Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2023 02:00 | John Lindroth | ||
| Esan kommentti on mielestäni aivan totta! | ||||
|
Kuvasarja: Museojunia Joensuun seudulta kesällä 2017 |
03.01.2023 01:46 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja paljon höyryjä! | ||||
|
03.01.2023 01:18 | John Lindroth | ||
| Tänään sain vahvistuksen TPL soitti ja se alkuperäinen versio on Kontiomäkisen lämmittäjän kertoma.Alunperin Kontiomäkinen lättä oli ajamassa etelään ,yleensä kuskinvaihdon yhteydessä lättäjunien kuljettajat vaihtavat junaa .Nyt vastaantulevassa junassa olikin Lätän sijasta Ukkopekka pohjoiseen päin.Kuljettaja oli tottunut noin puolet heikompiin vetureihin eikä juna ollut pitkä,näinollen ennen Kontiomäkeä olevaan ylämäkeen mentiin vanhasta muistista olevilla tehonsäädöillä jonka seurauksena junan vauhti jarrutustilanteessa antoi yllättää veturimiehistön.Tämä oli v.1968 ja veturi oletettavasti 1015 tai 1016.Ukkopekan vauhtireserveissä ei koskaan ole ollut epäilykselle sijaa.Eräs hyvin tuntemani Pasilan kuljettaja joka oli myös 1001n Nimikkoveturin lämmittäja oli sitä mieltä että Pekan nopeuden nostattaminen raskaassa pikajunassa 100Km/h yläpuolelle onnistui helpommin kuin Hr12 veturilta. | ||||
|
02.01.2023 23:32 | Jyrki Talvi | ||
| Siikaniemi Kuopio. | ||||
|
|
02.01.2023 23:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Lahti | ||||
|
02.01.2023 22:51 | |||
| Onkohan tuo 27810 tulossa vielä takaisin Kolarin pikajuniin nyt sesonkiaikana kun koeajot saadan hoidettua? En nimittäin itse ainakaan pidä siitä että 263/262 sisältää Rk:n sijaan Rx:n. | ||||
|
|
02.01.2023 22:50 | John Lindroth | ||
| Petri on totta että tuossa luettelossa on kumpikin Decapod eli I-1 ja I-2 joista edellinen on se Russian. Ensimmäisen kokonaispaino on 169.780 tonnia työkunnossa ja jälkimmäisen 378,958 tonnia.Eli tuo 13,000 tonnin juna vedettiin tietenkin tuolla jälkimmäisellä. | ||||
|
02.01.2023 22:35 | Arto Papunen | ||
| Taisiko 1573 olla niiden vetureiden mukana mitkä viimeksi on muutettu C30-M:ksi.. | ||||
|
|
02.01.2023 22:27 | Uwe Geuder | ||
| Jos aikatauluarvio oli parempi kuin Olkuluoto kolmosen. | ||||
|
02.01.2023 22:11 | John Lindroth | ||
| Ison kirjan mukaan Paikut varustettiin sähkövaloilla vuosina 48-50,kuvassa siinä on vielä kaasuvalaistus. | ||||
|
|
02.01.2023 21:59 | Miitre Timonen | ||
| Eli pian. | ||||
|
02.01.2023 21:50 | Heikki Jalonen | ||
| Oi jeku! Ollapa kuuntelemassa tuon työntekoa kunnon letka perässään! Siinähän on moottorina "Kirkuva Jimmy" eli pienen sarjan GM-Diesel. Kaksi tahtia, kaksi sylinteriä ja 2,4 litraa tilavuutta, tehoja 30 hv. Tarkempi tyyppi Detroit Diesel 2-71 eli 2 sylinterinen, 71 cid per sylinteri. Ilmanpuhdistimen mallin ja värin perusteella moottorin on luovuttanut Allis-Chalmers HD-5 telatraktori, Suomessakin aikoinaan melko yleinen kone; valmistuksessa vuosien 1946-55 välillä (GM-moottorilla). Muilta osiltaan tuo lienee varhainen Valmet Move1. Liekö ollut alunperin häkälaitteilla, sitten bensiinillä, lopuksi dieselöity. Varmaan "omalla pajalla" tehtyjä muutoksia kaikki järkiään. |
||||
|
|
02.01.2023 21:35 | Panu Breilin | ||
| Ei ole myöskään Hyvinkäältä eikä Karhulasta. | ||||
|
|
