Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.11.2023 21:33 | Jimi Lappalainen | ||
| On kyllä mielenkiintoinen näky. | ||||
|
20.11.2023 21:08 | Samu Saikkonen | ||
| Upea kuva! Loistavat värit ja sommittelu | ||||
|
20.11.2023 20:59 | Asmo Rasinen | ||
| Ihan* | ||||
|
|
20.11.2023 20:59 | Asmo Rasinen | ||
| Näyttää ohin pienoismallilta | ||||
|
Kuvasarja: Sm4-koeajo Helsinki-Hanko |
20.11.2023 20:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun faija sanoi 50 vuotta sitten kun ohitettiin mökkimatkallamme Pohjan lahden sillat Tammisaaressa, ja nähtiin lättähattu ylittämässä siltaa, "10 vuoden päästä noi junat kulkee sähköllä". Ennustus meni 40 vuotta pieleen! Hyvä että sait kuvat historiallisesta tapahtumasta. |
||||
|
20.11.2023 17:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Alkuperäinen, laajentamaton asema: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:190 | ||||
|
|
20.11.2023 15:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Se näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/165546 | ||||
|
20.11.2023 13:58 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Facebookin puolelta löytyy Move51:stä joitakin videoita. Ylimmän linkin katselu vaatinee liittymisen Rautatieharrastus-nimiseen ryhmään. https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/2830688003666745/ https://www.facebook.com/Museoveturiseura/posts/pfbid023m4zva7z9Q7bHcLwFxsSiNQH94eeuMDthu1wHj8waiYc5qqqgzQhxtPs84eJqnel?mibextid=YxdKMJ https://www.facebook.com/Museoveturiseura/posts/pfbid02xmd7AQ94zYVofVkBRsnGghkB1yZWDFq33ZwqWPGf7mFVYrf45RBUecG2nkBKGmbNl?mibextid=YxdKMJ |
||||
|
|
20.11.2023 12:19 | Tommi K Hakala | ||
| Herttileeri. Olipa hieno video...sitä mietin, että minkähänlainen äänimaailma on ollut matkustajavaunuissa, kun ulkopuolellakin jytinä kantoi noin kauas. Ja muuten, edelleenkään en ole löytänyt ATK-maailmasta Move51 vedätystä. |
||||
|
|
20.11.2023 12:19 | Kari Haapakangas | ||
| Toinen savupiippu taitaa jäädä lappeen taakse piiloon. MItenkään ei tuo yksi riitä noin ison tuvan lämmitykseen. | ||||
|
20.11.2023 11:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo HALIKKO-kyltti on ainakin viime vuosina ollut edelleen jäljellä tolpan nokassa, mutta lukukelvottomaksi ruostuneena. | ||||
|
|
20.11.2023 11:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Alkuperäinen asemarakennus oli tuo vasemmanpuoleinen kolmen ikkunan levyinen osa, samanlainen kuin esimerkiksi Kuovila. | ||||
|
|
20.11.2023 11:03 | Hannu Peltola | ||
| Asemarakennus on ollut aikanaan kaunis! Tässä tosin se alkaa jo näyttää varsin nuhjuiselta. | ||||
|
20.11.2023 10:22 | Timo Salo | ||
| Upea kesäkuva! Johan tuo marraskuukin on voiton puolella, saa jo suunnitella ensikesän reissua Lappiin... | ||||
|
20.11.2023 09:05 | Hannu Peltola | ||
