Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12.2022 03:53 | Jouni Halinen | ||
| Jimi: Mutsivainaan kotitalo oli aika tarkkaan ton Edon kohdalla https://vaunut.org/kuva/77899?paik=Kauvatsa Siellä tuli vietettyjä kesälomia 60-luvun alkupuoliskolla https://vaunut.org/kuva/49817?s=1 paikalla oli aluksi tasoristeys https://vaunut.org/kuva/77901?s=1 Mutta vuonna 1965 tai 1966 paikalle rakennettiin ko. silta. Käveltiin usein sillan yli kun mentiin kylään mutsin sukulaisille jotka asuivat radan toisella puolella. 60-luvun lopun jälkeen ei enää Kauvatsalla käyty ja talokin paloi hetimain sen jälkeen, vain kivisokkeli jäi jäljelle. https://vaunut.org/kuva/77898?s=1 | ||||
|
15.12.2022 02:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikkukuvasta katselinkin, että onko Pikku-Jumbo ohjastettu Ruotsinmaalle. | ||||
|
|
15.12.2022 01:56 | John Lindroth | ||
| Komea höyrykuva! | ||||
|
15.12.2022 01:37 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen otos jossa yhdistyy erilaiset junat ja satamaraide laivoineen!Olen itse aikoinaan toteuttanut tätä teemaa ensimmäisellä HOE kapsuradallani jonka kuvitteellinen pääasema oli JALA! | ||||
|
15.12.2022 01:30 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs vaunu kertakaikkiaan upea ! | ||||
|
15.12.2022 01:25 | John Lindroth | ||
| Kiitokset kommentoijille! | ||||
|
|
14.12.2022 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Samalta tiesillalta vuonna 2019 otettu kuva: https://vaunut.org/kuva/136315?s=1 | ||||
|
14.12.2022 23:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Etelä ja Pelto eivät ole Joensuun liikennepaikan osia, vaan niitä ovat Peltola, Sulkulahti ja asema. Noista Etelästä ja Pellosta käytetään raiteistokaavioissa termiä "1. luokan liikenteenohjauksen alueen nimi". | ||||
|
14.12.2022 21:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen vuotta sitten. | ||||
|
Kuvasarja: Tankilla |
14.12.2022 20:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Richard. BG 040165 vuodelta 1983 oli entinen Em (entinen CEm) 2470 vuodelta 1955. Sillä oli ollut sarjana ja numerona XG 040409 myös. |
||||
|
|
14.12.2022 19:59 | Lari Åhman | ||
| Itseasiassa veturit eivät ole vielä Peltolassa, vaan ”Etelässä”, joka on Joensuun liikennepaikan osa, kuten ”Pelto”. Joensuun tapauksessa toisinaan esiintyy vanha termi ”vaihdepiirin raja.” | ||||
|
14.12.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei muuten pärjännyt muulla kuin savoksi, ei edes rantaradan junissa! | ||||
|
Kuvasarja: Tankilla |
14.12.2022 10:52 | Richard Law | ||
| BG 040165-3 | ||||
|
14.12.2022 09:25 | Timo Salo | ||
| Ovi on kutsuvasti auki ja tuonne olisi kiva päästä kurkkimaan sisään! Tyhjää täynnä? Yksi sisätilakuva löytyi:https://vaunut.org/kuva/110903?tag0=22%7CBG%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CVaunun+sis%C3%A4tila | ||||
|
Kuvasarja: Tankilla |
14.12.2022 09:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo. Minua kyllä kiinnostaisi tuo kalustovaunu - BG:n numero. Äkkiseltään se näyttäisi entiseltä makuuvaunulta, mutta...? |
||||
|
|
14.12.2022 02:30 | Eljas Pölhö | ||
| Esan kommentin jatkona voisin kertoa, että joskus -60/70 -luvun taitteessa tai alkavalla 70-luvulla toimin testaajana selviääkö ruotsin kielellä Suomessa esim ravintolavaunussa. Joskus hävetti, kun ravintolavaunussa ymmärsin kaikki mitä henkilökunta puhui, vaan piti yrittää pitää pokka "ulkomaalaisena". | ||||
