Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.11.2022 01:03 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoista, jopa saksankielinen nimi on ilmoitettu. Paikka on hyvin lähellä Itävallan raja ja oli 1910 96% saksankielinen. Kylmän sodan aikana se oli rajavyöhykkeellä. | ||||
|
23.11.2022 23:43 | Petri Nummijoki | ||
| Ainakin kiitotavarajunia https://www.vaunut.org/kuva/80523. Käytettiin niitä muutenkin vielä sähköratatöiden yhteydessä tai muulloinkin, jos sähköjunista oli pulaa. | ||||
|
23.11.2022 23:30 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.epressi.com/tiedotteet/energia/hameenlinnan-lammittava-vanajan-voimalaitos-tayttaa-80-vuotta.html | ||||
|
|
23.11.2022 23:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä junia ajettiin Helsinkiin vielä 1974 lättähatuilla, päiväsaikaan? Porvoon? Linnanmäen vesisäiliöradan veturi, tai ainakin yksi niistä, oli saksalaisen E03 -sähköveturin mallinen, maalattu VR:n väreihin. |
||||
|
|
23.11.2022 23:00 | Heikki Jalonen | ||
| Taas Tapsalta todella kiinnostava Kuva, kiitoksia! Siinä taitaa olla iha tuliterä Gbk vasemmalla, on niin putsi kuin vain voi; suoraan Pasilasta kukaties... Moni muu kuvan vaunu on jo kierrellyt melkoisen monta tariffikilometriä. Osa jopa Äänislinnan suunnilla. Sinikko-vaunujakin kuvaan on sattunut. Kaapelikelat lupailevat uutta sähköistä tulevaisuutta, niin käyttövoiman, ohjauksen kuin tietoliikenteenkin osalta. Taisi Linnunlaulu levitä laajemmalle reviirille juuri noina aikoina. Jännä on tuo neliskulmainen koroke tuossa kamiinan piipun ympärillä. Siinähän on itse asiassa katossa piilevä luukku, josta keskuslämmityksen kattila voidaan nostaa yläkautta pois jos se pitää vaihtaa. Itse pannuhuone on muutoin hillittömän ahdas, mutta ylöspäin on tilaa. Verratkaapa edelleen palveleviin CEmt-vaunuihin, niissä asia on vielä ilmeisempi. Kuvassa näkyy myös - teoriassa - toinenkin rautatiejärjestelmä. Nimittäin Linnanmäen vesisäiliötä kiertänyt pienrata. Säiliö näkyy kuvassa hyvinkin; radan Mikro-Huru vähemmän... |
||||
|
23.11.2022 22:41 | Jyrki Talvi | ||
| Niiralan Tulo opastimessa oli, sininen valo. | ||||
|
23.11.2022 22:40 | Rasmus Viirre | ||
| Niinpä, kumma on jos eivät vieläkään tule Oulun seutuville ja sieltä ”ylöspäin” testejä.. Hmm, yksi puskin lyhty pois päältä tarkoituksella vai? |
||||
|
23.11.2022 21:01 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno kuva, josta taas kerran näkyy hyvin tuon Kiipulta päin (kuvan alareunasta) tulevan tielinjauksen terävä tulokulma näkemäaluetta peittävine kuusiaitoineen. | ||||
|
23.11.2022 20:57 | Jussi Tepponen | ||
| JMR:n radalla Kiipuntien tasoristeys löytyy virallisen tasoristeyskartan mukaan km 8+0191. Nuo ovat siis Hpm alkavia kilometrejä. | ||||
|
|
23.11.2022 20:16 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Liekköhän jo ensi talvena tulevat pakkastesteihin Rovaniemi-Kolari linjoille..? | ||||
|
|
23.11.2022 20:01 | Jorma Toivonen | ||
| Esan kommentti on hieman epätarkka. Pääopastimen sininen valo ilmestyi Junaturvallisuussääntöön korjauslehdessä 10, joka astui voimaan (aprillipäivänä) 1.4.1980. Opasteen nimi oli silloin ”Aja sn 15”; opaste rajoitti enimmäisnopeuden 15 km:ksi/h ja tarkoitti, ettei kulkutie ollut päätekohtaansa asti vapaa. Näin ajankohta huomioiden esimerkki 1970-luvun Porkkanoista Tampereella ei ole tämän opasteen kohdalla relevantti, vaikka muilta osin totta onkin. Myöhemmin opasteen nimi muuttui ja oli ”Aja varovasti”. Opaste merkitsi, että sen turvaamalla alueella enimmäisnopeus sai olla 35 km/h ja että kulkutie oli osaksi käytössä. SKS |
||||
|
|
23.11.2022 18:52 | Antti Grönroos | ||