| Vaunut.orgissa on muutamia kuvia tämän radan esikuvasta Kyle of Lochalshista: https://vaunut.org/kuvat/?paik=kyle+of+lochalsh Nimesin pienoisrautatieni kaupungin Kyle of Loch Gleniksi, koska tämä on paljon esikuvaansa pienempi, mutta hengeltään ja toteutukseltaan hyvin samankaltainen kuin Kyle of Lochalsh. Kari: Aivan totta! Alueella sataa joka päivä todella rankasti, mutta sateen jälkeen saattaa mennä vain viisi minuuttia ja aurinko paistaa täydeltä terältä. En ole ollut Kyle of Lochalshissa koskaan talviaikana, mutta Glasgowissa olen käynyt helmikuussa. Tuolloin huomasin, että Suomessa on aivan turha valittaa kurjasta kelistä! |
||||
|
|
20.11.2023 08:42 | Kari Haapakangas | ||
| Tein pienen virtuaalikierroksen Kylessä Google mapsin avulla. Varsinkin marraskuun kuvat jysähtivät tajuntaan kuin lyijyhansikas, eikä toukokuu näyttänyt juuri paremmalta. Toisaalta, huhti- ja heinäkuun kuvissa paikka vaikutti oikein viihtyisältä. |
||||
|
20.11.2023 02:22 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kartassa vuodelta 1897 näkyy Pasilan kolmioraide, mutta miksi se puuttuu kaikista (täälläkin) olevista kartoista (kuvista) jotka eivät kuin 20-30 vuotta tätä karttaa uudempia?. Minkä takia se on purettu, eikö sille ollut enää käyttöä? | ||||
|
19.11.2023 23:49 | Jouni Halinen | ||
| Juho Mehdon on täytynyt muuttaa taloon vanhempiensa mukana, koska hän oli vuonna 1913 vasta 14 vuotias. Ja vuonna 1939 hän oli 40 vuotias, kyllähän sen ikäisiä varsinkin talvisotaan vielä kutsuttiin. Ja ehkä on voinut tulla vielä kyseeseen ns. ”rumbasu” kommaria kohtaan. Olihan kommunistipuolue kielletty jo ennen sotaa ja kieltäytymällä rintamalle lähdöstä paljastit viimeistään karvasi. Jatkosodassa oli aika suuri määrä kommareita muuten vaan ns. turvasäilössä. Heitä koitettiin myös ”eheyttää” eli määrätä pakolla rintamalle ja lyömällä pyssy käteen, mutta lopputulos eli usein se ”eheytettävä” loikkasi naapurin puolelle. Heillä oli ihan oma joukkoyksikkönsä eli Erillinen pataljoona 21 (Er.P 21, myös Osasto Pärmi) jota myös rangaistuspataljoonaksi kutsuttiin. Joukossa oli myös ns, normi rangaistusvankeja, vähän niin kuin venäjällä nykyjään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_pataljoona_21 Löytyy myös kuva Metrotoimikunnan kokouksesta, ehkä hiukan vahvennetulla kokoonpanolla. Onko 4:jäs kaveri vasemmalta Ingvar S. Melin (rkp) vai toinen?. Paljon on kundeilla mappeja nenän edessä, onkohan niihin mitään ymmärrystä kuvan herroilla. Juho Mehto on ehkä oikealla puolella näkymättömissä. https://historia.hel.fi/sites/default/files/HKMS000005_km0026ye.jpg |
||||
|
|
19.11.2023 22:47 | John Lindroth | ||
| Kiitos kaikille tämän tallenteen kommentoijille. Mainitaan lisäksi että otokset on tallennettu Super 8 filmille kameralla Canon sound. Ja suurkiitokset Jukalle filmin mestarillisesta editoinnista! |
||||
|
|
19.11.2023 22:30 | Jouni Halinen | ||
| Esa: Kirjoitin "Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä". Asiasta on maininta tässä Hesarin jutussa https://www.hs.fi/koti/art-2000005897495.html ”Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä” ”Järjestyssääntöjä ei ollut, vessassa käytiin käytävässä, tulipalo ja pommi tuhosivat taloa ja nuori mies ammuttiin keskellä päivää”. Sinä aikana kun olin taloyhtiön hallituksessa, niin As Oy-lakia oltiin muutettu hetkeä aiemmin ja kaikki taloyhtiöt oli määrätty