![]() |
04.01.2023 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
Loistava kuva, tunnelmaksi nousee - 22 astetta pakkasta ja hienoinen pureva viima. | ||||
![]() |
03.01.2023 23:40 | Jan Jahkola | ||
Samoilla linjoilla Jarnon kanssa. | ||||
![]() |
03.01.2023 23:28 | John Lindroth | ||
Tuolla takana näkyy kaksi suurempaa alusta ehkä hinaajaa,voisiko myös olla avomeren satama?Voisiko myös olla sama tapahtuma kuin edellisessä verrokkikuvassa. | ||||
![]() |
03.01.2023 23:20 | John Lindroth | ||
Heikiltä hyvää lisävalaistusta kuvan aiheeseen! | ||||
![]() |
03.01.2023 23:14 | Petri Nummijoki | ||
Veturin polttoaine ei taida todistaa paljoakaan, koska sodan aikanakin saatiin veturihiiliä jonkin verran Saksasta. Pahin polttoainepula oli rautateillä vasta sodan päättyessä 1944-1945 mutta jatkui jossain määrin ainakin noin 1952 asti. Toisaalta vielä 1960-luvun alkuvuosiin saakka voitanee jonkinlaisena nyrkkisääntönä pitää, että hiilipolttoisia olivat vain raskaan sarjan veturit (niistäkin Vr1- ja Vr2-sarjoissa myös halkopoltto oli yleistä) sekä väliraskaista Hv1-3 mutta kevytsarjalaiset sekä väliraskaista Tv1, Tv2 ja Hv4 polttivat pääasiassa halkoja. Jos siis halko- ja turvepoltto mielletään pula-ajan ilmiöksi niin sitten kai polttoainepulaa jatkui jopa 1960-luvun puolelle asti. Vasta 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä alkoi hiilipoltto olla pääsääntö lähes veturisarjasta riippumatta. | ||||
![]() |
03.01.2023 22:55 | Panu Breilin | ||
Sehän se. Eli Tainionkosken tehdasalueelle etelästä päin johtavasta kahdesta raiteesta se lännenpuolimmainen. | ||||
![]() |
03.01.2023 22:49 | Heikki Jalonen | ||
Oltaneen välirauhan ajassa: kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja veturiin on vielä saatu hiiliä. | ||||
![]() |
03.01.2023 22:46 | Heikki Jalonen | ||
Jotenkin on harjoittelu-tyyppistä tämä toiminta tai sitten TK-menoa. Kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja paareilla maataan asennossa... Makaajiksi lie löytynyt tarpeelliset vapaaehtoiset helposti kuten aina. Eli, kuva voisi olla vielä välirauhan "rauhalllisilta" ajoilta? Ei ollut vielä sota, mutta jo tiedettiin valmistautua. | ||||
![]() |
03.01.2023 22:39 | Heikki Jalonen | ||
Laiva voisi tosiaan olla kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/160142?a=1 esiintyvä S/S Tiera. Erittäin monet yksityiskohdat täsmäävät, jopa niin että valokuvat on otettu hyvin lyhyen ajan sisällä; tämä kuva prykältä oikealta puolelta. Näkyvillä olevat tavarat ovat jotensakin samat kuin verrokkikuvassa. | ||||
![]() |
03.01.2023 22:33 | Petri Nummijoki | ||
Voisi kuvitella, että autokyyti saati hevoskärry olisi terveellekin kohtalainen koettelemus tuon ajan maanteillä, joten olisiko laiva katsottu inhimillisemmäksi tavaksi haavoittuneiden kuljettamiseen? Juna ehkä voittaa laivan mutta eihän rataa joka paikassa ollut. | ||||
![]() |
03.01.2023 22:22 | Heikki Jalonen | ||