|
Kuvasarja: Tankilla |
14.12.2022 02:11 | Timo Salo | ||
| Kyllä pienellä punaisella pokkarillakin(?) saa upean kuvasarjan aikaiseksi! Ilmojen herrakin on ollut suosiollinen antamalla ko. vuodenaikaan maksimivalon... | ||||
|
14.12.2022 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kankikoneisto plus luistinohjaus näyttää Walschaertilta. Oletan kulissikiven asennon perusteella suunnanvaihdon olevan taaksepäin. Ihan kuin veturissa olisi vesitankki aluskehyksessä, eli tyyppinä "Well-tank". Luistinvarren ja männänvarren tiivistyksenä näyttää olevan perinteellinen tiivisteholkki. Sen sisällä on (esim.) talilla rasvattua asbestinarua tiukasti varren ympärille kierrettynä punoksena ja kiinnitysruuveilla tiivistystä on mahdollista kiristää tiukemmaksi. Samanlaisia tiivisteholkkeja olen G.A.S. ammattikoulussa sorvannut keskipakopumppujen akselitiivistyksiä varten "miljoonia". Ennätystangon vieressä näkyvä ristikappale näyttää olevan Reichsbahnin vakiomallisen pikkuveli. Tasoluisti vielä 1929 valmistuneessa koneessa, mielenkiintoista! Kraussin emäyhtiöhän oli Münchenissä, jos oikein muistan. Ettei olisikin Anton Hammel himself kirjoittanut nimikirjoituksensa kuvan veturin piirustuksen "Hyväksytty"-sarakkeeseen päiväyksen kanssa? Eksoottinen piirre kuvan veturissa on hra Timo Salon havainnoima rakenne: pyörästö kehyslevyjen sisäpuolella ja kangisto ulkopuolella vastapuntteineen. Englantilaisten muistan harrastaneen samanlaista järjestelyä vetureissaan. Savutorvi tuo mieleen Rihosek-tyyppisen kipinänsammuttajan, lieneeköhän se juuri sitä? Kattilan kyljessä näkyvä venttiili on syöttöveden tuloventtiili. Tulovesiputki tekee vekkulin mutkan juuri ennen ohjaamon etuseinää. Tulovesiventtiili on takaiskuventtiilimallinen, ettei kattilan paine puhalla vettä takaisin injektoreille, jolloin seuraisi pikku tukaluuksia. |
||||
|
|
14.12.2022 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikea ravintolakulttuuri oli oikeastaan aika tiukkaa 1960- ja myös 1970-luvullakin. Esimerkiksi naisen ei sopinut yksin mennä ravintolaan, heti oli päällä kuriyhteiskunnan oletus pokan hakijasta! Ja kravattipakko oli ankarampi kuin paineastialaki! En ainakaan itse epäile, etteikö silloinen kuriyhteiskuntamentaliteetti olisi ulottunut myös ravintolavaunuihin noihin aikoihin. Vaunuissa ei saanut oleilla liian kauaa, koska sen sanottiin olleen verrattavissa 1. luokan vaunuun. Näin heräteltiin huonoa omaatuntoa 2. luokan lipulla matkustavalle nälkäiselle (?) tai janoiselle. Samoin pöydässä piti istua suorana, haarukalla ei saanut kaivella hampaita, keskikurapullon seuraksi piti ostaa pakollinen sillivoileipä. Eikä ruoka suussa saanut puhua, vessatirkistelijää uhkailtiin, että tulee näärännäppy silmään ja rumia puheleva passitettiin pesemään suunsa saippualla! Piti pitää isänmaa, Jumala ja Kekkonen mielessä. Oi niitä aikoja, kun yhteiskunta ei kansalaiseensa luottanut! Tarvittiin ilmestyskirjan pedoksi luultu peruskoulu siihenkin. |
||||
|
14.12.2022 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on hienoa! Tulee Alsthomien aktiiviaika mieleen silloin ennenvanhaan Kouvostoliitossa, kun asemalla palloilin junia katselemassa v. 1974! |
