2938-157597 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.12.2022 19:18 Jarno Piltti  
  Varsin mielenkiintonen työmaakuva tässä. Hyvä sarja muutenkin!
kuva 09.12.2022 18:42 Jan Jahkola  
  Lakkautetaan ja puretaan!
kuva 09.12.2022 18:02 Antti Nevalainen  
  Nyt on kyllä niin hyvä kuva että taustakuvaksi vaihtuu!
kuva 09.12.2022 17:20 Vertti Kontinen  
  Teppo: joo ovet ovat kyllä erikoiset paikallisliikenteen vaunuiksi, mutta näin jarnväg.net osasi kertoa, joten sen laitoin. Lähteenä käytin tätä sivua: https://www.jarnvag.net/vagnguide/bmmz
kuva 09.12.2022 16:32 Rainer Silfverberg  
  Ovien mukaan ovat pikajunanvaunuja, mutta sisustus taidettu uusia täysin eli hytit pois ja avo-osasto tilalle.
kuva 09.12.2022 15:47 Teppo Niemi  
  Olen kyllä osittain toista mieltä Vertin kommentiin liittyen. Käsittääkseni ne ovat entisiä kaukoliikenteen, eli DB Fernverkehr AGn entistä kalustoa.
kuva 09.12.2022 15:42 Vertti Kontinen  
  Niitä ovatkin. Entisiä DB:n paikallisliikenteen vaunuja, jotka peruskorjattiin Flixtrainin käyttöön
kuva 09.12.2022 15:29 Esa J. Rintamäki  
  Taustan vaaleissa kivikennotaloissa itsemurhayksiöitä?
kuva 09.12.2022 15:25 Esa J. Rintamäki  
  Niin voimallisen vihreä väri, että hampaita alkaa särkeä! Ihan kuin Petäjäveden asemalla 1970 - luvun lopulla...
kuva 09.12.2022 15:23 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu näyttää aika tavalla saksalaismalliselta. Minden-Deutz - teliäkin päivitetty lisäiskunvaimentimella.
kuva 09.12.2022 15:16 Esa J. Rintamäki  
  SJ:n logo tuo mieleen Buddha-patsaan naaman, jonka otsaan on tatuoitu SJ.

Edit: lisätty yksi sana.
kuva 09.12.2022 15:14 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu näyttää olevan EFi.
kuva 09.12.2022 11:51 Teuvo Piirainen  
  Rautatiehuhut kertoo, että yksi Operailin ostosta vahvasti kiinnostunut taho olisi Fertilog Oy. Se, haluavatko virolaiset myydä yhtiön venäläisille, onkin mielenkiitoista nähdä.
kuva 09.12.2022 11:46 Timo Salo  
  Niin, se miehen elämä on kuin Gaussin käyrä, loppuluiskalla ollaan, jne.... Hieno kuva kuitenkin tyttö ja juna-kisaan!
kuva 09.12.2022 09:44 Osku Reinikka  
  218 se on.
kuva 09.12.2022 08:53 Samuel Pajunen  
  Eiks toi Tka7 oo 218 ?
kuva 09.12.2022 08:11 Kari Haapakangas  
  Ja kevyestä liikenteestäkin vain jalan liikkuvien...
kuva 09.12.2022 07:04 Pasi Seppälä  
  Kyllä vain. Komea kuva.
kuva 09.12.2022 06:20 Tuomas Pätäri  
  Upea kuva hitaasti edenneeltä paluumatkalta.
Kuvasarja:
Turun–Kupittaan ratatyöt
 
