Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.04.2024 17:15 | Samuel Pajunen | ||
| Kiskothan lähti Kaipiaisista ja tehtävänä on jakaa niitä reitin varrelle useampaan korjattavaan paikkaan. | ||||
|
|
29.04.2024 16:58 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Siis, mitähän järkeä oli tässäkin reissussa? Tullaan Iisalmesta asti viemään muutama kiskon pätkä Rovaniemelle? Ajaen 12 tuntia. Vieläpä lähdetään takaisin etelään, puoli kuormaa kiskoja edelleen kyydissä, heti huomenna, eli tänään. Tämän päkättäjän, joka ei ole edes ratakuorma-auton näköinen, otin tänään videolle Laurilassa. | ||||
|
29.04.2024 15:57 | John Lindroth | ||
| Itse Skattalaisena olen ottanut lipat Skattan mäessä fillarilla sateen liukastamilla ratikkakiskoilla napukivillä, salkussa ollut rakentamani Ho vaunun pienoismalli meni silpuiksi! | ||||
|
29.04.2024 15:38 | John Lindroth | ||
| ÖBBn virallinen leveäraiteisen höyrykauden päätös oli 31 joulukuuta 1976. Tällöin veturi 52 3315 veti viimeisen höyryvetoisen junan välillä Hohenau ja Gänserndorf(Nordbahn) lähde WIKI. | ||||
|
29.04.2024 14:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuon suoran kohdalle tulee ennemmin tai myöhemmin länsiradan vaihteet ja vasemmalle raiteelle ramppi yli tai ali nykyisille raiteille. En lähde arvaamaan mikä nopeusrajoitus siinä kohtaan tulee olemaan. (Tepolta tuli vastaus samaan kysymykseen pikkasen ennen minua) | ||||
|
|
29.04.2024 13:57 | Teppo Niemi | ||
| Jos muistelen oiklein Väyläviraston yleisötilaisuuksia, niin oikaisu tulee käytännössä vain kaupunkiradalle ja kaukoliikenteen raiteisiin vaikuttaa uusi Länsiradan liittymä nykyiseen rantarataan. Erkanemiskohta on käsittääkseni kohta kuvassa näkyvien opastimien takana ja se toteutettaneen eritasoratkaisuna. | ||||
|
|
29.04.2024 13:08 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuohonkin tulee kaarreoikaisu että mutkista pääsee vetelemään vähintään 160km/h? | ||||
|
|
29.04.2024 11:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| Piti minunkin eilen lähteä kuvaamaan mutta tänään sitten. Saako tämän linkittää minun kuvasarjan kommentti osuudelle? Helpottaa jatkossa tiedon hakua työmaan kulusta? | ||||
|
29.04.2024 10:47 | Kari Haapakangas | ||
| Säästeltäisiinköhän tuota tulevan siltaremontin tukikohtatarpeisiin? Ehtiihän siihen talon lykätä sen jälkeenkin. | ||||
|
|
29.04.2024 10:32 | Kari Haapakangas | ||
| Viljantähkä ja ruksi päällä? "ei ei olla harppi-Saksassa" | ||||
|
|
29.04.2024 09:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä vuonna loppui höyryvetureiden vakituinen käyttö ÖBB:n normaaliraiteisilla radoilla? | ||||
|
29.04.2024 09:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on, kuvaa ei kannata missään nimessä poistaa. | ||||
|
|
29.04.2024 09:28 | Erkki Nuutio | ||
| Kuinka moni on polkupyörällä kaatunut kun rengas (lähinnä etupyörän) on yllättäen kiilautunut urakiskon uraan? Vaikka olen kokenut pyöräilijä, kävi minulle näin polkiessani taittopyörällä (=halkaisijaltaan pienehköt renkaat) Helsingissä Aleksanterinkadun loppupäässä. En kertoisi tätä jos olisin tullut yliajetuksi selvästikin landelta tulleena. |
||||
|
29.04.2024 09:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Ah joo, katsopas vain :) | ||||
|
|
29.04.2024 09:05 | Vertti Kontinen | ||
