Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.11.2023 13:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Joni, älä vaan paljasta tämän vesikastarin paikkaa liian tarkalti: korpikuusen kyynel-tehtailijoillehan avautuisi mahdollisuus säiliövaunuliikenteen avaamiseen! Nyt kun kiljunteostakin on jo kielletyn maku poistettu... |
||||
|
05.11.2023 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä herra Pasin kanssa. Toisaalta mielestäni: tuossakin silta sopii olemaan kuin suutarin nyrkki räätälin silmässä. Hyvänä uimahyppypaikkana? | ||||
|
05.11.2023 13:09 | Ossi Rosten | ||
| Tuomaksen päättely paikasta kyllä sopii tähän ja tuohon seuraavaan kuvaan. Itse osannu noin läheltä Orivettä katsella edes :D Kuvauspaikka näille kahdelle olisi siis tässä: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6838916.275603855&e=361769.8274560554&title=T%C3%A4ss%C3%A4&desc=&zoom=13&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z |
||||
|
05.11.2023 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Platformskjulin vasemmassa "erkkerissä", sisäpuolella oli aikoinaan Kilon kampiasetinlaite. Ettei tuo auto ZC-562 olisikin Simca Vedette, noin kaksilitraisella veekasilla? Kuitenkin auto näyttäisi olevan vuoden 1954 jälkeen (SIMCA osti Ranskan Fordin ja jatkoi Vedette-mallia tuotannossaan, modernimmalla korilla) valmistettua mallia. 1958 Beaulieu se ei ole, puskurin kävyt olivat pienempiä ja pyöreitä. Mitä auton ajoittamiseen tulee, niin ZC-rekkareita jaettin vähän miten sattuu. Samoinkuin ZA-, ZB- ja ZD-:täkin. Eikä ole poissuljettu sekään, että auto olisi uutena rekisteröity muualla kuin Uudenmaan läänissä. Muutto tai myynti? Ennenvanhaan auton vaihtaessa lääniä, piti se rekisteröidä uudelleen. Kirjasta "Kulta-ajan bussit 1957-1963", Uudenmaan läänin bussiluetteloista löytyi: ZC-7: Volvo/Ajokki, vuodelta 1963, om. V. Ventoniemi ZC-182: Volvo/Siipi-Wiima, vuodelta 1961, om. V. Wikström ZC-338: Volvo/Kutter, vuodelta 1958, om. V. Wikström ZC-354: Scania/Kutter, vuodelta 1963, om. K. Kallio ZC-504: Vanaja/Lahti, vuodelta 1958, om. Lohjan Liikenne ZC-701: Volvo/Kutter, vuodelta 1958, om. V. Amper ZC-766: Borgward-pikkubussi, vuodelta 1959, om. A. Koskinen. |
||||
|
05.11.2023 13:03 | Lari Åhman | ||
| Hauska tapa matkustaa, kun voi istua omassa autossa junan kyydissä. Mielenkiintoinen kuvasarja kaikkineen - kaikkea se saksalainen keksiikin. | ||||
|
05.11.2023 12:57 | Teppo Niemi | ||
| Tuo persoonallinen 4185 maalaus oli Haapamäen Höyryveturipuston silloisen toimitusjohtajan idea. Vaikka oikean maalauksen olisi voinut tarkastaa menellä ratapihalle. Ja toinen 'maalauspoikkeama' löytyi sivuovien luota, joita puuttui lätille tyypillinen pyöristys. | ||||
|
|
05.11.2023 12:50 | Petri Nummijoki | ||