 09.12.2022 06:18 Tuomas Pätäri  
  Kattavasti dokumentoitu jo alkuvaihetta, kiitoksia. Minuakin nämä infraprojektit aina kiinnostavat.
kuva 09.12.2022 01:08 Harri Pesonen  
  Jees Näin muistelinkin et huolto loppuikin jo aikaa sitten.....
kuva 08.12.2022 23:04 Arto Papunen  
  Vähän kyllä hankalaan aikaan myynti tulossa.. Operail saa jotain sopimuksia aikaan ja sitten heti myy muualle..
Ja kaupassa tulisi 10 veturia? Sitä nyt vain pohtien, että jääkö kuljetussopimukset tuohon ja vai tuleeko vielä jokin muukin ja kenties tarvittaisiin vaihtoveturia (toista Dr21:stä Vainikkalassa..) Vai kannattaako uuden operaattorin vain liikennöidä tuo nyt aikatauluissa oleva liikenne ja vaihtotyöt Dr20-sarjalla ja Operailin viedä se ainut Dr21 Viroon takaisin. Luulisi, että Dr20:eenkin saisi radio-ohjauksen kehitettyä ettei kaksiohjaamollisuudesta tulisi sen takia ongelmaa.. Jos nyt kaikki liikenne olisi tuplavetoista niin se veisi kuuden veturin työpanoksen..
kuva 08.12.2022 22:56 Jussi Tepponen  
  Varjosta kuvattu video löytyy näimä myös:
https://www.youtube.com/watch?v=gCSUw6qhZZs
kuva 08.12.2022 22:56 Simo Virtanen  
  Keskiviikkona 7.12. Raitiotieallianssi korjasi loputkin romunsa Pyynikintorilta ja tämä muinaisen Esson paikalla olleen häkin viemä tila vapautui jälleen autojen pysäköintialueeksi. Näköjään viisi ja puoli vuotta se olikin aidattuna.
kuva 08.12.2022 22:37 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, höyrylämmitysjärjestelmän loppua merkitsi se, kun junien pidentyessä ei Hurun eikä Sr12:n (27-sarjan Dv12) Clayton - höyrynkehittimien teho tahtonut riittää. Höyryveturiaikana höyrylämmitys puolusti paikkaansa, koska silloin veturin poistohöyry pistettiin töihin.

Puuvaunuissa aika rapsakasti otettiinkin yksittäisjärjestelmä käyttöön, so. vesilämmitys kaminalla.

Teräsvaunuissa sitten oli Hagenuk - öljypoltinkattiloita, Porkkanoissa Autocalorit oikkuilivat ja Lätissä sirisivät Webastot. Käyttökoulutus tuli tositarpeeseen, vaunumiehille ja konduktööreille.
kuva 08.12.2022 22:24 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22660 oli alunperin ollut vuonna 1950 valmistunut satapaikkainen Ei 22335. Muutostyö oli tehty vuonna 1973.
kuva 08.12.2022 22:17 Simo Virtanen  
  Varmaankin on helpompi myydä rautatieoperaattoria, jolla on näpeissään voimassa olevia kuljetussopimuksia. Siis jos ylipäätään on myynnissä.
kuva 08.12.2022 22:13 Esa J. Rintamäki  
  Halloo, señores, nyt vasta pääsin koneen päälle!

Uudella puukorilla varustetut vaunut, sarja Ci (paikkaluku 12/24 I/II luokissa) valmistusvuosi 1915:
Valaistus: Pintsch korkeapainehehkukaasuvalaistus, lämmityksenä Laycock-höyrylämmitys.

2226 -> Di 2331. Hylätty vuonna 1955.
2227 -> Di 2332 -> Ci vuonna 1956 -> Eim 21916 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1978.
2228 -> Di 2333 -> Ci vuonna 1956 -> Eim 21917 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1979, kori MRY:llä Minkiön aseman alueella.
2229 hylätty vuonna 1920. (Ilmeisesti jäänyt Venäjälle rajan sulkeuduttua 1918?)
2230 -> Di 2334 -> Ci vuonna 1956 -> Eim 21918 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1979.
2231 -> Di 2335 -> Ci vuonna 1956 -> Eim 21919 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1977.

