|
|
05.07.2007 08:47 | |||
| Kyrö? | ||||
|
|
05.07.2007 08:22 | Juha Kutvonen | ||
| Aggregaattivaunut oli alunperin tarkoitus tehdä Hyvinkäällä, mutta olisiko suunnitelmat muuttuneet? Hyvinkään vaunuverstaan kapasiteetti kuuluu olevan täydellä käytöllä. | ||||
|
|
05.07.2007 06:26 | Jukka Voudinmäki | ||
| Aku Ankan vaihteen (n:o 313) muistelen nähneeni Hankasalmella, mutta sieltä tämä kuva ei ole. Venetmäki tuli ensi silmäyksellä mieleen, joten vastaan sen. | ||||
|
|
05.07.2007 01:33 | Riku Laine | ||
| miksei tässä oo keltasia ovia? | ||||
|
|
05.07.2007 00:45 | Jouni Hytönen | ||
| Veikkaisin, että Fotsit pysyvät Fotseina ja näistä tulee joku aivan uusi tyyppi. Foe? :) | ||||
|
|
05.07.2007 00:17 | Tero Korkeakoski | ||
| En mää ainakaan usko että mikään sen suurempi riski junaturvallisuudelle on... Kaikki kukat kukkikoon niin kauan kuin ei minulle tule kukaan pakkotuputtamaan mitään uskontoa. Jehovatkin lähtee helpolla ovelta pois kun tietää oikeat kikat ;) | ||||
|
|
05.07.2007 00:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Tapavainiola | ||||
|
|
04.07.2007 23:39 | Juha Tuhkanen | ||
| Muukko | ||||
|
|
04.07.2007 23:39 | Otso Etelämäki | ||
| Mellilän suora tai joku semmonen? | ||||
|
|
04.07.2007 22:25 | Ilari Eskelinen | ||
| Veikkaisin, että Fots-vaunuihin lisätään agregaatti. | ||||
|
|
04.07.2007 21:47 | Lasse Härkönen | ||
| Ikkunoista näkyvät raudat on kyllä ihan polkupyörätelineiden ja matkavarahäkkien rautoja. BT:n aggregaattiveikkausta voisin itsekin kannattaa, aggregaatteja kun pitäisi olla kaksi tulossa: http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1870&channelitemid=16147 | ||||
|
|
04.07.2007 21:14 | Joni Lahti | ||
| Eesti Päevaleht kertoo kyllä, että Edelaraudteella on kasvua . Samoin Hannes väittää, että maan rautatiejärjestelmä on osin jopa parempi kuin läntisessä Euroopassa. Hyviä uutisia! Pessimismi oli varmaan takavuosien tuote ja silloin totta. Hannes Lutsin jutusta kappalevälein Word 2003:lla tehtynä tuli 16 sivua ihan mustaa valkoisella. Sitä voi jo lukea. Koska se on eestiksi, tavutus ei toimi. Juttu on kovalevylläni. Tässä EP:n uudehko juttu: http://www.epl.ee/artikkel/391087 |
||||
|
|
04.07.2007 20:48 | Joni Lahti | ||
| Joo, en jaksanut lukea myöskään tuosta putkelta kaikkea. Otan sen muistiin ja yritän muokata luettavaksi. Toivon, että pohjakosketus on jo tehty. Järjestelmä oli päässyt vain niin huonoksi. Kävin aiemmin useitakin kertoja vieraana Tallinna Transportikoolissa muissa merkeissä. Siellä yrittivät vielä luoda rautatiehenkeä. On siinä ihan Baltijaamin nurkkalla Tehnika tv:lla. | ||||
|
|
04.07.2007 20:42 | Ville Lindblom | ||
| Tuossa kuva yhdenlaisesta Fots-vaunusta. https://vaunut.org/kuvasivu/16733 | ||||
|
|
04.07.2007 20:41 | Ville Lindblom | ||
