![]() |
16.12.2022 21:41 | Jarno Piltti | ||
Uskon että olisit huomannut raiteensulkusysteemit jos sellaisia aineistossa olisi. Tästä kuvasarjasta huokuu paneutuminen historiaan ja valittuun aikakauteen, näkee kauas että taustatyö on tärkeä osa harrastusta. Wikipedian lähteenä on amerikkalainen ammatilehti vuodelta 1919: "Use of Derails Varies Greatly on Railroads. Vertailun vuoksi 1930-luvulla rakennettu Heinolan rata: ei niin minkäänlaisia turvalaitteita väliasemilla. Näkemieni turvalaitteen käyttösääntöjen perusteella veikkaisin että vasta joskus 1960/70 lukujen taitteessa tuli raiteensulut Ahtialan, Mäkelän, Vierumäen ja Myllyojan kuormausraiteille. |
||||
![]() |
16.12.2022 19:55 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jukka, olet aivan oikeassa, Presarin säätimien alla olevan metallilevyn muoto on selvästi erilainen kuin Jazzbassossa. Kiitos. |
||||
![]() |
16.12.2022 19:22 | Teemu Saukkonen | ||
On siinä korissa aika paljon eroa, veljelläni on alkupään S70 ja minulla loppupään 850, äkkivilkaisulla ei ehkä eroa huomaa mutta keula, perä ja sisusta on aivan eri. En ole varma kävikö ovet kumminkin päikseen (ilman verhoiluja). 10-venttiilisen tyyppivika ainakin periytyi uuteen malliin, en tiedä miksi tuo öljynsyöntivika ei koske 20-venttiilistä niinkään. | ||||
![]() |
16.12.2022 19:17 | Kari Roininen | ||
Jos se kulkee keskellä kiskon selkää,niinkuin näyttää,niin ei vaaraa ole. | ||||
![]() |
16.12.2022 18:35 | Tapio Keränen | ||
Onkohan pikkupyörä riittävän leveä, ettei juuttuisi vaihteessa risteyksen laippauraan? | ||||
![]() |
16.12.2022 16:31 | Kari Roininen | ||
Resiinan pikkupyörä myös erikoinen. Näyttäisi kumipyörältä.... | ||||
![]() |
16.12.2022 15:32 | Hannu Peltola | ||
Vielä kuvasta: Kahdessa Gpl-vaunussa on selvästi kyltti Sörnäs. Liikkuivatko Suomessakin kaatopaikkavaunut vakioreiteillä, esim. Sörnäinen-Malmi vai oliko kaatopaikkatavaran lastaus mahdollista kaikilla asemilla, joissa oli esim. tavara-asema? Kuvassa on hauskasti kolmea eri korityyppiä: Gd-henkinen, G-henkinen ja Ga-henkinen. | ||||
![]() |
16.12.2022 15:22 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
Korjaan Esaa, Cissellä on videossa Fender Precision. | ||||
![]() |
16.12.2022 14:49 | Tero Korkeakoski | ||
Saisihan tuonne radan rakennettua pitkällä kierrolla etelän suunnasta (linnuntietä semmoiset 20 kilometriä Tuovilasta), mutta siihen nähden että liikennettä ei ole se olisi aika turha investointi. Mutta sellaisia täällä on aina välillä tehty. | ||||
![]() |
16.12.2022 14:04 | Kimmo Huhta | ||
Milloin tämän raiteen liikenne on päättynyt? | ||||
![]() |
16.12.2022 13:42 | Heikki Jalonen | ||
Vaikuttaisi siltä, että tärkeiden elinten luovuttajana on toiminut Jupiter-mopo (os. Øgland), sellainen 1960-luvun loppupuolen Safir tai Rally. Tankki on kovin samanlainen, myös moottori näyttäisi olevan Sachs. Ja takavalo, parasta norjalaista alumiinia... Salkku taitaa olla kahvastaan pujotettuna tuossa sivutuen päällä olevaan lyhtytelineeseen. Luultavasti siinä on sellainen käsiopastelyhdylle mitoitettu lattarautateline, johon saa sujautettua myös loppuopastelyhdyn kiinnitykseen. |