Juu, vaikea palahan tämä on. Auto ei ole Volvo, ennen sotaa Volvoissa oli jaettu takalasi. Lähin vastaavuus tuolle autolle lienee 1937 Chevrolet Master, aikanaan Suomessa Fordin jälkeen toiseksi yleisin henkilöauto. Kiinnittäkää huomiota tuolloin vielä harvinaiseen jakamattomaan takalasiin, se oli monelle teräskoriselle merkille vielä vaikea toteutus mutta Fisherille jo arkea. Jos näin, niin voisi arvailla, että kyseessä on suomalaisen esikunnan käytössä oleva (pakko-otettu) siviiiliauto, olen erottavinani täysvaalean SA-kilven tuolla vasemman rapakaaren päällä. Edelleen, voisi arvella, että bensiinikäyttö viittaa "erityisen kiireellisiin ajoihin" eli vaikkapa lääkärin tai lääkintäupseerin virka-ajokkiin. Tällöin ei olisi suurikaan ihme, että mukana saattaisi olla myös saksalainen kollega. Siis lääkärikollega, joka käyttää vuoristojoukkojen univormun toimistoversiota. Suorin housuin ja patiinikengin. Kiinnittäkää huomiota jokseenkin nelikulmaisiin kauluslaattoihin, epoletteihin ja vasemman rintataskun alla killuvaan merkkiin. Saksalaisen insignian tuntijat voinevat valaista asiaa tarkemmin; se nimittäin oli monimutkaista... |
||||
![]() |
03.01.2023 22:20 | Joonas Viita | ||
Imatra Tainionkoski? | ||||
![]() |
03.01.2023 22:10 | Panu Breilin | ||
Haislahden maisema on erilainen kuin mitä tässä kuvassa: https://goo.gl/maps/7dHd2wMSe27DxZXc9 | ||||
![]() |
03.01.2023 22:02 | Panu Breilin | ||
Vielä ei ole oltu lähelläkään oikeaa paikkaa. | ||||
![]() |
03.01.2023 21:41 | Jarno Piltti | ||
Naantali? | ||||
![]() |
03.01.2023 21:38 | Jarno Piltti | ||
Onko paaripotilaita kuskattu laivalla? Oletettavasti aika kiiretöntä jos on. Vai oliko sota-ajan junat yhtään sen nopeampia? | ||||
![]() |
03.01.2023 21:32 | Jarno Piltti | ||
Teollisuuspäivystäjät on aina nannaa, saati näin komea yksilö ja hienossa lumisateessa! | ||||
![]() |
03.01.2023 21:25 | Arto Papunen | ||
Pitikö nämä Dr19:t ottaa kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteesta lähtien? | ||||
![]() |
03.01.2023 21:02 | Pasi Seppälä | ||
Pikkukuvassa näytti, että on rajut savut lähteneet Deevereistä :) Mainio kuva. | ||||
![]() |
03.01.2023 20:50 | Jarno Piltti | ||
Hyvä talvikuva ja hyvä kuva sähkötolppatyömaasta, vielä mennään hetki diisselillä. | ||||
![]() |
03.01.2023 20:49 | Jarno Piltti | ||
Villapaita päälle kun tätä katsoo! Hyisen hyvä talvikuva. | ||||
![]() |
03.01.2023 20:36 | Pasi Seppälä | ||
Tyylikkään kokoonpanon olet kuvaan kuitenkin saanut. Vetureissakin molempaa väriä edustettuna. Aurinko valaisee viimeisillään vielä taivasta, mutta ilta hiipii mukaan usvan muodossa. Hyvä talvinen tunnelma tässä. | ||||
![]() |
03.01.2023 17:44 | Hannu Peltola | ||
Valkeakoski? | ||||
![]() |
03.01.2023 17:07 | Kari Roininen | ||
Oulu Tuira,Toppilan mäki? | ||||
![]() |
03.01.2023 16:47 | Stefan Baumeister | ||
Kiitos paljon Tuomas ja olen täysin saman mieltä sinun kanssa! | ||||
![]() |
03.01.2023 16:11 | Panu Breilin | ||
Ei Kokkolassakaan. | ||||
![]() |
03.01.2023 14:38 | John Lindroth | ||
Ihan kiva Pendokuva! | ||||
![]() |
03.01.2023 14:32 | Rainer Silfverberg | ||
Kokkola | ||||
![]() |
03.01.2023 14:18 | John Lindroth | ||
Hienolta näyttää! | ||||
![]() |
03.01.2023 14:06 | Teemu Sirkiä | ||
Sähköistystöiden etenemistä olisikin nyt hyvä seurata. Nummelan tasalla näkyi vain betoniperustuksia, mutta pylväitä ei vielä ollut. | ||||
![]() |
03.01.2023 13:40 | Kurt Ristniemi | ||
Helsingin kaupunki on Finnan kuvissaan merkinnyt oikean reunan kaksi vaaleea rakennusta Eläintahan huvilan 14 rakennuksiksi. Olen lähettänyt korjauksen jokaiseen hoksaamaani kuvaan: Rkennukset ovat rautatealueella ja ne ovat rautatieläisten asuinrakennuksia. | ||||
![]() |
03.01.2023 12:47 | Miitre Timonen | ||