Di:nä paikkaluku 42, nämä saaneet myöhemmin sähkövalaistuksen. Muutostyön ajankohta Ci -> Di ei minulla valitettavasti ole tietoa. Vaunuluokkamuutos vuonna 1956 teki Di-sarjasta jälleen Ci:n, 1. luokan vaunun numeroiden säilyessä ennallaan. Eim-sarjalla oli sähkövalaistus ulkoverkkoliitännällä. Paikkalukuna 45 ja lämmityksenä vesi- ja höyryvastavirtajärjestelmä termostaattisilla patteriventtiileillä. Vanhemmalla Eim-sarjalla ei tällaisia "hienouksia ollut", tavallinen vesilämmitys.
Seuraava Ci-sarja oli valmistettu vuonna 1922. Valaistuksena edelleenkin korkeapainekaasu-Pintsch ja lämmityksenä Pintsch-höyrylämmitys. Paikkalukuna 8/30. Luokkamuutoksen 1956 myötä paikkaluku 1. luokassa oli nyt 42. Valaistus muutettu jossain vaiheessa sähköiseksi.

2232 hylätty vuonna 1952.
2233 -> Ci 2322 vuonna 1956 -> Eim 21911 vuonna 1959 -> BT 01368 vuonna 1979 -> XT vuonna 1988.
2234 hylätty vuonna 1942.
2235 hylätty vuonna 1952.
2236 -> Ci 2323 vuonna 1956 -> Eim 21912 vuonna 1959 -> BT 01373 vuonna 1980. Sittemmin -> XT 01701.

2237 hylätty vuonna 1949.
2238 -> Ci 2324 vuonna 1956 -> Eim 21913 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1978.
2239 -> Ci 2325 vuonna 1956 -> Eim 21914 vuonna 1959 -> BT 01375 vuonna 1980. Sittemmin -> XT 01702.
2240 aluskehys vaunulle CEi 2635 vuonna 1941. CEi:nä sisustus uusittu. Hylätty vuonna 1970.
2241 -> Ci 2326 vuonna 1956 -> Eim 21915 vuonna 1959, hylätty vuonna 1980. Kori Minkiöllä.

Viimeinen hyttivaunutyyppinen Ci-sarja oli valmistunut vuonna 1932. Paikkalukuna edelleenkin 8/33 (I ja II luokissa). Lämmityksenä tavallinen höyrylämmitys. Valaistuksena oli numeroissa 2242 - 2247 sähkövalo, keskusjunavalaistussysteemillä, jossa valaistusvirta tuli veturin turbogeneraattorista. Numeroissa 2248 - 2251 oli tavallinen vaunukohtainen yksittäisvalaistusjärjestelmä. Tämä valmistussarja EI KOKENUT luokkamuutosta vuonna 1956 (yhtä vaunua lukuunottamatta!), se ei siihen "ehtinyt". Tämä sarja oli samalla ensimmäinen uutena rullalaakeroitu vaunusarja.

2242 -> Eim 21909, hylätty vuonna 1969.
2243 -> Eim 21907 -> Oe 71'916 vuonna 1970.
2244 -> Ci 2321 vuonna 1956 -> Eim 21910 vuonna 1959 -> XOe 070003 vuonna 1975.
2245 -> Eim 21901 vuonna 1955 -> Oe 71'968 vuonna 1970.
2246 -> Eim 21903 vuonna 1955, hylätty vuonna 1970.

2247 -> Eim 21902 vuonna 1955 -> Oe 71'928 vuonna 1970.
2248 -> Eim 21905 vuonna 1955 -> XOe 070004 vuonna 1975.
2249 -> Eim 21906 vuonna 1955 -> XOe 070005 vuonna 1975.
2250 -> Eim 21904 vuonna 1955 -> Oe 71'966 vuonna 1970.
2251 -> Eim 21908 vuonna 1955 -> XOe 070007 vuonna 1975.

Mainittakoon, että numeroita 2321 - 2326 oli käytetty kaksi kertaa. Ensimmäinen sarja, Di, oli 52 tai 56 - paikkainen, kaasuvalolla ja hylätty jo aiemmin. Näistä ainakin viisi vaunua oli itäystävä pakottanut luovuttamaan itselleen vuonna 1940.

