Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.12.2022 16:34 | Petri Sallinen | ||
| Virkavaunukäytäntö otettin mitä ilmeisimmin näihin aikoihin käytäntöön, kuten kiertokirje 20/1224 seuraavasti toteaa: ”Valtionrautateilla on melkoinen määrä sellaisia vaunuja, joita asemilla ja linjalla käytetään yksinomaan valtionrautateiden omiin tarpeisiin. Näiden, osaksi puutteellisessa kunnossa olevien ja sitä paitsi usein erikoissisustuksellisten vaunujen estämiseksi erehdyksellisesti ottamasta yleiseen liikenteeseen, numeroidaan ne uudestaan ja niiden sarjamerkit varustetaan erikoismerkillä. Puheena olevien n. s. virkavaunujen numerot kuuluvat samoihin numerosarjoihin kuin vastaavanlaisten yleisessä liikenteessä olevien vaunujen numerot ja niissä on samanlaiset sarjamerkit, mutta erikoismerkeiksi on niihin maalattu varsinaisen vaununumeron edelle nolla ja vaunusarjamerkin edelle X-kirjain, minkä lisäksi tällaisten asemille sijotettujen vaunujen vaunukopansivun vasempaan alakulmaan merkitään asianomaisen aseman nimi. Kaikki vastasanotut erikoismerkit maalataan mustalla öljyvärillä matkustajavaunuihin sekä punaisella öljyvärillä kaikkiin muihin vaunuihin. Edelleen ovat muutamat tällaiset vaunut varustetut erillisillä merkinnöillä, joista tarkemmin ilmoitetaan, mihinkä tarkotukseen näitä vaunuja saadaan käyttää. Ilman asianomaiselta päällystöltä saatua lupaa ei puheena olevia ”virkavaunuja” saada ottaa yleiseen liikenteeseen; mikä, sekä että tätä kieltoa koskeva merkintä maalataan valkoisella öljyvärillä sopivaan paikkaan niihin vaunuihin, joihin se haitatta on maalattavissa, kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmotetaan. Helsingissä, Rautatiehallituksessa, toukokuun 31 paivana 1922.” |
||||
|
19.12.2022 15:54 | Teemu Halttunen | ||
| Wssb:n valmistama kertaaja on näemmä saanut uuden elämän | ||||
|
|
19.12.2022 15:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvä havaianto tuo Petrin havainto rikka- ja lantavaunujen litteroista. Lisään sen verran, että vuoden 1922 vaunuluettelossa, jossa lantavaunuilla siis ensimmäisen kerran oli littera Gpl, rikkavaunut olikin siirretty virkavaunuihin litteralla X Gp. Lantavaunut olivat tällöin siis kaupallisessa liikenteessä, mutta rikkavaunut VR:n omassa virkakäytössä. |
||||
|
19.12.2022 11:09 | Heikki Jalonen | ||
| Kiinnostava tilanne. Voisikohan olla, että kyseessä olisi 1942 kevät? Nuo veneet voisivat olla menossa Laatokalle, luultavimmin pakko-otettuja siviiliveneitä Laatokan Meripuolustuksen käyttöön? Talvisodan päättyessä 1940 maaliskuussa Laatokalta ei veneitä voitu evakuoida, vaan ne joko rikottiin tai jäivät silleen. Joten, Laatokalle tai muulle isommalle järvelle tarvittiin uutta kalustoa yhteysveneiksi ja vastaaviin tarpeisiin. Veneiden mukana matkaavat miehet vaikuttaisivat pitävän päässään (ilman lakinpäällyksiä olevia) mustia merimielakkeja, yhden kokardinkin voinee sieltä erottaa; merivoimien tai rannikkotykistön väkeä siis. |
||||
|
|
19.12.2022 10:13 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1921 Rautatietilastossa rikkavaunut ja lantavaunut esiintyvät ensimmäisen kerran (vuoden 1920 tilastossa em. vaunuja ei vielä ole). Vuoden 1921 tilastossa rikkavaunut oli litteroitu Gr ja lantavaunut Grl. Seuraavan vuoden tilastossa — 1922 — lantavaunut olivat saaneet litteran Gpl. | ||||
|
19.12.2022 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi sairasjuna? Tulin ajatelleeksi vuosiluvun perusteella ja siksikin kun vaunun ikkunat ovat alaslaskettavaa mallia. Niistä oli kätevää lastata paaripotilaita junaan. |
