Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11.2023 13:10 | Heikki Jalonen | ||
| Vanhaa kadonnutta Toppilaa. Taustalla Paraisten Kalkin, myöhemmin Finnsementin siilolaitos. Purettiin vuoden 2012 tietämillä. Näyttäisi siltä, että vaunuun kuormataan siilosta irtosementtiä. Sitä tuli tuonne Toppilaan joko laivoilla tai junakyydillä. Junalla tavara tuli yleensä (tai ilmeisesti aina?) Kolarista, Äkäsjoensuun sementtitehtaalta. 1970-luvun Tuiran arki-iltoihin kuului Deeverivetoinen, noin 8 Soi-vaunun Kemin suunnasta saapunut juna, joka Tuirasta peräytettiin kohti Toppilaa ja edelleen salmen eteläpuolelle tuonne terminaalille. Saapuneen junan sementit purettiin pneumaattisesti alapurkuliitännöistä. |
||||
|
22.11.2023 12:59 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyllä, kynäruisku on (olisi) lähes pakollinen varuste ja Badger nimenomana on se merkki, jota harrastajat suosivat. Pitäisi hankkia, en ole vieläkään hankkinut ruiskua ja siveltimellä maalaus ei tuota yhtä hyvää jälkeä. Kari: olen selvästi tipahtanut lelu-genrestä. Eikö telit haittaa lelukäyttöä? :-) |
||||
|
|
22.11.2023 12:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Säiliöissä näkyykin täyttöaukot niiden päällä. Tätä muutaman vaunun sarjaa ei ole enää olemassa mutta talkkia taitaa yhä kulkea kotimaassa Uac -vaunuissa. Tässä t -versiossa oli se etu että sai tarvittaessa kuljetettua erilaisia jauheita osastoinnin takia, mutta tokkopa näitä noin käytettiin. Ulkomaanliikenteessä jauheet taitavat pitkälti kulkea ihan rekoissa nykyään. On noita nestekontin näköisiä jauhekontteja näkynyt ja myös tavallisen kontin näköisiä missä on katolla täyttöaukot ja alapäässä tyhjennysaukko mutta aika harvinaisia nuo ovat. |
||||
|
22.11.2023 11:53 | Timo Salo | ||
| Onko nyt valoa sen verran enemmän, että kuva on ihan BUENO! (vrt. https://vaunut.org/kuva/165561?a=1 ) | ||||
|
22.11.2023 11:34 | Timo Salo | ||
| Suotta A-P retusoit... Meillä on ollut parikin kattia jotka harrastivat tuota näytteilleasettelua. Somasti rivissä pihakivetyksellä, mutta ei kyllä tainneet sentään olla pituusjärjestyksessä. Paras saldo oli muistaakseni n. 6kpl/pv! | ||||
|
22.11.2023 11:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Itselläni on sama käsitys. 201 on identtinen VR:n Vectronien kanssa; olisiko ollut jopa niin että tästä veturiyksilöstä piti tulla VR:n veturi, mutta jonkun asian takia siitä tehtiinkin sininen. | ||||
|
22.11.2023 11:14 | Timo Salo | ||
| Täytyy tunnustaa, että tuosta laitteesta en ymmärrä muuta kuin sen, että nuo nipparit ei kuulu alkuperäiseen kokoonpanoon... Löytysköhän tuosta vastaavaa videota juutuubista lontoon kielellä, tai peräti suomeksi? Selostettaisiin mikä himmeli tämä on ja kuinka sitä käytetään? | ||||
|
|
22.11.2023 11:03 | Roope Prusila | ||
| Käsittääkseni on täysin vastaava Sr3 kuin mitä VR:llä on. Mitä nyt erivärinen ja eri numeroinen. | ||||
|
22.11.2023 10:54 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsalainen kiskotus avattiin väliaikaiselle SJ:n tavaraliikenteelle 1.4.1919 (provisorisk godstrafik) ja sitä ennen maaliskuussa liikenne oli ollut rautatierakennuksen hoitamaa satunnaista tai koeluontoista liikennettä. Säännölliselle liikenteelle (allmän trafik) rataosuus avattiin 6.10.1919. | ||||
