Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.12.2022 09:14 | Petri Nummijoki | ||
| Näin varmaankin, koska MK55/56 oli ainoa juna, jossa kesäkuussa 1964 käytettiin vakituisesti Dm8-runkoa (Dm4-kiitojunan ohella). Kuukautta myöhemmin eli heinäkuun lopulla 1964 on myös Kuopion juna MK79/70 ollut Dm8-rungolla mahdollinen. | ||||
|
|
22.12.2022 08:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee Vaasaan menossa ollut MK 55...? | ||||
|
22.12.2022 07:34 | Jyrki Längman | ||
| Höyryjuna Palomäki-Vuorela välillä 04.12.2022 https://youtu.be/XnI4gRvfFug |
||||
|
22.12.2022 06:00 | Tapio Keränen | ||
| Kovasti samanlainen maisema kuin Harjavallan kuvassa. | ||||
|
21.12.2022 22:39 | Jorma Toivonen | ||
| Helpotetaan hieman. Veturissa ei vikaa. "Oppikirjoista" tuskin apua. Ehkä käytäntö??? | ||||
|
21.12.2022 22:28 | John Lindroth | ||
| Komeasti höyryää! | ||||
|
21.12.2022 22:26 | John Lindroth | ||
| Hieno TK3 kuva Helsingin asemalla! | ||||
|
Kuvasarja: Železnice 600 |
21.12.2022 21:48 | Panu Breilin | ||
| Aika huima kokonaisuus. Kaikkea on ajateltu ja kaikki ajatukset on toteutettu. :) | ||||
|
21.12.2022 21:41 | Panu Breilin | ||
| Onko tietoa mihin noita romuvaunuja vielä kulkee Itä-Suomessa? Imatrankosken Ovakolle? | ||||
|
21.12.2022 21:37 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kyllä todella onnistunut kuva sekä tunnelman että olosuhteiden puolesta. Ihan helpolla ei synny tällaista jälkeä. | ||||
|
|
21.12.2022 21:29 | Panu Breilin | ||
| Mikä tuon vasemmalla näkyvän uuden aidan tarkoitus on? Onko entisestä kuormausalueesta tullut osa jotakin teollisuustonttia vai ollaanko ratapihaa liittämässä satama-alueeseen? | ||||
|
21.12.2022 19:42 | Markus Räsänen | ||
| Onko tämä kovin yleistä, että gmz vaunustoissa näyttää olevan joissakin Vorgin kuvissa sekapyörästö? | ||||
|
21.12.2022 16:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 1006 on vuodelta 1927 ja siitä tuli vuonna 1965 autovaunu Haa 105'940. Sittemmin se muutettiin kipparivaunuksi Fh 3301 (prototyyppivaunu, jonka kori poikkesi perus-Fh:sta). Hylätty joulukuussa 1981. Tätien vaatemuodin perusteella oletan kuvan olevan 1930 - luvulta. |
||||
|
21.12.2022 15:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan iltapäivää, sellaista klo 14 - 15 aikoihin...? Parkanon tie on jo käytössä ja sähköistys ulottui vain Keravalle, mutta Riksuun sähkö tuli reilun kuukauden päästä. 1974 kevätturistissa tällä aikaikkunalla sopiva juna olisi P 155 Tampereelle...? Kuvauspäivänä on maanantai, jouluviikolla. Junan ensimmäinen vaunu näyttäisi olevan satapaikkainen Ei. |
||||
|
21.12.2022 14:17 | John Lindroth | ||
| Asiaan tuli tarkennusta ,ainakin Hietalahden kääntösillan edessä olleesta kyltistä siinä on kielto raskaille veturisarjoille ja mainitaan erikseen Hr1,Tr1 ja Vr5. | ||||
|
21.12.2022 11:23 | Petri Sallinen | ||
| Valmetin aineisto lienee pääasiallisesti Elinkeinoelämän keskusarkistossa. Monelta osin niiden saamisen tarvitaan lupa, vaikka kyseessä ovat ikivanhat aineistot, koska aineistojen luovuttaja on saattanut asettaa aineiston käytölle ehtoja — eli arkistojen käytännöt vaihtelevat. | ||||
|
|
21.12.2022 10:12 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Ei helppo. Normaalisti siis punainen valo muistuttaisi, että tuuletinmoottorit ovat sarjaan kytkettyinä ja käyvät puoliteholla. Mutta koska kytkin asetettu rinnan kytkettyyn täystehoasentoon, ja valo palaa, onko toinen tuuletinmoottoripareista vikaantunut, tai jokin kolmesta ratamoottoriparista erotettu vikaantumisen vuoksi generaattorijännitteestä käsikytkimellä? Vai onko suunnankääntö menossa? Yritin siis etsiä kirjasta "Dieselveturit ja moottorivaunut II". | ||||
