Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.11.2023 22:46 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Oulu - Kontiomäki? Koskas se sai UIC54 kiskot? Saiko se ne suoraan K30 kiskojen jälkeen? Nyt taas tarvittaisiin aikataulukirjan A-osaa ja JTTtä. Entäpä Kajaani - Kontiomäki. Attilahan on käynyt kyseisenä vuonna kuvaamassa myös Kuluntalahden rataa? |
||||
|
Kuvasarja: OSJD-vaunuja |
10.11.2023 22:43 | Jarno Piltti | ||
| Venäläisten vaunujen merkinnöistä kiinnostuneille suosittelen Turun kiskoliikennekerhon Tenderi-lehteä 1/2019, lehti on saatavilla vapaasti verkossa: http://teeh0.com/tklk/Tenderi-lehti/Tenderi-2019-1.pdf Tavaravaunuista kiinnostunut lukee helposti kaikki lehdet: http://teeh0.com/tklk/Tenderi-lehti/tenderi.htm |
||||
|
Kuvasarja: OSJD-vaunuja |
10.11.2023 22:20 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hyvä historiallinen kuvasarja, näitä vaunuja ei välttämättä enää meidän elinaikanamme näe Suomen rataverkolla! Tähän täytyy tutustua oikein ajan kanssa. | ||||
|
|
10.11.2023 22:15 | Lasse Reunanen | ||
| Arvaa Miitre mitä olen tässä parina iltana touhunnut? Koneella on auki vanhat kartat ja sreet view. | ||||
|
|
10.11.2023 21:57 | Miitre Timonen | ||
| Ei oikein, mm. kilometritolppa ei täsmää ja lisäksi tuossa pitäisi jatkua kyllästämön raide. Kävin aika monta rataosaa vanhoista kartoista läpi ja mitään hyviä ehdokkaita ei löytynyt | ||||
|
|
10.11.2023 21:37 | Lasse Reunanen | ||
| Voiko olla Höljäkkä? Juna tulisi Nurmeksen suunnasta. | ||||
|
10.11.2023 21:25 | Timo Haapanen | ||
| Nyt selvis mulle, että nuo ylimääräiset h-kirjaimet Ehrnroothissa onkin vain komian tähären :) | ||||
|
10.11.2023 21:12 | Timo Haapanen | ||
| Mitäs näille Pendolinoille nykyään kuuluu? Jostakin olen lukenut, että kahdesta rikkinäisestä olisi koottu yksi ehjä. | ||||
|
|
10.11.2023 20:11 | Eljas Pölhö | ||
| "...Katsoin Espoon kirkonkirjoista, että isoisäsi syntymäpaikaksi on merkattu Kihlogård"....”Kihlogård on varmastikin sama kuin Kilogård. Väli-h on aikojen saatossa kulunut nimestä pois". Minun sukunimeni kirjoitetaan Ruotsissa ihan satunnaisesti, jopa vaihdellen samassa jutussa, Pölö, Pöhlö tai Pölhö. Kysyin joskus sikäläisen nimifirman johtajalta (mun pomon äiti) miksi näin. Selitys oli, että väli "h" on koristekirjain, jota ei lausuta ja sen merkitys on olla koristeena kirjoittajan käsialaan sopivassa kohdassa. |
||||
|
|
10.11.2023 19:46 | Jouni Halinen | ||