| Koska veturi on viimeisten käyttövuosiensa ulkoasussa niin Turku-Tampere-Pieksämäki-reitiltä kuvauspaikka suurella todennäköisyydellä löytyy. Junassa on vähintään 10 vaunua ja näin pitkiä dieselvetoisia päiväpikajunia ei säännöllisesti kulkenut tuohon aikaan juuri muilla reiteillä. Helsingin ja Porin välillä olivat pisimmät viikonloppuruuhkan pikajunat yli 10 vaunuisia 1988-1990, kun dieselvedolla mentiin koko matka mutta sitten kuvan pitäisi olla vuodenajasta päätellen 1988 tai 1989 otettu. Oliko 2336:ssä uutta liikemerkkiä vielä noin varhain? Näyttäisi olevan Pieksämäen varikolla maalattuja, joten siitä päätellen tuskin ensimmäisten joukossa uutta liikemerkkiä saaneita Dr13-vetureita. Seinäjoen ja Vaasan sekä Oulun ja Rovaniemen välilläkin noin 10-11 vaunua olisi päiväpikajunalle eräissä viikonloppuvuoroissa mahdollinen mutta sitten veturina olisi lähes varmasti Dv12-pari tai Dr16. |
||||
|
|
05.11.2023 12:45 | |||
| Ajankohtaa voi haarukoida 4185:n persoonallisesta maalauksesta. Muistaakseni siinä ei kovin kauaa vaalea raita korin alaosassa ehtinyt olla.. | ||||
|
05.11.2023 12:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on todella upea! | ||||
|
05.11.2023 12:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu-Niklas-vaunumajatalo mäkyy olevan ykkösraiteella (neljä ex-lähiliikenne-Ei:tä). | ||||
|
|
05.11.2023 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi hepo! On sitten nappilaukaus ja hyvä sellainen. | ||||
|
05.11.2023 11:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja kaukojunat lakkasivat pysähtymästä 6 vuotta ehostamisen jälkeen. Sen jälkeen purettiin Espoon kaupungintalo ja virastotalo jonne johti kävelysilta asemalta vasempaan suuntaan, jota pitkin pääsi kätevästi Espoon kirkolle ja ympäristön kouluihin. | ||||
|
|
05.11.2023 11:48 | Vertti Kontinen | ||
| Ehdottomasti! | ||||
|
|
05.11.2023 11:20 | Pasi Seppälä | ||
| Taustakuva toimii kyllä hienosti. Tulee mukavasti syvyyttä maisemaan. | ||||
|
|
05.11.2023 11:15 | Pasi Seppälä | ||
| Hienot värit ja sommittelu. Viikon kuva-ehdokas suoraan kärkikamppailuun. | ||||
|
|
05.11.2023 10:49 | Tuomas Pätäri | ||
| Olisiko oikealla pellon takana oleva vaakasuora kohta toinen ratalinja? Mutkat (kaksi peräkkäistä oikealle, joiden välissä kuvaaja), auringon suunta, kallioleikkaus toisen mutkan takana, silta, tasoristeys ja peltojen sijainti vastaisi melko täysin vuoden 1986 Orivettä. Silta olisi siis Venehjoen ylitys ja tasoristeys Oriselän rannanssa olevalle peltotilkulle menevä. | ||||
|
|
05.11.2023 10:32 | Jyrki Längman | ||
| Tässä on kyseessä peräkkäinen kuva, ainakin numeroinnin mukaan | ||||
|
|
05.11.2023 10:30 | Teppo Niemi | ||
| Onko kyseessä peräkkäiset kuvat edellisen lisätyn kuvan kanssa. Tieto tälläisesta ja vielä summittaisesta kuvausvuodestakin auttaisi rajaamaan mahdollisia kuvauspaikkoja. Etenkin jos kuvassa on niukalti tunnistusta helpottavia yksityiskohtia, kuten lentinlinjoja, kilometritolppia, opastimia, siltoja yms. |
||||
|
05.11.2023 10:27 | Ossi Rosten | ||
| Noita via Jäs-Jy-Var (näin luki junalipussa aikanaan :) ) välin paikkoja koitin karttapaikasta katsoa mutta varsin paljon on peltoja sittemmin paketoitu ja ne alkaa olla jo osin kaatokuntoista metsää reilun 40 jälkeen.. (oletus että kuvat on pre -90 lukua) | ||||