||||
![]() |
16.12.2022 13:31 | Heikki Jalonen | ||
Eräässä toisessa Naapurimaassa jätteiden junakuljetus on jatkuvaa - oikeastaan jatkuvasti laajenevaa - toimintaa. 1000 km kuljetusmatkoista aletaan puhua. | ||||
![]() |
16.12.2022 11:37 | Juhani Pirttilahti | ||
Ydinjätejuna löytyy, mutta purkupaikka pitää vielä mallata. :) | ||||
![]() |
16.12.2022 11:34 | Kurt Ristniemi | ||
Ei taida kenenkään pienoisrautatiellä olla kaatopaikkarataa ja jätejunaa? Tästä ja linkatusta kartasta mallia! Kuva on rajattu Finnassa olevasta kuvasta. https://www.finna.fi/Record/museovirasto.609e1faa-728e-4654-9428-007c63465572 Finnassa on jätejunasta myös kauempaa otettu laajempi kuva. Laajemmista kuvista näkee jätteenkeräysplaanin. |
||||
![]() |
16.12.2022 11:19 | Hannu Peltola | ||
Tämä on mielenkiintoinen kuva, jonka yksityiskohtia jää katsomaan! Naapurimaassa jätekuljetuksia junilla hoidettiin vuoteen 1970 saakka: https://vaunut.org/kuva/150870?t=silver%2Bpilen | ||||
![]() |
16.12.2022 10:50 | Hannu Peltola | ||
Jarno: lain pitkä koura on tosiaan tavoittanut rötöstelijän, aiheesta on olemassa lähikuvakin: https://vaunut.org/kuva/120809?s=1 Kysymys kulkuteiden turvaamisesta ja derailer-laitteista jäädytti minut täysin! Täytyy sanoa, etten ole sen n. 25 vuoden aikana, jota olen jenkkijunia harrastanut, koskaan miettinyt tai huomioinut derailereita! Great Northernilla tämä oli vielä kuitenkin aikaa, jolloin lähes kaikki vaihteet myös pääradalla käännettiin käsin. Osa pääradasta oli linjasuojastettu, mutta kauko-ohjaus, vaihteiden sähköinen kääntö ja kulkuteiden turvaaminen releasetinlaitteilla oli vielä vuosien päässä. Osa pääradan liikennöinnistä perustui edelleen Timetable & Train Order -tyyppiseen operointiin, joka ei ollut muuttunut 1800-luvulta. Mutta oliko sivuraiteilla derailer-laitteita tuolloin? Tähän en osaa vastata yhtään mitään! Kuvissa niitä ei ole näkynyt eikä minulla ole tullut vastaan myöskään esimerkiksi mallirakennuspiireissä vastaan rakennusvinkkejä tai piirustuksia GN:n derailereista. Nykyään niitä tietysti on, mutta edelleenkin tuntuu löytyvän pääradoilta haarautuvia sivuratoja, joissa ei ole mitään kulkuestettä. |
||||
![]() |
16.12.2022 10:20 | Kurt Ristniemi | ||
Jätejunan takana kohoaa ilmeisesti pannuhuone- ja saunarakennuksen savupiippu. Rakennuksia tuolla junan takana oli useita: pikikeittiö, varasto, paja- ja työhuonerakennus, ruokala ja em. pannuhuone- ja saunarakennus. Vasemmalla rata jatkuu kaakkoon pääradalle. Nämä tiedot ovat ajoittamattomasta Malmin kaatopaikan kartasta. https://www.finna.fi/Record/hka.139879309659900_141269143700800 Ib:48 Osittaiskartat, 38. kaupunginosa https://www.finna.fi/Record/hka.139879309659900_157641935861600 |
||||
![]() |
16.12.2022 10:13 | Jouni Halinen | ||
Taisin kirjoittaa ylempänä vähän väärin, eihän se tainnut "koppa" vaihtua -96/-97 vuodenvaihteessa vaan pelkkä mallimerkintä muuttui. Uusi koppa tuli sitten myöhemmin?. | ||||