| Sain ystävällismielistä lisätietoa tapahtumisista vuodelta 1901/2. ”Katsoin Espoon kirkonkirjoista, että isoisäsi syntymäpaikaksi on merkattu Kihlogård. Näin se tässä muodossa lukee rippikirjassa. Syntymäpaikkaahan tämä ei suoranaisesti kerro, vaan sen, missä perhe on tuolloin asunut/ollut kirjoilla. Mutta niinhän se nykyäänkin menee, että lapsen syntymäpaikka on se, missä äiti on kirjoilla riippumatta siitä, missä syntyminen fyysisesti tapahtuu”. ”Kihlogård on varmastikin sama kuin Kilogård. Väli-h on aikojen saatossa kulunut nimestä pois. Muutoin en tunne sikäläisiä kartanoita, taloja ja tienoita. Espoon syntyneiden mukaan Hilda Amanda on muonatorpparin (spannmålstorpare) tytär. Gunnarin syntymän aikaan hänen tittelinsä on ollut Kallen vaimo (hustru)”. Eli Hilda Amandan isä oli Kilon kartanon muonatorppari (muonamies) https://fi.wikipedia.org/wiki/Muonamies ja 19-vuotias Hilda Amanda ja 23-vuotias Kalle menivät naimisiin ennen Gunnarin syntymää joten lapsen syntymä tapahtui ihan säädyllisissä olosuhteissa. Perhe muutti aika pian (varmaan heti kun Kallen työt ratatyömaalla loppuivat) tämän jälkeen Hankoon, jossa perheeseen syntyi vielä 3 lasta lisää. Hilda Amanda kuoli 1924 vain 41-vuotiaana, kuolinsyy ei ole minun tiedossani. Kalle kuoli vuonna 1946 ”kovat tuskat kärsittyään” ja Gunnar kuoli rauhallisesti 1989. PS. Jimi: en löytänyt Paikkatietoikkunasta vanhoja ilma/orto ilmakuvia Espoosta, miten sinä niitä löysit?. |
||||
|
10.11.2023 19:09 | Jorma Rauhala | ||
| CAF:n sähköjunat VR:lle: https://www.caf.net/en/soluciones/proyectos/proyecto-detalle.php?p=140 |
||||
|
|
10.11.2023 16:32 | Hannu Peltola | ||
| Totta Jussi! Tosin en ole aikaisemmin edes tullut miettineeksi, että (perinteisessä) pasianssissa voi luntatakin! | ||||
|
10.11.2023 16:19 | Juhana Nordlund | ||
| Heikille: Riippuu varmaan siitä, mistä Sisu-busseista puhutaan. Valmet-moottorein varustetuissa Sisuissa (esim. BK-87EIT) vakioautomaattina oli Allison. DAF-moottorisissa kaupunkialustoissa (BK-160D) oli Voith hyvin yleinen. Vastaavassa yleismahurissa (BK-190D) tapasi Allisoniakin. Sellaisia olivat mm. Porin Linjojen TUJ-326 ja TUJ-327. Sisun viimeisimmissä tuuppareissa BT-190C jne. oli usein Voith, mutta ymmärtääkseni Allisoniakin olisi saanut. Scaniasta muutama sana. Scania tarjosi useaan alustaansa 1980-luvun alussa ensisijaisena automaattina omia tuotteitaan, mutta muitakin oli saatavilla. BR112:een oli saatavilla Voith (jo 1970-luvunkin puolella, esimerkkinä TKL:n HKT-527). BR86S:n automaatti oli Allison. Kun Scania siirtyi 2-sarjaan (K82, K112 ja myöhemmin K92 myös), maahantuoja ja Masino alkoivat asentaa Suomessa alunperin keppivaihteisiin alustoihin (jo ennen koritusta) Voithin automaatteja. Eli lukuista Voithilliset K82:t, K92:t ja K112:t omaavat tällaisen historian. BR112:n ja N112:n Voithit ovat pääsääntöisesti Scanian tehdasasennuksia. Scania CR111M:ään oli muuten saatavilla 1970-luvun puolesta välistä eteen päin ZF 2HP45 -automaatti, jos asiakas ei halunnutkaan HR501:tä. Toki Wilsonkin oli vaihtoehto, mutta se oli puoliautomaatti ongelmineen, eikä se BR111:ssä tai CR111M:ssä saanut kovinkaan kummoista suosiota. |
||||
|
|
10.11.2023 16:17 | Jussi Laukkanen | ||
| Eihän siinä olisi mitään hauskuutta. Vähän sama kuin lunttaisi pasianssissa. | ||||