|
|
21.12.2022 08:49 | Petri Sallinen | ||
| Arkistolaitos noudattaa sellaista käytäntöä, että alkuperäisen arkistonmuodostajan käytäntöjä ei muuteta. Tämä tarkoittaa sitä, että mapeista ei siirretä aineistoa toisiin mappeihin, vaikka alkuperäinen arkistonmuodostaja olisi aikoinaan hätäpäissään tunkenut jotain kamaa aivan väärään mappiin. Ongelman voi tosin ratkaista mappien sisältökuvauksilla. Rautatiehistoriallisen aineiston osalta mappien sisällön järjestely näyttää olevan pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Järjestely näkyy esim. vällehtinä, kansioina tai kirjekuorina, joiden päälle on kirjoitettu sisältöä kuvaava otsikko. Rautatiehistoriallisen aineiston käyttöaste on erittäin alhainen — etenkin rautatiehallituksen alaisten osastojen ja toimistojen. Käyttöaste näkyy myös siinä, onko aineiston järjestelyyn mapeissa panostettu vai ei. Digitointeja on turha odottaa vuosikymmeniin esim. vaunukalustoa koskevan aineiston osalta. On siis tyydyttävä tilaamaan sen kaltaisia mappeja tutkittavaksi kuin "koneosasto, lähteneet kirjeet". Siellä on sitten sekaisin jalkarättien myöntämisen kaltaisia henkilöstöasioita ja vaunujen laakeriboksien vaihtamista koskevia määräyksiä/ohjeita. Kaukolainaukset Mikkelistä Helsinkiin ovat käteviä, koska aineisto on kuukauden ajan käytettävissä tutkijasalissa — puhumalla aikaa saa lisää. Voin siis rauhassa tutustua aineistoon, kuvata sitä hyvissä olosuhteissa ja käydä tutkijasalissa sen mukaan, miten minulle sopii. Tällä on kuitenkin hintansa. Kolmen mapin kuljetuskustannukset Mikkelistä Helsinkiin ovat noin 40 euroa. Jos tutkittavaa aineistoa on paljon, niin kustannuksia kertyy. Jokin aika sitten sähköinen tilausjärjestelmä ei toiminut. Vaikka järjestelmä otti vastaan tilaukseni, ei se rekisteröitynyt kaukolainausjärjestelmään, vaan tilaus käsiteltiin siten kuin olisin tehnyt tilauksen Mikkeliin. Jouduin täyttämään lomakkeen ja lähettämään sen postitse. En tiedä, onko tämä puute jo korjattu. |
||||
|
21.12.2022 00:05 | Juha Vuorinen | ||
| Kyllä sammutttimet pakkasta kestää, mutta lienivät hakemassa uusia tarkastusleimoja sammutinhuollosta. | ||||
|
20.12.2022 23:51 | Mikko Mäntymäki | ||
| Joku voisi tehdä saman Venäjän diktaattorille... | ||||
|
20.12.2022 23:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Veturin englantilainen lempinimi kuuluu "Gronk". Etymologia vahvistaa lempinimeä: siihen liittyy sekä äänimaailma käynnistettäessä että tehokkuus pieneen kokoon nähden. | ||||
|
20.12.2022 20:34 | Pasi Utriainen | ||
| Yhdysliikennesopimus tuli voimaan 20.1.1948. "Pakollinen" liikenne itään eli esim. sotasaaliin palautus toki alkoi jo sitä ennen eli heti välirauhan solmisen jälkeen 19.9.1944. Henkilöliikenne alkoi vuoden 1953 alusta. | ||||
|
|
20.12.2022 20:20 | Miitre Timonen | ||
| Kenties se on osa vitsin ideaa? | ||||
|
|
20.12.2022 20:10 | Topi Lajunen | ||
| Joka kerta tosin Sinebrychoff on kirjoitettu väärin. | ||||
|
|
20.12.2022 20:00 | Miitre Timonen | ||
| Hyvä vitsihän se, parempi kuin Pub Bierstubessa keskimäärin :D | ||||
|
|