![]() |
16.12.2022 10:06 | Jouni Halinen | ||
Oikein Teemu se oli 850. Ja se se vähän nyppi, että "koppa" vaihtui aika nopeasti (reipas vuosi) kaupanteon jälkeen, kun sitten vaihdoin autoa uuteen -96/-97 vuodenvaihteessa, niin se oli jo "vanha koppainen" ja vaihtohyvitykset sen mukaisia. Pelastus löytyi kuitenkin KONELA-AUTOSTA? Kävi niin että Konela-auto (Delta-autoksi muuttuneena) aloitti Fiatin maahantuonnin ko. vuodenvaihteessa. menin sinne sitten heti kun Malmin toimipiste avattiin vuoden -97 alusta. Homma meni seuraavasti: Volvo oli omani ja Konela osti sen minulta aivan jäätävällä hinnalla. Samalla huoltoliisasin firmalle pienen väännön jälkeen autorekassa ensimmäisenä (oli tarkoitettu näyttelyautoksi) olevan nätin metallivihreän Fiat Bravan. Paperityöt tehtiin pikaisesti ja sain auton ajoon jo iltapäivällä. Ko. auton ”laadukkuus” on sitten oma tarinansa, tyypillistä makaroonimiesten touhua, siitä kuitenkin selvisin 3 vuoden ”lusimisella”. Kun söin sitten myyntipäällikön kanssa lounasta Konela/Deltan ”ensimmäisenä länsiauto asiakkaana”, niin minun oli pakko kysyä häneltä, että onko teillä ohjeistus, että hyvitätte länsiautoista markkinahintaa enemmän, jotta niitä alkaisi kerääntyä nopeasti vaihtoautoiksi Ladojen, Mossejen ja Volkien joukkoon, ja Volvoni sopi hienosti tähän tarkoitukseen. Kaveri vastasi minulle, Jouni se on juuri näin. |
||||
![]() |
16.12.2022 08:43 | Teemu Saukkonen | ||
Jouni, autosi oli varmaankin "kasipätkä", mallimerkintäuudistushan tuli vasta 1997 alusta. -95 tuli facelift jossa keula vähän muuttui. | ||||
![]() |
16.12.2022 08:03 | Mikko Mäntymäki | ||
Tämä pääsi joulukuun 2022 kalenterin kuvaksi, jos saan kuvaa käyttää? | ||||
![]() |
15.12.2022 23:02 | Jimi Lappalainen | ||
3608 Vka–Rit. | ||||
Kuvasarja: Tampereen ratikkakahvila |
15.12.2022 22:05 | Jimi Lappalainen | ||
Vaunu halutaan nyt pois. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b432c301-f341-4805-93b0-d283472813da | ||||
![]() |
15.12.2022 21:42 | Jouni Halinen | ||
Ylempänä keskustellaan siitä, että koska sähköt kytkettiin taustalla oleviin s-johtimiin. Faktaa on se että kuvassa näkymä "häivähdys punaista" tulee silloin käytössäni olleesta Volvo V70:tä. Auto oli minulla kesästä -95 loppuvuoteen -96. Kuva on otettu kesällä -96 heinä/elokuun vaihteessa. | ||||
![]() |
15.12.2022 20:56 | Kimmo Huhta | ||
Tämä taitaa olla ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kaupallisen liikenteen ajalta oleva kuva Outokummusta täällä. Kiitos tästä ja jatkoa toivotaan. | ||||
![]() |
15.12.2022 20:52 | Juhani Pirttilahti | ||
Ehkä tosiaan jäähdytysvaunuihin varattua maalia jäi varastoihin yli tarpeen ja sitä päätettiin käyttää myös lumiauroihin... :D | ||||
![]() |
15.12.2022 19:00 | Jussi Pajunen | ||
Komea talvinen kuva :) | ||||
![]() |
15.12.2022 18:13 | Jarno Piltti | ||
