Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2023 11:17 | Petri Sallinen | ||
| Milloin suomalaiset ydinvoimalaitokset on ajettu alas? Jos näin olisi, niin sehän olisi todellinen uutinen. Reaaliaikaisen seurannan mukaan ydinvoimalaitokset tuottavat tällä hetkellä sähköä noin 2900 megawatin teholla — ja tuulivoimalaitokset noin 2500 megawatin teholla. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ |
||||
|
21.09.2023 09:51 | Petri Nummijoki | ||
| Tietysti siihen aikaan, kun VR:n toimesta ajettiin vielä kaksi junaparia Uudenkaupungin radalla niin Dv12-veturin käyttöä vaihtotöissä olisi voinut puolustella sillä, että sama Sr3 ehtisi vetää kaikki linjajunat. Tosin silloin joutuisi kysymään, että kannattiko Uudenkaupungin ja Hangonsaaren välistä tyylikästä maisemaa sotkea sähköradan rakenteilla, jos Uudessakaupungissa joka tapauksessa käytetään dieselveturia paikallisiin töihin? | ||||
|
|
21.09.2023 09:34 | Jari Välimaa | ||
| Taisi kulkea tuulivoimalla kun ydinvoimalat on ajettu alas kun niiden tuottama sähkö on liian kallista. | ||||
|
21.09.2023 09:28 | Reijo Salminen | ||
| Onhan tuo hieno, tuosta Markon linkittämästä paperista selvisi sekin että näihin on kardaaniveto rakennuksen sisällä sijaitsevasta pääkoneistosta, onko tuo ylhäällä näkyvä sitten ollut 'savupiippu' taustavalaisulle (öljylamppu)? Missä tämä komeus on kuvattu? | ||||
|
21.09.2023 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitä todennäköisimmin juna on menossa Helsingin suuntaan. Liikennepaikan liikeinöimistapa lienee henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä ja tavaraliikenne vaunukuormin ((HilTt). | ||||
|
21.09.2023 07:35 | Kimmo Huhta | ||
| Tänään aamulla risteysalueelle levitettiin uusi asvaltti. Kiskot jäivät asvaltin alle. | ||||
|
21.09.2023 00:51 | Niila Heikkilä | ||
| Laitaatsiltojen tarvetilanne on tosiaan muuttunut 10 vuoden takaisesta aivan päälaelleen kun puutatavaravirrat kulkevat lännestä itään ja dieselkalustolla ajavia junaoperaattoreitakin on useita. Lisäksi huoltovarmuuskysymykset ovat nousseet Koronan ja viimeistään Ukrainan sodan myötä näyttävästi esille. | ||||
|
21.09.2023 00:15 | Otto Tuomainen | ||
| 810-sarjan säännöllinen liikennöinti Prahan päärautatieasemalla vaikuttaisi lähestyvän loppuaan. Vuoden 2024 alustavien aikataulujen mukaan tämän reitin junien lähtöasemaksi olisi tulossa Praha-Smíchov. Toisaalta ČD saa käyttöönsä myös uusia puolalaisvalmisteisia junia joka varmaan välillisesti vähentää näiden 810-sarjalaisten käyttöä. | ||||
|
|
20.09.2023 23:37 | Panu Breilin | ||
| Uuden sillan rakentamista Laitaatsiltaan, rataosan sähköistystä sekä henkilöliikenteen palauttamista Savonlinnan ja Pieksämäen välille selvitetään taas alueen kuntien toimesta: https://yle.fi/a/74-20050844 | ||||
|
20.09.2023 22:40 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Näkyy myös Jarmon itsensä ottamassa ulkokuvassa: https://vaunut.org/kuva/95598 | ||||
|
|
20.09.2023 22:36 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Olen samaa mieltä Antti-Matin kanssa. Ottamassani ulkokuvassa keltainen sälekaihdin on ovesta nähden kolmannessa ikkunassa oikealle. | ||||
|
20.09.2023 22:12 | Antti Ojala | ||
| Veikkaan, että tämä rakennus on Pilalla. | ||||
|
|
20.09.2023 21:37 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Näyttää Viekiltä. | ||||
|
|
20.09.2023 21:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Home, sweet home...! | ||||
|
20.09.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gottardo - nimi kertoo, että juna kulki nimenomaan Gotthardin radalla, juuri siinä, missä on se Espoon tunnelia jonkin verran pitempi tunneli... | ||||
|