|
22.11.2023 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsalainen kiskotus avattiin väliaikaiselle SJ:n tavaraliikenteelle 1.4.1919 (provisorisk godstrafik) ja sitä ennen maaliskuussa liikenne oli ollut rautatierakennuksen hoitamaa satunnaista tai koeluontoista liikennettä. Säännölliselle liikenteelle (allmän trafik) rataosuus avattiin 6.10.1919. | ||||
|
22.11.2023 10:49 | Jorma Rauhala | ||
| Riiassa museossa on vastaavanlainen Token-laite. https://vaunut.org/kuva/165576 | ||||
|
22.11.2023 10:48 | Tommi K Hakala | ||
| Hmmm. Kun Dr16:iä myydään pois, kuuluukohan samaan kauppaan myös purkuvetureitakin varaosatarpeiksi? Eihän niitä VR tarvitse sen jälkeen, kun mallisarja poistuu käytöstä. | ||||
|
|
22.11.2023 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Tavaraliikenne alkoi väliaikaisena Haaparannan ja Tornion välillä 8.3.1919. Kiskotus oli silloin pelkästään 1435 mm. Vasta 6.1919 sovittiin Ruotsin, (Norjan) ja Suomen välillä myös 1524 mm:n raiteiden suunnittelusta ja tekemisestä tälle välille. Vrt: Aamulehti 8.6.1919 ja https://vaunut.org/kuva/123165?kv2=1999&paik=Tornio . |
||||
|
22.11.2023 10:30 | Eljas Pölhö | ||
| Jos kumirenkaat olivat tarpeeksi kovat, niin niiden ollessa kiskojen ulkopuolella veturi laskeutui sopivasti kiskoille ilman sovittelua. Ainakin esittelytilaisuudessa https://vaunut.org/kuva/53658 se toimi hyvin. Tiedä sitten kun renkaat ikääntyivät... | ||||
|
|
22.11.2023 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten uutinen kertoi, alkoi väliaikainen tavaraliikenne Haaparannasta rajasillan kautta Tornioon 8.3.1919 (vrt. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1156822?page=3 , Aamulehti 11.3.1919) Uutinen ei kerro, että Haaparannan ja Tornion välillä oli tällöin ainoastaan 1435 mm:n raide. Vain ruotsalaisjunat pystyivät kulkemaan. Vasta kesäkuussa 1919 sovittiin Ruotsin, Norjan ja kärsivällisen Suomen kesken 1524 mm:n raideyhteyden toteuttamisesta Tornion ja Haaparannan välille, liikenteestä ruotsalais- JA suomalaisjunilla, sekä siirtokuormauksesta ja tullauksesta Haaparannassa ja Torniossa. |
||||
|
|
22.11.2023 09:30 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä tuon kumipyöräkäytön hyöty on osoittautunut käytännössä vähäiseksi. Voisin kuvitella, että veturi on helppo nostaa ilmaan, mutta hidas laskea takaisin kiskoille. | ||||
|
22.11.2023 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Eljas kirjavinkistä, se täytyykin hankkia! Minulla on Scottish Steam -kirja, jossa on tarkat tiedot Skotlannissa valmistetuista höyryvetureista. Class 26 oli nimenomaan Ylämaiden veturi, veturit olivat sijoitettuna vuoden 1960 puolivälistä lähtien kaikki Ylämaille. Sijoitusvarikkoja olivat Haymarket TMD (Edinburgh) ja Inverness TMD, joissa esimerkiksi vuonna 1974 koneita oli seuraavasti: Haymarket 27 veturia ja Inverness 19 veturia. Invernessin koneet hoitivat nimenomaan liikenteen Far North Linelle ja Kyle Linelle. Class 27 oli myös erityisesti Ylämaiden veturityyppi, mutta päätyönsä veturisarja teki Glasgowin ja Edingurghin välisissä pikajunissa. Veturien sijoitukset vuonna 1974 olivat Eastfield TMD (Glasgow) 57 kpl ja Haymarket TMD (Edinburgh) 11 kappaletta. Glasgowin koneet liikkuivat paljon toisella legendaarisella Ylämaiden ratalinjalla West Highland Linella ( https://vaunut.org/kuvat/?s=4663 ). Class 27 ei ole kaikkein tyypillisin veturi the Kyle Linelle, mutta sellaisen päädyin ostamaan pari vuotta sitten ja silloin en niin tarkkaan selvittänyt niiden käyttöaluetta. The Kyle Linelle kuuluisi myös Class 24 -sarjan diesel, jotka olivat nimenomaan Kyle Linen ja Far North Linen työjuhtia 1960- ja 1970-luvuilla. Inverness TMD:lle oli sijoitettu esimerkiksi vuonna 1974 18 sarjan konetta ja näitä käytettiin erityisesti pohjoisen linjoilla. Heikki: Hyvää pohdintaa Token Block -laitteiden toteutuksesta! Tällä radalla Tokenin välitys on hoidettu ihan manuaalisella toimituksella, kun etäisyys Invernessistä Kyle of Loch Gleniin ei ole kuin 0,1 ketjua. eBaystä olisi mahdollista ostaa aitoja Token Block -laitteita, juuri nyt olisi esimerkiksi yksi myynnissä Australiassa 15 AUD hinnalla. Laitteet ovat vaan järkyttäviä rohjoja eikä sitä öljynkulutusta kestä kukaan! |
||||
|
|
22.11.2023 09:05 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Jahas..jälleen yksi Dr16, 2822, hylättyjen rivistöllä.. Miksikähän.? Päätyyköhän sille tulevalle 'myyntilistalle' vaikko ns 'kierrätykseen'...? | ||||
|
|
22.11.2023 08:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen kuullut juttuja, että koira olisi asetellut saalisjyrsijänsä riviin pituusjärjestykseen sekä nähnyt kuvia onkimiesten vastaavasti järjestellyistä kaloista. Tässä näköjään nosturinkuljettaja on laittanut Kaalihäkit numerojärjestykseen. Olisi nämäkin saanut pituusjärjestykseen. Sr1 kuljettajan ohjekirja (Helsinki/Novocherkassk 1987, uusittu painos) kertoo veturin korin pituudeksi puskinpalkista toiseen 17740 millimetriä, mutta käytännön mittauksissa on kuulemma havaittu jopa parinkymmenen senttimetrin heittoa korien pituuksissa. //Retus. kissa koiraksi. |
||||
|
22.11.2023 06:53 | Jari Välimaa | ||
| Kuva jatkosta, sähkö korvaa dieselin. | ||||
|
22.11.2023 06:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kauniit ja suuret toiveet ruostuvat pois näiden Iso-Vaalee-veturinraatojen myötä. Silloin kun protoveturi 2801 oli juuri esitelty julkisuudessa eri tason johtajat alaleuka innostuksesta väpättäen hehkuttivat suut vaahdossa uutuuden tarjoamista aurinkoisista tulevaisuudennäkymistä: - kuinka nyt on hyvä masiina vientitavaraksi helposti muunnettavissa ja kuinka muutamalla pikku toimenpiteellä dieseli muuttuu sähköveturiksi ja kuinka tämä on niin maan perusteellisen moterni, niin että kilpailijatehtaat katsovat nolostuneina pitkin nenänvarttaan.... Ja niin edelleen. Miten se nyt menikään? - Vasen käsi ei tiedä mitä oikea käsi tekee...? Ja miten. Olenkin sitä aina ihmetellyt, että minkä ihmeen kautta uudet sukupolvet aina törmäyttävät itseään samoihin ongelmiin aina samalla tavalla? Vaikka kuinka todistelisit, että sähköpaimenlankaan pissiminen tuottaa ison jytkyn, niin silti epäuskoiset haluavat kokeilla asiaa ihan itse...! Kokeneempien neuvot valuvat kuin vesi hanhen selästä! Mutta, niinkuin äitivainajanikin minulle aina sanoi: - Minä itte se on koiranpaskakin mättäällä! (Sanoi muuten aiheesta!) |
||||
|
|
