Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.11.2023 10:06 | Erkki Nuutio | ||
| Aiempi naapurini kuljetteli tapahtumiin puristinta, jolla kukin saattoi lyödä oman muistokolikkonsa. Materiaali oli pehmeässä tilassa ollut alumiini. Siihen kolikko syntyi pienellä puristusvoimalla. Kupari vaatii pehmeässäkin tilassa enemmän voimaa ja paremman muotin. Siten kuvan kolikkoa ei liene lyöty paikan päällä. Tuolloin, vuonna 2008 ei AINOALLEKAAN kaupunkilaiselle tai johtohenkilölle juolahtanut mieleen, että kaupunkiin tulisi raitiotie. Kenellekään ei totisesti tullut moinen outo ajatus mieleen. Jos olisi tullut mieleen, olisi varmasti ymmärretty että ainoa jotenkin järkevä reitti ratikalle kulkisi juuri tämän uuden tunnelin ja sen liikehuoneistojen kohdilta. Tällöin se tulisi kääntyilemättä Hämeenkadun päästä, olisi helppo matkustajien mennä asemalle ja sieltä pois, ja nousisi helposti mäen päälle. Joitakin vuosia vuoden 2008:n jälkeen tuli Hiedanrannan kiinteistökeinottelijoiden kokous. Kokous määräsi Tampereen kaupungin rakentamaan ratikan. Sopivasti pohjustettu valtuusto ymmärsi mitä tahoa sen on palveltava, ja teki mitä oli määrätty. Jos kaupungin toimissa olisi ollut suunnitelmallisuutta, ei kolikon tunnelia olisi tehty ainakaan siihen muotoon joka kohta hävitetään valtavalla kustannuksella. Kiitos kaikille suomalaisille uudestirakentamiseen myöntämistänne rahoista! Tilalle tulee siis komea uusi tunneli, josta on suora yhteys asemahalliin ja -laitureille sekä länteen ja itään. Kiitoksia Tuupovaaraan, Lieksaan, Mänttään Loviisaan ja kaikkialle muuallekin Suomeen (ehkä myös EU:lle) hukkaan menneen tunnelin hävittämisestä - meidän tamperelaisten tarvitsematta lyhytjänteisyytemme hintaa itse maksaa. Munivathan muutkin. |
||||
|
11.11.2023 07:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anteeksipyyntöni, herra Hannu, siis Helsingissä liikennöineissä paikallisbusseissa oli ollut lovinokkia myös. En ollut muistanut HKL:n täsmällistä "aloitus"-aikaa. |
||||
|
11.11.2023 05:11 | Kari Haapakangas | ||
| H-kirjain nyt on muutenkin hankala indoille. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun se minunkin nimessä on hönkäisty olemattomiin ja siitä on tullut Apakangas... | ||||
|
11.11.2023 02:16 | Lasse Reunanen | ||
| Toista lapetta ei näy talosta. Olisiko voitu tehdä elintasosiipi jatkamalla toista lapetta, eteinen, sisävessa ja pikkusauna mahdutettu tuohon. Kaverin entiseen taloon oli tehty laajennus noin, kun korkeus oli riittävä. Mutta tuossa radan takana maa on oudon tasaista ja matalaa pusikkoa. Onko ollut kolmaskin raide aiemmin? |
||||
|
|
11.11.2023 01:23 | Jarno Piltti | ||
| Sattumakuva. Varsin mielenkiintoinen kolikko. | ||||
|
11.11.2023 01:21 | Jarno Piltti | ||
| Vielä kymmenen vuotta sitten harrastettiin vajaita ja sekavia rapuryhmiä. Ei mitään 24xSps/Sp. | ||||
|
|
11.11.2023 00:47 | Mika Hakala | ||