|
|
05.11.2023 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Tuo, että määraasemakilvessä on kaksi kauttakulkuasemaa, niin sillä ja sähköistämättömällä yksiraiteisella radalla saadaan jo paikkoja rajattua. Nuo kaksi kauttakulkuasemaa olivat hyvian tyypillisiä Jämsän radan katta kulkeville junille. Eli jossakin Turku - Toijala, Orivesi - Pieksämäki -.Joensuu tai jopa epätodennäköinen Siilinjärvi - Viinijärvi väleiltä kuvauspaikan pitäisi löytyä. Mutta K54 kiskotuksella ei taideta saada lisää rajauksia Olisiko kaikki kolme kuvaa kuvattu samoina aikoina? Tuo tieto auttaisi kaikkien kolmen kuvan tunnistuksessa. Onko kuvan kuvanneelta henkilöltä kysytty apuja kuvan tunnistukseen? Etenkin kun kuva lisätessä todettiin olevan pikajuna. Väärä junatyyppi voi rajata kuvantunnistuksessa pois sellaiset henkilöliikenteelle avatut rataosat, joilla ei kulkenut kuin pikajunia tai päinvastoin. |
||||
|
|
05.11.2023 09:34 | Ossi Rosten | ||
| Turku-Joenkylä ajettiin Dr13 vetoisia pikajunia jotta ei se tuo määränpääkilpilpi tässä rajaa tuolle välille.. | ||||
|
|
05.11.2023 09:22 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Pieksämäki - Joensuu välillä kulkenut myös veturivetoisia henkilöjunia, joita nykyisin kutsuttaisiin taajamajuniksi. Vaunun määräasemana kun näyttäisi olevan Joensuu. |
||||
|
05.11.2023 09:19 | Teppo Niemi | ||
| Millä perusteella pikajuna? Kyseessä voi olla myöskin henkilöjunakin. Vaikka vetovoimana on 2 Dv12, ei sillä pysty päättelemään junatyyppiä. Esimerkiksi Vaasa - Jyväskylä junissa oli usein ylimääräinen veruri, joka oli menossa raakapuujunaan. | ||||
|
05.11.2023 08:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, se on: "ihmisenlapset" tai synonyymina: "vaimosta syntyneet". Teen paljastuksen: olen jo ajat sitten käynnistänyt oman operaatio "Seelöwen", vastalauseena jatkuvalle englanninvyörytykselle. Paitsi että se köyhdyttää rikkaan äidinkielemme tasoltaan surkeaksi, se on myös kansainvälisen suurpääoman pakkosyöttämää ja vain pelkän vallanhimon riivaamana. Siksi lievää "Deutschmeister"-diivailua, jota herra Reijo sangen voimakkaasti ihmettelee. Ei silti, hallitsen kyllä englanninkielen, mutta minua jurppii esim. pankkikorttiasioissa tuputettu: - "käytäksä niiku Debittiä vai meinaaks duunata Creditillä"? Molemmille ilmiöille on olemassa täysin pätevät suomenkieliset nimitykset. Luulin tosissani, että Suomen leijonalla alkaa karva kiiltää EU:n myötä, mutta ei! Pettymystä pettymyksen perään. Jäsenmaat kiskovat kotiinsapäin minkä kerkiävät, mutta ei Suomi. Lampaita vailla hampaita, villat nyljettyinä vaan silmitellään, että täh? |
||||
|
05.11.2023 08:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Jouni. Asiahan ei minulle kuulu, mutta olen sitä mieltä, että kulttuurihistorian tuntemusta pitäisi jollain konstilla edistää. Leikkailupolitiikka ei myöskään tätä "pulaa" paranna! |