|
|
10.11.2023 15:44 | Hannu Peltola | ||
| Kuten Teppo kirjoittikin 9.11., tämä selviäisi varsin helposti katsomalla dialaatikosta edeltävät ja seuraavat diat sekä tarkistamalla diassa ja dialaatikossa olevat merkinnät. | ||||
|
|
10.11.2023 14:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi olla. Mutta kreosootintuoksuisen ratapölkkypinon takana on joka tapauksessa aukea paikka, ja sen vieressä olevien lennätinpylväiden määrästä päätellen ehkä yllättävän laajakin. | ||||
|
|
10.11.2023 14:42 | Ossi Rosten | ||
| A-P. isolta näytöltä katosttaessa tulkitsen että nuo posliinieristeet kuuluu tuolle lennätinlinjalle radan kaartaessa vasemmalle (ei siis oikealle kuten ylä mainitsit) | ||||
|
|
10.11.2023 13:14 | Miitre Timonen | ||
| Kerrankin kunnon "knoppi" eikä mikään jos tiedät vastauksen, älä kerro -homma ;D | ||||
|
10.11.2023 12:56 | Eljas Pölhö | ||
| P1 kulki marraskuussa pääasiassa Hr13:lla (aina havaintojen mukaan). Ja tosiaan, P9 oli kulussa monena päivänä marraskuun alussa 1968 ja sen kulussa ollessa plootujen takana olivat vain H771:n vaunut. | ||||
|
|
10.11.2023 12:43 | Petri Nummijoki | ||
| Niin no tietysti, jos tässä olisi pyhäinpäivän ruuhkaliikenne niin P1:llä olisi voinut olla lisäjuna P9, joka kuljettaisi venäläiset vaunut. Siinä mielessä edes P1 ei liene mahdoton mutta P75:een tämä sopisi normaalissa viikonloppuliikenteessäkin. | ||||
|
|
10.11.2023 12:35 | Petri Nummijoki | ||
| P3 voisi tosiaan olla mahdollinen, jos junan keskellä onkin harmaan kiitojunan runko eikä teräsvaunuja. Tosin kiitojunan maalaukseen kuuluvan raidan ja ovisyvennyksien luulisi vielä tältä etäisyydeltä erottuvan, joten olisivatko kuitenkin sinisiä vaunuja? P1 ei liene todennäköinen, koska silloin "teräsvaunujen" jälkeen pitäisi olla vielä H771:n 12-akselinen runko sekä noin 16-20 akselia venäläisiä vaunuja mutta näin pitkältä junan loppuosa ei vaikuta. Lisäksi P1:ssä taisi Hr12 olla pääasiallinen vetovoima, vaikka joinain kausina siinäkin on Hr13-veturia käytetty https://www.vaunut.org/kuva/90650. P75:n osalta Hr13 oli kuitenkin yleisin vetovoima 1960-luvun puolivälistä lähtien ja P3:n osaltakin silloin, jos vaunumäärä oli liikaa Dm4:lle. | ||||
|
|
10.11.2023 12:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi olla, että kuvittelen. Kolme posliinieristintä oikeanpuoleisen puomin alimman punaisen raidan alaosan oikealla puolella. Toiset siitä lisää oikealle, juuri ennen ylikäytävän turvallisuuslaitosmastoa. | ||||
|
10.11.2023 12:03 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Paikkatietoikkunan historiallisista ilmakuvista katsomalla selviää että tätä tallia on rakennettu vuonna 1941 ja että katon rakentaminen on ollut osin kesken vielä 1953. Vuoden 1960 ilmakuvassa talli näyttää täysin valmiilta. Näin päätellen tämä penger olisi 30-luvun lopusta tai 40-luvun alusta. | ||||