Sarja Di, vuodesta 1956 alkaen luokkamuutoksen seurauksena Ci. Nämä olivat avo-osastovaunuja, niitä oli valmistettu kaksi sarjaa. Vanhempi, oli lyhytmallinen, 56-paikkaa ja valmistettu vuonna 1921. Telinä A7 Uudempi oli 21 180 mm pituinen "Olympiavaunu"-sarja, vuodelta 1952. Tällä paikkalukuna oli 64 ja telinä A12.

Vanhemmalla sarjalla ollut viime vaiheessa sähkövalaistus. Alkuperäistä Pintsch-höyrylämmitystä oli muutettu höyryllä ja kaminalla lämmitettäväksi vesilämmitykseksi. Myös vaunussa 2312 mainitaan olleen koneellinen tuuletus.

2301 hylätty vuonna 1962.
2302 -> Eims 21502 vuonna 1962, hylätty vuonna 1979.
2303 -> Eims 21503 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979.
2304 -> Eims 21501 vuonna 1962, hylätty vuonna 1977.
2305 -> A 92 vuonna 1945, hylätty. Kori taukotupana Ruukissa.

2306 -> Eims 21504 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979.
2307 hylätty vuonna 1962.
2308 -> Eims 21505 vuonna 1963, hylätty vuonna 1978.
2309 hylätty vuonna 1963.
2310 -> Eims 21506 vuonna 1963, hylätty 1979. Kori ollut Lahdessa.

2311 -> Etv - Vo 6 vuonna 1963 (Varasto-osaston erikoistyövaunu!).
2312 -> BG 040048 vuonna 1961, hylätty vuonna 1971.
2313 -> BT 01333 vuonna 1972, hylätty vuonna 1988. Tässä Ci:ssä ollut koneellinen tuuletus.
2314 -> Eims 21507 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979.
2315 -> Eims 21508 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979. Kori ollut Lahden varikolla.

2316 hylätty vuonna 1972. Tässä vaunussa myös ollut koneellinen tuuletus.
2317 -> Eims 21509 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979.
2318 -> Eims 21510 vuonna 1963, hylätty vuonna 1979.
2319 -> XEi 022036 vuonna 1970, hylätty vuonna 1978. XEi-vaunuja oli käytetty taukotupana tai ruokailutilana.

Uudempi sarja, valmistunut siis vuonna 1952:

2336 -> BT 01332 vuonna 1970 -> A 19 (opetusvaunu) vuonna 1970. Nykyisin Haapamäellä.
2337 -> BG 040082 vuonna 1971, hylätty vuonna 1986.
2338 -> BG 040083 vuonna 1971, hylätty vuonna 1986.
2339 -> BT 01327 vuonna 1972, sittemmin -> XT 01613.
2340 -> BT 01334 vuonna 1972 -> XT 01619 vuonna 1987.

2341 -> BG 040088 vuonna 1972, hylätty vuonna 1986.
2342 -> BG 040084 vuonna 1971, hylätty vuonna 1986.
2343 -> BG 040085 vuonna 1971, hylätty vuonna 1986.

(BG:t 040082, 040083, 040084 ja 040085 olivat kattolavalla varustettuja ja niistä muodostettiin Johdonvetovaunusto 3. Niihin oli vaihdettu teliksi liukulaakeroidut A7:t.)

Sarja Cik, 1. luokan päivävaunu, jossa on kahvilaosasto sekä keittiö. Paikkalukuna 32 ja kahvilassa 28 istuinta. Sarja on muutettu entisistä CEi-vaunuista. Vuonna 1971 sarjamerkkimuutos: nyt se oli Eik. 1. luokan sisustus oli uusittu näissä. Nestekaasukäyttöinen jääkaappi.

2391, vuodelta 1961, hylätty vuonna 1977. Alun perin se oli CEi 2566 vuodelta 1930.
2392, vuodelta 1961, hylätty vuonna 1977. Alun perin se oli CEi 2573 vuodelta 1930.
2393, vuodelta 1962, -> BG 040105 vuonna 1978 -> BT 01374 vuonna 1980. Romutettu 2005 Seinäjoella.
2394, vuodelta 1962, hylätty vuonna 1977. Alun perin se oli CEi 2622 vuodelta 1938.