muuttamaan yhtiöjärjestyksensä uuden lain mukaiseksi. Toisaalta taloyhtiön oma voimassa oleva yhtiöjärjestys määräsi, että kaikki muutokset yhtiöjärjestykseen pitää päättää yksimielisesti, ja totta kai löytyi yksi (1) ”änkyrä” ja edessä oli pattitilanne. Olisko J-säännöt olleet myös yhtiöjärjestys asia (=se "perustuslaki")?. Muutin kuitenkin talosta pois, enkä tiedä miten asiat sen jälkeen etenivät? Menin heti keväällä1981 yhtiökokoukseen, siellä puhetta piti vanhempi herra joka ilmoitti että lopettaa taloyhtiön hallinnossa tähän kokoukseen. Perusteluksi hän ilmoitti että on asunut talossa vuodesta 1913 ja ollut kaikki nämä vuodet yhtiön hallituksessa ja/tai isännöitsijänä. Hän kertasi vielä yhtiöjärjestys geissin kokousväelle. Uusi hallitus valittiin ja hommat rullas sitten eteenpäin. Tämä herrasmies oli autoilija Juho Mehto (1899-1988), hän oli piinkova kommari, häntä olisi kaivattu rintamalla mutta hän kieltäytyi ”kunniasta”. Hän istui sitten suurimman osan sota-ajasta vankilassa. Hän oli silloin taloyhtiön isännöitsijä, ja sodan aikana häntä sitten tuurasi hänen (aika nuori) poikansa. Hän istui myös metrotoimikunnassa kommareiden edustajana, siinä sitten kommari jakoi suuret rahat riistokapitalisteille: ”Kaupunginhallitus määräsi (1968) metronsuunnittelutoimikunnan kokoonpanon. Apulaiskaupunginjohtaja Veikko Järvinen (sdp) puheenjohtajana, päätoimittaja Pentti Poukka (kok), kauppatieteiden lisensiaatti Ingvar S. Melin (rkp), diplomi-insinööri Henrik Kalliala (kp) ja autoilija Juho Mehto (kom)”. |
||||
|
19.11.2023 21:55 | Petri Kiviniemi | ||
| Jounin aiempaan kommentiin liittyen. Katsoin Yleiselektroniikan sivuilta niin yksityisasiakkaat voisivat tilata, mutta tilaus menee Starelecin kautta. Kassalla voi valita tilaako yksityis- tai yritysasiakkaana. RS:n tuotteita toimittaa ja laskuttaa Yleiselektroniikka, mutta onnistuukohan niidenkin tilaus yksityisiltä. Maakunnissa on sitten SP-elektroniikka, Triopak. Starelec on Vaasassa. Sitten on myös Uraltone. | ||||
|
19.11.2023 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Heh, Esa! Täytyy tosiaan perustaa Cattle Painting Shop! Läheiseltä Skyen saarelta Taliskerin kylästä löytyy erinomaisia maaliohenteita... | ||||
|
|
19.11.2023 20:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika hyvin, herra Hannu. Joudut perustamaan "nautamaalaamon"! (CPS = Cattle Painting Shop.) Lyhytsarviset erikoishintaan! Joten, maaliohenteet sen mukaan: - ammuuuhh! |
||||
|
|
19.11.2023 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, ymmärsinkö oikein: taloyhtiössä EI OLLUT yhtiöjärjestystä? Sehän on miltei pakollinen, eräänlainen perustuslaki! Vai tarkoittiko säännöt perinteistä: ulkomaalaisomistus kielletty, hiljaisuus talossa klo 22 - 7, asuntoja ei saa tuulettaa rappukäytäviin, koiria ei saa päästää tarpeilleen pihalla, ym. Se yhtiöjärjestys juuri olisi ollut taloyhtiön hallituksen toiminnan tukena ja pohjana mm. siten, että milloin yhtiökokoukset pidetään. Tai miten asukkaiden tekemät/teettämät remontit valvotaan. Ja myöskin siinä määritellään kuka tai mikä tekee mm tilintarkastukset kertomuksineen. Ynnä muuta. Outoa, jos näin oli ollut. Oletan että asia on nykyisin kunnossa. Tietääkseni aika paljon taloja täällä Helsingissä oli ollut vuokrataloina, mutta yhtöityksiä alettiin about 1960-luvulta alkaen väsäämään. Ainakin siinä talossa, (vuodelta 1937) jossa itse asun ja omistan kovin tyypillisen yksiön. Silti vuokrataloillakin on oma yhtiöjärjestykseen rinnastettava dokumentti laadittuna. |