21.11.2023 23:36 | Eljas Pölhö | ||
| 27-sarjan veturia ei näy kuvissa (D5347-D5415). Sen sijaan on 26-sarjaan kuulunut D5300, joka valmistui heinäkuussa 1958. Tosin sen ensimmäinen varikko oli 34B (Hornsey) lähellä Lontoota, mutta ei niin tarkka voi olla. Kesään 1960 mennessä koko sarja 26 oli liikenteessä (D5300-D5346), noin puolet Skotlantiin sijoitettuna. (Colin J. Marsden: The Complete BR Diesel & Electric Locomotive Directory; OPC 1991, ISBN 0-86093-486-1. Tästä on samalta tekijältä uudempikin versio samoin tiedoin 26-sarjan alkuvaiheista eli Colin J. Marsden: The Complete UK Modern Traction Locomotive Directory, TRC.Com Publishing 2011, ISBN 978-0-9557887-8-9). | ||||
|
21.11.2023 23:36 | Panu Breilin | ||
| Aikamoista, että kuvauskopterillakin saa otettua panorointikuvia. | ||||
|
21.11.2023 23:31 | Panu Breilin | ||
| Itsekin olen nähnyt viime viikkoina useamman Sr2-vetoisen raakapuujunan Savon radalla. | ||||
|
|
21.11.2023 23:12 | Heikki Jalonen | ||
| Ehkäpä jostain Intian suunnalta saattaisi niitä pajatsoja olla saatavissakin... Mutta, teillä varmaan lupapoletti siirtyy suojavälin läpi junan mukana, varmaan avovaunussa. Oikea poletti ei tietenkään mahdu noihin HO-kokoisiin vaunuihin kyytiin, sellainen on kai jotain neljä tuumaa ainakin halkaisijaltaan. Eli, kojeet pitäisi rakentaa pienoismaailmaan sopivissa mitoissa. Kaipa sen suojastuksen voisi toteuttaa myös tosi-tosi vanhaan tyyliin: lähettipoika kuskaa tarvittaessa poletin lähettävään päähän. Ehkä vapaaehtoisia saattaisi löytyä siihenkin puuhaan. Eihän matkaakaan ole pienoismaailmassa mailikaupalla... Tai sitten ihan perus-yksinkertainen sähkömekaaninen toteutus... Mahdollista, koska laitteiden fyysinen etäisyys on pieni ja mekaaninen yhteys laitteiden välillä on toteutettavissa. Mekaaninen yhteys (=pyörivä tai työntö/veto-välitanko) toimii tietysti osaltaan virtapiirin johtimena, samoin toimivat poletit ja paluujohdin. Jotta silmukka sulkeutuu, kojeissa pitää yhteensä olla paikallaan (n-1) polettia, yksi poletti on vapaana kulkemassa. Virtapiiri on tietysti poikki, jos kojeissa on paikallaan (n-2) tai vähemmän poletteja. Jos lähetetään useampia junia peräkkäin samaan suuntaan, lähettävä pää ottaa poletin kojeesta. Mutta, virtasilmukka sulkeutuu kun vastaanottava pää asettaa linjalta saapuneen poletin omaan kojeeseensa = linja on tyhjä. Polettien määrä (n) voisi olla luokkaa 7 kpl (pariton). Välitangon mekaanisen liikkeen mitoitus siten, että välitangon ja vastakokettimen etäisyys on välillä 1-6. Eli, 6 perättäistä saman suunnan lähtöä on enintään mahdollinen, sitten tarvitaan lähettipoikaa... Virtasilmukka tietysti ohjaa semaforiparia diodilla suunnatun solenoidikelan avulla, virtasilmukan virran suunta määrää. Virta kytketään napaisesti lähettäjän ohjauspainikkeella releen+pitokytkennän avulla (napaisuus eri eri päissä annetun ohjauksen kautta). Silmukan katketessa pito poistuu ja lähettävän pään siipi putoaa. Vastaanottavan pään lähetyssiipi ei nouse, koska virta ohittaa solenoidin kelan ohitusdiodin kautta. Näinhän se about oikeakin token block instrument toimii, mutta mekaaninen yhteys on korvattu sähköisellä lukituksella. Ja pari muuta lisävarmistustakin on kyllä. Poletteina tietysti H.M. 2p kolikot, vuosiluku kertoo mille välille se on voimassa... |