|
|
10.11.2023 12:01 | Ossi Rosten | ||
| 20kV linjaa en tuosta kyllä bongaa, mutta tuota "kärkikolmiota" olen tuossa miettiny. Lienee osoittavan että tässä on seisake jonka laituri jäisi tässä tapauksessa heti kuvaajan vasemmalle puolen? | ||||
|
|
10.11.2023 12:01 | Timo Salo | ||
| Se on "taiteen laji" tuo googlettaminen... Tuo Jorman vaihtoehto on ilmeisesti se oikea, uskoisin. Heti kuudentena vaihtoehtona tuloksissa, kun googletti. Oikeat "apusanat" on näköjään tärkeitä hakua suoritettaessa. Nuo Herra Esan vaihtoehdot taitaa olla jostain ihan omanlaisesta hakukoneesta? :-)Tuo lyhenteiden käyttö on asiasta jotain tietäville ihan ok, mutta suurin osa "yleisöstä" tuskin tietää höytäsen pöläystä... Moni ohjekirjakin tarvitsisi lisäliitteen näinä päivinä, niinkuin katekismuksessa: Mitä se on??? (Jos sitä ohjekirjaa yleensä on, ohjeistus KVG on yleisin "ohjekirja" nykyään...) | ||||
|
10.11.2023 11:22 | Eljas Pölhö | ||
| Vv14 sarjan historia VR:llä voidaan katsoa alkaneen 14.2.1951-28.2.1951 koeajoilla Kouvolassa. Siellä verrattiin Vr1 ja Kymin Oy:n Hallan tehtaille valmistettua veturia. Sitä kokeiltiin myös linja-ajossa Kuusankoskelle. Suurimmat junapainot olivat 950 tonnia lähtevien tavarajunien siirto, 980 t vetopäivystäjänä venäläisiä vaunuja ja linja-ajossa 387 tonnia. Veturi suoriutui samoista tehtävistä kuin Vr1, mutta oli hitaampi liikkeissään. Kokeilut johtivat viiden veturin tilaukseen ja ne toimitettiin 15.1.1954-19.3.1954 välisenä aikana (kolmen ensimmäisen valmistuslaatassa oli vuosi 1953). Vetureisen alkuperäinen käyttölupa sisälsi: Hamina+Hillo (kaikki raiteet); Lappeenranta (myös Rapasaari); Imatra+Imatrankoski (myös: rautatehtaan raiteet, Vuoksen satama, Kaukopää); Oulu+Tuira (myös Toppila ja Typpitehtaan raiteet). Veturit haluttiin ensisijaisesti tehtäviin, missä ne paransivat paloturvallisuutta (samoin kuin ensimmäiset Vv13-veturit). Alkuperäiset numerot 1775-1779 muutettiin numeroiksi 1705-1709 1958 (eri päivinä; 1708 muutos 8.9.1958). Toukokuussa 1970 veturit muutettiin sarjaan Tve (491-495) ja 1972 sarjaan Tve3 (491-495). Veturi 1778-1708-494 hylättiin 1976 (Lko 9.2.1976, Ko 23.3.1976; talousosasto poisti kirjoista 7.4.1976; itse olen aina käyttänyt koneosaston hylkäyspäiviä, jollen mitään muuta mainitse). |
||||
|
|
10.11.2023 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni tuo linja ei ole osa Rautarouvaa (Imatra - Hyvinkää - Forssa - Turku) vaan niin sanottua Olympiarengasta, eli Helsingin kehän 110 kV siirtolinjaa. Eipä tainnut linja kuulua kuvan oton aikoihin edes Imatran Voima Oy:lle taikka Teollisuuden Voimansiirto Oy:lle. | ||||
|
|
10.11.2023 11:09 | Heikki Jalonen | ||
| Eikös Sisun 1980-luvun busseissa ollut mieluimmin Voith Diwabus? Oliko Allisonia juurikaan? | ||||
|
|