Herra Rainer: telityyppi ei sinällään "estänyt" erimallisten vaunujen yhteistä käyttöä junissa, mutta mielestäni ratkaisevin tekijä oli jarrujärjestelmissä. Peruspaine jarrujohdossa oli tietenkin sama, mutta mitä tulee esimerkiksi jarrutusviiveeseen, sillä oli vaikutusta junien suurimpiin sallittuihin nopeuksiin. Kulkuominaisuuksissakin oli vissejä eroja, (vinoilenpa:) A3 ei takuulla pärjää München-Kassel-mallille.

Westinghouse, joka vallitsi puuvaunuissa oli toki vanha ja luotettavaksi kehittynyt, mutta silti nähtiin hyväksi korvata se uudemmilla systeemeillä (Knorr).

Omasta mielestäni 1. luokan vaunujen tarve oli vähäisempi teräsvaunukauden alkuvuosina siitä syystä, että pehmustettupenkkisiä 2. luokan puuvaunuja oli melko riittävästi...?

Herra Petri, uskoisin sinun silmäilevän laittamaani Ci/Di-luetteloa sangen tarkalla silmällä.
kuva 08.12.2022 22:13 Markus Räsänen  
  Kaikki itänaapurin tavaraliikenne ei ole loppumassa tai kuulu pakotelistalle. Ammoniakki on yksi monista kemikaaleista, jotka eivät kuulu pakotelistalle. Sitä tuodaan Vainikkalan kautta jonkin verran. Myös nikkeliä ruvetaan kuljettamaan Operail:n kuljettamana Vainikkalasta Harjavaltaan. Tämä käy ilmi, että Operail on varanut ratakapasitettiä Vainikkala-Kouvola-Harjavalta Joulukuun 2022 puolivälistä eteenpäin.

Sitä en tiedä miten, Operail:n Suomen toimintojen myynti edistyy, vai onko se peruttu. Tästä liikkuu kahtaa eri tietoa.
kuva 08.12.2022 22:00 Simo Virtanen  
  Niin on, mutta täytyy totuuden nimissä todeta rantaradan liikenteen olleen melkolailla yksitoikkoista. Niitä "kaikenlaisia" junia kulki vähän jo 20 vuotta sitten kun tuossa päivittäin opintiellä kuljin. Piikkiön puunhakija oli poikkeus ja sitten eräänä kesänä, oisko ollunna 04 tai 05, kulki Ukin ja Savonmuan väliä pendelöivät happojunat rantarataa ja Hankobaanaa. Hienosti kuului kesäisessä yössä yli kaupungin kun 3*deeverit kiskoivat junaa kohti itää.
kuva 08.12.2022 21:46 Heikki Jalonen  
  Talon muodosta voi vähän arvailla, missä suunnassa kulkee tontin ja rautatiealueen raja.
kuva 08.12.2022 21:40 Heikki Jalonen  
  Niin, tuo siisti yleisilme ja tuore maalaus vain pistivät arvelemaan, että tämä ei ollut aivan tavallinen pussinperän virkahylky...
Kuvasarja:
Turun–Kupittaan ratatyöt
 