Pikkukuva menee aivan täydestä, isokin jos ei oikein tarkkaan katso. Vihreä päätyi aikoinaan tavaravaunujen väriksi koska vihreä maali oli kestävintä. Jäähdytysvaunut taas oli valkoisia koska se heijastaa eniten pois auringon säteilyä. Lumiauran värityksen perusteet olisi kyllä kiva tietää. Kesäseisonnassa oleva aura ainakin erottuu? | ||||
![]() |
15.12.2022 18:01 | Ilkka Hovi | ||
Suupohjan rata (Sk - Kristiinankaupunki / Kaskinen). Koskenkorvan sorakuopalla oli hiekkajunissa käytössä A4 veturi/-eita. Ne eivät näy varikkojen listoilla koska olivat ratarakennuksen vuokraamia vetureita. Radat rakensi tuohon aikaa Tie- ja Vesirakennusten Ylihallitus, Rautatienrakennusosasto. Vuoden 1923 alusta toiminta jaettiin Rautatiehallitus Rakennusosasto ja Ti- ja Vesirakennushallitus. Vuodesta 1933 Rautatiehallitus Rakennusosasto Rautatierakennusosasto nimettiin Rautatienrakennusosastoksi. | ||||
![]() |
15.12.2022 18:00 | Jarno Piltti | ||
Onpa hyvä säkä käynyt kuvaajalla! Lain pitkä koura ilmeisesti tavoittaa jonkun pusikossa... Mietityttää tuo satamaraide sellaisenaan pääkulkutien kyljessä. Onko raiteessa kenties joku huomaamaton derailer? Vai miten nämä kulkutien turvaamishommat menee rapakon takana? | ||||
![]() |
15.12.2022 14:37 | Pasi Seppälä | ||
Hyvin näkyy huonot olosuhteet kuvassa. Erittäin onnistunut otos. | ||||
![]() |
15.12.2022 13:32 | Jimi Lappalainen | ||
Ahaa, silta onkin vanhempi mitä olin kirjoittanut. | ||||
![]() |
15.12.2022 13:26 | Jimi Lappalainen | ||
#harrastajaruuhka :) | ||||
![]() |
15.12.2022 12:23 | Petri Sallinen | ||
Suomen ilmavoimat 1918-27 (Keskinen-Partonen-Stenman) -kirjassa on esitys punaisten ilmatoiminnasta. Kirjan sivulla 28 on erinomainen kuva punaisten Nieuport 10 ja Nieuport 21 -koneista Naistenlahden lentoaseman edustalla. Koneissa on Venäjän keisarillisen ilmavoimien tunnukset. The Imperial Russian Air Service -kirjasta löytyvät väritysohjeet tunnuksille. Punaisilla oli kolme lento-osastoa, joissa oli yhteensä yhdeksän(?) Nieuport-konetta. Kuvien perusteella konetyyppejä oli ainakin 10 ja 21. Tyyppi 17:stä ei ole ainakaan tässä yhteydessä mainintaa. Osa koneista oli Lebedevin valmistamia (kaksipaikkaiset), osa DUKSin (yksipaikkaiset) valmistamia. Punaisilla oli myös neljä M-16-vesikonetta koulukoneina. Lisäksi Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti on julkaissut laajan artikkelin Nieuport-koneista Suomessa. En kuitenkaan löytänyt lehtiä arkistostani tähän hätään. |
||||
![]() |
15.12.2022 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
Punikki - Nieuportit oli osin hävittäjiä (Nieuport 17) ja osin kaksipaikkaisia tiedustelukoneita. Olivat venäläisten lisenssillä valmistamia. Mitä Hyrskymurron hyrskynmyrskyyn Suinulassa tulee, niin punikit ja lahtarit olivat päässeet sopimukseen tulitauosta ja haavoittuneiden siirtämisestä hoidettavaksi, kun Hyrskymurron lentävä osasto saapui paikalle ja niin homma karkasi käsistä. Taisi siellä joku kuumakalle laukaista aseensa tuosta noin vain. Tuomas Hyrskymurto oli turkulainen kauppias ennen noita aikoja. |
||||
![]() |