CEmtissä nukkumistahan nimenomaan helpottaa junan taustakohina, kun taas Edameissa, vaikka ovatkin mukavia, tehokas ulkoinen äänieristys aiheuttaa sen, että junan sisällä esim. viereisen hytin äänet kuuluvat häititsevämmin. | ||||
![]() |
03.01.2023 12:23 | Jouni Hytönen | ||
Rutiininomainen hytin melutasoa alentava toimenpide on sijoittaa kostutettu käsipyyhepaperi altaan viemäriaukon tukkeeksi ainakin nukkumisen ajaksi. :) | ||||
![]() |
03.01.2023 12:16 | Jouni Hytönen | ||
Ehkä matkustajakysyntä ei ole Savon radalla elpynyt samaa tahtia kuin muualla? Aamujuna S 700 Kuopiosta Kouvolaan puuttuu edelleen samoin. Jos esim. Mikkelistä haluaa junalla aamulla Helsinkiin, aikaisin saapumisaika on klo 9.40. | ||||
![]() |
03.01.2023 12:12 | Panu Breilin | ||
Ei ole Lahdessa eikä Siikaniemessä tällaista paikkaa. | ||||
![]() |
03.01.2023 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
Eurooppalaisittain tarkasteltuna täällä ei boosterille suurta tarvetta arvioitu olevan. Saksassa kyllä kokeiltiin vetotenderillä, yksi BR 38 sai sellaisen peräänsä (T38 3255) vuonna 1927. Kokeen tarkoituksena tosin oli laajentaa työskentelevän höyryn lämpösisällön hyödyntämistä, eikä niinkään vetovoiman lisäystä, mikä tällöin tuli "lahjaksi" mukaan. Vielä tärkeämpänä kokeilun tavoitteena oli katsoa miten mäntähöyrykone ja poistohöyryturbiini toimisivat yhdistelmänä. Saatu hyöty ei ollut tosiaankaan "liian" suuri, aavistuksen verran polttoaineen säästöä ja vetotehokin parani huimat 10 prosenttia (!). |
||||
![]() |
03.01.2023 11:20 | Eljas Pölhö | ||
Boosteri: Pienipyöräiset tavaraliikenneveturit alkoivat olla Amerikoissa liian hitaita ja isopyöräisillä liikkeellelähtökyky rajoitti junien kokoa. Ratkaisu löytyi boosterista, joka avitti liikkeellelähdössä ja jos vauhti putosi liian alas nousuissa. Tyypillisesti boosteri kytkettiin pois nopeudessa 20 mph (32 km/h) ja vauhdin hidastuessa kytkettiin päälle nopeudessa 7-10 mph (11-16 km/h). Jos boosteri oli tenderissä, pitempien putkistojen ym takia se oli kytkettävä pois jo nopeuksissa 7-10 mph (11-16 km/h), koska sen jälkeen kattilan höyrystyskyky ei enää riittänyt tasaisen höyrynpaineen ylläpitoon. Ensimmäinen boosteri asennettiin 1919 NYC:n K-11 veturiin (4-6-2/2C1), jolloin tutkitulla rataosalla junapaino voitiin nostaa 2100 tonnista 2600 tonniin. Vain viisi vuotta myöhemmin boostereita oli jo 1453 veturissa 43:lla eri yhtiöllä. Toineni esimerkki on Norfolk & Westernin Y3 (2-8-8-2 Mallet), joka kykeni vetämään 9500 tonnin junan Williamsonista Portsmouthiin. Jälkimmäisen laskumäki vaati kuitenkin Y3 ja 2-8-0 (1’D) yhteistyön ja junapaino rajoitettiin 7500 tonniin, josta Y3 selvisi yksin. Boosterin asennuksen jälkeen Y3 selvisi yksin myös laskumäestä ja junapaino voitiin nostaa 9500 tonniin (koejuna oli 10336 tonnia). Painot ovat US-tonneja eli 1 US tonni = 907,2 kg. |
||||
![]() |
03.01.2023 11:03 | Mikko Herpman | ||
Minkähän takia Savon radan pendo odottelee noin pitkään Kouvolassa, jos asuisin edelleen Mikkelissä tämä kyllä harmittaisi.. Oli suosikkivuoro kotiin palatessa. | ||||
![]() |
03.01.2023 10:43 | Tuomo Kärkkäinen | ||
^^O.T. Antti Tuuri kutsui aikoinaan Linnanmaan kampuksen ensimmäisiä rakennusvaiheita Legolandiksi. | ||||
![]() |
03.01.2023 10:40 | Antti-Matti Hartikainen | ||