||||
|
|
19.12.2022 09:10 | Petri Nummijoki | ||
| Taitaa olla ainakin 54 akselia. Näin pitkistä matkustajajunista höyryvedolla ei olekaan juuri näkynyt kuvia, vaikka onhan niitä juhlapyhähavaintoja ollut yli 70-akselisistakin. Mikähän veturi junaa vetää? Olisiko K4/Tv2 huono arvaus? Veturi vaikuttaa aika pitkältä suhteessa vaunuihin mutta halkopolttoisena ei liene raskassarjalainen kuitenkaan. | ||||
|
19.12.2022 08:46 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kyseessä on yleisen verkon vanha puhelinkeskustila. | ||||
|
|
19.12.2022 07:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Gpl-litteralla ei tarkoitettu 'myös' lantavaunuja, vaan nimenomaan lantavaunuja. vuonna 1921 lantavaunut numeroitiin rikkavaunujen (Gp) numerosarjaan ja ne saivat Gpl-litteran. "Kun on osoittaunut toivottavaksi, että lantavaunut olisivat täysin selvästi erotettavissa muista katetuista tavaravaunuista, on Rautatiehallitus määrännyt, että sanottujen vaunujen numerosarja on liitettävä rikkavaunuja varten varattuun numerosarjaan 30701-30800 ja ensiksimainitut vaunut siis numeroitava 30626-30700 ja 30751-30800 sekä varustettava Gpl-sarjamerkillä." |
||||
|
19.12.2022 00:54 | John Lindroth | ||
| Stadissa kasvaneena muistan että Kauppatorin kääntösillan Kauppahallin puolella oli taulu jossa mainittiin veturisarjat joilla oli oikeus ylittää silta tai kieltää onko kukaan kuvannut tai muistaako kukaan mitä siinä luki? | ||||
|
|
19.12.2022 00:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä on tuo oikean alakulman tiilirakennus? Vaikuttaa ihan asetinlaitehuoneelta, mutta ei kai täällä sellaista tarvita? | ||||
|
|
19.12.2022 00:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko kyseessä Katinhännän mutkat? https://vaunut.org/kuva/44967 + https://vaunut.org/kuva/60349 | ||||
|
|
19.12.2022 00:12 | John Lindroth | ||
| Ainakin Pasilan kuljettajat pitivät näistä huomattavan vetovoiman takia.Samassa yhteydessä olen myös kuullut sanonnan"Raiteenrikkoja". | ||||
|
18.12.2022 22:16 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Vähän edempänä vain käytiin, tasaiselta entinen ratapohja näytti. | ||||
|
18.12.2022 22:01 | Jarno Piltti | ||
| Operailin logo on hämmentävä mutta tyylikäs. Paljon tavaraa, elementtejä enemmän kuin kymmenessä nykylogossa keskimäärin. Tulee mieleen joku monimutkaisen koneen mekanismi, tai kytkeytyvä monimutkainen kytkin, ja tosiaan jotakin pyörivää. Punainen signaaliympyrä kaiken keskellä on suoraan toimialan ytimestä. Logon ja yhtiön tulevaisuus huolettaa. | ||||
|
|
18.12.2022 20:02 | Jarno Piltti | ||
| Tyylikäs ovi. | ||||
|
18.12.2022 19:56 | Timo Salo | ||
| Yksi Teemun parhaita kuvia pomppasi silmille sattumana...! | ||||
|
18.12.2022 18:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tampereelle huhuiltu uusi ratapiha on Aamulehdessä aina välillä ollut esillä. Tosin sitä puuhataan aivan eri syistä kuin tämän RRT:n kohdalla. Tampereella kaipaillaan lisää tonttimaata asuinrakentamiseen. | ||||
|
|
18.12.2022 17:19 | Rasmus Viirre | ||
| Suuret ja uudet terminaalit idän liikenteelle, hiljainen loppu vain jonkusen vuoden käytön jälkeen.. Noh milloinkas teetetään samanlaiset lännen liikenteelle? Yhdysliikenne Suomesta Ruotsin kautta maailmalle hm hm :^ Entäs se Tampereelle huhuiltu uusi ratapiha Viinikasta etelään? | ||||
|
|
18.12.2022 16:54 | Ilkka Hovi | ||