||||
|
14.12.2022 00:23 | Jyrki Längman | ||
| Humppila https://vaunut.org/kuva/133352 2019 paikka eri mutta sama rakennus | ||||
|
13.12.2022 23:41 | Jan Jahkola | ||
| Järkeenkäypää. | ||||
|
|
13.12.2022 23:38 | Teemu Sirkiä | ||
| Viisi raidetta kuulostaa ehkä paljolta, mutta ei ole. Kaksi raidetta menee kaksiraiteisen radan läpikulkuraiteisiin. Kumpaankin suuntaan on yksi väistöraide, jolle esimerkiksi hitaampi tavarajuna voi ajaa sivuun ja päästää nopeamman matkustajajunan ohi häiritsemättä vastakkaisen suunnan liikennettä ylittämällä esim. vaihdekujien kautta toisen suunnan läpiajoraide. Liikenne voidaan siis suunnitella ilman riippuvuuksia vastakkaisen suunnan liikenteestä. Riippa on ainoa paikka Kokkolan ja Ylivieskan välillä, missä voidaan esimerkiksi seisottaa radanpidon kalustoa jne. Tämäkään ei ole mitenkään liikaa. | ||||
|
|
13.12.2022 23:28 | Jan Jahkola | ||
| Onkohan muuten Riipassa ollut usein tarvetta seisottaa kalustoa/vaunuja? Viisi raidetta ainakin riittänee toviksi, mahdollisia tulevaisuuden tarkoituksia varten, joita en tiedä. Raakapuun lastausta täällä ei varmaankaan ole aiemmin suoritettu, lähimmät taisi olla Kälviällä ja Kannuksessa ennen kaksoisraidetta. Lankojen alla puuta ei taideta muutenkaan paljon kuormata. | ||||
|
13.12.2022 22:44 | Petri Nummijoki | ||
| Sellaista ratatyöporukkaa isä myös muisteli, joka Masalassa ajoitti kahvitunnit niihin päivän hetkiin, jolloin junaliikenteessä oli pisimmät tauot ja siten parhaat hetket ratatöiden tekemiseen. Silloin tulivat pyytämään lupaa päästä linjalle töihin, kun junia kulki eikä lupaa voinut antaa. Kuulemma kahvituntien ajoitusta ei ollut mahdollista muuttaa, koska heille oli luvattu oikeus pitää kahvitauot ko. kellonaikoina. | ||||
|
13.12.2022 21:17 | Heikki Pätynen | ||
| 1970-luvulla Rautpohjan sivuraiteella peruutettaessa sattui henkilöauto eteen, vaikka junan perässä seisoskellut mies huusi radiopuhelimeen "Hätäpunainen!" Ryskis! Ei käynyt pahasti. Sitten kuskit miettivät, kumpi puhaltaa poliisin alkometriin, kun se poliisi kumminkin hälytetään. Ja odotetaan ihan rauhallisesti. (teoksessa Laakonen: Elämäni syttypuita) | ||||
|
|
13.12.2022 21:14 | Eljas Pölhö | ||
| Bravo, Robert! Luin Kraussin toimituslistaa ajattelematta sen enempää missä Blosdorff on ollut. Linkkaamasi sivu on tietysti täysin oikeassa. Ei ole ensimmäinen kerta kun firmoja omistavan yhtiön kotipaikka ja Keski-Euroopan nimimuutokset aiheuttavat hämminkiä vain yhtä lähdettä lukiessa. Minullakin on vihkonen tästä radasta, vaan ei pätkivä muisti enää yhdistänyt palasia kohdalleen. | ||||
|
13.12.2022 21:04 | Otto Tuomainen | ||
| Timo, tuo ů-kirjain on pitkä u eli uu. Jos pitkä u esiintyy sanan alussa käytetään kuitenkin ú-kirjainta. | ||||
|
|
13.12.2022 20:43 | Robert Sand | ||
| Tämän sivun mukaan se on juuri tämä paikka johon veturi on toimitettu. Firman nimi on silloin näköjään ollut Fürst Liechtenstein’schen Kohlen- und Tonwerke G.m.b.H. https://www.presskurier.de/130/schamottebahn-mladejov-na-morave-blosdorf |
||||
|
|
13.12.2022 19:21 | Jukka Virolainen | ||