| Jännä talo! Katto ilmeisen leveä eikä muutenkaan halvanoloisen tuntuinen. Voisikohan sellaisen rakentaa muutoin, kuin etelään päin päädystä, joka on metsästä poispäin? Ainakin talon kohdalta kolme tolppaa ja siitä eteenpäin noin tuuma on vähän ruskaisen värisävyn saaneen oloinen lehtipuu (koivu?). Silloin etelän aurinko olisi ennenaikaisesti tehnyt lehdistöön "ruskan". Olisikohan suunta siis etelä talon päädystä katsoen ja silloin tasoristeys varmaan kartalta olisi katsoen enemmän "kaakon suuntainen"? |
||||
|
|
11.11.2023 00:44 | Hannu Peltola | ||
| Löysin Skotlannista piensarjavalmistajan, joka teki mm. perinteisiä skottilaisia asuintaloja useana pikkuisen toisistaan poikkeavana versiona. Tilasin valmistajalta 4 erilaista rakennussarjaa, mutta valmistaja ehti lopettaa niiden valmistamisen ennen kuin sain ne. Päädyin korvaamaan talot Hornbyn valmistamilla geneerisillä Ylämaiden asuintaloilla. Talot sopivat kuitenkin hyvin tänne Ylämaiden maisemiin, paremmin kuin mock-up -vaiheessa miettimäni brittiläiset tiilitalot: https://vaunut.org/kuva/145741?s=1 | ||||
|
|
11.11.2023 00:34 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Mäntsälässä paljon on muuttunut siitä, kun viimeksi kävit vierailulla! | ||||
|
|
11.11.2023 00:31 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen dioraama! | ||||
|
11.11.2023 00:22 | Hannu Peltola | ||
| Kunnon kokoinen juna! Kuvia Malmiradalta on aina hauska katsoa ja tässä sillalla minäkin olen ollut pariin kertaan junia odottamassa. | ||||
|
11.11.2023 00:10 | Jarno Piltti | ||
| Tämä on kaiken järjen mukaan tuhoutunut kehätien myötä. En ole käynyt paikalla, mutta epäilen ettei mitään ole jäljellä. | ||||
|
11.11.2023 00:03 | Hannu Peltola | ||
| Auts, tieto lisää tuskaa!!! Tästä lähtien jokainen, joka tulee radalle ajoiltaan, kysyy monogrammeista! | ||||
|
|
11.11.2023 00:00 | Jarno Piltti | ||
| Täsmennetään vielä että postilaatikoita ei päivitetä uuden hallitsijan merkinnöillä, vaan jokainen postilaatikko on oman aikansa muistomerkki. Ja internetistä päätellen suosittu bongauskohde. Jäämme odottamaan ilmestyykö Hannun radalle asianmukaiset kruunut tai monogrammit... | ||||
|
10.11.2023 23:53 | Panu Breilin | ||
| Kyllä löytyy myös lukitustaulukko (sekä lisäksi kaaviokuva asetinlaitetaulusta). Täytyypä laittaa nekin esille. | ||||
|
10.11.2023 23:48 | Hannu Peltola | ||
| Sitaatti saattoi olla kirjasta Piina? Stephen King ei taida kuitenkaan olla pienoisrautatieharrastaja? Stephen on Bangorin, Mainen suuri kuuluisuus ja kävimme kesällä 2022 ihmettelemässä hänen kauhukartanoaan Bangorin keskustassa. | ||||
|
|
10.11.2023 23:47 | Panu Breilin | ||
| Vuonna 1989 julkaistun JTT:n muutoslehden mukaan seuraavat rataosat olivat luokassa B2: - Kerava–Sköldvik - Rantaradalla kilometriltä 90,0 Pohjankuruun sekä Perniöstä kilometrille 156,5 - Kokemäki–Mäntyluoto ja Mäntyluoto–Tahkoluoto - Haapamäen pohjoispuolella kilometriltä 301,4 kilometrille 313,0 - Kolarin radalla Torniosta kilometrille 992,8 sekä Niesa–Rautuvaara-väli - Laurila–Rovaniemi - Murtomäki–Kontiomäki - Iisalmi–Ylivieska-radalla kilometriltä 553,6 Pyhäsalmeen - Imatra T–Imatrankoski raja - Säkäniemi–Niirala raja - Parikkala–Savonlinna - Joensuu–Porokylä - Vuokatti–Lahnaslampi - Oulu–Kontiomäki radalla Oulusta kilometrille 823,9 sekä kilometriltä 843,5 kilometrille 892,7 (tämän radan kohdalla on muutosmerkintä ja vielä vuoden 1987 alussa koko Oulu–Kontiomäki-väli on ollut kiskopainolla K43) |
