä tuli toiselta varikolta ja ehkä olikin jo tottunut isompiin vetureihin?
kuva 03.01.2023 02:27 John Lindroth  
  Väri ja värien loistoa!
kuva 03.01.2023 02:26 Mikko Mäntymäki  
  Ovat saaneet saaliiksi hirven tai peuran...
kuva 03.01.2023 02:21 John Lindroth  
  Itse matkustin Vaasaan 60 luvun alkuvuosina ainakin 62 Dm 4 vetoisella maoottorikiitojunalla!Iällöin myös totesin että mootorivaunun ohjaamoissa oli aivan infernaalinen ääni!Itse asiassa Vaasan muistoihin sisältyy monia höyry-elämyksiä.
kuva 03.01.2023 02:00 John Lindroth  
  Esan kommentti on mielestäni aivan totta!
Kuvasarja:
Museojunia Joensuun seudulta kesällä 2017
 
03.01.2023 01:46 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen kuvasarja ja paljon höyryjä!
kuva 03.01.2023 01:18 John Lindroth  
  Tänään sain vahvistuksen TPL soitti ja se alkuperäinen versio on Kontiomäkisen lämmittäjän kertoma.Alunperin Kontiomäkinen lättä oli ajamassa etelään ,yleensä kuskinvaihdon yhteydessä lättäjunien kuljettajat vaihtavat junaa .Nyt vastaantulevassa junassa olikin Lätän sijasta Ukkopekka pohjoiseen päin.Kuljettaja oli tottunut noin puolet heikompiin vetureihin eikä juna ollut pitkä,näinollen ennen Kontiomäkeä olevaan ylämäkeen mentiin vanhasta muistista olevilla tehonsäädöillä jonka seurauksena junan vauhti jarrutustilanteessa antoi yllättää veturimiehistön.Tämä oli v.1968 ja veturi oletettavasti 1015 tai 1016.Ukkopekan vauhtireserveissä ei koskaan ole ollut epäilykselle sijaa.Eräs hyvin tuntemani Pasilan kuljettaja joka oli myös 1001n Nimikkoveturin lämmittäja oli sitä mieltä että Pekan nopeuden nostattaminen raskaassa pikajunassa 100Km/h yläpuolelle onnistui helpommin kuin Hr12 veturilta.