||||
|
Kuvasarja: Kemiran tehtaalta Oulussa |
05.11.2023 01:37 | Mikko Ketolainen | ||
| Google Earthista kun katsoo ilmakuvaa Kemiran tehdasalueesta, niin tehtaan ratapihalla on noin 7 raidetta. Osa raiteista on ilmakuvan perusteella jatkunut pidemmällekin aluetta, mutta niitä on katkaistu tekemällä joihin kohtiin esim. asfaltoitu tienpätkä, yhdessä kohtaa radan päällä on hiekkakenttä, sen alta rata jatkuu kolmiraiteisena, kunnes sen katkaisee uusi asfaltoitu tienpätkä, sen jälkeen rata jatkuu vielä, mutta ilmakuvan perusteellä tällä kohtaa on radan purkaminen käynnissä. Ilmakuvan mukaan rata kiertää tehdasalueen ja loppuu alueen toiselle reunalle, jossa on tämän raiteen lisäksi kaksi sivuraidetta, tosin tälläkin reunalla on radan purkutyöt menossa ja yhden raiteen päällä on puutavarapino. | ||||
|
05.11.2023 00:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika tarkkaan kilometritolpalla 64 on tuollainen rautatierakennus. | ||||
|
|
05.11.2023 00:31 | Reijo Salminen | ||
| "Menschenskinder" - ??? Mitähän halvattua tuo mahtaa tarkoittaa? | ||||
|
04.11.2023 23:09 | Matias Kauramäki | ||
| Tuli käytyä tuossa baarissa viime kesänä Vilnan matkalla. Käytännössä baari oli puoliksi avonainen, jolloin öinen ratapiha loi erikoisen tunnelman. Samalla kun biletti, pystyi seuraamaan radan liikennettä, jota tosin ei ollut paljon yöaikaan. Mutta yksi kahden M62 vetämä tavarajuna meni aseman ohi. | ||||
|
04.11.2023 22:47 | Ilkka Hovi | ||
| Ei tarvinnut omaa veturia sillä tallilla oli aina pari kanaa höyryssä ja odottamassa vuoron vaihtoa. Vuorot vaihtuivat tiheästi, vuonna 1966 kertoivat työskentelevän 4 tunnin vaihtuvissa vuoroissa ja vapaat olivat kolmen vuorot mittaisia. Aika rankalta tuntui. | ||||
|
04.11.2023 22:15 | Uwe Geuder | ||
| Silta lienee purettu. Syyskuussa sitä leikattiin jo palasiksi. http://web.archive.org/web/20231104201241/https://www.lidingonyheter.se/farval-gamla-lidingobrons-bagspann/ | ||||
|
|
04.11.2023 22:06 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Esa, ei lisää kysymyksiä tältä erää :) AGA-massa on siis AGA:n ensimmäisiä tuotteita. Tehtaan perustaja Gustaf Dalén keksi sen kaksi vuotta firman perustamisen jälkeen vuonna 1906. AGA-firman kasvu voidaan pitää yhtenä syynä siihen, että vanha Lidigöbro ja Lidingöbanan rakennettiin: https://vaunut.org/kuva/15884 |
||||
|
|
04.11.2023 21:25 | Jouni Halinen | ||
| Esa: Tämäkö se filkka on? Hei rillumarei (1954) http://bot.fi/3vth näkyy olevan tuo isokokoinen isoherra. | ||||
|
|
04.11.2023 20:57 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tuollainenhan se on ollut: http://www.mikanhuone.com/kilovanha.jpg | ||||
|
|
04.11.2023 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kilon asema on selvästi nähtävissä elokuvassa "Hei Rillumarei" (vuodelta 1954), jossa sen nimenä on Tukula. Sen junanlähettäjää esittää suomifilmeistä tuttu, huomattavista ulkomitoistaan tunnettu Nestori Lampi (1911 - 1967). "Jäikö herra junasta?" Ja olihan siitä kuvakin Platformskjul - artikkelissa entivanhaisessa Resiina-lehden numerossa. |
