|
|
23.01.2008 21:43 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Eipä löydy sisäkuvia 1.luokan vaunuista, ei ollut laajakulmaa käytössä. | ||||
|
|
23.01.2008 21:36 | Petri Tuovinen | ||
| Kuulemani mukaan ko. vaunu on kymmenes ja seuraavat siten, että joka viikko yksi ulos. | ||||
|
|
23.01.2008 21:35 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo Leppävaaran asemarakennus on varsin alkeellinen. Tosin se oli yksi ensimmäisistä asemista, jolla oli releasetinlaite. Lämmitys: oli puilla lämpiävät pystyuunit odotussalissa ja konttorissa. Vesijohtoa ei rakennukseen tullut eikä mennyt. Juomavettä tuotiin junalla kannussa Pitäjänmäen asemalta. Puucee on rakennuksen toisella puolella, mutta jo ainakin 70-luvulla on makasiiniosastoon tuotu kemiallinen wc-pönttö. Asemamies-junasuorittajan (ei normaalia suoritusta) hoitama lipputoimisto, myyntitulot olivat rantaradan huippuluokkaa. Helsingin seudun asemista lähes yhtä heikkoa oli Oulunkylässä. Sinne tosin tuli kylmää vettä putkessa ja oli Teho-merkkinen narusta vedettävä wc. | ||||
|
|
23.01.2008 21:21 | Miika Rissanen | ||
| Kyllä ne kasvit saattaa sen kestää, mutta ne eläimet jotka noita kasveja syövät, ja vielä enemmän ne eläimet, jotka syövät eläimiä jotka syövät kasveja, ja kaiken hännänhuippuna ihminen, alkavat sitten saamaan jo oireita kun myrkyt tiivistyvät. | ||||
|
|
23.01.2008 21:18 | Jouni Hytönen | ||
| Koko 20 vaunun sarja ei muuten ole Ed-vaunuja, vaan käsittääkseni 15 Ed + 5 Edfs. Mahtaako vanhoja Ed-vaunuja muuttua taas kohta Edb-vaunuiksi? En ihmettelisi, jos esim. 28046-28050 -> 28426-28430. | ||||
|
|
23.01.2008 21:15 | Jouni Hytönen | ||
| Juna havaittu Lahdessa IC 113:n ikkunasta. :-) Mukana on tosiaan Fots 27911. Ed 28073:ssa oli mukana useita testaajia/valvojia kannettavine tietokoneineen. | ||||
|
|
23.01.2008 20:47 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Itsekin olen vanhan Lepuskin aikaan käynyt tuossa asemalla kymmeniä kertoja, mutta uskon silti ettei keskiverto kaduntallaaja enää kovin helposti osaisi nykyistä asemaa tähän yhdistää. | ||||
|
|
23.01.2008 20:42 | Markku Blomgren | ||
| Aika yllättävää, että Kerassa vielä käydään tänäkin päivänä. Viimeistään siinä vaiheessa kun kaupunkiraiteet venytetään espoon keskustaan, niin kera ja kauniainen muuttaa muotoaan aika radikaalisti. | ||||
|
|
23.01.2008 20:38 | Markku Blomgren | ||
| Tunnistaa kyllä. Nimim. tuolloin 8 vuotias ja asui perkkaalla ja asemalla tuli käytyä aika usein junia katselemassa. Asemakin mukavasti hajoamassa, oliko muuten kyseessä lepuskin alkuperäinen asemarakennus? Ne oli niitä aikoja... | ||||
|
|
23.01.2008 20:24 | Olli Aalto | ||
| Oliko vaihteiden luona miehitys sen takia, että kauko-ohjaustyöt olivat meneillään ja vaihteita ei voitu kääntää asetinlaitteella vaan akkuporakoneella? (Käyttäjä muokannut 23.01.2008 20:24) | ||||
|
|
23.01.2008 20:20 | Pauli Kyllönen | ||
| Ttv 12:sta ruvetaan väsään lättähattuu ja Ttv 9 on varaosina. | ||||
|
|
23.01.2008 20:18 | Joni Lahti | ||
| Niinpä. Taitavat Kosovon rautatiet olla kaiken kaikkiaan remontissa. Ensimmäisen kerran näen albanian (tai virallisesti gjuha shqipe) kielellä Hekurudhat e Kosovës! Puhuuhan sitä kieltä saman verran väkeä yhteensä kuin suomea. Kyllä nuo sivutkin joskus valmistuvat, kunhan saavat valtion tasolla Serbian kanssa asiat johonkin kuntoon. - Kiva H0 -asetelma:) | ||||
|
|
23.01.2008 20:09 | Olli Aalto | ||
| Varkauden asetinlaitteesta puheenollen: kaiken huippu oli suorittajan aikaan se, ettei sitä saanut miehittämättömään käyttöön. Vaikka yhden yöllisen junan takia piti olla miehitys nappisilmän ääressä. Onneksi ei enää ole tämmöistä piinaa. | ||||