| Täytyy käydä tuo sitten kuvaamassa ja katsomassa mikä on tasoristeyksen km. | ||||
|
|
23.11.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sinivalo ennenvanhaan tarkoitti, että sen ohittaminen oli sallittua enintään 15 km/t nopeudella ("aja varovasti"), koska tuleva juna ajoi raiteelle vaunuja vasten. Edelleen sen tolpassa oleva lähtöopastimen esiopastin oli sammuksissa, kuten kuvasta näkyy. Juttu johtui Dm8-9 Porkkanoista ja myös sähköjunista, joita matkan varrella liitettiin pitempimatkaisiin juniin. Hyvänä esimerkkinä oli juuri Tampere, jossa Jyväskylästä tuleva Porkkana - P 94 sai lisärungon, ennenkuin jatkoi reissuaan kohti tasavaltamme pääkaupunkia. 1970-luvun puolenvälin tienoilla se lisärunko oli Vaasasta Parkanon kautta tullut P 34. Tapahtuma tapahtui aamulla, ennen kymmentä. Aiemmin vaunuja vasten ajosta varoitettiin asiaan kuuluvien junien kuljettajanaikatauluissa, tuloraidemerkinnän yhteydessä. Siinä vaiheessa kun porkkanoiden kanssa rinnakkain ajettiin muulla kalustolla, aikataulussa olevan merkinnän tarkoituksenmukaisuus tuli kysymyksen alaiseksi. Tästä syystä itse oletan sinivalo-opastimen tulleen käyttöön. |
||||
|
|
23.11.2022 16:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Kiitos tästä hienosta arkistolöydöstä! Tähän mennessä kuva https://vaunut.org/kuva/14209 on ollut ainoa tuntemani otos sinisestä opasteesta, mutta tuossa kuvassa sininen väri erottuu aika huonosti. Nyt on viimein näin nappi otos! | ||||
|
23.11.2022 15:50 | Tapio Keränen | ||
| Pitkään luulin tätä höyryveturiksi, jossa vettä keitettiin sähköllä. Vetopyörästö vastasi pitkälti sarja 1080 sähköveturin pyörästöä https://vaunut.org/kuva/153990?u=701&maa=65&tag0=2%7CUlkomaat%7C108005 | ||||
|
|
23.11.2022 15:43 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tampereen (4 kpl) ja Riihimäen (2 vai 3 kpl?) lisäksi oli tosiaan myös Niiralassa 1 kpl kuten Teppo veikkasi. Näitä kenties kaavailtiin aikoinaan henkilöratapihoille enemmänkin, sillä olen nähnyt ainakin Pieksämäen keskusasetinlaitesuunnitelmaan liittyvän vanhan yleiskuvan luokkaa 80-luvulta. Siinä henkilöratapihaa suojaaviksi pääopastimiksi oli piirretty tällaiset vanhan järjestelmän sinivaloiset. |
||||
|
|
23.11.2022 14:45 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva harvinaisuudesta. Opastin ei ole helpoin valotettava, saati vielä filmille. | ||||
|
23.11.2022 14:09 | Marko Nyby | ||
| Jotenkin Lautiosaari-mainen fiilis, mutta eihän Elijärven-raiteella ole sähköjä. Jos ei kerran olla Keminmaalla, ei ole Laurilakaan. Veikataan Kemin asemasta pohjoiseen, siinä on ainakin kaksi sähköraidetta rinnakkain. (Olikohan uudella tehdasraiteella sähköt, vanhalla ei ainakaan ollut?) | ||||
|
|
23.11.2022 13:51 | Hannu Peltola | ||
| Ihmettelin kiertokangen tarvetta, mutta ajomootoreita näkyy olleen kolme kappaletta, joiden voima on kiertokangella välitetty viidelle vetopyörälle. Aika erikoinen viritelmä tämä näkyy olleen, en ihmettele, että on jäänyt ainoaksi! Wikipedian mukaan veturijarru oli paineilmatoiminen, mutta junajarru tyhjiöjarru. Onko Itävallassakin ollut käytössä tyhjiöjarrut? Luulin niitä pelkästään brittiläiseksi kuriositeetiksi. |
||||
|
|
23.11.2022 13:16 | Jukka Ahtiainen | ||
| Asia ratkesi ajassa 40 min / SKS (vaikka ei ollutkaan kilpailu). Muuttajaveturi, neljä pyörivää muuttajaa, joiden avulla saatiin ajojohdon 15 kV 16 2/3 Hz:stä kolmelle ajomoottorille 600 V DC. Lähteitä: 100 Jahre elektrische Zugförderung - 100 Jahre elektrische Triebfahrzeuge von Siemens https://de.wikipedia.org/wiki/BB%C3%96_1082 https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:BB%C3%96_1082?uselang=de |
||||
|