||||
|
|
04.11.2023 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrter Herr Uwe! Und die andere Menschenskinder auch: Veturin punainen paineastia on Aga-valaistusysteemin paineakkumulaattori. Sen sisus on täynnä "karvaista", huokoista asbestimassaa, jossa on jonkin verran erikoissuoloja. Massan huokoset ovat täynnä asetonia. Asetoni on nestettä, johon asetyleeniä on lienneena. Asetonilitraan liukenee joka neliösenttimetrille tulevaa ylipainekiloa kohti 25 litraa asetyleeniä. Paineakussa on kuitenkin asetonia vain sen verran, että pullon tilavuuteen nähden siihen liukenee joka ilmakehän ylipainekiloa kohti 10 pullollista asetyleeniä. Pullon tilavuus on noin 25 litraa, ja sen täysi paine - lämpötilastakin riippuen - noin 14 - 18 kg/cm2. Täysi pullo sisältää siis 3 500 - 4 500 litraa kaasua. Kun paineakkumulaattoripullo on vaihdettava uuteen paineen laskettua yhteen tai puoleen killon neliösenttiä kohti, on pullossa tällöin 3,4 - 4,2 m3 eli tavallisesti 3,5 m3 käyttökelpoista kaasua. AGA-laitteen kaasu on puhdistettua asetyleeniä (H2 C2). Se painaa 1,1 kg/m3 ja palaa ilmassa noin 2 000 celsiusasteen lämpötilassa synnyttäen 13 600 lämpöyksikköä lämpöä yhtä kuutiometriä kohden. Ilmaan sekoittunut asetyleeni räjähtää sytytettäessä ankarasti, mutta paineen noustua yli 2 kg/cm2, se räjähtää sytyttämättä ja sekoittamattomana. Valaistuslaitteissa ilma ja kaasu sekoitetaan vasta polttimissa, joten putkissa on räjähtämätöntä kaasua. AGA-pullossa eli paineakkumulaattorissa oleva asetyleenikaasu ei räjähdä pullossa. Tällaiseen paineakkuun pantua asetyleenikaasua kutsutaan dissouskaasuksi. Jos kaasun jakeluputkeen tulee reikä, niin kaasu palaa sytytettynä kiivaasti vuotokohdassa, mutta tuli ei etene putken sisään ennen kuin juuri ennen kaasun loppumista. Mikko Ivalo, Höyryveturit ja niiden hoito, ss. 502-503 ja 504, kieliasua lievästi editoitu. |
||||
|
|
04.11.2023 20:15 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapa kuvaan päässyt myös Turun kiskoliikennekerhon lahjoittama Lokomon valmistama Bjuström-tyyppinen veturi, joka aikoinaan palveli Turun rautatehtaalla. | ||||
|
|
04.11.2023 19:56 | Jouni Halinen | ||
| Niin kuin olen jossakin aiemminkin maininnut, niin hallussani olevan syntymätodistuksen mukaan isoisäni Gunnar Wilhelm Halisen (1902-1989) syntymäpaikaksi on merkitty Kilon asema. Onko sen aikaisesta asemarakennuksesta tai vastaavasta minkäänlaista (muisti) kuvaa missään?. Tämä onnellinen perhetapahtuma johtui siitä että hänen isänsä Kalle Wilhelm Halinen oli oikoradan rakennustyömaan kivirakentajia ja hän tapasi sitten näillä nurkilla hehkeän nuoren Sofia neidin. Isävainaa oli Harry Wilhelm, veljeni 0n Juha Wilhelm ja hänen poikansa on Jere Wilhelm eli näitä Wilhelmeitä meillä suvussa riittää. | ||||
|
04.11.2023 18:34 | Uwe Geuder | ||