||||
|
|
19.11.2023 19:57 | Timo Haapanen | ||
| Korvaamattoman tärkeä tallenne! Kiitos, että saimme nähdä tuon lähes tarunomaisen veturin liikkeellä ja kuulla ison koneen komiaa pauhua! Nyt voi kyllä uskoa, että se kuului kymmenen kilometrin päähän ja ehkä vielä kauemmaskin. Toisaalta on aseman lähellä asuville saattanut tulla aikainen äkkiherätys, jos Wärtsilä joskus rytkäistiin käyntiin aamuyöllä. | ||||
|
|
19.11.2023 19:53 | Hannu Peltola | ||
| J15-veturin vetovoima oli parhaimmillaan 75,4 kN, mikä on varsin paljon esimerkiksi samanikäiseen ja kokoiseen kotoiseen Sk3 Mummoon verrattuna (61,7 kN). | ||||
|
|
19.11.2023 19:51 | Hannu Peltola | ||
| Ylämaankarjan edustaja on vielä albiino, edessä on vielä maalaus ruskeaksi ja turkin takuttaminen! | ||||
|
|
19.11.2023 19:50 | Jouni Halinen | ||
| Skodatalon” raflasta oli juttua lehdessä, että sinne saapuu säännöllisen epäsäännöllisesti iso ryhmä Kiinalaisia, ja koska Rafla ei ole kiinalaistyyppinen, niin omistajat ovat aivan ihmeissään, että mistä ihmeestä on oikein kysymys. Se hämmästyttää vielä enemmän, että kaikki poppoot tilaavat aina saman ruoka-annoksen (kielimuuri?). Tuon taloyhtiön nimi jossa asuin 80-luvulla olikin As Oy Pohjansäde. Taloyhtiöllä on ollut ”kunnia” kantaa titteliä ”Suomen surkein taloyhtiö”. Wc:t olivat porraskäytävissä, mutta taloon on tuunattu erinäinen määrä Kylppäreitä vuosikymmenien mittaan, sellaisen tein tietenkin minäkin ja vielä saunan siihen päälle. Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä. Talo on rakennettu 1913 Kun asiaa tutkittiin niin yhtään ei ollut rakennettu taloyhtiön toimesta, vaan kylppäreiden laatu oli tunareiden tekemänä todella surkea. Faijavainaa kertoi että talon seinään tuli venäläisestä pommista sodan aikana 2 kerroksen kokoinen reikä jonka tiimoilta munkin olkkarin katossa oli iso halkeama. Nämäkin jouduttiin korjaamaan. 10 vuottaa sitten taloyhtiö otti itseään niskasta kiinni ja taloyhtiön yhtiökokous teki yksimielisen päätöksen että nyt tarttis tehdä jotain. Koko talotekniikka meni uusiksi ja paljon muutakin tehtiin, vielä kun ikkunat vaihdetaan ja julkisivuremontti tehdään niin talo on käytännössä uuden veroinen. Hissejä ei kuitenkaan ole (talossa 5 kerrosta). Mitä tämä sitten maksoi, 10 miljoonaa euroa eli 2800 euroa per neliö ja 30 neliön asunnon kohdalla se tekee 84 000 euroa rahoitusvastiketta. Isännöitsijän mukaan samalla rahalla olisi saanut rakennettua uuden talon tai jopa kaksi. Mutta talo on suojeltu, eli se muuttui näillä rempoilla jugend arvotaloksi. Ehdin kuulua sen vuoden mitä talossa asuin taloyhtiön hallitukseen, eikä se silloin tuntunut mitenkään surkimukselta ja sain asunnon myydessäni siitä mielestäni ihan kelpo hinnan, ehkä se sauna vaikutti? https://www.kotitalolehti.fi/helsingin-surkeimman-taloyhtion-uusi-nousu-isannoitsijan-nakokulma/ |