10.11.2023 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Vaihtoehdot taitavat olla P1 (pitäisi olla venäläiset vaunut hännillä), P3 (viikonloppu tai pyhäinpäivä, keskellä pitäisi olla vanha kiitojunarunko) ja P75 (keulalla P705 vaunut). Kannatan vaihtoehtoa P75. | ||||
|
|
10.11.2023 10:31 | Jorma Rauhala | ||
| Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. | ||||
|
|
10.11.2023 10:30 | Kari Haapakangas | ||
| Ratapihan laajeneminen on pakottanut pengertämään. Vaan ovatko ne tosiaan niinkin uusia, kun ilmestyvät kartoille vasta 70-luvulla :o Minä kun kuvittelin näiden ympyrätallien olevan sotaa edeltävää tekniikkaa. |
||||
|
|
10.11.2023 10:28 | Eljas Pölhö | ||
| Värimallista päätellen kuvassa on 1958-1960 Star Sapphire (lokasuojat samalla värillä kuin katto ja takaluukku). Tehdas kyllä toimitti maalauskuvioita asiakkaan toivomuksen mukaan ja Star-versiossa oli tehtaan historiikin mukaan 15 poikkeuksellista väriyhdistelmää tai maalauskuviota. Mallit: 346 Mark I: 10/1952-1956 346 Mark II: 1956-1958 (pitkä limousine 1959 asti) Star Sapphire: 1958-1960 Moottorit: 3446 cm3, 120 hv @ 4200 kierr/min (146 km/h) 3446 cm3, 125 hv @ 4400 kierr/min (150 km/h, Mk2 155 km/h) 3446 cm3, 150 hv @ 5000 kierr/min (Twin carb/tuplakaasutin) (161 km/h) 3990 cm3, 165 hv @ 4250 kerr/min (Star Sapphire) (169 km/h) Valmistusmäärät (sis. Limousinet): Mark I = 3750 kpl Mark II = 3947 kpl Star = 1 proto+902 Saloon+2 proto Limousine+71 Limousine = 976 kpl Suomeen ei tullut yhtään Star-versiota tehdastoimituksena. |
||||
|
|
10.11.2023 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| Iskevin yksityiskohta brittibusseissa ja -coacheissa (vielä Leyland Nationalissa ja myöhemminkin) oli hampaankatkomaraudat penkkien selkänojien yläreunoissa. Niillä oli Iso-Britannian tekohammasteollisuuden yksimielinen siunaus. Mitä tulee Wilson-vaihteistoihin (Pneumo-Cyclic) muistoni niistä TKL bussien suurkuluttajana 50...70 -luvuilla eivät olleet kiittäviä. Niitä oli aaseissa (AEC) ja osassa 60...70 -lukujen Sisuja ja Volvoja sekä Vanajissa (joista vain Vanajat olivat onnistuneita). Jarrupannoilla tapahtuvat Wilsonin puoliautomaattiset vaihdekytkennät ovat kovin herkkiä jarrupantojen säädöille ja kunnolle ja ehkä kuljettajan tavalle käyttää kaasupoljinta. Tuloksena oli useimmiten matkustajille epämiellyttävä nykäisy uuden vaihteen kytkeytyessä. Vasta kun 70-luvun lopulla Sisu ja Volvo luopuivat Wilson-rimpuloista, ja siirtyivät Allison-vaihteistoihin, tultiin nykyaikaan. Sisu oli parempi kuin Volvo, jonka momentinmuuntimen virtaushalkaisija oli valittu liian pieneksi ja jarrutkin olivat vähäisemmät. Scania nilkutti yhä oman automaattivaihteistonsa puutteiden kanssa. |
||||
|
|
10.11.2023 09:58 | Petri Nummijoki | ||
| Lienee P75 Iisalmeen ja olisiko viikonloppuruuhka, kun toinen vaunu näyttäisi olevan EFi eli keulassa voisi olla myös P705:n vaunuja Imatralle? | ||||
|
|
10.11.2023 09:57 | Timo Salo | ||