02.01.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että boosteria olisi käytetty enimmäkseen liikkeellelähtöapuna. Sen aiheuttama höyrynkulutuslisä oli sitä luokkaa, että jatkuvasti boosteria käytettäessä uhkasi köyhyys vääjäämättä. Vähän samaan tapaan kuin suihkukoneiden jälkipoltin, jonka aiheuttama pyörre polttoainetankissa oli aikamoinen. |
||||
|
|
02.01.2023 21:08 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko kuitenkin tämä I-2, jolla vedettiin 13000 t https://digital.denverlibrary.org/digital/collection/p15330coll22/id/66666/? Tuo on jo melkoisesti rotevampi veturi kotoiseen Tr2:een verrattuna. | ||||
|
02.01.2023 21:06 | Vertti Kontinen | ||
| Mikä tunnelma! Kertakaikkiaan nappiotos! | ||||
|
|
02.01.2023 21:00 | Raimo Hämäläinen | ||
| Karhula | ||||
|
02.01.2023 20:40 | Mikko Herpman | ||
| Eiköhän värivalinnat ole tehty valmistusaikojen muotivärien mukaan. Saman ajan asuntojen värimaailma on myös aika värikästä jos ei ole nykyajan mustavalkotyylillä remontoitu. Lieneekö Helsingin metrojen muovipenkit samaa oranssin sävyä? | ||||
|
02.01.2023 20:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista. | ||||
|
02.01.2023 20:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Kerrotaan että yhden kerran on ainakin varmasti käytetty. | ||||
|
02.01.2023 20:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Sarja on tasaisen laadukas, kaikki kuvat ovat aiheiltaan ja sommitelmallisesti harkittuja. Nostan kuitenkin tämän kaikkia stereotyyppisiä kesäpäivän elementtejä sisältävän kuvan esiin, kun on näin ydintalvella mukavan lämmittävää katseltavaa! Komea kuvauspaikka jonka ainoa harmi on, että liikenne on hyvin yksipuolista. Sama toteamus sopii toki enenevissä määrin muillekin maamme rataosille... Toivottavasti suuntaus jossain vaiheessa kääntyisi. | ||||
|
02.01.2023 20:10 | Timo Arolainen | ||
| Mahtavia aina Pasin pimeänajan kuvat Hillosensalmelta, pidän. | ||||
|
02.01.2023 20:08 | Lari Åhman | ||
| Mahtavaa kameratyöskentelyä, kuten kaikissa muissakin sarjan kuvissa. Jokaiseen ei viitsi kommentoida, ja kaikessa harmaudessaan valokeiloineen tämä on oikein hieno. | ||||
|
|
02.01.2023 19:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämäpä erinomainen lyhyen valotusajan pimeäkuva. Mukavia yksityiskohtia, kuten valossa kylpevät laituripuut ja jo kuvatekstissä mainitut opastinten heijastukset. Liukkaalta näyttää. | ||||
|
|
02.01.2023 18:58 | John Lindroth | ||
| Hurjia lukuja noiden Russian-Decapod vetämistä junista jopa 13,000tonnia! Joissakin oli myös boosteri tenderissä antaen huomattavan vetovoimalisän. | ||||
|
02.01.2023 18:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sm4 kohdalla olen käyttänyt EVN-numerointia omassa kalustotietokannassa. Ulkoinen näppäimistö pitää uusia kulumisen takia 1-2 kertaa vuodessa lokakuussa 2022 meni 1100 havainnon raja rikki "työtunteja" en edes viitsi laskea kun samalla kun kirjaan tietoja niin päivitän myös kalustorekisteriä. 2023 kausi käynnistyy kun saa kuvattua SAA 60235:n kokoonpanon päivän valossa tai hämärässä. | ||||
|
|
02.01.2023 18:34 | Heikki O. Sten | ||
| Hyvinkää? | ||||
|
|
02.01.2023 17:21 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Nokialta. | ||||
|
02.01.2023 16:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainittakoon nyt, etten tiedä kenen kontolla verot ovat. Maininta veroista oli ehkä turha. Pahoittelut. | ||||