||||
|
|
10.11.2023 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimenomaan, herra Hannu. Runsas mielikuvitus, taito soveltamiseen ja kerkeät kädet ovat avaintekijöitä: a) kirjailijanuralla, b) pienoisrautatiemaailman luojalle sekä c) itsesaastutuksessa. Lähteenä sovellettu: Stephen Kingin laatima kirjoittamisen opaskirja. |
||||
|
|
10.11.2023 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Oliko HKL:llä lovinokkia vielä sotien jälkeen? Varmaankin brittiperua? | ||||
|
|
10.11.2023 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sunderlandin bussista tulee heti mieleen muinaiset Hookooällän lovinokat. Punakattoisen bussin takaikkunan muotoilu on jokseenkin vekkuli! | ||||
|
10.11.2023 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo ystäväiseni, nykyajan eräs vitsauksista on juuri tuo KVG, joka on jo kauan kuulostanut silkalta vittuilulta. (KVG-KVG-KVG-KVG -> KGB!) Väitän, että Googleen materiaalia kirjoittaneilta on välillä joskus lipsahtanut lapsuksen puolelle. Toisin sanoen: lähdemateriaalin virheetkin on toistettu, vaikkapa nyt purematta nieltynä. Miten siellä valvotaan tietojen päivittymistä? En usko, että valvonnan kattavuus olisi lähelläkään sitä mitä sen pitäisi olla. Sekä: - liian helposti menisi propagandaksi... Ja tosiseikka, mikä on otettava vakavasti, on se että Google vandalisoi tietämistä! Se mikä vahingoittaa tietämistä, vahingoittaa takuuvarmasti myös oppimista ja siihen liittyvää pohdiskelua. (Ei mikään ihme, ettei Tuplaa tai kuittia näe enää telkkarissa!) Olen itse sitä sukupolvea, jonka keskikouluaikana oli korostettu tietämistä, tietojen hakemista pitkin kirjastoja. Niissä ei sentään ollut: "Error 404, File not found". Tai "Access denied". Sekä taitoa yhdistää tietoja päästäkseen asetettuun tavoitteeseen. Kuka enää noteeraa Suomen PISA-tasoa ja/tai Suomea Euroopan Japanina...? Muuten, eräs mielenkiintoni kohde on espanjalainen keksintö, nimeltä Hispano HA-1112 Buchon, joka itse asiassa on/oli Messerschmitt Bf109 G-2 yhdistettynä englantilaiseen Rolls-Royce Merlin 500-moottoriin. Parhaiten Buchonia näkee Mersu 109:ksi naamioituna Guy Hamiltonin elokuvassa The Battle of Britain (1969). Olen joskus kirjoitellut konetyypin tiimoilta kirjeitse texasilaiselle ilmailukerholle "Confederate Air Force" (CAF). Pulju on sen jälkeen vaihtanut nimeä, mutta heidän liihottelunsa vanhoilla sotakoneilla jatkuu. |
||||
|
|
10.11.2023 23:24 | Hannu Peltola | ||
| Bussin reittikylttiin pitää vaihtaa jossain vaiheessa Erbusaig... | ||||
|
|
10.11.2023 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Quonset Hut omalla raideyhteydellä, tuo on juuri sellaista, mitä on hauska toteuttaa pienoisrautateihin! | ||||
|
|
10.11.2023 23:16 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä oli. Erittäin tyylikäs peltikaarihalli omalla raideyhteydellä. | ||||
|
|
10.11.2023 23:04 | Ari Virtanen | ||
| Taisi olla tämä sama halli johon rysähti veturi 2016 :https://yle.fi/a/3-9208363 | ||||
|
|
