![]() |
30.12.2022 15:45 | Timo Salo | ||
Toijala-Valkeakoski-väli on hyvin samantyyppistä, kun esim. Pori-Meri-Pori/Tahkoluoto... Laakeeta, aakeeta, suoraa, helppoa maastoa! | ||||
![]() |
30.12.2022 15:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
Kyl määkin muistan lukeneeni tuon jutun jostain... Ei se välttämättä kuumene, jos on tasaista, ja maltetaan käyttää kohtuullisia portaita. Ja kun juna saadaan hiljakseen vauhtiin, alkaa laatikko taas jäähtyäkin. Tahkoluodossa liikuteltiin tuotakin raskaampia roikkia yhdellä koneella. Toki tällaisissa ekstremejutuissa korostuvat myös veturiyksilöiden väliset erot, ja vaikkapa monien käyrille käännettyjen vaihteiden kautta kurvailu katkaisisi takuulla kamelin selän. | ||||
![]() |
30.12.2022 15:14 | Arto Papunen | ||
Olisin luullut että on tyhjempikin mutta ainakin 7 raiteella vaunuja.. | ||||
![]() |
30.12.2022 15:02 | Hannu Peltola | ||
Kuva voisi kyllä hyvin olla Savonlinnasta, tässä Google Street View näkymä mahdollisesta kuvauspaikasta: https://www.google.com/maps/@61.8691803,28.8733541,3a,75y,47.91h,88.97t/data=!3m6!1e1!3m4!1s1XCp1h4cKqsb9pycl-pcXA!2e0!7i13312!8i6656 |
||||
![]() |
30.12.2022 14:22 | Teemu Saukkonen | ||
Liittyy tapaukseen: https://vartsi.net/2022/12/29/se-viimene-juna-vaunut-vei-niiralasta/ | ||||
![]() |
30.12.2022 13:57 | John Lindroth | ||
Kyllä oli satamaraide siellä jossa oli kaarreosuus Haislahden satama? | ||||
![]() |
30.12.2022 13:51 | John Lindroth | ||
Kuva on hieno kokonaisuus! | ||||
![]() |
30.12.2022 13:07 | Pasi Seppälä | ||
Kaunis loppukesän kuva jossa on varsin rauhallinen tunnelma. Kesä alkaa olla takana ja tulevan syksyn väriä löytyy jo puista. Tyyni järven pinta peilaa maisemaa kivasti. Niin ja kuvasta löytyy myös juna. Kymmenen pistettä täältä. | ||||
Kuvasarja: Rautatieharrastusvuosini 2022 |
30.12.2022 13:02 | Stefan Baumeister | ||
Kiitos paljon Timo! | ||||
![]() |
30.12.2022 12:39 | Stefan Baumeister | ||
Kiitos paljon tästä taustatiedosta, Esa! | ||||
Kuvasarja: Rautatieharrastusvuosini 2022 |
30.12.2022 11:50 | Timo Salo | ||
Kuvausteknisesti ja aiheiltaan laadukas kuvasarja, TNX Stefan! | ||||
![]() |
30.12.2022 10:46 | Raimo Hämäläinen | ||
Savonlinnalaisen varustamo Auvisella oli laiva nimeltä S/S Tiera, eli voisiko kuva olla Savonlinnasta? Eikös siellä ollut myös asemalta raiteita rantaan? | ||||
![]() |
30.12.2022 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
Tako Oy oli/on Tampereen keskustassa sijaitseva kartonkitehdas. Teki mm. rakennustöissä välttämätöntä pinkopahvia. Tako Oy oli aikanaan osana G. A. Serlachius Oy:tä. Näin ollen Mäntässäkin tuli tutuksi suunnilleen A6-kokoiset valkoiset kartonkiset Tako-kortit muistiinpanoja varten. Omaa rautatieharrastustani aloitellessa liimasin ottamiani erikokoisia valokuvia juuri Tako-korteille. Takasivulle kirjoitin lisätietoja. Niitä kortteja sai työsuhde-etuna, puukuviopainettu rasiallinen tällaisia kortteja oli kätevää pitää lankapuhelimen (meillä 47120) vierellä. Nämä valokuvat ovat Rautatiemuseolla, olleet jo vuosia. |