20.09.2023 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuona päivänä minusta tuli 30-vuotias. | ||||
|
|
20.09.2023 21:15 | Petri Nummijoki | ||
| Mitä varten Uudessakaupungissa on vielä Dv12? Sähköistyshän jatkettiin Hagonsaareen asti ja tehdasalueella luulisi voitavan ajaa Sr3:n dieselkäytölläkin. | ||||
|
|
20.09.2023 21:12 | Hannu Peltola | ||
| Heitetään arvauksena Juankoski. | ||||
|
20.09.2023 20:40 | Kari Kuusela | ||
| Mielenkiintoinen ja perusteellinen tuo Mestarimallien uutiskirjeen artikkeli Gav-vaunuista. Joten kiitokset vinkistä! Hieman silmiin pistävää on, ettei Haapsalun museossa näytä olevan näytteillä liikkuvaa kalustoa ajalta ennen Neuvostomiehitystä. Ilmeisesti entisen Neuvostoliiton alueella liikkuvaa kalustoa on museoitu vain vähän ja erityisen vähän on kalustoa rautatielaitoksen ensimmäiseltä vuosisadalta. Viron itsenäistyessä maassa on ollut myös paljon kapearaiteisia ratoja. Onko niistäkään jäljellä juuri mitään? | ||||
|
20.09.2023 19:42 | Mikko Herpman | ||
| Kerta kaikkiaan upea kuva ja mieltä lämmittää nähdä juna kulussa tällä rataosalla. Pikku hiljaa on kuntokin noussut ja säätynyt liikenteen lopettamiselta vaikka näytti aika huonolta noin reilu 10v sitten. Äänekosken uusi sellutehdas todennäköisesti "pelasti" tämän rataosan. | ||||
|
|
20.09.2023 19:28 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
20.09.2023 18:32 | Markku Naskali | ||
| Ilman atomia tai propellejakin pääsisi liikkeelle jonkin matkaa. Käytetäänkö ominaisuutta usein? | ||||
|
20.09.2023 16:54 | Niila Heikkilä | ||
| Tänään on tietyllä tavalla suomalaisen sähköveturihistorian merkkipäivä, kuten kuvatekstistä voi päätellä. Missäköhän tuo paraikaa viilettää? | ||||
|
|
20.09.2023 15:23 | Eljas Pölhö | ||
| Tuli jostain syystä kahteen kertaan, vaikka ohjelma sanoi, ettei voinut toimittaa kommenttia yhtään kertaa. Mainitaan sitten lisätetona, että moottorivaunussa oli 6 akselia, akselit +(A1A)'(A1A)'+, muut vaunut olivat 4-akselisia. Jatkuva teho oli 2376 kW 15kV 16 2/3Hz osuudella ja 2272 kW 25kV 50Hz osuudella ja sama 1500/3000V osuuksilla. |
||||
|
|
20.09.2023 15:23 | Eljas Pölhö | ||
| TEE-junaliikenne alkoi 2.6.1957, aluksi pelkästään dieseljunin. Sähköistetty liikenne alkoi näisen sveitsiläisten junien myötä 1.7.1961, jolloin aloitettiin Esan mainitsemilla kolmella junalla (Cisalpin 818,2 km, Gottardo 292,7 km ja Ticino 292,7 km). Gottardo muutettiin Basel-Milano-reitille (381 km) 30.5.1965. 31.5.1987 alkaneella aikataulukaudella Gottardo (reittiä muuteltu useamman kerran) oli viimeinen moottorivaunujunin ajettu TEE-juna ja se oli viimeisen kerran ajossa seuraavan vuoden kesäkauden yli, liikenne loppui 24.9.1988. Junien luetettavuudesta kertoo, että aluksi niillä ajettiin kolmepäiväisellä kierrolla 2807 km, jonka jälkeen Zürichissä ollut neljäs yksikkö siirtyi kierron alkuun. 5.10.1962 RAe 1052 joutui pahaan kolariin ja sen korjausten ajan talvella 1962/63 ei ollut yhtään vararunkoa, mutta muuta varakalustoa ei kertaakaan tarvittu. |
||||
|
20.09.2023 15:02 | Eljas Pölhö | ||
| Gk-vaunujen käyttöönotto: Gk 41001 ja Gk 41002 10.1960 Gk 41003, Gk 41004 ja Gk 41005 11.1960 Samaan aikaan Saksasta tilattujen Gks vaunujen käyttöönotto: Gks 43001-43005 10.1960 |
||||
|
|
20.09.2023 14:37 | Ossi Rosten | ||
| Kuvassa on pitkä suora tasrin takana, vetrusin valot on vielä hyvän matkan päässä. Niinimaassa mutka alkaa hetikohta tasurin jälkeen | ||||
|
|
20.09.2023 14:32 | Ossi Rosten | ||
| Tuo taitaa olla enemmänkin linjavaihde raiteensulusta päätellen? | ||||
|
|
20.09.2023 14:11 | Petri Nummijoki | ||
| Lennätinlinjojen määrästä voisi ajatella, että aivan vähänliikenteinen rata ei olisi kysymyksessä. Niinimaa on tietysti entistä päärataa. | ||||