| https://innokyla.fi/fi/tyokalut/caf-common-assessment-framework-arviointimalli | ||||
|
|
10.11.2023 09:51 | Mikko Nyman | ||
| Täytyy myöntää, etten olisi tunnistanut paikkaa, jos tämä olisi ollut knoppi, sillä sen verran ovat maisemat muuttuneet sitten ajan ajolangattoman. | ||||
|
|
10.11.2023 09:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Tyylikkäänä Eiffel-torneineen siinä Rautarouva-linja. | ||||
|
|
10.11.2023 08:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Telex-pylväät loppuvat kaukaisuuteen sen oloisesti, että rautatie kaartaa siellä oikealle. Mutkan paikkeilla näyttäisi radan poikki kulkevan 20 kV:n avolinja kakkosnelosorsin. Oikealla, ratapölkkypinon takana vaikuttaisi olevan hakkuu- tai paloaukea, suo, vesistö, pelto tai muuta aukeaa, puutonta alaa. | ||||
|
|
10.11.2023 03:39 | Lasse Reunanen | ||
| Veturin takaa kun katsoo horisonttiin, niin metsä näkyy melkoisen kaukana. Eli oletettavasti ollaan jonkunlaisen mäen tai vaaran päällä. | ||||
|
10.11.2023 03:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muun muassa johdonvetojuna 5 seisoi täällä joskus 1976 tienoilla. | ||||
|
10.11.2023 00:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Totisesti. Kautta erotusjaksomagneettien ja vanhanmallisten, e-kirjaimen muotoisten erkkamerkkien. | ||||
|
|
10.11.2023 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| CAF? Confederate Air Force? Canadian Analfabetic F**kers? Computer Aided Flying? |
||||
|
|
10.11.2023 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wilson-vaihteistosta pieni esimerkkitarina: On lauantaipäivä, ollaan 1980-luvun alussa. Olet Väinö Paunun bussinkuljettaja ja ajovuoronasi on ajaa pikavuoro Tampereelta Kouvolan kautta Kotkaan. Autosi on Ajokki 6000-korinen Volvo-alustalla. Hypoteesi: Ajokissasi on puoliautomaattinen Wilson-vaihteisto. Matkustajia lienee noin 65 % paikkaluvusta. Ajat valtatietä 12 Tampereelta kohti Lahtea. Tuloaikasi Kotkaan on klo 13.45. Matkasi edetessä olet lähtenyt Hauhon kirkonkylästä kello 10.00, aikataulusi mukaisesti. Ennen Pannujärven tienhaaran pikavuoropysäkkiä huomaat siellä olevan pari kyytiin haluavaa matkustajaa. Hiljennät vauhtia, nostat jalan kaasulta, alat jarruttaa. Samalla siirrät Wilsonin pienen valintavivun ykkösvaihteen koloon. Pysähdys jarrupaineilman suhahduksen säestäessä, oven avaus. Matkustajapalvelussa käteinen vaihtuu neliönmuotoiseen Almexista vivuttuun paperiseen matkalippuun, vaihtorahat. Ovi kiinni, vilkaisu sisätaustapeiliin, vilkku vasemmalle, katse sivuikkunasta tulosuuntaan - "sauma" - , painallus kaasupolkimeen. Ykkönen on kytkeytynyt ja niin ajotehtäväsi jatkuu. Nopeuden kasvaessa siirrät vaihdevipua asianmukaisesti kulloisenkin vaihteen koloon. Kaasupolkimen polkaisulla moottorin imusarjassa vallitseva alipaine suorittaa vaihteiden kytkeytymisen. |
||||
|