||||
![]() |
30.12.2022 10:35 | Veeti Heino | ||
Lieneeköhän kovin montaa kertaa olemassa kun CEmt ollut Pekan perässä | ||||
![]() |
30.12.2022 10:34 | Joona Kärkkäinen | ||
Tuota 3600 tonnia en kyllä usko. Sellaisen junan kanssa vaihdelaatikko ylikuumenisi hetkessä. | ||||
![]() |
30.12.2022 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
Ei 22133 on 100-paikkainen ja valmistunut vuonna 1931. Vuonna 1969 siitä tuli BT 01321. BT majaili aika tiiviisti Riihimäellä. Vuonna 1986 siitä tuli XT 01615. | ||||
![]() |
30.12.2022 10:22 | Esa J. Rintamäki | ||
Puolakan UUZ-750: alusta Volvo B11R, auton vuosimalli 2013. Kori on Volvon 9700H UG. Istumapaikkoja on 51. Volvon moottorina 10,8 litran turboahdettu suora kuutonen, tehot versiosta riippuen 380 - 460 hv. Savonlinjan 482, rek. GMK-933: alusta Scania K410 IB 6x2 vuosimallia 2016. Sen korimalli on 63-paikkainen Scania Interlink HD. Scanian moottori on sekin suora kuutonen, turboahdettu 13-litrainen, jonka teho on 410 hv. Kummankin bussin ovisysteeminä 10+, eli edessä sisäänkäyntiovi ja aivan takana toinen ovi. Tällaista takaovea käytetään enimmäkseen matkustavan väen päästämiseen tienvarsipissalle. Kummankin "junan" tiedot on haettu Bussidatasta. |
||||
![]() |
30.12.2022 09:54 | Petri Nummijoki | ||
Hauska kertomus mutta lieneekö aivan vakavasti otettava? Jos lämmittäjä olisi tottunut Hv-vetureiden 1,96-1,99 m² arinaan ja tilalle tulisi 3,54 m² arinalla varustettu Hr1, jossa kai tulipesän muotoakaan ei pidetty lämmittämisen kannalta yhtä edullisena niin ainakin maallikkona herää kysymys, että vaatisiko lämmittäjän kannalta totuttelua, että saa kehittymään tarpeeksi höyryä kuin se, että höyryä tahtoisi tulla heti liikaakin? | ||||
![]() |
30.12.2022 09:29 | Erkki Nuutio | ||
Sotureista suurin osa on jo varttuneita, mikä viittaa vuoteen 1942 (jollei vallan syksyyn 1941). Vanhempien ikäluokkien kotiutuksia tehtiin vuoden 1941 lopussa ja 1942 alussa : https://www.tapionurminen.fi/2007/11/21/vanhat-ja-nuoret-miehet-sodassa/ Hyväkuntoisen näköisiksi hoidettuina ilmeisesti pääsevät parantamaan haavojaan kotiseuduillaan. Mitähän Takon tehdas tarjoaa mainoksessaan seinällä? |
||||
![]() |
30.12.2022 02:20 | Mikko Mäntymäki | ||
Ei varmasti tarvitse repiä täysillä tehoilla kun tuolla liikkuu varmasti 3000 tonnia. Toijala-Valkeakoski välillä yksi tapaus että yhdellä liikkui 3600 tonnia sellua vaihtotyönä. | ||||
![]() |
30.12.2022 01:11 | Uwe Geuder | ||
Ilmeisesti Bilbaossa on metrin leveydellä Euskotrenin junat, raitiovaunu ja metro. Se selittää ainakin osittain, miksi on niin monta rataa. | ||||
![]() |
30.12.2022 01:00 | Uwe Geuder | ||