|
|
02.01.2023 16:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Nokian paperitehdas? | ||||
|
|
02.01.2023 16:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi noin räyhäkät värit josku laitettiin? Nyt vain sitä DDR-mäistä harmautta joka paikkaan. | ||||
|
|
02.01.2023 16:05 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvaltalaisessa käytössä Russian Decapod -vetureista löytyi maininta Western Marylandin yksilöistä, että alkuperäisinä niilä ei voinut ajaa käytännössä yli 40 mph (eli 64 km/h), mutta muutosten jälkeen juoksivat hyvin 45-50 mph vauhdeilla (72-80 km/h): https://www.steamlocomotive.com/locobase.php?country=USA&wheel=2-10-0&railroad=wm#69 | ||||
|
|
02.01.2023 15:59 | Jan Jahkola | ||
| Olisin veikannut että kevyesti vuosimallia noin 1985...mutta on siinä näköjään eurokilvet. | ||||
|
|
02.01.2023 15:35 | Petri Nummijoki | ||
| Eli veturi sinänsä oli nopeampi mutta ilmeisesti Suomen sen ajan radat eivät kestäneet suurempaa nopeutta kuin 40 km/h? Toisaalta ratojen kunto tuskin ainakaan parani 1940-luvun loppua kohti mentäessä mutta Trumanille sallittiin jo uutena 60 km/h ja tästä nopeutta vielä nostettiin arvoon 65 km/h. | ||||
|
02.01.2023 15:34 | Osku Reinikka | ||
| Koska sen olemassa olon tarve loppui. | ||||
|
|
02.01.2023 14:38 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan Эш/A1/Tr2 -sarjan vetureita liikkui Suomessa Neuvostoliitto-Hanko-läpikulkujunissa jo ennen kuin niitä vallattiin ja luovutettiin VR:lle. Silloin niiden sn oli 60 km/h ja 31.7.1941 niiden nopeudeksi VR:llävahvistettiin myös 60 km/h (2210/4128). Ensinnä haltuunotettujen vetureiden ollessa konepajakorjauksessa loka-marraskuussa 1941, niiden suurimmaksi nopeudeksi muutettiin 50 km/h (Ktt 271/15.11.1941). Vasta maaliskuussa 1943 niiden sn:ksi tuli 40 km/h. Kuvan veturi 4366 vallattiin/otettiin haltuun 26.7.1941 ja luvutettiin VR:lle liikennekalustoon elokuussa 1941. On hieman epäselvää kuinka paljon sitä oikeasti käytettiin ennen siirtoa Helsingin konepajaan. Siellä se oli 15.10.1941-20.11.1941. Sieltä kuvan veturi laskettiin takaisin liikenteeseen 21.11.1941 ja sijoitettiin Riihimäen varikolle. Aluksi sillä käytettiin tunnusta A1 n:o 4366, kesällä 1942 ulkoiseksi tunnukseksi tuli A1 n:o 2000 ja loka-joulukuun välillä 1942 Tr2 n:o 2000. Höyryveturit Valtionrautateillä-kirjassa jouduin jonkin verran yksinkertaistamaan vetureiden saantihistoriaa, lähtökuntoa (osa saatu ajokunnossa, osa tullut "romukasana") ja 1. konepajakeikalle ei jäänyt kirjaustilaa. Toiveena tietysti oli, että ehkä näistäkin voisi joskus julkaista huomattavasti yksityiskohtaisemmat luettelot ja tarkemmat käyttötiedot joko varikoittain tai veturikohtaisesti. |
||||
|
02.01.2023 13:29 | Timo Salo | ||
| On tuo kyllä ihmisten ja instituutioiden sanallista arvostuksen nostoa pahimmasta päästä! Hienoista titteleistä ja toimiston nimistä huolimatta mikään ei tahdo onnistua... Ajatteleppa Topi, jos sinäkin olisit: Locomotive controlsystem supervisor! Minullekkin kaupattiin työurani aikana käyntikorttiin ties minkälaista titteliä, mutta kieltäydyin jakamasta niitä (kortteja), jos menee överix. Niinpä suostuin vastentahtoisesti titteliin: Service-engineer. Huoltoteknikko olisi ollut paljon selkeämpi titteli lähinnä Suomen teollisuuteen jaettavissa korteissa? |