||||
|
|
21.11.2023 22:34 | Eljas Pölhö | ||
| Lähde: Hugh Longworth: British Railway Steam Locomotives 1948-1968 Ian Allan 2005; ISBN 0-86093-593-0. Se sisältää kaikkien BR:n käytössä olleiden höyryvetureiden valmistus-, uudelleennumerointi-, hylkäys- ja romutustiedot. Sivuja (n. A4) on 320, kuvia on jonkin verran, mutta veturilistat vievät relusti suurimman osan tilasta ja sivuista, olihan vetureita pitkälti yli 20'000 kpl. | ||||
|
|
21.11.2023 22:18 | Hannu Peltola | ||
| Tässä esimerkki aidosta polettilaitteesta, tällainen olisi mukavan aito lisä myös pienoisrautatielle: https://vaunut.org/kuva/134635?s=1 | ||||
|
|
21.11.2023 22:17 | Hannu Peltola | ||
| Kesä 1960 ei voi olla kyseessä, kun radalla jo pöristelee Class 27 -sarjan diesel. Taitaa olla helpointa muuttaa J72:n numero! Kiitos Eljas tarkoista hylkäyspäivistä! Mistä löysit ne? Vielä knoppina, että veturinumeron ensimmäinen numero 6 kertoo, että nämä ovat ex-LNER:n koneita. ex-LMS:n koneilla ensimmäinen numero olisi 4. |
||||
|
|
21.11.2023 22:13 | Eljas Pölhö | ||
| J72 68696 hylättiin helmikuussa 1961 ja romutettiin maaliskuussa 1961. J15 65469 hylättiin elokuussa 1962 ja romutettiin maaliskuussa 1963. Nyt tankkiveturi kilpimaalaamoon, esim. 65695 hylättiin huhtikuussa 1962 ja romutettiin toukokuussa 1962. Vaihtoehtoisesti voit vilkaista kalenteria uudestaan eli oliko sittenkin kesä 1960. |
||||
|
|
21.11.2023 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, tällä radalla on pikkuisen oikaistu ja (vielä) ei ole käytössä polettipajatsoa! | ||||
|
|
21.11.2023 21:59 | Heikki Jalonen | ||
| Taidatte kuitenkin antaa merkkipoletin suoraan kädestä käteen, ilman pajatsoa? | ||||
|
21.11.2023 21:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Karjaa ja Inkoohan oli kartalla 1992-2016 Y-junan osalta. Tämä ensi vuonna aloittava Hangon-Helsingin juna ei noudata ihan Y-junan pysähtymiskäytäntöä koska ohittaa Kauklahden. Karjaan ja Hangon väliset pysähtymispaikat ovat Dragsvik, Tammisaari, Skogby, Lappohja, Santala, Hanko-pohjoinen, jos nyt muistan oikein. |
||||
|
|
21.11.2023 21:19 | Simo Virtanen | ||
| Lähiliikennekartat pitää taas päivittää. Hanko, Nokia ja Kotka satama ovat ääripisteinä, mutta mitäs asemia karttaan Siuntion ja Hangon välille oikein tulee? Edellinen lisäys oli Tesoma eli Tessun lisääminen. |
||||
|
21.11.2023 20:59 | John Lindroth | ||
| Kiitos Juha! | ||||
|
21.11.2023 20:03 | Timo Salo | ||
| Stefanilla on näkemystä kuinka hyvältä Suomalainen kesäinen luonto voi näyttää... | ||||
|
|
21.11.2023 19:14 | Timo Salo | ||
| Vaatimaton oma näkemykseni on, että Eemil on ottanut monia paljon parempiakin otoksia... | ||||
|
|
21.11.2023 17:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaisen onnistunut ja dramaattinen dioraamakuva! Nykyajan keksinnöistä: - kaikkea se saksalainen keksii, sanoi savolaisukko, kun kirahvin Korkeasaaressa näki. |
||||
|
|
21.11.2023 15:28 | Juha Kutvonen | ||
| Suurkiitokset upeasta tallenteesta, joka vei minut suoraan nuoruusvuosiini kultaiselle 80-luvulle. Minulla ei ole suoria muistikuvia Super-Hurusta ajossa, mutta veturin käytön aikoina asuin Järvenpään Kyrölässä radan lähellä ja tuo matala käyntiääni filmillä tuntuu tutulta. | ||||