Kun katsoo Bilbaon karttaa, näkee paljon metrirataa: https://openrailwaymap.org/?style=gauge&lat=43.26820629110285&lon=-2.9116344451904297&zoom=13 Onko se todella vain 1 linja? Myös Amaran asemasta on jäänyt vaikutelma, että junia lähtee monen suuntaan. Mutta ehkä ne ovat vain erilaisia väliasemia 2:lla linjalla? Sama kuin Helsingissä, josta lähtee monta lähijunalinjaa, mutta lopun lopuksi on vain 2 rataa. Tai 2,5 jos lasketaan vielä Kehäradan :) |
||||
![]() |
30.12.2022 00:20 | Stefan Baumeister | ||
Kyllä se on Ei 22314. | ||||
![]() |
30.12.2022 00:17 | Stefan Baumeister | ||
Kiitos paljon Simo! | ||||
![]() |
30.12.2022 00:16 | Stefan Baumeister | ||
Kiitos paljon Markku! | ||||
![]() |
29.12.2022 22:46 | Panu Breilin | ||
Aiemmin tänä vuonnahan tuolla oli laajaa vandalismia: https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrbotten/k-markt-jarnvagsstation-i-haparanda-drabbad-av-omfattande-vandalisering | ||||
![]() |
29.12.2022 22:38 | Panu Breilin | ||
Korkean tavaralaiturin takana näkyy tummempana ja matalempana pätkä aseman alkuperäistä laituria. Mutta pian tosiaan tähänkin rakennetaan uusi asemalaituri palvelemaan alkavaa leveäraiteista henkilöliikennettä. | ||||
![]() |
29.12.2022 22:33 | Hannu Peltola | ||
Kaikki junat kulkivat aivan minuutilleen, lehtikeli ei näyttänyt vaikuttavan niihin. | ||||
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
29.12.2022 22:33 | Hannu Peltola | ||
No niin, nyt on kaikki kuvasarjan 54 kuvaa ladattu! | ||||
![]() |
29.12.2022 22:32 | Jorma Toivonen | ||
Kulkivatko junat n. "aikataulun mukaan" lehtikelistä huolimatta? | ||||
![]() |
29.12.2022 22:24 | Hannu Peltola | ||
Hyttysistä ei tällä matkalla ollut havaintoa, tuota kissapetoa lähinnä tarkoitin! Vaunun väritys on kyllä Tukholman metron kanssa identtinen "vaununvihreä". | ||||
![]() |
29.12.2022 22:16 | John Lindroth | ||
Upea kuva ja veturi vailla vertaa täytyy saada nopeasti kunnostettavien luetteloon! | ||||
![]() |
29.12.2022 22:15 | Panu Breilin | ||
Tässä on tulevaisuudessa mielenkiintoinen paikka saada yhteiskuvaan 1524 millimetrin ja 1435 millimetrin kiskokalustoa. :) | ||||
![]() |
29.12.2022 22:10 | Panu Breilin | ||
Kovasti tuo näyttäisi Ei 22314:ltä. | ||||
![]() |
29.12.2022 21:53 | John Lindroth | ||
Tässä on talvitunnelmaa! | ||||
![]() |
29.12.2022 21:50 | John Lindroth | ||
Tuosta liikkuu myös mielenkiintoinen tarina siitä kun Hv veturiin tottunut miehistö sai miehistönvaihdon yhteydessä väliasemalla kuljettaakseen HR1 junan pohjoiseen joutui kauhussaan yllättymään veturin suorituskyvystä ja jarrutus oli suuren nopeuden takia lähes menossa pitkäksi! | ||||
![]() |
29.12.2022 21:49 | Pekka Siiskonen | ||
Ok! Kiitos, tuota tietoa juuri kaipasin. | ||||
![]() |
29.12.2022 21:40 | John Lindroth | ||
Sohvilta komeat höyryt ja edustava juna! | ||||
![]() |
29.12.2022 21:39 | Petri Nummijoki | ||
Kiitos tiedosta. Tuollaisesta käytöstä en ole ollut tietoinen tai ei ainakaan ole jäänyt mieleen, jos on jossain aikaisemmin mainittu. | ||||