 08.12.2022 19:30 Erno Pintinen  
  Kiitos Jimi! Tämä projekti kiinnostaa paljon
kuva 08.12.2022 18:26 Jyrki Längman  
  Tähän liittyvä video. Höyryveturi vetoinen juna nousemassa ylös Huhdinmäkeä ja matkaa kohti Kermalaa ja Humppilaa 04.12.2022
Joulupukkijuna tapahtuma
https://youtu.be/imwA64vGTyg
kuva 08.12.2022 18:09 Rainer Silfverberg  
  Oliko 1960-luvulla puuvaunuilla liikennöintirajoituksia esim telityypin osalta eli voitiinko kaikkia vaunutyyppejä laittaa kaikkiin pikajuniin? Oliko lämmitysjärjestelmät yhteensopivat?
kuva 08.12.2022 17:08 Tuomas Pätäri  
  Ammattitermi sikäli, että vanhassa työssäni hakaspyssyyn ladattiin välillä lyhyempiä hakasia, välillä pidempiä :) Rautatiemaailman ammattitermeistä en harrastajana ole niin tietoinen. Kebab-vaunujahan nämä lähemmät toki ovat ja fyysisestihän ne eivät hakasia muodosta, pelkkiä tolppia, mutta toisaalta sellainenhan on tilanne Hkba-vaunuissakin. Todellisia hakasia löytää sitten vaikkapa Sp- ja Vop sarjoista?
kuva 08.12.2022 16:31 Juha-Pekka Marttila  
  Viimein.. Vasta tänään to 8.12-22 tämä runko on jatkanut matkaansa Kouvolaan, nrolla V 1946. Reteli ilmeisen sama.. Mutta miksi seisoi Iisalmessa noinkin kauan.?
kuva 08.12.2022 16:28 Timo Salo  
  Tässäkö on Pielisen itäpuolen teollisuuden koko kuva? On siellä ainakin sähköt valmiina... Ja kisko kuitenkin kiiltää hiukan...?
kuva 08.12.2022 14:24 Petri Nummijoki  
  Laskin pikaisesti, että noin 45 ensimmäisen luokan osaston sisältävää vaunua voisi 60-luvun alkupuolen kesäliikenteessä olla lähellä päivittäistä minimitarvetta. Jos käytettävissä oli 35 CEi-vaunua (toisen luokan pehmustetuilla penkeillä), 8 kpl 64-paikkaisia Ci-vaunuja, 4 Cik-vaunua, 1 Cit ja 4 CEit-vaunua niin tästä taitaa tulla yhteensä 52 vaunua. Mikäli huollossa ja korjauksessa olevaksi riittäisi 15 % kalustosta niin tällä määrällä voitaisiin niukin naukin pärjätä.

Mutta sitten jo viikonloppuliikenteessä olisi tarvittu ainakin 5-7 lisävaunua ja juhlapyhien ruuhkaliikenteessä huomattavasti enemmän. Lukemissa eivät ole myöskään sellaiset junat, jotka ajoivat koko matkan henkilöjunina mutta sisälsivät silti myös ensimmäisen luokan osaston. Tosin niihin varmaan kelpasivat kovapenkkisetkin CEi-vaunut.
kuva 08.12.2022 13:45 Petri Nummijoki  
  Taitaa löytyä tarkkaan ottaen 35 kpl pehmustetuilla penkeillä varustettuja CEi-vaunuja tuolta Esan laittamasta listasta.
kuva 08.12.2022 13:38 Petri Nummijoki  
  CEi-vaunuja oli mutta mitä Esa on niistä jakanut tietoja (mm. https://www.vaunut.org/kuva/143360) niin ilmeisesti vain noin 30 kpl CEi-vaunuista oli varustettu toisen luokan osalta pehmustetuilla penkeillä ja olettaisin, että kovapenkkisiä vaunuja on sentään 60-luvun puolelle ehdittäessä pyritty jo välttämättä pikajunien vakirungoissa. Tarkoitan siis, että noin 30 pikajunakelpoista CEi-vaunua, 1 Cit, 4 CEit-vaunua ja 8 kpl 64-paikkaisia Ci-vaunuja ei oikein riitä pikajunien ensimmäisen luokan vaunuiksi yhteenlaskettunakaan, jos oletetaan, että muutamia vaunuja on joukosta täytynyt olla varallakin tai korjauksessa.
kuva 08.12.2022 12:34 Jimi Lappalainen  
  Komea, moderni veturi.
kuva 08.12.2022 12:34 Rainer Silfverberg  
  Koko sodanjälkeisen ajan aina oikoratojen valmistumiseen asti oli junamatkustaminen niin hidasta että varakkaammat ihmiset joko kulkivat autolla tai lentokoneella. Siksi tarve ykkösluokan paikoista oli aika vähäistä ja lisäksi oli CEi vaunuja aika paljon että saatiin joka pikajunaan 1. luokka ennenkuin teräsvaunuja alkoi olla riittävästi. Toisaalta teräsvaunujen 2. luokka oli tasoltaan niin mukava että ihmiset pitivät rahan haaskauksena maksaa erikseen 1. luokasta. Tämä siis mun kuluttajakäyttäytymisteoriani mukaan.
kuva 08.12.2022 12:10 Petri Nummijoki  
  Mahdollisesti hyttivaunuja ei säästettykään mutta entä 56-paikkaisia avo-osastollisia Ci-vaunuja? Ennen 60-luvun puoliväliä oli ensimmäisen luokan osastoa sisältäviä teräsvaunuja vain 1 Cit-vaunu ja 4 CEit-vaunua. Lisäksi oli 8 kpl uudempia 50-luvulla rakennettuja Ci-vaunuja. Jotenkin kai piti ensimmäisen luokan tarve pystyä täyttämään runkojunissa ja juhlapyhien lisäpikajunissa myös silloin välivaiheessa 1962-1964, kun Eim/Eims-muutokset oli tehty tai työn alla mutta teräsvaunuista ja Porkkanajunista ei vielä oltu saatu merkittävää täydennystä.