| Joo ei sepeliraide, mutta tässä Väylän julkaisussa sen ja 671:n välistä jatkui raidevaraus Parkanon suuntaan https://vayla.fi/documents/25230764/58864260/01_Yleis%C3%B6tilaisuus_Sein%C3%A4joen_rapu_RaS_20211012.pdf/ba782f54-d840-31ac-22d2-e794d9257868/01_Yleis%C3%B6tilaisuus_Sein%C3%A4joen_rapu_RaS_20211012.pdf?t=1634043981685 |
||||
|
|
29.04.2024 09:04 | Heikki Jalonen | ||
| Laitokselle on varmasti mennyt aikanaan rautatie, mitenkäs muuten kuljetukset olisi hoidettu. Siten voidaan varmaan katsoa, että tällä laitoksella on perusteltu rautatiehistoriallinen tausta, | ||||
|
|
29.04.2024 08:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Ehdotan ettet poista, tämä pienoinen kuva vie niin vähän levytilaa että itse antaisin sen mieluummin olla, täällä on paljon turhempiakin kuvia kuin tämä :) | ||||
|
|
29.04.2024 08:41 | Ilkka Hovi | ||
| Voih ja mie seurasin junasta vanhaa ratalinjaa ja oletin rakennusten perusteella siinä olleen varikon, vaikka kääntöpöytä oli noin kilometrin päässä Frankfurttiin päin. Eipä siinä muuuta kuin ehdotan poistettavaksi. Teen poiston vapun jälkeen. |
||||
|
|
29.04.2024 07:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, se on 1 435 mm. | ||||
|
|
29.04.2024 07:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan https://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=3170 kommenteissa sanotaan, ettei sepelinkuormausraide olisikaan raidevaraus toiselle yhteydelle. | ||||
|
29.04.2024 06:18 | Ossi Rosten | ||
| Toisesta perspektiivistä vain hetkeä aikaisemmin: https://vaunut.org/kuva/167790 :D | ||||
|
|
29.04.2024 01:32 | John Lindroth | ||
| Veturissa on oikein itävaltalaisen insinööri Dr Adolph-Gieslingen vuonna 1951 suunnittelema Giesl skorsteeni muina nimiä Ejektor,Flachschornstein tai Quetschesse. | ||||
|
|
29.04.2024 00:46 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen kuva kevätmaisemissa! | ||||
|
29.04.2024 00:42 | John Lindroth | ||
| Itse olen aikanani ollut Hurun kyydissä 120 km/h nopeudella ja kyllä se oli niinkuin Ari-Pekka jo mainitsi laajaa ja avaraa lisäisin vielä siihen liikkeiden pehmeyden ,äkkinäisiä liikkeitä ei juuri muistu, Olisiko niinkuin ranskalainen auto ja olihan siinä Peugeotin ratti.Muistaakseni noista Hurukyydeistä mittari ei juuri koskaan noussut yli tuon 120 Km/h. | ||||
|
|
28.04.2024 23:31 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo ei ole oikeastaan suoraan rautateihin liittyvä rakennelma, vaan entisen teurastamon vesitorni ja siihen liittyvä savupiippu. Valmistunut 1902, arkkitehti oli Felix Genzmer. Rakennus on suojelukohde ja nykyään siinä toimii monipuolinen kulttuurikeskus. https://schlachthof-wiesbaden.de Hauska detalji on rakennuksen nykyinen osoite, Murnaustrasse 1. Liekö kunnianosoitus Friedrich Wilhelmille vaikka hän ei Wiesbadenissa vaikuttanutkaan... |
||||
|
|
28.04.2024 22:19 | Leevi Halonen | ||
| Oletko tuolla sillan oikealla puolella? | ||||
|
|
28.04.2024 22:14 | Petri Nummijoki | ||
| Ilmeisesti äkkinäiset nykäykset ovat terveyden kannalta haitallisempia, kuin liikkeen määrä sinänsä. | ||||
|
|
28.04.2024 21:59 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä miten kuljettaja koki asian mutta Työterveyslaitoksen 1970-luvun puolivälissä tekemissä mittauksissa Dr12 ja Dm7 olivat silloisesta vetokalustosta ainoat, joissa ei ylitetty 8 tunnin altistumista vastaavaa riskirajaa missään mittauksissa sen paremmin sivuttaisen, pystysuuntaisen kuin raiteen suuntaisenkaan tärinän osalta. Mittauksia tehtiin Dr12-vetureilla myös 115-120 km/h nopeudella. Dv12-veturitkin pysyivät rajojen sisällä noin puolessa mittauksista mutta Dr13- ja Sr1-vetureissa sekä Porkkanajunissa ja Sm1:ssä tehdyissä mittauksissa meni yleensä ainakin joku tärinäarvoista riskirajan yli. | ||||