10.11.2023 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Kajaani-Kontiomäki -välille tämä ei minusta sovi, sitä väliä minulla tuli sotkettua monena kesänä fillarilla 1980-luvulla. Serkku asui Kajaanissa ja snadina klobbena siellä tuli oltua monena kesänä. | ||||
|
|
10.11.2023 22:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikkatietoikkunan Karttatasot-valikosta löytyy pudotusvalikko nimeltä "Ilma- ja ortokuvat" ja sen alta löytyy liuta Helsingin ilmakuvia, mutta niiden alta löytyy Historialliset ilmakuvat. Se puolestaan avaa aikajanatyökalun vasempaan yläreunaan. | ||||
|
|
10.11.2023 22:46 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Oulu - Kontiomäki? Koskas se sai UIC54 kiskot? Saiko se ne suoraan K30 kiskojen jälkeen? Nyt taas tarvittaisiin aikataulukirjan A-osaa ja JTTtä. Entäpä Kajaani - Kontiomäki. Attilahan on käynyt kyseisenä vuonna kuvaamassa myös Kuluntalahden rataa? |
||||
|
Kuvasarja: OSJD-vaunuja |
10.11.2023 22:43 | Jarno Piltti | ||
| Venäläisten vaunujen merkinnöistä kiinnostuneille suosittelen Turun kiskoliikennekerhon Tenderi-lehteä 1/2019, lehti on saatavilla vapaasti verkossa: http://teeh0.com/tklk/Tenderi-lehti/Tenderi-2019-1.pdf Tavaravaunuista kiinnostunut lukee helposti kaikki lehdet: http://teeh0.com/tklk/Tenderi-lehti/tenderi.htm |
||||
|
Kuvasarja: OSJD-vaunuja |
10.11.2023 22:20 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hyvä historiallinen kuvasarja, näitä vaunuja ei välttämättä enää meidän elinaikanamme näe Suomen rataverkolla! Tähän täytyy tutustua oikein ajan kanssa. | ||||
|
|
10.11.2023 22:15 | Lasse Reunanen | ||
| Arvaa Miitre mitä olen tässä parina iltana touhunnut? Koneella on auki vanhat kartat ja sreet view. | ||||
|
|
10.11.2023 21:57 | Miitre Timonen | ||
| Ei oikein, mm. kilometritolppa ei täsmää ja lisäksi tuossa pitäisi jatkua kyllästämön raide. Kävin aika monta rataosaa vanhoista kartoista läpi ja mitään hyviä ehdokkaita ei löytynyt | ||||
|
|
10.11.2023 21:37 | Lasse Reunanen | ||
| Voiko olla Höljäkkä? Juna tulisi Nurmeksen suunnasta. | ||||
|
|
10.11.2023 21:25 | Timo Haapanen | ||
| Nyt selvis mulle, että nuo ylimääräiset h-kirjaimet Ehrnroothissa onkin vain komian tähären :) | ||||
|
10.11.2023 21:12 | Timo Haapanen | ||
| Mitäs näille Pendolinoille nykyään kuuluu? Jostakin olen lukenut, että kahdesta rikkinäisestä olisi koottu yksi ehjä. | ||||
|
|
10.11.2023 20:11 | Eljas Pölhö | ||
| "...Katsoin Espoon kirkonkirjoista, että isoisäsi syntymäpaikaksi on merkattu Kihlogård"....”Kihlogård on varmastikin sama kuin Kilogård. Väli-h on aikojen saatossa kulunut nimestä pois". Minun sukunimeni kirjoitetaan Ruotsissa ihan satunnaisesti, jopa vaihdellen samassa jutussa, Pölö, Pöhlö tai Pölhö. Kysyin joskus sikäläisen nimifirman johtajalta (mun pomon äiti) miksi näin. Selitys oli, että väli "h" on koristekirjain, jota ei lausuta ja sen merkitys on olla koristeena kirjoittajan käsialaan sopivassa kohdassa. |
||||
|
|
10.11.2023 19:46 | Jouni Halinen | ||