60-luvun puolivälin jälkeen Ci-vaunuille tuskin olikaan enää suurtakaan tarvetta, koska useimpiin vakituisiin päiväpikajuniin oli jo saatu teräsvaunuja ainakin muutama mutta huomionarvoista on nimenomaan, että Ci-vaunujen määrässä tapahtui merkittävää supistumista jo aikaisemmin, kuin Pasilan konepajalla saatiin teräsvaunujen tuotanto käyntiin.
kuva 08.12.2022 11:19 Rainer Silfverberg  
  Aika erikoinen viristys: Puulämmitys ja koneellinen ilmanvaihto!

Petrin kysymykseen, luulen ettei yhtään 1 lk hyttivaunua säästetty vaan kaikki muutetttiin lepovaunuiksi tai romutettiin. Tärkeimpiin juniin alettiin 1960-luvun alusta alkaen laittaa teräsvaunuja joissa oli 1 lk tai sitten ne olivat moottorikiitojunia. VR:llä ilmeisesti ei tykätty hyttivaunuista mutta ne palasivat sitten v 1972 Cht sarjan myötä.
kuva 08.12.2022 11:00 Petri Nummijoki  
  Kuinka monta Ci-vaunua jäi liikenteeseen vielä sen jälkeen, kun näitä muutettiin 1959-1963 urakalla Eim- ja Eims-vaunuiksi? 1952 valmistuneet 8 kpl 64-paikkaisia vaunuja toki mutta montako hyttivaunua tai lyhyttä 56-paikkaista vaunua palveli kaupallisen käytön loppuun asti päivävaunuina?
kuva 08.12.2022 09:43 Tapio Keränen  
  Tämä oli arvatenkin tavallinen jarrusillallisesta Gd-vaunusta muutettu virkatarvevaunu.
kuva 08.12.2022 08:03 Lari Åhman  
  Päivystysveturille on tietääkseni varattu yksi pilttuu ja jossain vaiheessa oli myös Dm12:lle. Huoltoahan siellä ei ole ollut enää vuosikausiin.
kuva 08.12.2022 04:55 Ari-Pekka Lanne  
  Jarno, Kbp:t ovat »Kebappeja». Sen sijaan ainakin pieksämäkiset käyttävät Hakasista nimitystä »Kyytipoika», koska niiden lähes ainoat käytöt nykyään ovat adaptereina eli välivaunuina.
kuva 08.12.2022 02:35 Esa J. Rintamäki  
  Ci 2316 hylättiin vuonna 1972.

Se siis ei ainakaan kokenut minkäänlaista vaunu-uusiokäyttöä!

Ihan kuin takana näkyvä vaunu olisi sarjaa XCm, vanha aluskehys ja lyhyttä tyyppiä. Ci:n perässä on Po.
kuva 08.12.2022 01:21 John Lindroth  
  Itse asiassa tuo 6-.7 vaunun juna on Hv1-3 vetoiselle junalle ihan oikein hyvä!
<<   >>