||||
|
02.01.2023 13:13 | Marko Vornanen | ||
| Vai olikohan syynä jokin ihan muu kuin vuodenvaihde? | ||||
|
|
02.01.2023 12:22 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole mahdollista. Junayksikössä on vain yksi päämuuntaja (MT-vaunussa, josta juurikin tuo "T"). Vastavasti sitten vain M-vaunussa on paineilmakompressorit. | ||||
|
02.01.2023 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatiehallituksen kirjastossa oli aikoinaan myös Hollannin rautateiden (NS) "JT". Siitä jäi mieleen yksi lause, jonka itsekin ymmärsin: "Snelheid vermindeeren" eli vähennä nopeutta. Saksaksi se on "Geschwindigkeit verringern." Hollannin nykystatus on peräisin "Wienin tanssivasta kongressista" vuodelta 1815 (Napoleonin tappion jälkeen). Silloin muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta. Alue oli ollut jopa jonkin aikaa (1477 ->) Habsburgien omistuksessa ja sekin sopivan avioliiton myötä. 30-vuotisen sodan päättäneessä Westfalenin rauhassa v. 1648 Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi. |
||||
|
|
02.01.2023 12:11 | Topi Lajunen | ||
| Vuonna 2020, Wikipedian mukaan, maailmassa oli 323 World Trade Centeriä yhteensä 90 eri maassa. Suomessa niistä on kolme: Helsingissä, Vantaalla ja Turussa. | ||||
|
02.01.2023 11:33 | Timo Salo | ||
| Valitettavasti ei havaintoa... | ||||
|
02.01.2023 11:27 | Oula Ahlholm | ||
| Taitaa olla Rovaniemellä. | ||||
|
|
02.01.2023 11:17 | Marko Vornanen | ||
| Dr20 menee hakemaan Harjavallasta vaunuja. Lauantain Dr20 29013 palasi kotipesään jo myöhemmin lauantaina. Mikä veturin numero oli? | ||||
|
|
02.01.2023 10:58 | Samuel Pajunen | ||
| Missäs tämä nyt on ? | ||||
|
|
02.01.2023 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Junayksikkö on siis 6303+6403 tai 6319+6419. En ole näiden Sm4-junien elinkaaren aikana koskaan nähnyt vaunuja erotetun toisistaan. En tunne tarkemmin, olisiko kahden 64xx-vaunun edes teoriassa teknisesti mahdollista liikkua yhdessä vai onko 63xx-vaunussa jotain sellaisia laitteita, joita ilman 64xx-vaunukaan ei voi liikkua. | ||||
|
02.01.2023 09:22 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Erottajan Suojalla mitään teknistä tekemistä metron kanssa. | ||||
|
|
02.01.2023 05:57 | Timo Salo | ||
| Puheesta kuulee heti, onko saksaa, vai hollantia! Kirjoitettuna täytyy oikeasti tietää... Hollantilaisilla on sama ilmiö kun tanskalaisilla: Ihan kuin olisi kuuma peruna suussa, kun puhuvat. :-) Kiitos Heikille käännöksestä! (Mistä lie tulleet tuon aikaa silloisella kalustolla?) | ||||
|
02.01.2023 05:51 | Timo Salo | ||
| Jorma/Tero: Taitaa olla Turkin ihmeelle tullut huoltoaika kesken työn, kun toinen tulee "apuun"?https://juliadata.fi/timetables?s=17333&d=2.1.2023https://juliadata.fi/timetables?s=7333&d=2.1.2023 | ||||
|
|
02.01.2023 00:08 | Tero Korkeakoski | ||
| Jorma, varmaan 02.01... Kuuntelin eilen Harjavallassa kun tämä liikkui ratapihalla. Aika erikoista ääntä piti, mutta kun en ole ennen tätä nähnyt tai kuullut niin luulin että se on tyyppivika. |
||||
|
|
01.01.2023 23:25 | Uwe Geuder | ||
| Itse asiassa parillinen/pariton minäkin olisin arvannut. Mutta sitten näin, että yksi juna on esim. 6419 + 6420. Mutta kun molemmat tässä kuvassa ovat parittomia se ei olisi ollut mitään poikkeavaa. | ||||