15.12.2022 11:05 | Esa J. Rintamäki | ||
Itsekin olen joskus syyllistynyt kovin "nopeaan" työntekoon: työaika loppui neljältä ja olin kotona jo kolmelta, hah hah! | ||||
![]() |
15.12.2022 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jukka, epäilen, että tällaista maalarinvalkoista Valtionrautatiet oli saanut säiliövaunuittain halvalla, kun juuri laatikkolumiaurat, jäähdytysvaunut ja miljoona asemataloa sekä muitakin rakennuksia oli sudittu sillä...? | ||||
![]() |
15.12.2022 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
Vilppulan asemalla joku (huom! En minä!) oli vaunukuvastoon Omu:n kohdalle, kuvan viereen kirjoittanut: - ruma. Eikös Omu-sarja aika pian laitettukin soravaunuiksi? |
||||
![]() |
15.12.2022 10:09 | Teemu Saukkonen | ||
Mikä laatikko tuossa 2608:n käyntisillan alla oli? | ||||
![]() |
15.12.2022 07:38 | Kari Haapakangas | ||
Tällaiset keskustan rantoja kiertävät (satama)raiteet alkavat olla nykyään uhanalainen laji. Vaasassa vain ei ole vaihtoa mikäli haluaa rautateitse ulkosatamaan päästä. | ||||
![]() |
15.12.2022 07:33 | Kari Haapakangas | ||
Kenenkäs ohjausvirheestä se on vääntynyt? | ||||
![]() |
15.12.2022 06:16 | Lari Åhman | ||
Näinhän se toki on. Kuvassa näkyvä vinossa oleva rajamerkki on juurikin Aseman/Etelän raja. | ||||
![]() |
15.12.2022 03:53 | Jouni Halinen | ||
Jimi: Mutsivainaan kotitalo oli aika tarkkaan ton Edon kohdalla https://vaunut.org/kuva/77899?paik=Kauvatsa Siellä tuli vietettyjä kesälomia 60-luvun alkupuoliskolla https://vaunut.org/kuva/49817?s=1 paikalla oli aluksi tasoristeys https://vaunut.org/kuva/77901?s=1 Mutta vuonna 1965 tai 1966 paikalle rakennettiin ko. silta. Käveltiin usein sillan yli kun mentiin kylään mutsin sukulaisille jotka asuivat radan toisella puolella. 60-luvun lopun jälkeen ei enää Kauvatsalla käyty ja talokin paloi hetimain sen jälkeen, vain kivisokkeli jäi jäljelle. https://vaunut.org/kuva/77898?s=1 | ||||
![]() |
15.12.2022 02:17 | Esa J. Rintamäki | ||
Pikkukuvasta katselinkin, että onko Pikku-Jumbo ohjastettu Ruotsinmaalle. | ||||
![]() |
15.12.2022 01:56 | John Lindroth | ||
Komea höyrykuva! | ||||
![]() |
15.12.2022 01:37 | John Lindroth | ||
Mielenkiintoinen otos jossa yhdistyy erilaiset junat ja satamaraide laivoineen!Olen itse aikoinaan toteuttanut tätä teemaa ensimmäisellä HOE kapsuradallani jonka kuvitteellinen pääasema oli JALA! | ||||
![]() |
15.12.2022 01:30 | John Lindroth | ||
Tyylikäs vaunu kertakaikkiaan upea ! | ||||
![]() |
15.12.2022 01:25 | John Lindroth | ||
Kiitokset kommentoijille! | ||||
![]() |
14.12.2022 23:52 | Hannu Peltola | ||
Samalta tiesillalta vuonna 2019 otettu kuva: https://vaunut.org/kuva/136315?s=1 | ||||
![]() |
14.12.2022 23:50 | Teemu Sirkiä | ||
Etelä ja Pelto eivät ole Joensuun liikennepaikan osia, vaan niitä ovat Peltola, Sulkulahti ja asema. Noista Etelästä ja Pellosta käytetään raiteistokaavioissa termiä "1. luokan liikenteenohjauksen alueen nimi". | ||||
![]() |
14.12.2022 21:46 | Jimi Lappalainen | ||
Kymmenen vuotta sitten. |