![]() |
29.12.2022 21:29 | Simo Virtanen | ||
Onnea hra dosentille! | ||||
![]() |
29.12.2022 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
Kuvassa ei näy, mutta ilmassa kuitenkin liihottelee maailman pahin petoeläin: hyttynen! Haluten levittää malariaaaaaahhh... | ||||
![]() |
29.12.2022 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
Niin, ja Englannissa olleet "saksalaisjuuriset" Battenbergit muuttivat nimensä Mountbatteniksi, myöskin I maailmansodan aikana. Yksi tunnetuimmista Mountbatteneista, lordi ja amiraali Louis kohtasi tiensä pään pommiattentaatissa, Irlannissa elokuussa 1979. Edinburghin herttua, prinssi Philip ("Enklannin-Pettin" mies) oli hänen sisarenpoikansa. Edit: kirjörgrhe. |
||||
![]() |
29.12.2022 21:06 | Rainer Silfverberg | ||
Yksi petoeläin ainakin on vaunun kytkimen luona. Vaunu näytää pikkukuvassa Tukholman ensimmäisen sukupolven metrovaunulta. |
||||
![]() |
29.12.2022 20:59 | Esa J. Rintamäki | ||
Eipä ollutkaan, herra Erkki. Sachsen - Coburg - Gothan residenssi oli Coburgissa, näin kertoo edessäni pöydällä auki oleva vuoden 1912 valtiokalenteri. Siinä Venäjän hovin kohdalla on: Keisari Nikolai II:n täti, v. 1853 syntynyt Maria Aleksandrovna, joka oli jäänyt leskeksi heinäkuussa 1900: miesvainajansa oli ollut herttua Alfred von Sachsen - Coburg - Gotha. Keisarin sedän leski, Mecklenburg - Schwerinin prinsessa Maria Pavlovna, jonka poika suurherttua Kirill Vladimirovitsh oli naimisissa Iso-Britannian ja Irlannin prinsessan Viktoria Fjodorovna Saksi - Coburg - Gothan kanssa (vuodesta 1905). Romaniassa oli kruununperijänä prinssi Ferdinand, jonka vaimo, Iso-Britannian ja Irlannin prinsessa Maria Alexandra Victoria (syntynyt lokakuussa 1875), joka oli myös Saksi - Coburg - Gotha - sukua ja jonka vanhin poika oli lokakuussa 1893 syntynyt Carol. Saksan keisari Wilhelm II:n "keittiövääpeli" alias vaimo oli Englannin Viktorian tytär Augusta Viktoria Friederike Luise Feodora Jenny, syntynyt lokakuussa 1858, heillä oli 7 lasta, joista yksi oli tytär. Eli voidaan ajatella että avioitumisten myötä tultiin Saksi - Coburg - Gothaksi tai siitä poiskin. Tämä siis vuonna 1912, jolloin kenraalikuvernöörin kanslian johtajana (Helsingissä) oli valtioneuvos Mikael Borovitinoff, Porvoon yksityisellä rautatiellä Hindhårin asemapäällikkönä oli Artur Leonard Nylund, syntynyt 1881, virassa 1905 alkaen. Valtionrautatiellä Vilppulan asemapäällikkönä oli Frithiof Arnkil, syntynyt 1854 ja ollut virassa 1883 alkaen. Vilppulan toisena bokhållarena oli Eino Onni Yrjö Strang, synt. 1885, virassa 1911 alkaen. Helsingissä aapeena oli Emil Barsokevitsh, synt. 1859, virassa 1900 ->. Asemapäällikönadjutanttina Pekka von Nandelstadh s. 1859, virassa 1909-> ja asemakassöörinä Thure Adolf Wessberg. Valtionrautatiellä oli myös neljä omaa pappia, sijoituspaikkoina Helsinki, Viipuri, Gamla Karleby ja Nakkila. Töfsala (!) eli Taivassalo: khra Emil Alfred Sarasto, s. 1863. Mäntän postin hoitaja (Vilppulan expeditionin alaisena): Hugo Richard Blåfield, entinen asemapäällikkö, synt. 1872, virassa 1899->. |