| Sain ystävällismielistä lisätietoa tapahtumisista vuodelta 1901/2. ”Katsoin Espoon kirkonkirjoista, että isoisäsi syntymäpaikaksi on merkattu Kihlogård. Näin se tässä muodossa lukee rippikirjassa. Syntymäpaikkaahan tämä ei suoranaisesti kerro, vaan sen, missä perhe on tuolloin asunut/ollut kirjoilla. Mutta niinhän se nykyäänkin menee, että lapsen syntymäpaikka on se, missä äiti on kirjoilla riippumatta siitä, missä syntyminen fyysisesti tapahtuu”. ”Kihlogård on varmastikin sama kuin Kilogård. Väli-h on aikojen saatossa kulunut nimestä pois. Muutoin en tunne sikäläisiä kartanoita, taloja ja tienoita. Espoon syntyneiden mukaan Hilda Amanda on muonatorpparin (spannmålstorpare) tytär. Gunnarin syntymän aikaan hänen tittelinsä on ollut Kallen vaimo (hustru)”. Eli Hilda Amandan isä oli Kilon kartanon muonatorppari (muonamies) https://fi.wikipedia.org/wiki/Muonamies ja 19-vuotias Hilda Amanda ja 23-vuotias Kalle menivät naimisiin ennen Gunnarin syntymää joten lapsen syntymä tapahtui ihan säädyllisissä olosuhteissa. Perhe muutti aika pian (varmaan heti kun Kallen työt ratatyömaalla loppuivat) tämän jälkeen Hankoon, jossa perheeseen syntyi vielä 3 lasta lisää. Hilda Amanda kuoli 1924 vain 41-vuotiaana, kuolinsyy ei ole minun tiedossani. Kalle kuoli vuonna 1946 ”kovat tuskat kärsittyään” ja Gunnar kuoli rauhallisesti 1989. PS. Jimi: en löytänyt Paikkatietoikkunasta vanhoja ilma/orto ilmakuvia Espoosta, miten sinä niitä löysit?. |
||||
|
|
10.11.2023 19:09 | Jorma Rauhala | ||
| CAF:n sähköjunat VR:lle: https://www.caf.net/en/soluciones/proyectos/proyecto-detalle.php?p=140 |
||||
|
|
10.11.2023 16:32 | Hannu Peltola | ||
| Totta Jussi! Tosin en ole aikaisemmin edes tullut miettineeksi, että (perinteisessä) pasianssissa voi luntatakin! | ||||
|
10.11.2023 16:19 | Juhana Nordlund | ||
| Heikille: Riippuu varmaan siitä, mistä Sisu-busseista puhutaan. Valmet-moottorein varustetuissa Sisuissa (esim. BK-87EIT) vakioautomaattina oli Allison. DAF-moottorisissa kaupunkialustoissa (BK-160D) oli Voith hyvin yleinen. Vastaavassa yleismahurissa (BK-190D) tapasi Allisoniakin. Sellaisia olivat mm. Porin Linjojen TUJ-326 ja TUJ-327. Sisun viimeisimmissä tuuppareissa BT-190C jne. oli usein Voith, mutta ymmärtääkseni Allisoniakin olisi saanut. Scaniasta muutama sana. Scania tarjosi useaan alustaansa 1980-luvun alussa ensisijaisena automaattina omia tuotteitaan, mutta muitakin oli saatavilla. BR112:een oli saatavilla Voith (jo 1970-luvunkin puolella, esimerkkinä TKL:n HKT-527). BR86S:n automaatti oli Allison. Kun Scania siirtyi 2-sarjaan (K82, K112 ja myöhemmin K92 myös), maahantuoja ja Masino alkoivat asentaa Suomessa alunperin keppivaihteisiin alustoihin (jo ennen koritusta) Voithin automaatteja. Eli lukuista Voithilliset K82:t, K92:t ja K112:t omaavat tällaisen historian. BR112:n ja N112:n Voithit ovat pääsääntöisesti Scanian tehdasasennuksia. Scania CR111M:ään oli muuten saatavilla 1970-luvun puolesta välistä eteen päin ZF 2HP45 -automaatti, jos asiakas ei halunnutkaan HR501:tä. Toki Wilsonkin oli vaihtoehto, mutta se oli puoliautomaatti ongelmineen, eikä se BR111:ssä tai CR111M:ssä saanut kovinkaan kummoista suosiota. |
||||
|
|
10.11.2023 16:17 | Jussi Laukkanen | ||
| Eihän siinä olisi mitään hauskuutta. Vähän sama kuin lunttaisi pasianssissa. | ||||