|
28.04.2024 19:27 | Jaakko Tuominen | ||
| Jorma, Eikös tuo kytkin ole pelkkä kumivaimennettu tappikytkin ja tanssivatrenkaat on kerrosta alempana vaihteiston ja pyörän välissä? | ||||
|
|
28.04.2024 18:53 | Kari Aho | ||
| Löydän itseni kuvasta :) | ||||
|
28.04.2024 15:33 | Arto Papunen | ||
| Onkohan nämä kaikki kolme Dr21:stä nyt Kotkassa? | ||||
|
28.04.2024 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai "Joe - poika" Singaporesta. Vihje: ikivanha Aku Ankka, piirtänyt Karl Marksch, eiku Carl Barks! | ||||
|
|
28.04.2024 14:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on Joe-sedän oma liikennepaikka :) | ||||
|
|
28.04.2024 13:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Iskareiden kunto vaikuttaa. Samoin pyörien profiili. Puhutaan »kartiokkuudesta». Mutta ylipäätään vetureiden matkustusmukavuus on kaukana matkustajavaunujen tasosta. Ja Sr2 on pahimmasta päästä. Mitä Timo Huruun tulee, muistelen jonkun vanhemman kaartin veturinkuljettajan kuvanneen täällä joskus sen liikkeitä »laajoiksi ja avariksi». Nythän Hurun käyttäytymistä pääsee tunnustelemaan vain kahdeksankympin vauhteihin asti. |
||||
|
|
28.04.2024 13:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autopuolella ripustusten loppuunkuluneet kumipuslat aiheuttavat yleensä vaihtotarpeen (kumisiin tai uretaanisiin). Tarpeen havaitsee kyllä käytön aikana. Kevennetty huolto vetureiden telien tarkastusten kanssa, niin...? Pääasiahan on kvartaalien positiivinen tulos, joten miten se nyt meneekään? |
||||
|
|
28.04.2024 12:59 | Timo Salo | ||
| Alkaa tuntumaan hiukan kyseenalaiselta tuo sanonta: kulkee kuin juna... Nopeudet nousee ja repiminen sinne/sun tänne suuntaan moninkertaistuu! Ainakin Dr12:sta osalta kuitenkin vielä tuo sanonta pitää täysin paikkansa, uskomattoman "sileää" kyytiä alle satasen nopeuksissa! Miten lie, jos mennään toiselle sadalle epämääräinen vaunusto väljien kytkimien kanssa perässä...? | ||||
|
28.04.2024 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuutamosonaattihan ei nyt niin kovin rautatiepitoinen ollut, ennemminkin opetuselokuva siitä, kuinka kaunotarta yksityisomaisuudekseen luuleva harhainen erektiotaan jumaloiva pöpi pysäytetään teknisellä näppäryydellä ja riittävän suurella annoksella sähköä. Kuitenkin, ykkösosa "selittää" kakkososan olemassaolon. Minusta sympaattisin hahmo molemmissa osissa on herra Kivisen esittämä Sulo Kyyrölä. |
||||
|
|
28.04.2024 11:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mahdoton sanoa. Kolmekymmentä vuotta sitten, kun Sr2 oli uusi, en voinut kuvitellakaan, että olisin päässyt ohjaamovierailulle veturin ollessa paikoillaan, saati sen ollessa liikkeessä. Ja kääntäen, eivät muut vetokalustot samalla tavalla hölsky, ei edes huomattavasti vanhempi Sr1. | ||||
|
28.04.2024 10:57 | Mikko Mäntymäki | ||
| Museojunissa T-vaihde takaa äänimaailman kun kentänheikennys menee päälle noin 50km/h, korjatkaa jos muistin väärin. | ||||
|
|
28.04.2024 10:46 | Timo Salo | ||
| Oletko A-P varma, ettei tuossa mainitsemassasi elimen (SA3) kolinassa ole kysymys suomalaisesta huolto-osaamisesta? Jotenkin tullut usko tuohon Sveitsiläiseen osaamiseen niin selväksi... Aikanaan TTKK:n lasermiehetkin mittasivat ko. maassa tehtyä laitetta ja vasta erotustarkkuuden menessä luokkaan 0,001 mm alkoi näkyä olemattoman kokoisia "virheitä"! | ||||