20.12.2022 19:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| Valmetin arkistoja aikoinaan Oulussa kahlattaessa havaittiin kaiken olevan lähtökohtaisesti numerojärjestyksessä, ja sisältöselostuksien olevan hukassa. Siinä sitten järjestyksessä edetessä tuli kaikenlaista jännää näkyville. Esimerkiksi Dm8:n korin yksityiskohdista hypättiin suoraan tulevaisuuden visioihin Helsingin metrovaunuista tai hahmotelmiin pienvetureista Thaimaahan. Tallessa oli siihen aikaan, siis 15 vuotta sitten, noin 20 000 mikrofilmikorttia, joista skannasin reilut 2 500 Dm8/9-juniin liittyvää dokumenttia. Mikä lie tilanne nyt, sitä en tiedä. | ||||
|
|
20.12.2022 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehkä vitsini oli silläkin paikallaan, koska Eugen itse vetää pitkää unta taustan mäellä. | ||||
|
20.12.2022 19:18 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, oikein mukava talvinen tunnelma ja 15.12. oli ilmeisesti ihan kunnon pakkassää! | ||||
|
|
20.12.2022 18:56 | Jussi Pajunen | ||
| Kiva tunnelma kuvassa. Talvista menoa parhaimmillaan :) | ||||
|
|
20.12.2022 18:53 | Eljas Pölhö | ||
| Minäkin haluan vastata osaltani: Uusittu astia-palvelu on niin susi kuin olla ja saattaa. Uusitun palvelun mukaan en voi enää kotona valita mitä mappeja haluan tutkia Mikkelissä. Tain voin, jos haluan maksaa mappien postimaksun Mikkelistä Helsinkiin ja Helsingistä Mikkeliin. Mikkelin keskusvarastossa olevat harvemmin kysytyt mapit ovat palvelun mukaan luettavissa Helsingissä. Onneksi Mikkelin henkilökunta on tiedostanut ongelman ja osaavat tilata mapit paikallisesta keskusarkistosta suoraan Mikkelin tutkijasaliin ilman postimaksuja (olen koko syksyn saanut seurata kuinka operaatio toimii ja vaatii vähäistä enemmän näppäryyttä). Kiitoksena asiakaspalvelusta pääkonttori puolitti Mikkeli aukioloajat ensi vuodeksi. Varoituksen sana 1960-lukua tutkiville. Silloiset valokopiot ja etenkin spriikopiot alkavat olla niin haileita, että valokuvaaminen alkaa olla toivotonta. Jälkikäteen pitää säätää kontrasti tappiin, että näkyy edes jotain. Rautatiepaprut (vaunu- ym listat) vaan eivät taida olla käsittelyjärjestyksen (digitoinnin) kärjessä. Kuten Petri sanoo, niin joskus (usein?) on vaikea arvuutella sisältääkö joku kansio mielenkiintoista asiaa vai ei. Joku kansio voi olla täysi huti ja joku toinen yllättää täysin ja vaatia pari päivää (mun kuvauskykyni on max 700 kuvaa/sessio). Siinä mielessä on taivaan lahja, että henkilökunta hommaa mapit mulle ilman Helsingissä kierrättämistä. Yksi ongelma on väärin sijoitetut dokumentit. Jossain mapissa on ihan muutakin kuin on luvattu. Helppo esimerkki on Oulunradan veturitarjousten välissä olleet Pietarinradan vaunupiirrokset. Kysyin, voiko ne siirtää jotenkin oikeaan Pietarinradan kalustomappiin, mutta se on byrokratian kannalta hankalaa. Hyvä kompromissi oli, että lisätään vaunupiirrokset mapin sisältöselostukseen. Eli mappien sisältöselostukset eivät ole kiveen piirrettyjä, vaan niihin voi syntyä muutoksia. Itse kuvaan joka viikko Mikkelissä noin 400-700 dokumenttia. 2023 Mikkeli on avoinna enää torstaisin ja perjantaisin ja mapin tilaus on tehtävä viikkoa ennen (torstaina tilattu on paikalla seuraavana torstaina). |
||||
|
Kuvasarja: Mladějovská průmyslová dráha - Mladějovin teollisuusrautatie |
20.12.2022 17:25 | Jarno Piltti | ||
| Tšekki on niitä maita joilla on erinomainen karttapalvelu vapaasti verkossa: http://geoportal.cuzk.cz/geoprohlizec/ Tämäkin rata näkyy kartalla hyvin, ja ratahan on ihan pelkkää mutkaa! |
||||
|
|
20.12.2022 15:28 | Petri Sallinen | ||