| ...Mutta Fot-vaunuista ei ole tehty muutostyönä kuin yksi A-vaunu, Foty-vaunu ja Fots-vaunuja. Ems-vaunuja on tehty ainakin sarjoista Eit- ja Pot. Tehdäänkö noista aggrekaattivaunuja kun Fots-muutostyöthän taidettiin tehdä Hyvinkää-Ilmala akselilla? Olisiko littera Fote sitten? |
||||
|
|
04.07.2007 20:23 | Timo Salminen | ||
| Tuo Hanneksen teksti voisi olla mielenkiintoinen, mutta kun pitäisi lukea loputtoman pitkä, tiheä teksti kirkkaanpunaiselta pohjalta, silmät sanovat "ei kiitos"... | ||||
|
|
04.07.2007 20:21 | Timo Salminen | ||
| Mielestäni aallonpohja on jo ohitettu ja kehitys kulkee taas ainakin hiljakseen rautateiden kannalta parempaan suuntaan. Pääratoja kunnostetaan, jopa matkustajajunavuoroja on vähitellen alettu lisätä, koska kysyntää on jne. | ||||
|
|
04.07.2007 20:16 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Minusta nuo ikkunoista näkyvät raudat ovat laverit eli kyseessä olisi siis Ems -sotilasvaunu. | ||||
|
|
04.07.2007 19:21 | Otso Etelämäki | ||
| Fot tuo on. Mitähän nuo Pieksällä? Muutetaankohan Fots-vaunuiksi..? | ||||
|
|
04.07.2007 18:30 | Mika Kärkkäinen | ||
| Kurppasarjan deevee:D | ||||
|
|
04.07.2007 18:05 | Jouko Tapani | ||
| Kerran oon nähnyt Vainikkalan veturinvaihdon. Silloin se tuli hinauksessa. | ||||
|
|
04.07.2007 18:04 | Joni Lahti | ||
| Tässä Hannes Lutsin tutkimuksen kooste: http://www.htg.tartu.ee/~c4hannes/uurimine.html Neuvostoaika hävitti ainakin kaperaidesysteemin liian kevyenä kestämään N-L:n sotavehkeitä yms. kamaa. Itsestäni tuntuu, että Viron rautatiejärjestelmä sinänsä on reliikkinä ajautumassa alas ja talous siirtyy yhä enemmän kumipyörille. |
||||
|
|
04.07.2007 17:28 | Timo Salminen | ||
| Virossa sähköistettiin rautateitä ennen sotia, mutta neuvostoaikana sähköistys ei tainnut enää laajentuakaan. Aika näyttää, tapathuuko asiassa jotakin tulevaisuudessa. | ||||
|
|
04.07.2007 15:58 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Ennen vanhaan, siis tämän vaunun ollessa käytössä, oli konduktöörin käytössä ainoastaan soittokello opastin kuljettajalle veturiin, jokaoli siis junan sivua pitkin kulkeva rautalanka joka käsittääkseni kulki aivan vaunujen katon reunaa pitkin. Ja taas toisaalta konduktööri pimeällä saattoi näyttää valo opasteita ikkunasta joka oli korkeammala kuin muut jolloin kuljettaja ei sekoittanut niitä muihin valoihin. Tämä yö opastin juttiu ei ole varma tieto, saa korjata jos joku tietää paremmin! | ||||
|
|
04.07.2007 15:52 | Teppo Niemi | ||
| Mutta toivotaan, että PMR hankkii asiasta oikeuden ja vieläpä EUn ennakkoratkaisun. Ilman sitä ei ilmeisesti menettelytavat selviä. Mutta kumpi on saanut ensin kapasiteetin VR oy vaiko PMR RHK:lta. Ainakaan sille ei ole myönnetty säännöllisen liikenteen kapasiteettia RHK:n sivuilta löytyvien taulukkojen mukaan. Siitä taitaisi muodostua ratkaisevampi, kuin etusijajärjestyksestä. Etusijajärjestys tulee taas kyseeseen, kun ratrkotaan junien pääsyä esim vautiopaikan ohi. | ||||
|
|
04.07.2007 15:16 | Tuomas Pätäri | ||