|
|
23.01.2008 20:06 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitos tästä Hallan tietoiskusta. Paikka on minullekin tuttu. Karhunsalmen sillalla sattui harvoin junia yhtäaikaa. Hallan päässä istui siltavahti kopissaan, jonka toimenkuva jäi vähän epäselväksi. Autoliikenne sujui valo-ohjauksella vuorotellen suuntaansa. Muistaakseni hyötyliikenne (sahan oma liikenne, k-autot, l-autot) sai etuoikeuden siltavahdin kopista. Junan tullessa laskettiin puomit molempiin päihin. Ehkä siltavahti hoiteli niitäkin, kun junalle oli kulku varattu. | ||||
|
|
23.01.2008 19:51 | Tapio Muurinen | ||
| 1.luokassa oli harvemmat penkkien välit, kuten ikkunajaostakin voi nähdä. 1.luokka oli vielä jaettu; savustajat omaan loossiin (tässä oikea pääty). | ||||
|
|
23.01.2008 19:44 | Marko Vornanen | ||
| Miksi Fots vaunua käytetään erottamaan uusi Ed-vaunu muusta junasta? Onko se ollut koeajossa mukana? Vai keksiikö / tietääkö joku Fotsin todellisen tarkoituksen? Missä ja milloin vaunun koeajot on tehty? | ||||
|
|
23.01.2008 19:27 | Tommi K Hakala | ||
| Kuinkas ison valkean "parannetut vaihtoveturiversiot" toimisi vaikka uudessa satamassa? Koskahan ylipäätänsä suomeen tulee uusia vaihtovetureita...edes yksityisille. |
||||
|
|
23.01.2008 19:23 | Olli Aalto | ||
| Ei. Eikä devu sovellu suurille ratapihoille koska siitä on harmia. Siihen tarvitaan Seepra. | ||||
|
|
23.01.2008 19:18 | Jouni Hytönen | ||
| Tämähän on vasta menossa Tamperetta kohti. ;) | ||||
|
|
23.01.2008 19:16 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Hö, Siis onko tämä sijainnut Jamalin ja Kylänlahden välissä? Lakkauttamisajankohdan löysin kl:stä, mutta en tuota avaamista.. | ||||
|
|
23.01.2008 19:15 | Elias Murto | ||
| Minä en ymmärrä tätä maanpilaantumisasiaa... Kyllähän ratapölkkyjä makaa missä milloinkin. Naapurissa esimerkiksi kukkapenkin reunuksena. Ja kauniisti kukat kukoistaa. | ||||
|
|
23.01.2008 19:12 | Tauno Hermola | ||
| Linkki ei nyt liity tähän kuvaan, mutta laitetaan kuitenkin http://www.kosovorailway.com/indexx.php?mod=top&cat=19&lang=2 , jotenkin vaan tahtoo suupielet kääntyä ylös tuota sivua katsoessa! :) | ||||
|
|
23.01.2008 18:49 | Eero Heinonen | ||
| Onhan se kiva että kabiini on joissain yksilöissä siistimpi ja maalipintakin saattaa melkein kiiltää, mutta ei sillä vielä vaihtotyöveturia tehdä... | ||||
|
|
23.01.2008 17:18 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Eil oli varmaankin tulossa Perkiöstä huollosta? Eilen illalla näytti siellä hallissa olevan lisäksi ainakin yksi Edm. | ||||
|
|
23.01.2008 17:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Näitä uusia Ed-vaunuja onkin jo melkein puolet sarjasta eli 9 kappaletta luovutettuna. Ensimmäinen, 28065 on tullut liikenteeseen viime syyskuussa josta on jatkettu tasaista kahden vaunun kuukausitahtia. | ||||
|
|
23.01.2008 17:08 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Lisäksi tuossa taitaa olla ainakin Peugeot 305 ja B-Kadetti. Taustalla kulkeva vanha Turuntie on säilynyt samanlaisena näihin päiviin asti mutta lähes kaikki muu onkin sitten muttunut. Eipä äkkiseltään tunnistaisi Lepuskiksi :) | ||||
|
|
23.01.2008 17:01 | Olli Aalto | ||
| Jospa TeeÄrrä tulisi auttamaan hätään. | ||||
|
|
23.01.2008 16:39 | Mika Björkqvist | ||
| Kuva kerkisi samaan aikaan tänne kun minä tein havainnon etusivulle. Kiiltävä ja komea on. | ||||
|
|
23.01.2008 16:33 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kyllä se tässä, km:llä 738+516 oli (1951-1955). | ||||
|
|
23.01.2008 16:12 | Lari Åhman | ||