|
28.04.2024 10:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esimerkkikuva nykyajan tsekkilistan käyttämisestä: https://vaunut.org/kuva/166606 . Veturinkuljettaja laittaa Iso Vaaleeta hinuukuntoon ruksaillen samalla luurissaan olevaan hinauslomakkeeseen asioita tehdyiksi. | ||||
|
|
28.04.2024 10:34 | Eljas Pölhö | ||
| ”Kuutamosonaatti 2: Kadunlakaisijat”. Elokuva on tarkastettu helmikuussa 1991, joten oheiset kohtaukset on luultavasti otettu 1990. Ensimmäinen junakohtaus on ”Toijalan” asemalla, jossa Kyyrölän punakaarti odottaa Helsingin junaa. Kun juna saapuu, taustalla näkyy nimikyltti Salo. (kuva 1: Dr13 2316 kohdassa 40’20”). Porukka istuu kuitenkin ”Toijalan” asemalla (kuva 2 kohdassa 40’21”). Punakaarti ei nouse tähän junaan, vaan Turun suunnan junaan (kuva 3: Dr13 2328 kohdassa 40’31”). Junan vaunussa on kuitenkin kyltti Helsinkiin (kuva 4: kohdassa 40’43”. Vaunun myyntinumero on 418; minulla ei ole tallessa vaunujen kiertoja, joten en tiedä missä junassa myyntinumero 418 on kulkenut; huom. vaunu on sininen). Porukka saapuu Helsinkiin pitkässä punaisista Eil-vaunuista koostuvassa paikallisjunassa, jota veti Sr1. Taustalla saapuu sinisistä vaunuista koostuva pikajuna veturinaan myös Sr1 (kuva 5 kohdassa 42’00”). Muita junakohtauksia on kuvattu Linnanmäellä. Mikko Kivisen esittämä hahmo matkustaa yksikiskoisella, Kari Sorvalin esittämä hahmo jahtaa Kata Kärkkäistä (silloinen nimi) vuoristoradalla ja sitten Mikko Nousiaisen ja Vesa Vierikon esittämät hahmot matkaavat kummitusjunalla Mikko Kivisen jahdatessa. Nämä kohtaukset ovat elokuvan minuutin 63’ jälkeen seuraavan varttitunnin aikana. Kuten oheisesta sisältöselostuksesta huomaa, kuuluu elokuva ehdottomasti rautatieharrastajan leffavalikoimaan. Se on DVD:llä kotelossa, jossa on sekä Kuutamosonaatti (v. 1988) että Kuutamosonaatti 2 (myynti ja markkinointi VLMedia Oy). Kuvat viittaavat tarinaan rautatieharrastus FB-sivulla 19.10.2019. https://www.facebook.com/groups/805007689568130/?hoisted_section_header_type=recently_seen&multi_permalinks=2435076253227924 |
||||
|
|
28.04.2024 07:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaikka Kolmonen onkin ottanut takapakkia Kakkoseen verrattuna kajuutan ergonomiassa ja siitä kuultaa läpi saksalainen logiikka sekä nykyajan digidigi, puhumattakaan ohjaamomeluun kuuluvista ajomoottoreiden jyristämisistään ja toosan korkeajänniteresonointipörinöistään, niin kyllä se vain Kakkosta tasaisemmin kulkeutuu eteenpäin. Havahduin Kakkosen nuljumisen määrään alkuvuodesta, kun liikenteellisten erikoisuuksien kautta sattui viikkojen ajanjakso, jolloin kohdalle ei osunut metriäkään kakkosmatkailua. Ykköstä, Kolmosta, Edoa ja Pendoa kyllä oli. Kun sitten ehkä kuukauden kakkosbreikin jälkeen kiipesin jälleen, itseni muiden laitosten vakaampiin menemisiiin totutettuani, Kakkosen kyyditettäväksi, melkein järkytyin siitä kiemurtelusta. Pahimpien vatkausten meneilläänolon tietää siitä, kun junankeulasta alkaa kuulua tuttu kolina. Se tulee siitä, kun SA3 heiluu laidasta laitaan kuin hullun mulkku. | ||||
|
28.04.2024 06:44 | Kimmo Säteri | ||
| Kuin katselisi Rocon kuvastoa 80-luvulta. Eikä maisemissakaan ole valittamista. | ||||
|
|