| Vastaan osaltani, koska minulla on sama kuva. Löysin tämän (paperisen) kuvan Kansallisarkiston mappeja selaamalla — vahingossa ja varoittamatta, kun olin etsimässä jotain aivan muuta. Astia-palvelun kautta on hyvin vaikea löytää mitään kovin tarkkaa. Monesti on tilattava sokkona mappeja, joiden suhteellisen epämääräinen otsikko ehkä sopii etäisesti siihen, mitä on etsimässä. Pienin yksikkö on nimittäin yksi mappi, jonka sisältö on monesti arvoitus eikä välttämättä kuvaa edes karkeasti mapin sisältöä. Huteja tulee paljon — siihen on varauduttava. | ||||
|
|
20.12.2022 15:22 | Hannu Peltola | ||
| Ehkä kertaus on ollut tarpeen, Esan vitsi ei ollut sattunut ainakaan minun silmiini ennen tätä kuvaa! | ||||
|
|
20.12.2022 15:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Löytyikö tämä kuva siis Kansallisarkiston Astia-hakupalvelun kautta? Itse en ole päässyt sinuiksi sen kanssa, enkä tahdo löytää sieltä juuri mitään jrkevää. Arvelen, että sen ja minun käsitys sopivista hakusanoista on hyvin erilainen. |
||||
|
20.12.2022 15:09 | Jouni Hytönen | ||
| Minusta olisi ihan aiheellista tarkastella, voitaisiinko nämä saada säilymään paremmin jollakin muulla paikkakunnalla. Mieluiten toki viimeistään nyt katon alla. | ||||
|
20.12.2022 14:35 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Punaruskeat eläkepäivät. | ||||
|
|
20.12.2022 14:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Esan vakiovitsi: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=4135&t=schauman :) | ||||
|
|
20.12.2022 14:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Hieno kuva! Maisematkin ovat jonkin verrran muuttuneet. | ||||
|
|
20.12.2022 13:21 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Heh! En nähnyt harmittavasti koskaan tätä Koff-veturia. Tämä on ollut varsinainen väriläikkä! | ||||
|
|
20.12.2022 11:01 | Panu Breilin | ||
| Tämä on Tk3 1111. | ||||
|
20.12.2022 10:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Virkavaunu-käsite oli olemassa jo ennen virkakäyttöön tarkoitettujen tavaravaunujen nimeämistä virkavaunuiksi. Virkavaunuja olivat mm. sellaiset matkustajavaunut, jotka eivät olleet tavallisten matkustajain käytössä (ent. vallasvaunut ja nimettyyn käyttöön rakennetut salonkivaunut). Niinpä esim. kenraalikuvernöörin tai ministerin salonkivaunu olivat virkavaunuja. Vuosikertomusten vaunukatsauksissa nämä vaunut olivat vallasvaunuina vuoteen 1914 asti, vallas- ja virkavaunuina vuodet 1915-1917 ja virkavaunuina vuodesta 1918 lähtien. Kuitenkin esim. sanomalehdissä kirjoitettiin virkavaunuista jo 1800-luvun puolella, kun tarkoitettiin virkakäytössä olleita vaunuja. Jopa konduktöörivaunua kutsuttiin kirjoituksissa virkavaunuksi. |
||||
|
|
20.12.2022 09:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| "On se sentään hyvä, että se Schauman ampui Bobrikoffin, eikä Sinebrykoffia!" | ||||
|
20.12.2022 00:42 | John Lindroth | ||
| Niitattu säiliö tuo oman ilon silmälle! Ja myös mallin rakentajalle! | ||||
|
19.12.2022 21:06 | Tuomas Pätäri | ||
| Olisiko VR:n Haminan liikenteessä kyse vain siitä, että aikatauluja oli / on "siivottu" huolimattomasti. Nyt niitä on nimittäin merkitty perutuiksi; edellinen juna Vainikkalasta Haminaan mennyt 10.12 ja vuoden neljää viimeistä 2548:a lukuun ottamatta kaikki on merkitty perutuiksi. Nekin neljä voivat olla vain että ei ole vielä merkitty perutuiksi mutta merkitään myöhemmin. Toiseen suuntaan eli Haminasta Vainikkalaan on mennyt 10.12 jälkeen vielä kuusi runkoa. Kuinka paljon Haminassa voi olla "jemmassa" Vgobo-runkoja, tuskin enää kuuden jälkeen montaa? "Täydennystä" Haminaan ei varmaan ole mennyt Kouvolasta lähtevissä junissakaan, koska VR:llä ei ole Vainikkalasta tullut enää kuin Vet-junia. |
||||
|
|