| RHK:n Verkkoselostuksesta löytyy kohta "Ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestys" jota käytetään päällekkäisissä varauksissa, siinä tavaraliikenne menee ennen museoliikennettä. Kun luin koko kohdan sieltä, sain vaikutelman että sitä sovelletaan (monessa mutta myös) tässä tilanteessa. | ||||
|
|
04.07.2007 14:58 | Juha Kutvonen | ||
| Maailma on tosiaan muuttunut, eikä tällaisia tilanteita saisi enää syntyä. Tämä on mielenkiintoinen ennakkotapaus kahden operaattorin välisistä kapasiteettivarauksista. Eikö viimeistään liikenteenohjauksen olisi pitänyt pysäyttää VR:n juna, koska rataosalle oli toinen varaus? Juuri tällaisen varaltahan pitäisi liikenteenohjauksen olla puolueettomissa käsissä. | ||||
|
|
04.07.2007 11:32 | Pirkko Alanen | ||
| Oottakaapa kun mä pääseen näyttämään, täältä pesee, kertoo Dm7 ilme! | ||||
|
|
04.07.2007 11:31 | Joni Lahti | ||
| Tuli risuaitaa, kun tein teksitin Wordisssa ja heitin tänne. Erikoismerkit menevät siis näin pieleen. Pitää muistaa.... | ||||
|
|
04.07.2007 11:25 | Joni Lahti | ||
| Oion myös itseäni. Totta, kuulin nyt oikein, kysymys on siis taipaleesta tai välimatkasta Pärnuun kuten Timo korjasi. Uutinen oli uudet puolalaiset vaunut. Nüüd läheb sõituks… ja sitten mentiin. Kirjailijan syntymäpäivät eivät liity junajuttuun. Näissä katsauksissa (ringvaade) oli ilmeistesti yleensä kaksi juttua samassa paketissa. Minusta selostus junajutussa on selkeä ja mieltä ylentävä sekä hyvin kuvaileva. Asemankin nimi oli Tallinn-Väike, siis sanat näin päin, jonka korjaan. Tässä linkissä lisää tietoja asemasta http://www.hansaco.ee/raudtee/?main=1&sub=22&stat=26&tlink=8 m | ||||
|
|
04.07.2007 10:45 | Timo Salminen | ||
| Oion itseäni: kirjailijan syntymäpäivä ei liittynyt junamatkaan. Kyseessä oli vain samassa uutiskatsausfilmissä käsitellyt kaksi aihetta. | ||||
|
|
04.07.2007 09:15 | Timo Salminen | ||
| Linkitetyssä mielenkiintoisessa elokuvassa siis matkustetaan onnittelemaan kirjailija Ernst Peterson-Särgavaa tämän 89-vuotispäivänä. Kaipa se junamatka ja syntymäpäivä liittyivät yhteen; katsoin pätkän hyvin pikaisesti. Pieni oikaisu: kertoja ei puhu paikasta nimeltä Vahemaa vaan toteaa, että "Tallinna - Pärnu vahemaa katab rong kolme ja poole tunniga" eli että juna kulkee Tallinnan ja Pärnun välisen matkan kolmessa ja puolessa tunnissa. Vahemaa on siis suomeksi välimatka. | ||||
|
|
04.07.2007 01:04 | Jussi Liimatta | ||
| Keväällä aiheesta oli tällaiset kommentit, valitettavasti tuota lehtijuttua ei ole tallessa... https://vaunut.org/havainto/3052 | ||||
|
|