10.11.2023 00:14 | Joonas Viita | ||
| Onkohan tämä sama vaunu joka seisoi Voikkaalla pitkän aikaa, vai jokin muu Destian vanha vaunu? | ||||
|
|
09.11.2023 22:08 | Teemu Sirkiä | ||
| Onko tasoristeyksen kaiteen takana kilometripylväs? Tasakilometrilukemakin voisi auttaa vähän jäljityksessä. | ||||
|
|
09.11.2023 22:02 | Teemu Sirkiä | ||
| Veturin ovesta näkee, ettei voi olla peilikuva. | ||||
|
|
09.11.2023 21:54 | Jorma Rauhala | ||
| Espanjalaisista vekottimista on VR:llä ollut ennenkin hyviä tai huonoja kokemuksia. Mañana - Dm11, Alstomin "Mandolinot". Olivat niin hyviä että kelpasivat lopulta Kuubaan. - Sm4, kymmenen ekaa Sm4:ää ovat CAF:ilta ja olleet siedettäviä. |
||||
|
|
09.11.2023 21:47 | Tuomas Pätäri | ||
| Kävin jossain vaiheessa miettimään samaa, että toivottavasti kyseessä ei ole peilikuva, kun niin moni on tämän tunnistamiseksi töitä tehnyt :D :D Olen itsekin vielä tutkinut aina välillä parin viime päivän aikana, löytyisikö tälle selitystä. Ainoa uusi löytämäni, mikä on ollut edes aavistuksen kuvan kaltainen, olisi Liedakkala, mutta senkään rakennuskanta ei sovi tarpeeksi hyvin tähän kuvaan, ja linjat siinäkin väärällä puolella. | ||||
|
|
09.11.2023 21:38 | Timo Haapanen | ||
| Stadler Rail AG on sveitsiläinen, kiskokalustoa valmistava teollisuuskonserni, jonka päämaja on Bussnangissa (https://www.stadlerrail.com/en/). Stadlerilla on useita tuotantolaitoksia Sveitsissä ja lisäksi kahdeksassa muussa maassa. Sm5-paikallisjunat, tyyppiä Stadler FLIRT (Fast Light Intercity and Regional Train), on valmistettu Sveitsissä. | ||||
|
Kuvasarja: Kyle of Loch Glen |
09.11.2023 21:15 | Hannu Peltola | ||
| Otto, kädentaidot kehittyvät tekemällä! Varsin pieneenkin tilaan pystyy rakentamaan ihan toimivan pienoisrautatien, erityisesti, jos valitsee jonkin pienemmän mittakaavan. Vaikeinta lienee tässäkin hommassa aloittaminen! | ||||
|
|
09.11.2023 21:13 | Heikki Jalonen | ||
| Olihan se Armin vaihteisto eksoottinen - henkilöautossa, se kun oli 4-portainen Wilson-esivalintavaihteisto. Maineeltaan hieman huono vaihteistohan se oli, mutta enimmäkseen käyttäjien osaamattomuuden (ellei suoranaisen kyvyttömyyden) takia. Liian suurella vaihteella liikkeelle lähtö ja pienemmän vaihteen kytkennässä viivyttely eivät olleet Wilsonille hyväksi. Mutta, osaavissa käsissä erittäin luja ja toimiva vaihteisto. Mutta, Lättäväelle Wilson ei ole eksotiikkaa. Dm6/Dm7-moottorivaunuissa oli myös sellainen, tosin järeämmässä kaliiperissa ja toisinaan alunperin jopa viisivaihteisena. Myös Suomessakin aikoinaan yleisessä Leyland Leopard-bussialustassa Wilson oli tavallinen kaupunkibussin vaihteisto, hyvinkin pitkälle 1980-luvulle, ennen Volvo/MB/Scania/Allison/Diwabus/ZF- aikakautta. Lellu oli vaikkapa Turussa aikanaan hyvinkin tavallinen, siellä TLO:n Siniset syöksyivät ja Keltaiset Vaarat vaanivat Wilskin viheltäessä... |
||||