| 60 vuotta ja risat tässä radan varressa asuneena olen ihmetellyt kanssa tätä samaa, että miten on ukkoja ollut pilvin-pimein seisoskelemassa jos jonkilaisen homman varjolla. Ennen mun luona oli ylikäytävä ja harjamiehet kävivät talvella lakaisemassa ne. Ehkä 2 ukkoo heilutti harjaa ja 5-8 ukkoo katseli. Vuonna jotain miekka ja kivi; tässä meidän luona oli joku rataporukka pidemmän aikaa hommissa. 8.30 lähtivät kahville naapurikylään kahville, paluu puoli-kymmenen. Syömään lähdettiin 10.30 ja takas puoli kakstoista. Puoli kahdelta kahville ja puoli kolmelta työmaalle. sit heti lähdettiinkin Riihimäelle/Lahteen että ehdittiin neljäksi varikolle. | ||||
|
13.12.2022 19:12 | Teemu Saukkonen | ||
| No eipä se viimeinen sitten ollutkaan. | ||||
|
|
13.12.2022 18:05 | Eljas Pölhö | ||
| Veturin 1. vastaanottaja: Liechtensteinische Industriebahn, Blosdorff. Oli siellä vielä 1960-luvulla. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 14.8.2022 - Suomen rautatiet 160 vuotta |
13.12.2022 18:00 | Timo Salo | ||
| Miten näin hieno/kesäinen kuvasarja oli jäänyt huomaamatta... | ||||
|
|
13.12.2022 17:52 | Raimo Harju | ||
| Etualan lumi näyttää höttöiseltä, ollakseen aito lumihanki, mutta erittäin hyvä kokonaisuus. | ||||
|
13.12.2022 17:24 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^OT. Hyrskymurto oli Suinulan verilöylyn teurastaja. | ||||
|
|
13.12.2022 14:33 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni muisteli erästä talvea (ehkä 1967), kun rataosastolla oli Inkooseen varattuna 6 miestä pelkästään sitä varten, että pitäisivät Inkoon kaksi kärkivaihdetta sekä tavarapuolen lastauslaiturin puhtaana lumesta. Inkoossa ei kuitenkaan Karjaan pään vaihdetta käytetty, koska se oli mutkan takana eikä sitä saatu kääntymään mekaanisesta asetinlaitteessa vähänkään huonompien olosuhteiden vallitessa eli mahdolliset junakohtauksen suoritettiin peräyttämällä Kirkkonummen pään vaihteelta. Myöskään sieltä ei talvella lähtenyt mitään lastauslaiturin vaativaa tavaraa. Käytännössä siis kuuden miehen koko talven työpanos kului yhden vaihteen pitämiseen puhtaana lumesta. Hommassa olisi vielä voinut olla jotain järkeä, jos sama porukka olisi tehnyt kaikki Inkoon aseman lumityöt mutta tämä ei tietenkään ollut mahdollista vaan rataosasto teki vain rataosaston vastuulla olevat hommat ja muut lumityöt kuuluivat liikenneosastolle. Tähän Inkoon tapaukseen nähden kuvassa siirtyy lunta varmaan 1000-kertaisesti miestyötuntia kohden. |
||||
|
|
13.12.2022 11:12 | Timo Salo | ||
| Mielenkiintoinen kankikoneisto... Säätöjäkin näyttäisi olevan, ammattimiehen työtä pistää nuo kohilleen ilman käsikirjaa! | ||||
|
|
13.12.2022 11:07 | Teppo Niemi | ||
| Auran terä, auran siivet (etusiipi takasiipi), auraustyönjohtaja ja konduktööri, veturissa kuljettaja ja lämmittäjä. | ||||
|
|
13.12.2022 11:04 | Timo Salo | ||
| Jos on suomen kieli monimutkaista, niin kyllä nuo Tsekkien paikannimet vaatii myös ihan oman näppäinasetuksen? Tuo u-kirjain pallopäällä on aivan uusi tuttavuus... (kiva kuvasarja) | ||||
|
|
13.12.2022 10:57 | Timo Salo | ||
| Tehokkuus huipussaan, kaupunginkin projektit jää kakkosex... Ainakin kuusi miestä aurassa ja kaksi veturissa! Ei ollut työttömiä... :-) | ||||
|
|
13.12.2022 10:17 | Erkki Nuutio | ||