04.07.2007 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi olla 80-luvulla, kun alettiin kiinnittää huomiota Dr14-sarjan moottorien "karstoittumiseen". Vaihto-työssähän suurimman osan ajasta MAN kävi "tyhjä-käynnillä". Riihimäellä Dr14-vetureita (1851 ja 1852) alettiin tuolloin käyttämään myös JK-junissa. Usein pako-putken karstat "paloivat" "komein liekein" pitkän rasituksen jälkeen. Joskus myös sattui yllätyksiä - kerran lähtiessämme "karstan-poistoon" JK1826-junalla Lohjalle, ei "kaveri" (1851) halunnutkaan vaihtaa "2-vaihdetta" ajoissa, vaan "ryntäys-suoja" pysätti MAN:in pari kertaa, linjalta juna hiljalleen takaisin rata-pihalle ja veturi vaihtoon. Onneksi varalla oli juuri Hy knp:lta tullut Dv12 2522, jolla pääsimme jatkamaan matkaa, vain 90 min. myöhässä. | ||||
|
|
04.07.2007 00:12 | Joni Lahti | ||
| Sorry... Tu2 tietenkin... | ||||
|
|
04.07.2007 00:12 | Tatu-Pekka Paukkunen | ||
| Näitä jo hetken kerkesin odottaakin. Itse piipahdin sunnuntaina Haapamäellä tutkailemassa. Kana lämpesi katsastusta ja Hurun käynnistystä varten. Paksu-Manne selkeästi tulee tallista intoa puhkuen, Kukko-vanhus murjottaa vieressä: "Hö, koska mä pääsen?". | ||||
|
|
04.07.2007 00:11 | Joni Lahti | ||
| On varmaankin Tu2 tyypinen 750 mm ratojen neuvostodiesel. Kannattaa katsoa pätkä neuvostoaikaista uutisfilmiä, jossa Puolassa valmistuneet kapearaiteiset vaunut lähtevät Väike-Tallinna asemalta kohti Pärnua ja Vahemaata. Siinä oli veturina nimenomaan Ty2. Näidis on linkin listalla 19 vaikka se filmissä onkin 18. Linkki: http://filmi.arhiiv.ee/index.php?show=asutusest&lang=est&is_inc=video&separ_l=1 Oi neuvostomaan tarjoamaa onnea, niin paljon iloisia ihmisiä lähdössä matkalle niin hienolla uudella junalla! |
||||
|
|
03.07.2007 23:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| Näistä autovaunuista tuli mieleen... Hesarissa oli juttua siitä, miten osa Venäjän autokuljetuksista halutaan siirtää rautateille. Jutun yhteydessä Hangon satamaterminaalin johtaja(? tai vastaava) totesi, että jos kaikki Hangon autokuljetukset haluttaisiin kiskoille pitäisi Hangosta lähteä joka päivä 10 km pitkä juna ja "jokainen ymmärtää, ettei tämä ole mahdollista". Minua jäi vaivaamaan! Eihän tietenkään ole mahdollista lähettää 10 km pitkää junaa, mutta tuohan merkitsisi 12 kappaletta vajaan 900 metrin junia, ts. juna joka toinen tunti (ja tietysti tyhjävaunujunia saman verran takaisin). Ei ehkä nykyisellä Hankopaanan kapasiteetilla mahdollista, mutta ei se nyt kovin kaukanakaan ole. Vähän lisää kohtauspaikkoja vain. Tulppa taitaisi kuitenkin tulla sitten Kouvolan jälkeen. Mutta pointti olikin nyt tässä se, että jokainen (mm. minä) ei ymmärtänyt miksi tuo ei olisi mahdollista... | ||||
|
|
03.07.2007 23:48 | Jorma Toivonen | ||
| "Olosuhteiden pakosta" mm. Riihimäellä on jouduttu "pärjäämään" laskumäessä Dv12:lla (2565 - 2568) jo pidemmän aikaa. Junat liikkuvat hyvin, tosin vaihteiston öljynlämpö-mittarin osoitin liikkuu varsin nopeasti - punaiset varoitusvalot syttyvät - summeri soi, mutta kun ei anna periksi junakin liikahtaa... Nimim. kaksi täys-pitkää (tyhjää) "SNTL:n pytty-roikkaa" mäestä liikkeelle saanut - ilman vauhtia. Ennen MGO:n VG-magn.vent. sammutti moottorin, mikäli veturi pääsi "hyppimään" ymp.lyönnin yhteydessä - nimimerk. usein kokenut. Linjalla veturi-sarja on varsin "kesy" painavan junan kanssa. 26-sarjan paremmat vaihteiston jäähdytys-ominaisuudet parantanevat (?) käyttöä. Toisaalta Dv15/16-sarjalla saattoi saada samanlaisen junan liikkeelle, vähemmillä tehoilla. | ||||