||||
|
|
19.11.2023 19:49 | Hannu Peltola | ||
| Aivan loistava video, kiitokset Johnille kuvaamisesta ja Jukalle editoinnista ja julkaisusta Youtubeen! | ||||
|
|
19.11.2023 18:43 | Petri Nummijoki | ||
| Suuret kiitokset sekä kuvaajalle, että filmin julkaisijalle. Itseltänikin jäivät Dr15-äänet kokonaan kuulematta mutta onneksi joku oli niitä tallettanut. On myös mietityttänyt monet kerrat, miten hyvin Dr15 pärjäsi pikajunakokeissa, kun sillä ajettiin Helsingin ja Seinäjoen välillä raskaimpia vuoroja mutta eihän tuossa näyttänyt junan vauhdin suhteen mitään hävettävää olevan, vaikka vaunuja oli (ilmeisesti P67:ssä) 14 kpl sekä Sr1 ylimääräisenä painolastina. | ||||
|
19.11.2023 18:13 | Jarno Piltti | ||
| Niinkin tylsä asia kuin työmaa-aita on tässä jotensakin kuvauksellinen ja osa hienoa kokonaisuutta. | ||||
|
19.11.2023 18:11 | Jarno Piltti | ||
| On todella! Jostain syystä kaupunkinäkymät kiehtoo junakuvissa, asiallinen deeveri vieläpä tässä. | ||||
|
|
19.11.2023 18:08 | Jarno Piltti | ||
| Upea filmi, kiitoksia! Asiallisesti säistetty superhuru. | ||||
|
19.11.2023 18:00 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan raidersteys huomattavasti harvinaisempi, so. eksoottisempi kuin vaihde | ||||
|
|
19.11.2023 17:49 | Osku Reinikka | ||
| Mikä tästä tekee eksoottisen ja mitä se oikeastaan tarkoittaa? | ||||
|
19.11.2023 17:43 | Jouni Halinen | ||
| Huomasin vasta nyt että kartassa lukee radan yläpuolella "Fredriksberg-Karis" eli kartassa on rantarata, päärataa kartassa ei ole ollenkaan. Käänsin kuvan vähän fiksumpaan asentoon, nyt paikan pystyy hahmottamaan tarkemmin. https://vaunut.org/kuva/165542?a=1 | ||||
|
|
19.11.2023 17:42 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno ja harvinainen kuvatallenne. Erinomaisen mukavaa katseltavaa. Kiitos kuvaajalla ja julkaisijalle. | ||||
|
|
19.11.2023 17:28 | Markku Naskali | ||
| Mielenkiintoinen filmi. Lähes koko ikänsä radan vieressä asunut oli tottunut junan ääniin niin että niitä tuskin huomasi, mutta Superhuru oli jotain muuta. Sen ääneen kyllä havahtui kun juna oli vielä kaukana. Harmi kun paljon mielenkiintoista on tuhottu. Samassa filmissä oli myös mm. Pitkä porkkanajuna. Viimeiset sellaisetkin mätänevät kun kunnostusprojekti lopahti ties mihin kähinöihin. Varmaan "Junttilan salamankin" romutus tuotti huimasti... Ja niin edelleen. |
||||
|
|
19.11.2023 16:54 | Jouni Halinen | ||
| Kaima kirjoitti edellisessä kommentissa: ”Severus Konkola omisti Fredriksbergin villan Pasilassa ja sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha. Mitenköhän villan sijainti osuu nykyrataverkolle, onko se jäänyt jo varhain uusien raiteiden alle”? Toisessa kuvassa hän kirjoitti: ”Törmäsin sattumalta tämän Konkola-nimen tarinaan. Jämsäläinen mahtimies Severus Konkola (1832-1898) omisti aikanaan Fredriksbergin villan Pasilassa. Sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha, josta