| Autokaluston tyyppi värimaailmoineen :-) Jotain DX-Corollaa, Taunusta ym. peruskalustoa, mutta näkyypä siellä olevan 244 Volo ja kuplakin. | ||||
|
|
23.01.2008 16:09 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Hmm.. Ilmeisesti kuitenkaan tässä ei ole sijainnut Tupakkalan seisaketta, se on kai sijainnut Kyn:n pohjoispuolella..? Viisaammat kertokoon sen sijainnin. | ||||
|
|
23.01.2008 15:48 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika mielenkiintoista toimintaa taas VR:ltä. Asiakkaita olisi, mutta siellä ei sitten enää käydä kun ei haluta. Ja taas lisää liikennettä siirtyy kumipyörille ja tuskin ikinä tulee takaisin. | ||||
|
|
23.01.2008 15:40 | Olli Aalto | ||
| Rantaradan liikenne on kyllä ykstoikkoseksi menossa. | ||||
|
|
23.01.2008 14:53 | Olli Aalto | ||
| Miehitys taisi olla loppu jo tuolloin ja "suojavälinä" niinkin pitkä kuin Var-Vih? | ||||
|
|
23.01.2008 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ole säilynyt ensimmäistäkään, sillä niiden poistuessa ei ollut vielä yhteisöjä, joita puukoristen vaunujen säilytys olisi kiinnostanut. Virkatarvevaunuiksikin muutetut taitavat olla nekin jo lähes kaikki romuina. | ||||
|
|
23.01.2008 13:18 | Veijo Koskivirta | ||
| Kyllä juna on IC 169 ja vaunuja on kahdeksan, joista kaksi ensimmaiästä suljettuna. | ||||
|
|
23.01.2008 11:37 | Pauli Ruonala | ||
| Hallan saha toimi 1875-1986. Sahalla oli kapearaideverkosto (leveys 914 mm) jonne hankittiin ASEA-sähköveturi vuonna 1896. Käytössä on ollut myös Deutz-moottoriveturi (ainakin 1). Verkostosta oli jäljellä pieniä pätkiä sahan lopettaessa toimintansa 1986 ja lisäksi löytyi noin 10 puurunkoista vaunua. Tieyhteys Hallaan valmistui 1947. Karhunsalmen sillat ostettiin VR:ltä käytettyinä ja perimätiedon mukaan ne ovat peräisin Iijoelta. Leveäraiteista rataa suunniteltiin jo 1920-luvulla mutta se toteutui vasta 1951 kun kuljetukset alkoivat suuntautua enemmän Neuvostoliittoon, minne kaikki tuotteet toimitettiin rautateitse. Ratapenger tehtiin kesällä 1950 merenpohjasta nostetusta hiekasta. Työtä varten oli Tanskasta vuokrattu ruoppauslaiva. Pyötisen lahden rautatiesilta on perimätiedon mukaan peräisin Kalajoelta. Karhunsalmen siltaa valvomaan tuli valopääopastin ja Siemensin toimittama turvalaitos. Hallassa toimi vakituisesti seuraavat leveäraideveturit: Valmet Move 5 503/1950 vuosina 1951-1978, Valmet Move 51h-VIII 560/1960 (numero 13, tuli Kuusankoskelta 1979) ja Valmet Move 51m-II 508/1952 (numero 12, tuli Voikkaalta noin 1980, toimi varaveturina). Saha siirtyi 1-vuorotyöhön vuonna 1982 jolloin veturilla tehtiin päivässä enää 3 edestakaista matkaa Sunilan ratapihalle. 1983 radalla ei tietääkseni liikennöity. Veturi 13 meni takaisin Kuusankoskelle, 12 jäi Hallaan seisomaan ilman moottoria. 1984 Hallan tien yli vievä rautatiesilta (alikulkukorkeus 3,6 m) nostettiin pois paikaltaan että tukkirekat pääsisi sahalle. Hallan rautatien kunnostamisella on 2 estettä jotka ainakin nostavat kustannuksia, jos eivät estäkään sitä kokonaan: Sunilan tehtaan jätevedenpuhdistamo, joka rakennettiin 1995 Pikku-Pyötiseen ratalinjan päälle ja mainitut sillat, joilla on käytössä normaalia matalampi kuormaulottuma II. Muistaakseni Hallan rata oli viimeinen paikka Suomen rataverkolla jossa kuormaulottuma II oli käytössä. |
||||
|
|
23.01.2008 11:17 | Jarkko Korhonen | ||
| Onko tällaista CEi:tä säilynyt yhtään jälkipolvien nautiskeltavaksi? Minua kiehtoo nimenomaan nuo härskin kodikkaat (tummahko sisustus) ja upottavapenkkiset vanhojen ploootujen ykkösluokat. Tästäkin olisi kiva nähdä kuvia sisältä. | ||||
|
|