19.12.2022 19:46 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva nostalgiaa Porvoon höyryjuhlilta! | ||||
|
|
19.12.2022 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäisiä "virkavaunuja" olivat muun muassa nämäkin kaksi vaunua: XGd 036'001 ja 036'002. Voitaneen helposti ymmärtää syyt, miksi niistä melko pian tuli tavanmukaisen XG - litteran alla olevia 04XXX - numeroituja vaunuja...? |
||||
|
|
19.12.2022 17:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Ideana tämä oli jotenkin hölmö, miksei junalla voitu viedä perille asti? Kuinkas pian toisen maailmansodan jälkeen liikenne itään alkoi? | ||||
|
|
19.12.2022 16:34 | Petri Sallinen | ||
| Virkavaunukäytäntö otettin mitä ilmeisimmin näihin aikoihin käytäntöön, kuten kiertokirje 20/1224 seuraavasti toteaa: ”Valtionrautateilla on melkoinen määrä sellaisia vaunuja, joita asemilla ja linjalla käytetään yksinomaan valtionrautateiden omiin tarpeisiin. Näiden, osaksi puutteellisessa kunnossa olevien ja sitä paitsi usein erikoissisustuksellisten vaunujen estämiseksi erehdyksellisesti ottamasta yleiseen liikenteeseen, numeroidaan ne uudestaan ja niiden sarjamerkit varustetaan erikoismerkillä. Puheena olevien n. s. virkavaunujen numerot kuuluvat samoihin numerosarjoihin kuin vastaavanlaisten yleisessä liikenteessä olevien vaunujen numerot ja niissä on samanlaiset sarjamerkit, mutta erikoismerkeiksi on niihin maalattu varsinaisen vaununumeron edelle nolla ja vaunusarjamerkin edelle X-kirjain, minkä lisäksi tällaisten asemille sijotettujen vaunujen vaunukopansivun vasempaan alakulmaan merkitään asianomaisen aseman nimi. Kaikki vastasanotut erikoismerkit maalataan mustalla öljyvärillä matkustajavaunuihin sekä punaisella öljyvärillä kaikkiin muihin vaunuihin. Edelleen ovat muutamat tällaiset vaunut varustetut erillisillä merkinnöillä, joista tarkemmin ilmoitetaan, mihinkä tarkotukseen näitä vaunuja saadaan käyttää. Ilman asianomaiselta päällystöltä saatua lupaa ei puheena olevia ”virkavaunuja” saada ottaa yleiseen liikenteeseen; mikä, sekä että tätä kieltoa koskeva merkintä maalataan valkoisella öljyvärillä sopivaan paikkaan niihin vaunuihin, joihin se haitatta on maalattavissa, kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmotetaan. Helsingissä, Rautatiehallituksessa, toukokuun 31 paivana 1922.” |
||||
|
19.12.2022 15:54 | Teemu Halttunen | ||
| Wssb:n valmistama kertaaja on näemmä saanut uuden elämän | ||||
|
|
19.12.2022 15:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvä havaianto tuo Petrin havainto rikka- ja lantavaunujen litteroista. Lisään sen verran, että vuoden 1922 vaunuluettelossa, jossa lantavaunuilla siis ensimmäisen kerran oli littera Gpl, rikkavaunut olikin siirretty virkavaunuihin litteralla X Gp. Lantavaunut olivat tällöin siis kaupallisessa liikenteessä, mutta rikkavaunut VR:n omassa virkakäytössä. |
||||
|
19.12.2022 11:09 | Heikki Jalonen | ||
| Kiinnostava tilanne. Voisikohan olla, että kyseessä olisi 1942 kevät? Nuo veneet voisivat olla menossa Laatokalle, luultavimmin pakko-otettuja siviiliveneitä Laatokan Meripuolustuksen käyttöön? Talvisodan päättyessä 1940 maaliskuussa Laatokalta ei veneitä voitu evakuoida, vaan ne joko rikottiin tai jäivät silleen. Joten, Laatokalle tai muulle isommalle järvelle tarvittiin uutta kalustoa yhteysveneiksi ja vastaaviin tarpeisiin. Veneiden mukana matkaavat miehet vaikuttaisivat pitävän päässään (ilman lakinpäällyksiä olevia) mustia merimielakkeja, yhden kokardinkin voinee sieltä erottaa; merivoimien tai rannikkotykistön väkeä siis. |
||||