myytiin puutavaraa pääkaupungin rakentajille. Severus Konkola oli yksi Keski-Suomen rikkaimmista miehistä ja hän oli mukana perustamassa mm. Kansallis-Osake-Pankkia ja Vakuutusyhtiö Suomea”. Pave Saarinen on kirjoittanut: ”Rusthollari Severius Konkolan perillisiltä pakkolunastettiin 1900-luvun alussa 4 taloa Pasilassa rautatien alueella ratapihan reunassa. Sen osoite oli hämmentävä Fredriksberg Malmi 43. Rakennukset purettiin pois ratapihan tieltä. Konkola on mystinen nimi, joka liitettiin Savonkadun siltaan ja satamaradan vaihdetupaan konepajan haarassa”. Löytyykö ratkaisu tästä Kurt Ristimäen lisäämästä kuvasarjasta? https://vaunut.org/sarja/4572 ja varsinkin tästä kuvasta https://vaunut.org/kuva/131856?s=1 kuva taitaa olla niin että itä on yläreunassa ja länsi alareunassa, eli päärata kaartaa oikealle ja Rantarataa ei vielä ole. Kartassa esiintyy myös neljän talon ryhmä ja nimi ”Fredriksberg gård”. Olisko osa rakennuksista kuulunut lautatarhalle?, sitten on vielä talo oikealla puolella merkinnällä ”Ria”?. Tämä kaipaa vielä kuitenkin täsmennystä? Mm. missä kohtaan rakennusryhmä tarkkaan ottaen sijaitsi? |
||||
|
|
19.11.2023 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kallion seurakunnan maantieteelliset rajat kulkevat siten, että pohjoisrajana on Teollisuuskatu - Lautatarhankatu - Kulosaaren silta, siitä etelään Sompasaaren itäpuolitse - länteen Hakaniemen siltatyömaan ja Pitkänsillan poikki - Töölönlahtea pohjoiseen, sisältäen kaikki: Kalasatamat, Harjut, Sörkat sun muut Siltasaari - Hakikset. Tämä keskustelun sekoittamiseksi, hah hah! |
||||
|
19.11.2023 15:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Numero oli tosiaan 5046. https://juliadata.fi/timetables?s=5046&d=13.8.2014 | ||||
|
19.11.2023 15:45 | Tommi Koskinen | ||
| Vastausta en tiedä, mutta paluun se on tekemässä joulukuusta lähtien. Ehkä kyse on ollut siitä, että Kevätniemen liikenne ylipäänsä oli aika vähäistä ainakin kesän aikana. | ||||
|
19.11.2023 15:29 | Eljas Pölhö | ||
| Olen joskus laittanut yhdelle Helsinki fb-sivulle isäni 1955 ottaman kuvan Kulosaaren siltatyömaasta. Siitä näkee miltä Englantilaiskallio ja Shellin säiliöt ym näyttivät silloin. En näe kuvassa mitään rautateihin liittyvää, joten tässä vain linkki fb-sivulle: https://www.facebook.com/photo?fbid=1974231949500737&set=gm.1981882118518794 |
||||
|
19.11.2023 14:50 | Hannu Peltola | ||
| eBaystä tuli juuri kirjanen British Railways Headcodes 1961 ja silloin Southern Regionin Bristol Districtillä, johon Holcombe kuului, veturissa näkyvän Head Coden kaksi viimeistä numeroa 22 kertoivat junan olevan Bath Spa - Trowbridge -juna. Tämä sopisi hyvin myös kartalle. Kuva on vanhempi kuin vuodelta 1961 eli on mahdollista, että Southern Railwayn tai British Railwaysin Southern Regionin Head Codet ovat vuosien mittaan muuttuneet. Kuva näyttää varsin vanhalta, voisi hyvin olla 1930-luvulta tai 1940-luvun alusta, jolloin rata olisi Southern Railwayn aluetta. |
||||
|
|