|
|
21.11.2023 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni: Uact - vaunusta puheen ollen, Kuljetustieto - kansio (vuodelta 1988!) kertoo: "Jauhevaunu Uact Vaunu on tarkoitettu kiteisten, jauhemaisten ja rakeisten, tilavuuspainoltaan 0,5 ... 0,7 t/m3 olevien irtotavaroiden kuljetukseen (kuiva talkki, kalkkikivijauhe, lannoitteet, jauhot yms.). Säiliössä on kuusi osittain sisäkkäistä pallomaista erillistä osastoa, jotka on varustettu varoventiileillä (avautumispaine 3,0 bar) sekä painemittareilla (vaunun molemmilla puolilla). Säiliöosan pituus on 15 600 mm ja säiliöiden halkaisijat ovat 2 600/3 200 mm. Säiliön sisäpuoli on pinnoitettu epoksilakalla. Säiliössä on 6 kpl halk. 500 mm täyttöaukkoja, joiden etäisyys toisistaan on 2 600 mm. Paineilmaputkistossa on varoventtiili (avautumispaine 3,2 bar) sekä takaiskuventtiilit, joiden tarkoituksena on estää kuljetettavan aineen virtaaminen takaisin putkistoon. Paineilma- ja tyhjennysputkisto ovat ruostumatonta terästä. Putkivarustimet ovat ruostumatonta terästä tai alumiinia. Läppäventtiilien vuoraus on valkoista nitriilikumia. Paineilma- ja tyhjennysliittimet ovat SFS 4428 mukaiset leukaliittimet. Asiakas tarvitsee B-tyyppiset liitinosat, paineilmaa varten nimell.halk. DN 100 ja tyhjennysputkia varten DN 125. Säiliön tyhjennys voidaan suorittaa vaunun molemmilta puolilta. Suurin käyttöpaine on 3 bar. Säiliön täyttö- ja tyhjennysohjeet on kiinnitetty vaunuun. Ne on esitetty myös tämän kirjan kohdassa B." Kuvassa näkyy vaunun keskellä olevat kolme putkiliitospaikkaa, ulommat ovat tyhjennys- ja keskimmäinen paineilmaputkia. Kussakin säiliössä on omat tyhjennysvivustonsa. Käyttöohjeiden mukaan vaunun säiliöt täytetään painovoimaisesti ylhäältä kuormausaukkojen kautta ja tyhjennetään puhaltamalla kuorma paineilman avulla. Ohjeissa mainitaan myös maadoitusliittimen käytöstä, staattisen sähkön varalta ymmärtääkseni. Myös kondenssiveden poistaminen on ohjeistettu. Uact:n pituus puskimineen: 18 420 mm (Pr 2 on tasan 2 metriä lyhyempi) ja kokonaiskorkeus 4 695 mm. |
||||
|
|
21.11.2023 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jounin kommentin vuoksi: kuljetusliike Auvinen näyttää ymmärtävän erinomaisen hyvin yrityskuvan merkityksen, versus VR:n kurppadeeverit ja graffiti-Geet. Firman tulos 0,37 milliä on oma juttunsa (370 000 euroa), mutta pakonomainen kvartaalionania saa oman arvonsa, kun mainitun auto kuvaa katsoo. Autoa ei tulla helposti unohtamaan! Siksi hieno se on (kommentoija muistelee oman faijansa sompailemia M. Ylä-Monosen mänttäläisiä piikkinokka-Jyry-Sisuja 1960-luvun alkupuolelta). Airbrush = paineilmakäyttöinen kynämaaliruisku (pienoismallinhierojille tuttu kapine, eiköstä niin, herrat John L ja Hannu P?). Asiasana: Badger, Hobby Point Kaisaniemenkadulla Helsingissä. 1200 työtuntia olisi 30 normaalityöviikkoa (40 h) yhdelle työläiselle. |
||||
|
21.11.2023 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista osaamista kuvaajalta, muovidildohan on ihan edukseen! | ||||
|
|
21.11.2023 10:18 | Jouni Halinen | ||