| VR:n kuva, Rautatiehallituksen Koneteknillinen Toimisto, Valokuvalaboratorio. Nr 10152. Kuvannut O.Karasjoki. Tätä kuvaa on ollut saatavissa myös Rautatiemuseon mustavalkoisena postikorttina. Lisätietoa Höyryveturit Valtionrautateillä tai (kaukolainauksena kirjastosta) kirja Satulatankkiveturit Suomessa, Omakustanne 2013. Aina innostun kun näen Vr4:n niitä oli töissä Helsingin asemalla kun olin nuori. Sitten ne hävisivät ja vasta VR:n 100 vuotishistoriikistä näin että veturit oli muutettu Vr5 vetureiksi. | ||||
|
|
18.12.2022 15:22 | Vertti Kontinen | ||
| Ehkä vielä joskus... | ||||
|
|
18.12.2022 15:13 | Antti Grönroos | ||
| Osaatko Jarmo sanoa, että onko toi ratapohja koko matkaa nykyään tasainen. V. 14 kun kävin tuolla, niin tuosta kohtaa se oli epätasainen. | ||||
|
18.12.2022 14:11 | Antti Grönroos | ||
| Joo, korostuu varmasti jos sinne asti ehtii. Jos huusit eivät ole alkuperäisiä rakennuksia, niin ne eivät ole paras mahdollinen "sivurakennusrooliin". Joskus kun olin Päivästön tasoristeyksessä, niin tuonne meni VR:n auto. | ||||
|
18.12.2022 14:10 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuvauksen yhteydessä tulee silloin tällöin tilanteita, joissa ohikulkijat "avautuvat". Tulee mieleen toinen luminen pakkaspäivä. Edesmenneellä kaverilla oli C-kasetilla äänitys HKR:n veturista junan matkassa Karkkila - Hyvinkää välillä. Eräänä lumisena viikonloppuaamuna lähdimme ajamaan hänen Ladalla vanhaa ratapohjaa. Kuvasin "linjalla" ajoa videolle, kasetti pyöri taustaäänenä. Tunnelma oli viimeisen päälle tien ollessa lumen peitossa, veturissa oli välillä veto päällä ja välillä rullattiin. Kytäjän kartanon paikkeilla jäimme hankeen kiinni. Yritimme työntää autoa hangessa eteenpäin, kun ohitsemme ratsasti henkilö, joka tuhahti halveksien: "Eikö teillä ole parempaa tekemistä?!". Kun auto saatiin liikkeelle, niin paluumatka meni mukavasti, kun listattiin parempia vaihtoehtoja. | ||||
|
18.12.2022 11:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Kaukana menneisyydessä ovat ne ajat, kun Hangosta tuli alkuillasta säännöllisesti ihan kokojunakuljetus näitä Vgkak-vaunuja täynnä autoja. | ||||
|
18.12.2022 04:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva muuten! Sisältää lupauksen talvipäivän seisauksen lähenemisestä ja sitten taas eletään kohti juhannusta, immer wieder! Kiertokulku jatkuu, kuin veturin pyörän ikuinen liike, kierros kierrokselta. |
||||
|
|
18.12.2022 04:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| En oikein usko keskimmäisen rakennuksen sivurakennusrooliin - takuuvarmasti vatsataudin iskiessä sen tärkeys korostuu, kun ovi käy kuin käkikellon luukku...? | ||||
|
|
18.12.2022 02:03 | John Lindroth | ||
| Tämän lisäksi ilmoitan että dv16 malli on täysin omaa tuotantoani ei ole rakennussarjasta tehtyä! | ||||
|
|
18.12.2022 01:48 | John Lindroth | ||
| Oma osuuteni oli lähinnä tuoda ja asettaa mallit oikeaan paikkaan ja kiitoksest siitä loistaville kuvaajille! Uskoisin että jatkossakin tullaan näkemään samanlaaatuista tekniikkaa! | ||||
|
|
18.12.2022 01:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Sana "kulissi" on laina ruotsin sanasta "kuliss" ja edelleen ranskan sanasta "coulisse", joka juontuu verbistä "couler" = juosta. Alun perin se on tarkoittanut uraa, jota pitkin näyttämön kulisseja on voitu liikutella, kunnes se on siirtynyt tarkoittamaan itse kulisseja. (Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja) | ||||