| Voiko olla, ettei veturisarjasta ole olemassa Wikipedia-artikkeli? En löydä. Vaikka ei ole asiantuntemusta, voisi vain kopioida viimeisen linkatun kuvan tekstin. En kuitenkaan tiedä, voiko olla semmoinen taulu museossa olla tekijänoikeuden piirissä, siis olisiko pelkkä kopiointi sallittu? | ||||
|
04.11.2023 18:33 | Jouni Halinen | ||
| "RinTinTin" ääni kun kuului liikennevaloissa vielä 80-luvulla niin tiesi että Warre oli lähellä ja hetken päästä sen vahvisti nenään tullut kuvottava haju. https://www.youtube.com/watch?v=rG-PDjd4AxI | ||||
|
|
04.11.2023 18:28 | Uwe Geuder | ||
| Myynti-ilmoitus kadonnee joskus bittiavaruuteen. Yritin tallentaa sen Internet-arkistoon, mutta ilmeisesti sivu on liian hankala arkistoitavaksi ja takaisin tulee vain tyhmä asiakastyytyväisyyskysely: http://web.archive.org/web/20231104155250/https://huutokaupat.com/4474803/muu-merkki-hoyryveturi-tk-2-1904 No, olen täysin tyytymätön! Tässä ainakin muutama kuva: http://web.archive.org/web/20231104155253/https://kuvat.huutokaupat.com/ibd_WiGjYH22OJIPzI6NG08R29GiKJvZMr-l6xknTgs/gravity:sm/resize:fit:1600:1600/watermark:0.8:soea:15:5/czM6Ly9odXV0b2th/dXBhdC1wcml2YXRl/L3Jlc291cmNlcy8w/MThiODc0MC00Y2Ji/LTcxZmEtOWU4NC00/MTMxY2VkM2NkYTA.jpeg http://web.archive.org/web/20231104155255/https://kuvat.huutokaupat.com/oohKEqkm6OTiF9yOnQcFYb-91VZl0fbeP9z-lJd0MYQ/gravity:sm/resize:fit:1600:1600/watermark:0.8:soea:15:5/czM6Ly9odXV0b2th/dXBhdC1wcml2YXRl/L3Jlc291cmNlcy8w/MThiODc0Ny1iM2Uy/LTcwYjYtOWJiYi1k/YWUwZGZlYWVjNWI.jpeg http://web.archive.org/web/20231104154342/https://kuvat.huutokaupat.com/yhW-HH3K3o1yrOo6zNzv7G2jejPJbWt72D0kf29i6rA/gravity:sm/resize:fit:1600:1600/watermark:0.8:soea:15:5/czM6Ly9odXV0b2th/dXBhdC1wcml2YXRl/L3Jlc291cmNlcy8w/MThiODc0MC1hZmM5/LTcwZjktYjliYy1j/ZGJlZjg0N2YxODQ.jpeg http://web.archive.org/web/20231104160352/https://kuvat.huutokaupat.com/bH8V0ojzfyZELpQ_pz2FKin99X3TCOb4kLuIg4StlHs/gravity:sm/resize:fit:1600:1600/watermark:0.8:soea:15:5/czM6Ly9odXV0b2th/dXBhdC1wcml2YXRl/L3Jlc291cmNlcy8w/MThiODc0NC0xN2Nl/LTcxYTYtYWRlYS03/YzljNzZhNTAxNDY.jpeg http://web.archive.org/web/20231104161536/https://kuvat.huutokaupat.com/LELd91sI6aryBnrbmGGRwEWiSCN0nUNkKYRoCcXflOs/gravity:sm/resize:fit:1600:1600/watermark:0.8:soea:15:5/czM6Ly9odXV0b2th/dXBhdC1wcml2YXRl/L3Jlc291cmNlcy8w/MThiODc0NS00MTE1/LTcwNGEtYTk2Mi04/NWRmMWU5ZGM5NDg.jpeg |
||||
|
|
04.11.2023 18:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Keväältä 1995. https://vaunut.org/sarja/5849 | ||||
|
|
04.11.2023 18:17 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos erittäin nopeasta vastauksestasi! | ||||
|
|
04.11.2023 18:16 | Onni Tikkala | ||
| En tiennytkään tällaisen olemassaolosta. Miltä ajalta itse rakennus on? | ||||
|
|
04.11.2023 18:13 | Petri Nummijoki | ||