23.11.2022 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nimenmuutoshistoriaa netin syövereistä, mitä Kauhavan sotilasilmailuhistoriaan tulee: Ilmailukoulu vuoteen 1937. Ilmasotakoulu vuosina 1938 - 1941. Lentosotakoulu vuosina 1942 - 1951. Ilmasotakoulu vuosina 1952 - 2004. Lentosotakoulu vuosina 2004 - 2014 lopulle, jolloin lakkautettiin. Nykyisin Ilmasotakoulu on siirtyneenä Tikkakoskelle, vuodesta 2014 alkaen. Mitä Paukkanevaan tulee, niin karttaselain-sivustolla olevassa ajantasaisessa kartassa Seinäjoen ja Nurmon välillä, radan länsipuolella oleva suo- ja turvetuotantoalue on merkitty nimellä "Paukaneva". |
||||
|
|
23.11.2022 12:03 | Panu Breilin | ||
| Osassa yhdistelmäopastimista on sininen valo. Sinisen opasteen merkitys on "ei opasteita". https://vaunut.org/kuva/148580 | ||||
|
23.11.2022 11:01 | Markku Naskali | ||
| Kuten lätässäkin. | ||||
|
|
23.11.2022 10:58 | Kari Haapakangas | ||
| 1938 Ilmailukoulu muuttui ilmasotakouluksi. | ||||
|
23.11.2022 10:54 | Antti Grönroos | ||
| 16.06.2005 jolloin täällä käytiin, niin toi oli yksi niistä tasoristeyksistä jotka toimivat. Kun tultiin, niin ei toiminut, sitten alkoivat toimimaan, lähtiessä lakkasivat toimimasta mutta sitten alkoivat taas hälyttää. Samana kesänä tähänkin ilmestyivät noi varoituslaitos ei toimi-kyltit. Lättähattuajelun aikana Hietalahdenrannan ja sen vieressä oleva nimeltään "tuntemattomaan" tasoristeykseen oltiin laitettu samanlainen kyltti kuin tässä. | ||||
|
23.11.2022 10:50 | Kari Haapakangas | ||
| VR:llä näyttää olleen liikaa K-kirjaimia käytössään. Paukkaneva, p.o. Paukaneva | ||||
|
|
23.11.2022 10:41 | Kari Haapakangas | ||
| Koulubussissa se konekoppa oli usein hauskin istumapaikka, mikäli vain kuljettaja sen suvaitsi. | ||||
|
|
23.11.2022 10:33 | Teppo Niemi | ||
| Eikös myös jollakin raja-asemalla (Niirala??) ollut myös tällainen. | ||||
|
|
23.11.2022 10:26 | Marko Vornanen | ||
| Näitä ei tainnut olla kuin Riihimäellä ja Tampereella. Ja ei ole enää käytössä. | ||||
|
|
23.11.2022 10:08 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, tällaista en olekaan koskaan nähnyt luonnossa. Vieläkö sinivaloisia opastimia on käytössä? | ||||
|
23.11.2022 05:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hj. Heimolainen toimi sittemmin GAS:n Mäntän tehtaiden liikennepäällikkönä. | ||||
|
|
23.11.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paukkaneva: synkkä nimi maamme historiassa, vuonna 1918 valkoiset teloittivat vangiksi otettuja punaisia siellä. Paukkanevan laituri on luettava Nurmon aseman alaisuuteen. (Cirk.78/1042, 4.11.1911) Epäitsenäiset liikennepaikat 1926: Pva vaihde, liikennöidään täysin vaunukuormin. Paukkaneva on mukana Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 7 seisakeluettelossa, 1.4.1932 lukien. Seisake lakkautettu 1.6.1948 lukien, vaihde jää käyttöön (KL29/48-2). Nurmon pysäkin alainen Paukkanevan vaihde on purettu (31.5.1964?), joten sitä koskevat merkinnät on poistettava. (KL21/64-2). |
||||
|
|
23.11.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Härmän soraraiteen nimi muutettu Kaupin raiteeksi, Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 5, 15.5.1933. Erkanemisvaihde aikataulukauden 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan kohdassa km 470 + 550. Kaupin seisake poistetaan 14.6.1934 alkaen. Kauppi: laiturivaihde, liikennöintitapa: henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä, täydellinen tavaraliikenne. Päällystöasemana Hm 9 km, Kaupinkankaalle 1 ja Sk 64 km. (Liikennepaikkojen välimatkat 1942). Kaupin laiturivaihde alennettu seisakevaihteeksi, tapana: henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin, Ylihärmän pysäkin liikenteelle avaamisen johdosta 1.10.1951 lukien (KL42/51-3). Seisake lakkautettu 14.12.1953, vaihdetta liikennöidään edelleenkin, tapana tavaraliikenne täysin vaunukuormin. (KL50/53-7) Kaupin liik.tapa muutettu: tavaraliikenne täysin vaunukuormin ja pikkutavaraliikenteelle, jossa yksittäisen lähetyksen paino saa olla enintään 100 kg. (KL13/65-4), siis vuonna 1965. Sijainti aikataulun 128 mukaan km:llä 477 + 203. Kauppi lakkautettu 1.12.1981 lukien (VT47/81). Kaupinkangas on mainittu seisakeluettelossa, Epäitsenäiset liikennepaikat 1930, lisäys 7, 1.4.1932 lukien. Kaupinkankaan seisake poistetaan 1.10.1951 (KL42/51-3). Ylihärmä avataan pysäkkinä liikenteelle 1.10.1951 lukien (KL42/51-3). Sijainti: km 480 + 019 (aikataulu 128). Ylihärmän pysäkin liik.tapa on oleva 1.2.1954 lukien T, eli täydellinen tavaraliikenne. (KL4/54-5) Yhm asemalla on liikenneosaston pukkinosturi K - 2491. Sen nostokyky on enintään 3 tonnia, eikä sillä voi käsitellä 20 jalan pituisia kontteja. Nosturi on tyypiltään kiinteä pukkinosturi nostimella (VT18/75-10 olevan luettelon mukaan). Yhm tapamerkintä on 1.10.1976 alkaen oleva Tt, eli tavaraliikenne täysin vaunukuormin (VT39/76). Ylihärmä on lakkautettu 1.1.1985 lukien (VT51/84). |
||||
|
23.11.2022 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa kerran suomenruotsalainen tutkimusmatkailija, joka matkaili Jepualta Lapuan kautta Papualle. Ruotsiksi: "Från Jeppo, via Lappo till Pappo." |
||||
|
|
23.11.2022 02:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauhava: "Ilmailukoulun raide otettu käyttöön, täysin vaunukuormin, Kha 2 km." Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, lisäys 4, 2.5.1927. Liikennepaikkojen välimatkat 1942: "Lentosotakoulun raide, Kha 2, Tt, Puolustuslaitosta varten." Liikennepaikkojen välimatkat 1954: "Ilmasotakoulun raide, Kha 2, Tt, Puolustuslaitosta varten." Mainittu raide oli ilmavoimien lentobensiinisäiliövaunuliikennettä varten. |
||||
|
22.11.2022 23:27 | Eljas Pölhö | ||
| Kansikuva on 1930-luvulta, mutta kirjan kansikuvana siis 2000. Englantilaiset pommittivat radan rikki toisessa maailmansodassa ja hehkuttivat suurta voittoa. Sikäli totta, että rataa ei enää avattu ja kalusto tallennettiin tunneliin, jossa lienevät edelleen kivettymässä (tippukiviluola). | ||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
22.11.2022 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Tästä radasta en ollut aikaisemmin kullutkaan. | ||||
|
|
22.11.2022 22:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Hauskasti ilmenee jälikäteen lisätyt suomenkieliset nimet ja niiden myötä korjatut lyhenteet. | ||||
|
|
22.11.2022 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Jos nyt jatketaan bussilinjalla (krokotiilit on niiin tavanomaisia), niin eikö se ollut O 321 H, joka tuli markkinoille 1954 (ja O 321 HL 10-metrisenä variaationa), eli kirjainten järjestys tyyppimerkinnöissä. O 321 valmistus oli listojen mukaan 12826 kpl ja O 321 HL 5257 kpl (näihin pitää kai lisätä, Argentiinassa, Brasiliassa ja Kreikassa kootut yksilöt). Kun on numero/listafani, niin detaljit iskee silmään (etenkin kun 50-luku on mun kiinnostuksen huippuvuodet). | ||||
|
22.11.2022 21:15 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Panu. | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
22.11.2022 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Panu. Monet kiitokseni! | ||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
22.11.2022 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Pieni lisävinkki https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13933.msg107274 | ||||
|
|
22.11.2022 19:57 | Panu Breilin | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