|
|
18.12.2022 00:33 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvausjärjestelykuva on loistava, tämä kertoo selkeästi "tapahtumat kulissien takana"! | ||||
|
18.12.2022 00:17 | Jorma Rauhala | ||
| Herra Esa - Kuoreveden, Mäntän, Vilppulan ja Pohjaslahden kunnallisen uutis- ja ilmoituslehden, elikä Helsingin Sanomain nykyänsä omistaman KMV:n, pääkirjoituskirjoittaja rouva Eijan kirjoitus on kyllä maksumuurauksen ulkopuolella, joten muutkin sen voivat lueskella oheellisesta linkedistä: https://www.kmvlehti.fi/puheenvuoro/art-2000009270142.html Robertin kuva on muuten hieno ja historiallinen. Ratapiha on nykyään tyystin moderniseerattu, sepelöity ja raskain teräskiskoin, ja liikenteenhoidon rationalisoinnin alta on kaksi joutilainta oikeaa lajitteluraidetta poistettu. Mihinkä yhdenmiehenajossa oleva yksinäinen tavarajuna edes tarvitsisi moniaita sivuraiteita, kun juna kuitenkin muutaman tunnin kuluttua menee Viinikassa mäkeen. Metsän paperitehtaalla, raide vasenmalle, siellä koneet pantiin juuri uuteen huippuvireeseen https://www.metsagroup.com/fi/metsatissue/uutiset-ja-julkaisut/news/2022/metsa-tissuen-mantan-tehtaan-uusittu-pehmopaperikone-jatkuvaan-tuotantoon--tuotantomaara-kasvaa-ja-hiilijalanjalki-pienenee/ Lopuksi ilmatieteellisen laitoksen säätiedoituksen mukaan tällä ratapihalla on lumen syvyys nyt kuta kuinkin 25 centtimetriä. Eikä pihaa tarvi aurata. |
||||
|
|
18.12.2022 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elokuva-alan ammattilaisille varmasti tuttua kauraa. Tuskin Titanic-leffaankaan (v. 1997) olisi kannattanut ihan oikeaa Titanic II:ta väsätä ja jysäyttää sitä jäävuoreen aidolla tapahtumapaikalla...? Siinäkin leffassa illuusio oli luotu erinomaisen vaikuttavasti. |
||||
|
17.12.2022 21:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Edellisenä iltana Emma käväisi kahdesti Pasilan veturitalleilta Helsingin asemalla raiteella 11 kääntymässä. Samalla Pasilan tallien sangen luminen ja jäinen raide oli kaivettu esiin, jotta lähtö Imatralle sujui sitten aamulla helpommin. | ||||
|
17.12.2022 21:45 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jos olen lukenut ja ymmärtänyt nettini oikein, raiteen päässä ollut sahalaitos lopetti toimintansa 1.10.1967. Ennen sitä siis liikennettä on ollut. Ihmeen pitkään osa kiskoista on saanut olla maaperässä. Syrjäraidejulkaisuissa sahan raide esiintyi viimeisen kerran 1973. |
||||
|
17.12.2022 20:18 | Tero Korkeakoski | ||
| Presarin ja Jazzarin erottaa myös mikeistä. | ||||
|
17.12.2022 17:29 | Sami Puranen | ||
| Olet aivan oikeassa. Oli käynyt pieni näppäilyvirhe. | ||||
|
|
17.12.2022 16:53 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva ja hieno bongaus! Onko junan numero sittenkin T52304 (Luumäki - Kouvola lajittelu)? | ||||
|
17.12.2022 14:42 | Tommi Koskinen | ||
| Kuvasivusto näyttäisi edelleen olevan pystyssä ja sieltä löytyy videoita, mutta ei vuodelta 2005: https://asia.kuvat.fi/kuvat/rautatie/videot/ | ||||
|
|
17.12.2022 11:40 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko nuo videot kadonneet bittiavaruuteen MBnetin mukana? | ||||
|
17.12.2022 09:52 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ajelin itsekin eilen Riihimäeltä tullessa Kemin varikkoalueet läpi. Koskahan raiteet on purettu tallin edestä? Tka7 205:kin oli jo täydessä aurausvarustuksessa, entisen rata-alueen toimiston edessä odottamassa ensimmäiselle keikalle lähtöä. | ||||
|
|