|
|
10.11.2023 15:44 | Hannu Peltola | ||
| Kuten Teppo kirjoittikin 9.11., tämä selviäisi varsin helposti katsomalla dialaatikosta edeltävät ja seuraavat diat sekä tarkistamalla diassa ja dialaatikossa olevat merkinnät. | ||||
|
|
10.11.2023 14:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi olla. Mutta kreosootintuoksuisen ratapölkkypinon takana on joka tapauksessa aukea paikka, ja sen vieressä olevien lennätinpylväiden määrästä päätellen ehkä yllättävän laajakin. | ||||
|
|
10.11.2023 14:42 | Ossi Rosten | ||
| A-P. isolta näytöltä katosttaessa tulkitsen että nuo posliinieristeet kuuluu tuolle lennätinlinjalle radan kaartaessa vasemmalle (ei siis oikealle kuten ylä mainitsit) | ||||
|
|
10.11.2023 13:14 | Miitre Timonen | ||
| Kerrankin kunnon "knoppi" eikä mikään jos tiedät vastauksen, älä kerro -homma ;D | ||||
|
10.11.2023 12:56 | Eljas Pölhö | ||
| P1 kulki marraskuussa pääasiassa Hr13:lla (aina havaintojen mukaan). Ja tosiaan, P9 oli kulussa monena päivänä marraskuun alussa 1968 ja sen kulussa ollessa plootujen takana olivat vain H771:n vaunut. | ||||
|
|
10.11.2023 12:43 | Petri Nummijoki | ||
| Niin no tietysti, jos tässä olisi pyhäinpäivän ruuhkaliikenne niin P1:llä olisi voinut olla lisäjuna P9, joka kuljettaisi venäläiset vaunut. Siinä mielessä edes P1 ei liene mahdoton mutta P75:een tämä sopisi normaalissa viikonloppuliikenteessäkin. | ||||
|
|
10.11.2023 12:35 | Petri Nummijoki | ||
| P3 voisi tosiaan olla mahdollinen, jos junan keskellä onkin harmaan kiitojunan runko eikä teräsvaunuja. Tosin kiitojunan maalaukseen kuuluvan raidan ja ovisyvennyksien luulisi vielä tältä etäisyydeltä erottuvan, joten olisivatko kuitenkin sinisiä vaunuja? P1 ei liene todennäköinen, koska silloin "teräsvaunujen" jälkeen pitäisi olla vielä H771:n 12-akselinen runko sekä noin 16-20 akselia venäläisiä vaunuja mutta näin pitkältä junan loppuosa ei vaikuta. Lisäksi P1:ssä taisi Hr12 olla pääasiallinen vetovoima, vaikka joinain kausina siinäkin on Hr13-veturia käytetty https://www.vaunut.org/kuva/90650. P75:n osalta Hr13 oli kuitenkin yleisin vetovoima 1960-luvun puolivälistä lähtien ja P3:n osaltakin silloin, jos vaunumäärä oli liikaa Dm4:lle. | ||||
|
|
10.11.2023 12:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi olla, että kuvittelen. Kolme posliinieristintä oikeanpuoleisen puomin alimman punaisen raidan alaosan oikealla puolella. Toiset siitä lisää oikealle, juuri ennen ylikäytävän turvallisuuslaitosmastoa. | ||||
|
10.11.2023 12:03 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Paikkatietoikkunan historiallisista ilmakuvista katsomalla selviää että tätä tallia on rakennettu vuonna 1941 ja että katon rakentaminen on ollut osin kesken vielä 1953. Vuoden 1960 ilmakuvassa talli näyttää täysin valmiilta. Näin päätellen tämä penger olisi 30-luvun lopusta tai 40-luvun alusta. | ||||
|
|
10.11.2023 12:01 | Ossi Rosten | ||
| 20kV linjaa en tuosta kyllä bongaa, mutta tuota "kärkikolmiota" olen tuossa miettiny. Lienee osoittavan että tässä on seisake jonka laituri jäisi tässä tapauksessa heti kuvaajan vasemmalle puolen? | ||||