22.11.2022 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, vastaus kysymykseesi on kyllä, ensimmäisiä nokattomia kutsuttiin "Bulldog"-busseiksi ja moottori oli niissä tosiaankin edessä. Bulldogit nousivat suosioon aika helposti, moottorikoppa oli nyt sisäpuolella. Sen vieressä, oikealla oleva tilakin saatiin siten "tienaamaan", kun siihen sai vaikkapa vain yhden matkustajanistuimen. Nokattomat bussit olivat jo 1950-luvun kuluessa syrjäyttäneet perinteiset nokkabussit. Jokunen nokkabussi korjattiinkin bulldogiksi, uskokaa tai älkää. Eikä se ohjausjärjestelmän vipujen entraaminen tällöin suinkaan tekemätön paikka ollut, vaikka äkkiseltään siltä näyttäisi. Mitä takatuuppariin tulee, Suomessa ensimmäinen sellainen oli Onni Vilkkaan #27 (RO-92) vuodelta 1955. Sen alustana oli Mersu OH 321H. Ensimmäistä kertaa Suomessa siinä oli ovi etuakselin etupuolella, ajopiirturi, edessä kierrejouset ja takana ilmajousitus. Ikkunat olivat sinistä lasia, jolloin auringonpaahde ei päässyt sisään. Uutuutena siinä oli myös istuinpaikkakohtaiset lukuvalot. Vilkkaan auto huomioitiin myös autolehdissä. Kotkalainen päivälehtikin siitä kirjoitteli ihastelevin sävyin. Korin siihen oli tehnyt helsinkiläinen Autokorirakenne, mallina Kutter 1, vaikka keula oli Mersun omaa tekemää. Istumapaikkalukuna oli 32. Auton dieselmoottori oli 110 - hevosvoimainen ja akseliväli 4 180 mm. Moottori oli takana pystyssä pitkittäin. Vilkkaalta RO-92 poistui lokakuussa 1961 ja sen osti samoihin aikoihin kestiläläinen V & H Helander. Rekisteriksi tuli OO-427. Helander poisti tämän tuupparimersun marraskuussa 1967. Tiedot Bussidata-sivustolta, Vilkkaan historiikista ja Pula-ajan bussit-kirjasta. |
||||
|
22.11.2022 19:54 | Panu Breilin | ||
| Kovin harvinaisiksi ovat käyneet nämä hakejunat rataverkolla. | ||||
|
22.11.2022 19:52 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla niin, että kun asiakas on tarpeeksi iso (esimerkiksi Talvivaaran kaivos tai SSAB) niin myös lyhyet junat usein muuttuvat VR:n kustannuslaskennassa kannattaviksi... | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
22.11.2022 19:49 | Panu Breilin | ||
| Myös pääkaupunkiseudulta ja Haminan radalta löytyy näitä kaavioita. Ovat tulossa jossain vaiheessa. Pynttäriin on merkitty yksi läpiajettava sivuraide. Säynäjärvelle on merkitty yksi pitkä läpiajettava sivuraide ja lisäksi asemarakennuksen puolelle ratapihaa kaksi pistoraidetta, yksi kummallakin puolella asemarakennusta. Kaikki näista kaavioista eivät vastaa 1950-luvun tilannetta vaan seassa on myös kaavioita aiemmilta ajoilta. Ajoitus on monesti hankalaa, kun vuosilukuja ei ole merkitty. |
||||
|
22.11.2022 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR melko nopeasti luopui "kaksfooninkisten" asematalojen rakentamisesta, perusteluna pelastautumisen hankaluus tulipalon yllättäessä. Herra Tuomo, Kajaanissa vielä näkyy jälkiä kansallisromantiikasta: katonharjakoristusten päiden eläimenpääkoristeista. Toisin sanoen: Kajaanissa suomalaisnäkemys jugendista oli vasta alkutaipaleellaan. |
||||
|
|
22.11.2022 19:11 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Rakennettu vuosina 1904–1905. Asemarakennuksen on suunnitellut Gustaf Nyström. Tätä jugendtyylistä asemarakennusta kutsutaan usein Suomen kauneimmaksi asemarakennukseksi (Wikipedia). | ||||
|
22.11.2022 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Colt iskee miehen makuun" , vai oliko se "katuun"? Niitä aikoja, myivät monta sorttia, Kolttia ja Norttia... |
||||
|
|
22.11.2022 18:41 | Markku Naskali | ||
| Edelleen pois raiteilta, mutta oliko niissä ensimmäisissä nokattomissa moottori kuitenkin edessä ja takamoottori bussissa uusi ihmetyksen aihe? | ||||