17.12.2022 03:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Jarno, sitähän se. Gpl - litteralla tarkoitettiin myös lantavaunuja. Ymmärrettävää, noina ulkohuussien kultaisina vuosina. Vaikka kyseinen luonnontuote saikin melko keisarillista huomionantoa osakseen, kun oikein umpivaunuissa "sitä ihtiään" kuljetettiin... Ettei nyt haiskahtaisi...? Vaunuissa näyttää lisäksi olleen pelkästään läpikulkeva jarrujohto, ovat siis ilman jarrulaitteita. Kun kuvan vaunut eivät kovin lahoilta näytä. |
||||
|
|
17.12.2022 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eilisessä pitäjänlehdessä (KMV-lehti, maksumuurin takana) väläyteltiin Haapamäen tien (Tpe-Hpk-Sk) ja Hpk-Jy-radan sähköistyksen suunnittelutyöhön osoitetusta määrärahasta. Samassa numerossa päätoimittajatar valitti kiskobussiliikenteen hoitamisesta maantiebusseilla. |
||||
|
|
17.12.2022 01:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvin menivät sitten nekin liikennesuunnitelmat. | ||||
|
16.12.2022 23:34 | Petri Nummijoki | ||
| Tuskin umpisveitsiläisenä voidaan pitää, jos moottori ja jarrujärjestelmä ovat saksalaista alkuperää, lämmityskattila Englannista ja valmistus suurimmaksi osaksi Suomessa. Sveitsiläistä ovat kai lähinnä telit ja sähköpuoli minkä lisäksi SLM auttoi veturin suunnittelussa. Dr12 on kuitenkin suunniteltu Suomen rataverkolle ja suomalaisiin käyttöolosuhteisiin. Dr13-veturiin oli saatavissa rakennemuutoksia vain siltä osin, kuin eivät estäneet vastaavien vetureiden rakentamista muille markkinoille. | ||||
|
16.12.2022 23:12 | Hannu Peltola | ||
| Tuo oli Jarno oiva herätys! Itse kuvittelee oppineensa jotain, kunnes yksittäinen kysymys palauttaa takaisin ja huomaa, että monta asiaa on vielä oppimatta! | ||||
|
|
16.12.2022 22:04 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoista. Onko niin että Dr12 on (moottori ja peugeotin ratti huomioiden) läpeensä umpisveitsiläinen veturi? Päättäville tahoille myyty kotimaisena, mikä valmistusmaan puolesta totta onkin, siinä missä Dr13 myytiin nimenomaan ulkomaalaisen suunnittelun huippuna? | ||||
|
|
16.12.2022 21:53 | Jarno Piltti | ||
| Erottuuko vaunun 30673 katon korjausvuosi? Onko se XXIX eli 1929? | ||||
|
|
16.12.2022 21:41 | Jarno Piltti | ||
| Uskon että olisit huomannut raiteensulkusysteemit jos sellaisia aineistossa olisi. Tästä kuvasarjasta huokuu paneutuminen historiaan ja valittuun aikakauteen, näkee kauas että taustatyö on tärkeä osa harrastusta. Wikipedian lähteenä on amerikkalainen ammatilehti vuodelta 1919: "Use of Derails Varies Greatly on Railroads. Vertailun vuoksi 1930-luvulla rakennettu Heinolan rata: ei niin minkäänlaisia turvalaitteita väliasemilla. Näkemieni turvalaitteen käyttösääntöjen perusteella veikkaisin että vasta joskus 1960/70 lukujen taitteessa tuli raiteensulut Ahtialan, Mäkelän, Vierumäen ja Myllyojan kuormausraiteille. |
||||
|
|
16.12.2022 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka, olet aivan oikeassa, Presarin säätimien alla olevan metallilevyn muoto on selvästi erilainen kuin Jazzbassossa. Kiitos. |
||||
|
16.12.2022 19:22 | Teemu Saukkonen | ||
| On siinä korissa aika paljon eroa, veljelläni on alkupään S70 ja minulla loppupään 850, äkkivilkaisulla ei ehkä eroa huomaa mutta keula, perä ja sisusta on aivan eri. En ole varma kävikö ovet kumminkin päikseen (ilman verhoiluja). 10-venttiilisen tyyppivika ainakin periytyi uuteen malliin, en tiedä miksi tuo öljynsyöntivika ei koske 20-venttiilistä niinkään. | ||||