|
|
03.07.2007 23:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Demari on aika osuva. Tylsä ja tasapaksu, mutta onnistuu aina välillä siinä mihin se on tarkoitettu. | ||||
|
|
03.07.2007 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Toivottavasti saamme tulevaisuudessa nähdä "linja-kuvia" jarrutus-kokeista. | ||||
|
|
03.07.2007 22:56 | Jussi Liimatta | ||
| 2564 on lähtenyt sitten jossain vaiheessa Hangon suuntaan. Kts. edellinen kuva. | ||||
|
|
03.07.2007 22:25 | Eero Heinonen | ||
| Hinaamiseen liittyy aina suuria riskejä, eritoten talvella. Siksi voi olla fiksumpaa vaihtaa kone ajamalla, jos olosuhteet sen sallivat. Linja-ajo silloin tällöin ei myöskään tee pahaa ratapihakoneen tekniikalle. Vainikkalan vaihdoissa tämä ajaminen on kai suht yleistä, mutta veikkaisin vaihtojen perustuvan koneiden huoltotarpeisiin, ei viikonpäiviin. Ja kun Seepra on kyseessä, perusteena voi toki olla korjaustarve...;) | ||||
|
|
03.07.2007 22:19 | Eero Heinonen | ||
| Deeveellä saisi tosiaan kitkapainon perusteella aika paljon irti, mutta veturin muut "ominaisuudet" eivät tue tällaisia urheilusuorituksia. Ainakaan niin paljoa, että siitä olisi käytännön hyötyä... | ||||
|
|
03.07.2007 21:56 | Perttu Karttunen | ||
| Nykyaeka oli joensuulaisen junasuorittajan nimitys tälle. Silloin joskus kun nää liikkui ekoja vuosia Joensuu - Pieksämäki väliä niin kuvailin Seepraa vaihtotöissä Schaumann woodin raiteistolla aseman liepeillä. Junasuorittaja hihkaisi sitten radioon "Pv1, tuu poes alta jotta nykyaeka piässöö asemalle" | ||||
|
|
03.07.2007 21:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei nyt ainakaan lättä! Se olisi jo Dm7:n halveeraamista. Voisivatkohan ne siellä RHK:ssa ajatella korvaavansa Windowsit jollain oikealla systeemillä, alkaa noita turvalaitevikoja nääs olla sillä taajuudella, että... | ||||
|
|
03.07.2007 21:40 | Jape Ruotsalainen | ||
| Kuulemma ei Venäjältä puuta tule tarpeeksi. | ||||
|
|
03.07.2007 21:34 | Jape Ruotsalainen | ||
| Viidakkopendo. | ||||
|
|
03.07.2007 21:28 | Jaakko Keränen | ||
| Rautatiemuseossa oli joskus puhetta, että höyrylingoista ei ole säilynyt (juuri ?) yhtään valokuvia saati sitten piirustuksia. Taitaa olla sangen harvinainen kuva tämä! Takimmainen teli lienee Ok-vaunusta mutta mikä teli on tuo ensimmäinen kolmiaksilinen? | ||||
|
|
03.07.2007 21:13 | Ari Meriläinen | ||
| Ja jos tuon kulkineen nimestä keskustellaan, mielestäni "sillipurkki" kuvaa sitä hyvin ainakin matkustajan näkökulmasta. | ||||
|
|
03.07.2007 21:07 | Ari Meriläinen | ||
| Pieksämäen ja Joensuun välillä on tänään ollut turvalaitevika ja VR:n tiedotteen mukaan junat ovat noin tunnin myöhässä. | ||||