| Mitäs kaikkea jauheita tällaisella oikein kuskattiin, itselle tulee mieleen ainakin kokaiini, kannapistuotteet eivät varmaan onnistu? Sitten itse asiaan, millä systeemillä tämä täytettiin/tyhjennettiin, puhaltamalla ylhäältä jauhe sisään ja imemällä se tuosta alhaalta ulos (ulostuloja kuitenkin vain 3?) Minkälainen proseduuri se oli kun jauhelaatu vaihtui? Katolle on rakennettu kattosilta, eikös niitä ennemminkin pyritty poistamaan käytöstä sen jälkeen kun sähköistys otettiin käyttöön? Nämä eivät taida olla enää käytössä, eiköhän jauheetkin kulje nykyjään kumipyörillä. Esmes Auvisen hyvinkin ”vaatimattoman” kaluston kyydissä ja ulkomailta niitä tulee varmaan konteissa, onko olemassa ”jauhekontteja” samaan tapaan kun on olemassa nestekontteja? Tällainen kuljetusmuoto on nimeltään ”painesäiliöauto”. Kuljetus Auvinen Oy työllistää 10 hemmoa, liikevaihto on (2022) 3.7 milliä ja tilikauden tulos 0.37 milliä. http://www.kuljetusauvinen.fi/cars.php Tällä autolla Auvinen voitti kaikki 5 luokkaa mitä Alahärmän Power Truck Weekendissä oli. https://www.is.fi/autot/art-2000000794605.html Työtunteja auto on vaatinut seuraavasti yhteensä 5300 tuntia eli 660 8 tunnin työpäivää ja tarveaineet päälle??: Maalaus: suunnittelu, hiekkapuhallus, värit, kuviot ja linjaukset sekä lakkaus, 1500 tuntia. Airbrush-maalaus: 1200 tuntia Korityöt: helmat, päällystelevyt, puskurit ja lokasuojat, 1300 tuntia. Rosteriosat: etusäleikkö, etupuskuri, karjapuskuri, pakoputket, ohjaamon takaseinä sekä monet muut yksityiskohdat, 500 tuntia. Sisutus: 500 tuntia Sähkötyöt sekä valaistus: 300 tuntia. |
||||
|
21.11.2023 09:34 | Timo Salo | ||
| Luonnonsuojelualue on perustettu vaan jonkun Palosirkan takia... Mikähän ötökkä sekin on?https://www.sll.fi/nokia/paikallisluonto/toiminta-x/ | ||||
|
|
21.11.2023 08:25 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan siinä tietty mielleyhtymä eräänlaiseen... no, aikuisten leluun | ||||
|
21.11.2023 08:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna: https://vaunut.org/kuva/165555 | ||||
|
|
21.11.2023 08:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Poistetaan tieyhteys ja sanotaan että no se on sitten voi voi ja lämmin leipä. | ||||
|
|
21.11.2023 08:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Uact on kyllä ollut yksi erikoisimman näköisiä tavaravaunuja :) | ||||
|
|
21.11.2023 07:53 | Kari Haapakangas | ||
| Minkähänlainen ratkaisu tuohon on tarkoitus toteuttaa? Vaikeuskerrointa lisää sekin, että kuvaaja on seisonut luonnonsuojelualueella. Kiertää ei voi, alitttaminen edellyttää melkoisen ammeen rakentamista ja ylittäminen on melkoinen maisemahäirikkö. |
||||
|
|
21.11.2023 07:43 | Timo Salo | ||
| Tuo tasoristeys on melkoisen levoton. Keväällä se alkaa kuorejuhlista, (Kuore=lohensukuinen pieni kala, joka nousee keväisin koskeen) jatkuen sitten koko kesäkauden veneilyn parissa. Tässä tapauksessa Siuron Veneilijät RY tarkoittaa sekä rekisteröitynyttä yhdistystä, että myös "ryypätään yhdessä"... :-) Kuningas alkoholi aiheuttaa usein ko. paikassa useita "hätävihellyksiä" junien taholta! | ||||
|
|
20.11.2023 22:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Kaikkihan nuo olis tarkoitus poistaa. Epäilen kyllä riittääkö raha. | ||||
|
20.11.2023 21:33 | Jimi Lappalainen | ||
| On kyllä mielenkiintoinen näky. | ||||