28.04.2024 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jorma ja Gunnar: - käyttivätkö veturinkuljettajat erityisiä tarkistuslistoja toimenpiteitä suorittaessaan? Siis samalla tavoin kuin lentokapteenit koneissaan. Esim. sodanaikaisen nelimoottorisen Lentävän linnoituksen, Boeing B-17:n tarkistuslistan ensimmäinen kohta: - Brakes: Set, eli jarrut asetettu (kiinni). Tässä kuvasarjassa ilmeni, kuinka jo aluevaihteen asettamiseen tarvittiin "sylillinen" eri muotoista spaakeja ja vipstaakeja. Lättähän on suht simppeli kapistus, mutta siinäkin omat toimenpiteensä piti suorittaa tietyssä järjestyksessä. |
||||
|
28.04.2024 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suuntakahvan asentojen selitys (Moottori II mukaan): DT = dieselmoottorit tyhjäkäynnillä TS = taakse, suurtartunta TN = taakse, normaalitartunta K = käynnistys 0 = kaikki virtapiirit auki K = käynnistys EN = eteen, normaalitartunta ES = eteen, suurtartunta DT = dieselmoottorit tyhjäkäynnillä. (Suurtartunta ja normaalitartunta ovat lyhyesti sanottuna eri tavoilla järjestettyä päägeneraattorin magnetointia.) Tehonsäätöpyörän asennot: O = kaikki virtapiirit auki T = tyhjäkäynti (ei nimeä) = suunnanvaihtokontaktorit sulkeutuvat NH = nopea hidastus - = hidastus portaittain V = vakioteho + = kiihdytys portaittain NK = nopea kiihdytys. Tehonsäätöportaita on 29 (0 ... 26 b). |
||||
|
28.04.2024 01:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| HKE Hanasaaren ja HKE Salmisaaren voimalaitosten polttoainetyöntekijöitä kutsuttiin "hiilivuorineuvoksiksi". | ||||
|
|
28.04.2024 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kadunlakaisijat - leffa oli lievästi koomikolliskauhu-jatko Kuutamosonaatti - kauhuleffalle. Kadunlakaisijoissa oli muun muassa suosta herätetty Kyyrölän punakaarti, jonka "luttoonankomentajaa" esittänyt Matti Tuominen veti roolinsa erityisellä paneutuneisuudella! M. Tuominen oli kunnostautunut myös kauppaneuvos Paukkuna: " - tarjoilija, tärpättiä!" "Toveri konduktööri, matkamme maksaa Kansanvaltuuskunta!" |
||||
|
|
28.04.2024 01:25 | Mikko Ketolainen | ||
| Tv-vetureita, elokuva Kadunlakaisijat, 2*Dr13, numerot 2316 ja 2328, molemmilla perässään letka sinisiä vaunuja. Tv-sarjassa Raid Dv15 2007 vilahtaa tavaravaunuletkan kanssa. Lentsussa näkyvä Dr13 näyttäisi olevan numero 2344. Elokuvassa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin näkyy Dv12 2745 vetämässä vankivaunun sisältävää matkustajajunaa. Tai eihän tuo veturi vielä tuolloin ollut Dv12. Elokuvassa Natalia, jossa kuljetetaan rajan yli tullutta lehmää junalla takaisin, näkyy useampia vetureita, Dv12 2754, Dr12 2200 ja vissiin taisi yksi Dr14 vilahtaa myös ratapihalla. Elokuvassa Liian iso keikka näkyy Dv12 2742. Tv-sarjassa Taivaan tulet näkyy ainakin Dv12 2659. Tässä oli täydennystä listaan 16 vuoden tauon jälkeen. | ||||
|
28.04.2024 01:17 | John Lindroth | ||
| Kiva tunnelmallinen kuva Satamaradalta! | ||||
|
|
28.04.2024 00:52 | Mika T. Polamo | ||
| Kaima (poislukien etunimet ja sukunimi) on kaivanut rohkeasti poikkeavan kuvan sivuraiteelta. Kuvausaikakin sattuu (auh) kipeästi (douple auh 7th hell) aikaan jolloin elämä oli sivuraiteella. Sommittelu on rohkea ja tasapainoinen. Objekti on subjektiivisesti katsoen vetäisty alavasempaan platinahintaisesta leikkauksesta. Väripaletti on listaykkönen. Färit on helppo listata: Ne ovat kuin Schindlerin listasta. Ei vastamulkoilemista. Kuvaajalla on leikannut, kun alaoikealla oleva ohjaustoosakin on täysillä mukavasti mukana. Täysi metsurin high-four tälle kaikelle. Ota leipä. .. jos vielä voit. | ||||