Taitaa olla rautatieliikenteen kannalta vilkkaan liikennepaikan läheisyydessä. Vähän matkan päässä olisi silloin myös satama, jonka kautta on lähivuosina laivattu rautateitse satamaan tuotuja terästeollisuuden tuotteita maailmalle. | ||||
![]() |
03.01.2023 10:39 | Hannu Peltola | ||
Näiden vanhojen makuuvaunujen värimaailma on kaikkineen aikamoinen! Tästä kuvasta tuli mieleen isäni kollegan ottama verrokkikuva suurin piirtein samasta kulmasta 1970-luvun tunnelmista. Ainakin värimaailma on ollut rauhallisempi: https://vaunut.org/kuva/152654?s=1 | ||||
![]() |
03.01.2023 10:19 | Samuli Rinne | ||
Asiallista, kyllä. Värimaailman rajallisuus on suorastaan herkkua. | ||||
![]() |
03.01.2023 10:16 | Samuli Rinne | ||
Kyllähän tuo värimaailma ajan muotia seurailee. Asunnoista tosiaan löytyi vastaavia ja parhaassa tapauksessa löytyy edelleen. Samaan virkistävyyteen (huom. ei ironiaa) voi tutustua myös mm. Oulun yliopistolla. | ||||
![]() |
03.01.2023 09:01 | Jouni Hytönen | ||
Aikaisemmin tällä paikalla lähti tuplapendolino S 7, jonka taaempi junarunko katkaistiin Kouvolaan ja se lähti saman tien Kuopioon junana S 75. Viime kesänä alkanut ja edelleen jatkuva omituisuus on tämä S 7 / 69. Taaempi runko katkaistaan Kouvolaan kuten ennenkin, mutta se jatkaa matkaa vasta yli tunnin odottelun jälkeen. Helsingistä ehtii junaan 69 myös seuraavalla Karjalan radan junalla IC 9. | ||||
![]() |
03.01.2023 08:33 | Petri Nummijoki | ||
Kiitos tarkennuksista. Mutta olisiko niin, että tässä tapauksessa vaihtuikin pelkkä kuljettaja, koska Lättähattuja ajettiin yleensä yksin ja lämmittäjä tuli toiselta varikolta ja ehkä olikin jo tottunut isompiin vetureihin? | ||||
![]() |
03.01.2023 02:27 | John Lindroth | ||
Väri ja värien loistoa! | ||||
![]() |
03.01.2023 02:26 | Mikko Mäntymäki | ||
Ovat saaneet saaliiksi hirven tai peuran... | ||||
![]() |
03.01.2023 02:21 | John Lindroth | ||
Itse matkustin Vaasaan 60 luvun alkuvuosina ainakin 62 Dm 4 vetoisella maoottorikiitojunalla!Iällöin myös totesin että mootorivaunun ohjaamoissa oli aivan infernaalinen ääni!Itse asiassa Vaasan muistoihin sisältyy monia höyry-elämyksiä. | ||||
![]() |
03.01.2023 02:00 | John Lindroth | ||
Esan kommentti on mielestäni aivan totta! | ||||
Kuvasarja: Museojunia Joensuun seudulta kesällä 2017 |
03.01.2023 01:46 | John Lindroth | ||
Mielenkiintoinen kuvasarja ja paljon höyryjä! | ||||
![]() |
03.01.2023 01:18 | John Lindroth | ||
Tänään sain vahvistuksen TPL soitti ja se alkuperäinen versio on Kontiomäkisen lämmittäjän kertoma.Alunperin Kontiomäkinen lättä oli ajamassa etelään ,yleensä kuskinvaihdon yhteydessä lättäjunien kuljettajat vaihtavat junaa .Nyt vastaantulevassa junassa olikin Lätän sijasta Ukkopekka pohjoiseen päin.Kuljettaja oli tottunut noin puolet heikompiin vetureihin eikä juna ollut pitkä,näinollen ennen Kontiomäkeä olevaan ylämäkeen mentiin vanhasta muistista olevilla tehonsäädöillä jonka seurauksena junan vauhti jarrutustilanteessa antoi yllättää veturimiehistön.Tämä oli v.1968 ja veturi oletettavasti 1015 tai 1016.Ukkopekan vauhtireserveissä ei koskaan ole ollut epäilykselle sijaa.Eräs hyvin tuntemani Pasilan kuljettaja joka oli myös 1001n Nimikkoveturin lämmittäja oli sitä mieltä että Pekan nopeuden nostattaminen raskaassa pikajunassa 100Km/h yläpuolelle onnistui helpommin kuin Hr12 veturilta. |