19.11.2023 14:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Kaisla on seuraava ovi entisestä Hamletista Vilhonkatua ylöspäin. Toinen sisäänkäynti on Kaisaniemenkadulla. Se perustettiin vasta 1990-luvun lopussa. Entisessä Skoda-talossa on joku etninen ravintola. | ||||
|
19.11.2023 14:29 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vaunut ovat kaikki valmistuneet British Railwaysille vuoden 1948 jälkeen, mikä selviää vaununumeron aloittavasta B-kirjaimesta. Keskimmäiset vaunut voi liittää myös henkilö- ja kiitotavarajuniin, mistä on merkkinä oikean reunan XP-merkintä. Oikeanpuoleinen vaunu on vanerivuorattu, tällaisia kokeiltiin Britanniassa 1950-luvulla, mutta aika pian Britanniassa siirryttiin sitteen kokonaan teräskorisiin vaunuihin. | ||||
|
19.11.2023 14:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana ja nyt onkin hyvä hetki jatkaa kommentointia! En ollut huomannut Jarmon lisäämää kommenttia vaunun numerosta, mutta sillähän pääsee hyvin jäljille junayksikön tyypistä. Kyseessä on BR:n Class 501 -sähkömoottorijuna ja tämä on tosiaan kolmivaunuinen, kuten Jarmo toteaa: moottorivaunu, liitevaunu ja ohjausvaunu. Moottorijunia valmistui vuosina 1955-1956 Eastleigh Worksin konepajalla yhteensä 57 kappaletta ja nämä rakennettiin korvaamaan vanhoilla ex-London North Western Railwaysin ja myöhemmin ex-LMS:n sähköistetyillä lähiliikennelinjoilla kulkenut vanha kalusto. Moottorijunan sähköistys oli yhteensopiva London Undergroundin sähköistyksen kanssa ja nämä käyttivät Lontoon metron raiteita mm. osalla metron District- ja Bakerloo-linjoja. Alkuperäinen sähköistys oli metron käyttämä järjestelmä, jossa virtakiskossa on +420 V jännite ja raiteiden välissä olevassa paluukiskossa -210 V jännite. Vuonna 1970 virroitus muutettiin niin, että virtakiskossa on +630 V jännite ja kiskot toimivat paluujohtimena, mutta yheensopivuus metron kanssa säilyi edelleen. Vaunujen pituus on 17,5 metriä ja kolmeen vaunuun mahtuu yhteensä 256 matkustajaa istumapaikoille. Suurin sallittu nopeus oli 110 km/h. Junayksiköt olivat käytössä vuoteen 1985 saakka. Kuvassa keski-ikkunassa näkyvä Head Code B4 kertoo, että tämä on linjalla Broad Street - Richmond kulkenut juna. Jarmo: Jos sinulla on lisää kuvia 1970-luvun Britanniasta, laita ihmeessä Vorgiin! Niitä olisi mukava katsella. |
||||
|
|
19.11.2023 14:04 | Timo Salo | ||
| Eemilillä tuntuu olevan taito ja ymmärrys, kuinka luonnollinen HYVÄ kuva otetaan! Tältä tuo paikka varmaan silmälläkin näytti... | ||||
|
19.11.2023 11:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Varmaan se muuan viiksivallu, joka oli kyllä energinen, toimelias ja aikaansaava. Olisi vain tehnyt jotain järkevää tiedossa olevien asioiden sijaan. | ||||
|
19.11.2023 10:00 | Samuel Pajunen | ||
| Syynä oli Kytömaalla tehtävä vaihteen asennus, jonka takia kytömaalla oli vain sillan raide käytössä. | ||||
|
|
19.11.2023 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän olikin jo Konkolasta keskustelua. Severus Konkola omisti Fredriksbergin villan Pasilassa ja sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha. Mitenköhän villan sijainti osuu nykyrataverkolle, onko se jäänyt jo varhain uusien raiteiden alle? | ||||