|
|
20.09.2023 14:07 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| Niinimaa, kuvattu Seinäjoen suuntaan? Noin ulkomuistista heitettynä siiinä tien mutkassa ennen tasoristeystä on joku hyvin pitkälti tuon näköinen torppa. | ||||
|
|
20.09.2023 12:03 | Simo Virtanen | ||
| Hyvin Tohmajärveltä näyttävä miljöö, mutta ei. Siellä tuplaraide tasoristeyksessä ja talokin on enemmän funkkiseen taipuva kauppa. | ||||
|
|
20.09.2023 11:56 | Simo Virtanen | ||
| Tunnelmallinen kuva! Itse oli viettänyt päivällä 10-vuotisjuhliani, kuten myös kruununprinsessa Victoria. Kaivopuistossa Ranskan suurlähetystössä oli kuvan ottamishetkellä käynnissä kansallispäivän juhlat. | ||||
|
20.09.2023 11:53 | Petri Koskela | ||
| Elokuvassa on vain yksi virroitin ylhäällä kummassakin ajossa - tulkitsin siis väärin edellisessä kommentissa tätä "bénéficié du lever du second pantographe après « fusion » de la semelle du premier" - eli ilmeisesti lennossa vaihtoivat toisen virroittimen ylös, elokuvan lopussa näyttäisi olevan takimmainen ylhäällä. | ||||
|
|
20.09.2023 11:03 | Esa Leskinen | ||
| Ranskankielinen elokuva ennätysajosta löytyy täältä: https://openarchives.sncf.com/archive/0-1004 | ||||
|
|
20.09.2023 10:54 | Petri Koskela | ||
| Wiki kertoo samaa virroittimesta ja että se johtui kitkasta. Jännite oli nostettu 1,9 kilovolttiin. Tämä kone ei päässyt kuin 325 km/h nopeuteen virroitinongelmien takia ja seuraavan päivän koeveturi BB9004 saavutti tuon 331 km/h nopeuden käyttäen kahta virroitinta - eli on myös virralla ollut vaikutusta. Koska haluttiin kohdella tasapuolisesti kumpaakin osallistunutta valmistajaa - toinen oli Jeumont-Schneider - annettiin kunnia yhdessä molemmille. | ||||
|
|
20.09.2023 10:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin hiukan lisätietoja: - Herra Tapion mainitsemat virtajärjestelmät tällä junatyypillä olivat: 1500 V tasavirta 3000 V tasavirta 1,5 kV 16,7 Hz vaihtovirta ja 25 kV 50 Hz vaihtovirta. Ensimmäiset neljä junaa valmistuivat 1961 (mm. SIG) viisivaunuisina. Sarjamerkkinä: RAe TEE II, numerot 1051 - 1055. Ne pidennettiin kuusivaunuisiksi vuonna 1966 ja vielä yksi juna valmistui vuonna 1967. Niillä ajettiin rataosilla: TEE Gottardo (Zürich - Milano), TEE Cisalpin (Milano - Pariisi) ja TEE Ticino (Milano - Zürich). Välistä reittejä muutettiin: Zürichistä Baseliin. Vuodesta 1974 niillä edelleen ajettiin: TEE Edelweiss (Zürich - Bryssel - Amsterdam) ja TEE Iris (Zürich - Bryssel). Syyskuussa 1988 ne "alennettiin" EuroCity-palvelukseen toukokuuhun 1995 asti, silloin niistä tuli InterCityjä. EC-junia varten niihin laitettiin 2. luokan istumapaikat myös ja ne maalattiin harmaiksi. Kutsumanimekseen saivat vääräleuoilta "Graue Maus" eli harmaa hiiri. Uudeksi sarjamerkiksi tuli siten RABe EC. EC-junina niillä ajettiin Zürich - Milano ja Geneve/Lausanne - Milano - reiteillä. Ei - EC-junina niillä ajettiin Bernistä Ranskan Frasneen. 1993 ne kulkivat Zürichin - Stuttgartin välillä. Käyttö väheni heinäkuun 1994 sattuneen suistumisonnettomuuden takia. Syynä oli, ettei junan jousitus enää täyttänyt vaatimuksia. Viimeiset kaksi junaparia kulkivat välillä Bern - Frasne, vuoden 1996 alkuun. Lopulta ne poistettiin liikenteestä 1996. Hylkäys koitti 1999. Junarunko 1053 (vuodelta 1961) on säilytetty. Se on maalattu TEE:n punainen-kerma-väriseksi, mutta sisustus on EC-aikainen, jossa siis on myös 2. luokan paikkoja. Kunnostustyö oli tehty siinä 2003 -2004 vaiheilla ja juna on siis perinnejunakäytössä. TEE-junana tällä oli alkuun 1. luokan istumapaikkoja 126, lisävaunun myötä paikkaluku kasvoi 168:aan. Ravintolavaunussa paikkoja oli 56. EuroCitynä 1. luokan paikkoja oli 84 ja toisessa luokassa 108. Ravintolassa 39 paikkaa. Junan suurin pituus 5-vaunuisena oli noin 125 metriä ja kuusivaunuisena 149,8 m. Itseäni on juuri tämä TEE-junatyyppi kiinnostanut siksi, kun viisivuotiaana sain syntymäpäivälahjaksi peltisen kolmivaunuisen ja kumipyörillä varustetun eli juuri mainitun RAe TEE:n. Se tosin oli punainen-harmaa-värityksessä. Muistelisin päätyvaunun pituuden olleen siinä 30 - 40 sentin luokkaa...? Olisikohan eBayssä jäljellä pienoismalleja, välistä näkyy olevan huutokaupalla. |