| Näissä oli aktiivikäytön aikana kaasuvalot. Vr2-vetureita muutettiin loppuaikoina sähkövalaistukselle https://www.vaunut.org/kuva/140616, https://www.vaunut.org/kuva/141172, https://www.vaunut.org/kuva/42779 mutta Vr1-vetureihin ei taidettu muutosta tehdä aktiivikäytön aikana yhteenkään. Syytä erilaiseen lähestymistapaan en tiedä. Olisiko Vr1 kaavailtu poistettavan huomattavasti aikaisemmin, vaikka lopulta viimeisten Vr1- ja Vr2-ajojen väliin ei ajallisesti kovin isoa väliä jäänyt? Saattaa tietysti olla niinkin, että suuremman nopeutensa ja tehonsa vuoksi Vr2-vetureilla käytiin useammin sijoituspaikkansa lähiasemilla tai linjavaihteilla, jolloin veturin valaistuslaitteisiin asetettiin ehkä enemmän toiveita. | ||||
|
|
04.11.2023 17:59 | Uwe Geuder | ||
| Mikä on tuo punainen paineastia(?). Näyttää kuin eri aikakaudelta kuin veturi. Ihmettelin jo samaa asiaa, kun katsoin myynnissä olevan Tk2 419 kuvia: http://web.archive.org/web/20231104154342/https://kuvat.huutokaupat.com/yhW-HH3K3o1yrOo6zNzv7G2jejPJbWt72D0kf29i6rA/gravity:sm/resize:fit:1600:1600/watermark:0.8:soea:15:5/czM6Ly9odXV0b2th/dXBhdC1wcml2YXRl/L3Jlc291cmNlcy8w/MThiODc0MC1hZmM5/LTcwZjktYjliYy1j/ZGJlZjg0N2YxODQ.jpeg | ||||
|
04.11.2023 17:36 | Uwe Geuder | ||
| BR 189, Siemensin tuotenimellä ES64F4, on yleiseurooppalainen tavarajunaveturi. Neljäjärjestelmäveturina se pystyy kulkemaan kaikilla yleisillä sähköistysjärjestelmällä sekä 1,5 kV ja 3 kV tasajännitteellä että 15 kV / 16,7 Hz ja 25 kV / 50 Hz vaihtojännitteellä. Veturilla on 4 virroitinta, josta ainakin 3 erottuu selvästi kuvassa. Kuvauspaikan perusteella pitäisi olla ylhäällä tasajännitteen virroitin. Käyttö ei tietystikään onnistu siellä, jossa on eri raideleveys niin kuin esim. Suomessa tai poikkeuksellinen pieni kuormaulottuma niin kuin Isossa-Britanniassa. Suunnittelu on valmista toisille raideleveyksille, mutta yhtäkään kappaletta ei ole mennyt kaupaksi. Kulunvalvonta on vielä asia erikseen. Siihen on 11 eri varianttia ja sen lisäksi tulee vielä ETCS. Ilmeisesti se on myös haitannut kansainvälistä käyttöä, sarjanumerosta 061 lähtien DB:n yksilöillä on enää 2 virroitinta. Teknisesti se pystyy myös moniajoon Vectronin kanssa, sama raideleveys tietysti edellytyksenä. Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_ES64F4 |
||||
|
|
04.11.2023 16:51 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko Kouvolan tallialueella töissä oma vaihtoveturi (kuten myöhempinä aikoina on ollut Tve5) vai hoitiko joku ratapihapäivystäjistä (esim. henkilöaseman päivystäjä) tallialueen muiden töiden ohessa? | ||||
|
|
04.11.2023 16:37 | Timo Haapanen | ||
| Mainioita nuo Jounin videovinkit. Mosse Skandinaviasta tuli muistikuva lelluvasta jousituksesta ja karmeasta metelistä satasen vauhdissa, jolloin auto oli kuin lentoon lähdössä eli yhtään lujempaa ei tohtinut ajaa edes suoralla tiellä. Niin ja se aito ryssän haju sisällä. | ||||
|
|
04.11.2023 16:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Veturi on nykyisin Saksassa: https://vaunut.org/kuva/123802 | ||||
|
|
04.11.2023 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Partner - savukkeiden yleinen kutsumanimi Mäntässä 1970-luvun puolimaissa: - " Talitiaisentamponi". | ||||