| Joskus antiikkivaarilta ostin kirjan Aarno Bremer : Ilmavoimien osallistuminen Suomen vapaussotaan vuonna 1918 (Otava 1934, 258 s. + liitekarttoja). Ruotsalainen artikkeli näyttää perustuvan paljolti tähän kirjaan. Sivut jakautuvat : valkoiset 160 s., saksalaiset 32 s. ja punaiset 23 s. Lentosotatoiminnan karkea pikatulkinta (en ole aiheen asiantuntija) : VALKOISTEN lentely koostui loikanneista venäläisistä koneineen (käyttö tehokasta, lentäjien kohtelu sodan päätyttyä huono) + Ruotsista saaduista parista koneesta (sotilaallisesti vähämerkityksistä) + Saksasta ostetuista koneista + punaisilta kaapatusta koneesta. SAKSALAISTEN lentely oli laajaa. Se palveli tiedustelua runsaine ilmakuvauksineen (mm. Helsingin ja Tampereen alueista ensimmäiset laadukkaat ilmakuvat). PUNAISTEN lentely: Taustaksi Hyrskymurto tovereineen "Lähetetään Rahja Pietariin hankkimaan 50 lentokonetta, joilla pannaan koko Pohjanmaa ja lahtarit tuhkaksi, sillä muu ei tähän auta."... " Koettaa täytyy, vaikka menisi viimeistä penniä myöten Suomen valtion varat." Ylipäällikkö Salmela esitti 17.3.18 tilattavaksi 20 lentokonetta, "joilla voitaisiin hävittää rintaman takana siltoja ja kaupunkeja."... "Täytyy käydä lentokoneillamme Mikkelissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Sen jälkeen ei meillä olisi mitään hätää." Punaisille lähetettiin Pietarista sotilasjunassa 5 Niueport -konetta, joista 2 Tampereelle ja 3 Kouvolaan (Uttiin). Viipurissa oli 2 konetta. Venäläislentäjät eivät olleet aktiivisia eikä toimintaa johdettu järkiperäisesti. Sotilaallinen hyöty jäi saamatta. |
||||
|
|
13.12.2022 10:11 | Hannu Peltola | ||
| Johnin mallit ovat upeat ja Jukka on onnistunut kuvauksessa täydellisesti. Itse olen huomannut pienoismallikuvauksen yhdeksi haastavimmista kuvauslajeista, kuvaa on todella haastavaa saada aidon näköiseksi ja jokin mitättömän pieni yksityiskohta äkkiä paljastaa kuvan mallikuvaksi. | ||||
|
|
13.12.2022 10:03 | Hannu Peltola | ||
| Johnin lumiaura on käynyt Kouvolassakin? (vrt. https://vaunut.org/kuva/159775?a=1 ) | ||||
|
|
13.12.2022 09:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvin valittu kuvauspaikka ja kuvakulma. | ||||
|
|
13.12.2022 09:26 | Jukka Ahtiainen | ||
| Käsintehdyt Johnin H0-mallit ovat asemapihan parkkialueella pukin päällä noin 5 m etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Niistä hehkuu esikuvana Kauko Kuosma. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13907.msg107461 Mkähän on ollut aikoinaan peruste sympaattisen laatikkoauran värin valinnalle? |
||||
|
|
13.12.2022 09:23 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin hieno! Vain kaluston puhtaus herätti huomiota että on pienoismalli! | ||||
|
|
13.12.2022 08:48 | Robert Sand | ||
| Missä se oli käytössä Liechtensteinissa? | ||||
|
|
13.12.2022 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punikeilla oli about pari venäläistä Nieuport - kaksitasoa venäläisine lentäjineen jo aiemmin kuin lahtareilla. Siis talvella 1918. Tietääkseni vanjapilotit lentelivät Tampereelta käsin, helmikuussa 1918. Olivatpa ulottaneet tiedustelulennon Vilppulaan asti. |
||||
|
|
13.12.2022 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa! Minäkin luulin tätä oikeaksi. Todella hienoa työtä! | ||||
|
|
13.12.2022 00:05 | John Lindroth | ||
| Eemil kiitos huomiosta! | ||||
|
|
12.12.2022 23:31 | Eemil Liukkonen | ||
| Luulin aluksi tätä ihan oikeaksi! Silmääni miellyttävät noi pienoismallin tarkat yksityiskohdat. Erittäin kaunista jälkeä! | ||||