||||
|
20.09.2023 09:31 | Timo Haapanen | ||
| Päivän uutinen Kemiin liittyen: https://yle.fi/a/74-20050598 | ||||
|
20.09.2023 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennenvanhaan raiteensulun opastimissa oli merkintä Sp I tai Sp II. | ||||
|
|
20.09.2023 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isot pojat kertoivat, että nopeusajon aikana virroitin kuumeni punahehkuiseksi. | ||||
|
20.09.2023 09:24 | Jan Jahkola | ||
| Liikennepaikka/kuntaliitos keskusteluun, Kokkolassakin on ollut 2009 lähtien viisi liikennepaikkaa. Kokkola, Matkaneva, Kälviä, Riippa ja tietenkin Ykspihlaja. | ||||
|
|
20.09.2023 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä se vaan on kivaa, että taitavia kuvaajia on ja että heidän kuviaan tulee tänne. Nam - sano! | ||||
|
|
20.09.2023 08:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nummelinin kirjan kuvatekstin perusteella juna liruttelee eteenpäin ja odottaa värejä. | ||||
|
|
20.09.2023 08:30 | Tommi K Hakala | ||
| Harvinaiset vaunut, 5 kpl muistaakseni oli olemassa. | ||||
|
|
20.09.2023 01:21 | Jouni Hytönen | ||
| Taivalkosken rata ei kyllä tähän toimi myöskään, kun siellä ei ole puomeja missään. | ||||
|
|
20.09.2023 01:18 | Jouni Hytönen | ||
| Kilometripylväs taitaa kyllä olla väärällä puolen rataa? | ||||
|
|
20.09.2023 01:17 | Jouni Hytönen | ||
| Voisiko olla Ukkola, juna tulossa etelästä? | ||||
|
20.09.2023 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin löysin yhden tummanpunaisen (siis IFA-punaisen) IFA F9:n, pari kolme Volvo Duett-farmaria tai piilofarmaria, kaksivärinen Mosse 407 oli tunnistettavissa, samoin yksi zibale Renault Saviem-pakua. Ford Anglia löytyi ihan pakosta. Myös "Hitlerin kosto-kansanwaunut" loikkivat silmille. Junakeulavolkkari-pakut ovat selvää pässinlihaa (toinen on pakuvolkkarinsininen umpipaku valkoisella takapuskurilla). Oranssi kuorkki, paljas runko ohjaamon takana, lieneekö se Volvon "Snabbe", eli malliston kevyemmästä päästä? Ihan kuin sininen panoraamatuulilasinen Ooppeli Rekordkin olisi kuvassa, vai onkohan se 50-luvun lopun Hillman Minx? Talon yläpihalla oleva hailakansininen lyhytnokka, kusiais-Fiiattiko? (Fiat 600, neljä kirjainta ja kaikki viat.) |
||||
|
20.09.2023 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vantaankosken puutarhamyymälässä oli musta käsi-liikennemerkki kiinnitettynä verkkoaitaan vielä 1993 tienoilla. Osoite ollut Vantaankoskentie 24...? |
||||
|
19.09.2023 23:48 | Heikki Jalonen | ||
| Otsalevyssä näkyvä holkki lienee poistetun haitari-ylikulun yläkannattimen holkki. Kattoportaan muoto noudattelee poistuneen ylikulun palkeen kehyksen muotoja. Toisin kuin lähes kiinteässä kumimakkara-ylikulussa, palkeella ja sen kannattimella on oltava liikevaraa eri suunnissa. | ||||
|
|
19.09.2023 23:46 | Teemu Halttunen | ||
| Ei ole Myllymäki, kun tasoristeys sijaitsee keskellä ratapihaa ja eikös siellä ollut enemmän raiteitakin vielä 2000-luvun alussa? | ||||
|
19.09.2023 23:36 | Heikki Jalonen | ||
| Punaisella hyttirakenteella ja mustalla rovilla (puuta!) varustettu höyrylaiva on S/S Puhois, Kiteen Puhoksen ruotsinkielisen vanhan nimen mukaan. | ||||