23.01.2008 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Myös IC 174 oli sen verran myöhässä, että IC 175:een otettiin runko poikkeuksellisesti IC 6:sta. 174:n runko kaiketi meni sitten 57:ään, johon kuutosen runko normaalisti menisi. | ||||
|
|
23.01.2008 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Joona, kyllä Pauli taitaa olla oikeassa. IC 169 paluujunan vaunusto oli juurikin IC-vaunujen osalta vastaava, kun se oli saapuneena Hesaan. IC 171:n paluujuna oli taas saapuessaan täysin kaksikerrosvaunuja. | ||||
|
|
23.01.2008 07:21 | Joona Kärkkäinen | ||
| I think it's IC2 171 because all of the northbound Intercity trains passes Kerava about xx.30. Voi olla IC2 171 koska kaikki pohjoisen IC junat ohittavat keravan puolen aikoihin tunnin välein. |
||||
|
|
23.01.2008 04:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Arille: Kerassa ja Hakkilassa ei kuulemma Vuosaaren avautumisen jälkeen enää käydä... Ja kyllähän Sköldvik on kauempana, kuin Vuosaari ja siellä on Ilmalan koneita. | ||||
|
|
23.01.2008 01:20 | Markku Blomgren | ||
| Aikainen harrastaja nappasi 'madon'...tai ainakin hienon kesäisen kuvan, huoh... | ||||
|
|
23.01.2008 00:18 | Jorma Rauhala | ||
| Karkean betonilattian sävytykseen sopii myös kuultava puunsuojaväri kuten Valtti. Ei jätä mitään kalvoa pintaan, mutta imeytyy ja värjää betonin "syvältä". Kokeiltu savusaunan uusitun betonilattian "säistämisessä" kuten termi pienoisrautatiellä kuuluu. Samoin uusitun esim. uuden sinisen tynnyrikiukaan pöntön saa asiallisemman väriseksi Valtilla sivellen. Ensimmäisen lämmityksen yhteydessä lähtenee kaikki "mömmö" pois ja vain väri jää jäljelle muodostamatta mitään kalvoa kuumaksi tulevalle pinnalle. Kakluunin takamuurin oikeaan puhtaaseen valkeaan väriin päästään vanhaan tapaan piimä+liitujauhosekoituksella. | ||||
|
|
23.01.2008 00:01 | Sami Hovi | ||
| Aika rentoa ja väljää liityntäpysäköintiä vielä tuohon aikaan, tosin päivä oli lauantai. | ||||
|
|
22.01.2008 23:57 | Tapio Muurinen | ||
| Nyt kun näidenkin äänimaisemasta on vain muistot, niin voin vakuuttaa, että kummasti vähemmänkin junista kiinnostuneet pyörähtivät kantapäillään, kun Tampereen iltatavara kiihdytti näitä kivimuureja pitkin tuplamannien hörppiessä ahnaasti diisseliä. | ||||
|
|
22.01.2008 23:45 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikkihan huomasivat näiden kuvien https://vaunut.org/kuvasivu/45293 yhteisen nimittäjän. | ||||
|
|
22.01.2008 23:42 | Tapio Muurinen | ||
| Sorajuna pendelöi Toijalan radalla. Loppuopasteet näyttää olevan tässä toisessakin päässä. En vain yhtään muista, mitä kohtaa tuolloin korjattiin ja sorastettiin, ja mistä sora haettiin. - Laiska kun olin, en viitsinyt kantaa jalustaa, ja kuva on tärähtänyt. Aurajoki on välissä. | ||||
|
|
22.01.2008 23:35 | Tapio Muurinen | ||
| Historian lehdiltä tutkittua: Tämä Alfan sokeritehdas toimi kolme vuotta ennen konkurssia. Sitten Barker/Finnlayson perusti tiloihin kutomon, kunnes Littoisten verkatehdas tuli samaan kimppaan 1921. Ensimmäisen vaunun kohdalla näkyy Alfan seisakkeen liikennepaikkamerkki. | ||||
|
|
22.01.2008 23:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| https://vaunut.org/kuvasivu/44788 :) | ||||
|
|
22.01.2008 23:13 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Oikein hyvä työselostus, linkin takana. Ihmettelinkin hieman, missä teillä on betonilattioita, kun betoluxia käytitte, tosin ohjeen mukaan soveltuu myös puulle, siitä minulla ei ole kokemusta. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän on ”ainoita oikeita” tapoja, vaikka olisi hyväksi koettujakin, joskus ne eivät vain toimi, syystä tai toisesta. Entäs tiilikatto, aika vanha, savitiiliä? | ||||