||||
![]() |
29.12.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
Eljas, samoin minullakaan ei ole selvää käsitystä siitä, miksei muutokset juosseet numerojärjestyksessä, mutta koetan avata syitä omalla teknillisellä kokemuksellani: - aluskehyksen tarkastuksen seurauksena kunnostuksessa tullut esiin jotain perusteellisemmin korjattavaa, - vaunuja on käsketty toimittaa määräajassa konepajalle, mutta sopivaa junaa tai rakoa aikataulussa ei ollut helppo järjestää, - Pasilan sijasta Pieksämäki? - jotakin valmistuksessa tarvittavaa tarviketta puuttui, tilaus tehty, toimittajalla lievää vaikeutta, - pajan henkilöstöä sairaslomalla? - piirustukset aiheuttivat rutinaa verstaalla (ei mitenkään harvinaista!), tarkistamiset viivyttivät työtä hiukan, Eikös tammikuussa 1963 kova talvi aiheuttanutkin runsasta liikennettä kohti Hangon satamaa, joten senkin hoitaminen vaikutti priorisointiin? Virkatarvevaunut joutivat odottamaan vähän aikaa? Kuten hyvin tiedetään, paholainen piileksii detaljeissa ja mr. Murphy on aina muistuttamassa olemassaolostaan. Kaikille lienee tuttua autonkorjaajan ensimmäinen aksiooma: - Tarvitessasi jotain työkalua, se putoaa ja vierii auton maantieteelliselle keskikohdalle siten että kädensija on sinusta poispäin ja kätesi osuu juuri siihen vasta terottamaasi työkalun osaan, aiheuttaen kiusallisen haavan. |
||||
![]() |
29.12.2022 20:02 | John Lindroth | ||
Tämän paikan jälkeen vesitie sitten yhdistää Mälarenin järven Hammarbyn sulun kautta 115m /17,4m veden syvyys 6,29m Saltsjöhön joka on Tukholman Itämeren saaristoa. | ||||
![]() |
29.12.2022 19:56 | Markku Naskali | ||
Paljon hienoja kuvia olet laittanut, ja kiitos suomenkielisestä tekstistä. Pienet virheet eivät haittaa. Asia on hyvin ymmärretty. | ||||
![]() |
29.12.2022 19:44 | John Lindroth | ||
Tässä norjalaisessa on eleganssia! | ||||
![]() |
29.12.2022 19:36 | Eljas Pölhö | ||
Hr1 *säännöllinen* käyttö matkustajaliikenteessä Iisalmen pohjoispuolella taitaa rajoittua muutamaan kuukauteen 1960-luvun lopulla, jolloin yksi Kon-Ilm-Kon kiskoautojunapari ajettiin jostain syystä Hr1:llä. En osaa sanoa olisiko siinä joskus ollut Tr1, mutta ei varmasti montaa kertaa. | ||||
![]() |
29.12.2022 19:36 | John Lindroth | ||
Onnistunut Hurukuva! | ||||
![]() |
29.12.2022 19:30 | Eljas Pölhö | ||
Muutos CEm 2442 -> BT 01185 kirjattu tammikuulle 1963. 1963 tammikuussa myös: CEm 2425 -> BT 01184 CEm 2428 -> BT 01186 CEm 2447 -> BT 01183 Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miksi vaunujen muutokset eivät menneet numerojärjestyksessä. Voi olla korjausjärjestys tai sitten sijoituspaikkajärjestys, kuten monissa muissakin sisäisen käytön vaunuissa, resiinoissa yms. |