Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.11.2022 14:12 | Kimmo Huhta | ||
| Terolle ylinnä: ainakin Makro-talon tuotteita Neuvostoliittoon. (Rautatieläinen, N:o 5, 31.1.1985 ja Rautatieuutiset 12.6.1986). Lehtien mukaan puurakenteisia asuntoja ja leipomoita. Erään rautatieläisen muistitiedon mukaan, meni myös jonkinlaisia kylmähallielementtejä. Resiina 1/97:ssä julkaistu juttu 'Unohdettu rautatie' kertoo oletettavasti noin 90-luvun puolivälin tilanteena, että Kankaanpäähän kuljetettiin metalliromua. Tätä vasten mielenkiintoinen havainto on tasoristeyspalstalla 1/99. Siinä viimeiseksi oletettu tavarajuna tuo metalliromua Obrk-vaunuilla Niinisalosta Parkanon suuntaan. Kumpaan suuntaan se metalliromu enemmän liikkui? |
||||
|
30.11.2022 13:54 | Timo Salo | ||
| Johan pukkas upean utukuvan, tykkään...! | ||||
|
30.11.2022 13:14 | Jouni Hytönen | ||
| Näkisin, että yleisen kohteliaisuuden vuoksi voisi vaihtaa, jos huomaa valojen osoittavan kohti veturin ohjaamoa. | ||||
|
|
30.11.2022 12:46 | Lari Åhman | ||
| Kyllä itse olen vaihtanut lyhyille ja näyttää veturinkuljettajatkin usein vaihtavan puolivaloille ao. tilanteessa. Esimerkiksi Punkaharjun ympäristössä tie menee pitkän matkan aivan radan vieressä, jolloin häikäistymisen mahdollisuus puolin ja toisin on todellinen. Lieneekö valonvaihtoa junan ja auton kohdatessa kirjattu määräyksiin, mutta järkeähän saa käyttää. | ||||
|
|
30.11.2022 10:08 | Kari Haapakangas | ||
| Kun tie on noinkin lähellä rautatietä, herää filosofinen kysymys: pitääkö vaihtaa lyhyille, kun juna tulee vastaan? | ||||
|
30.11.2022 00:12 | Miitre Timonen | ||
| Hitsi että näyttää paikat oudoilta nykytilaan verrattuna. Toki kalustokin on vielä varsin epätyypillistä Turulle. | ||||
|
29.11.2022 23:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea numero vaunulla :) | ||||
|
29.11.2022 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itseni, systerin ja pikkubroidin käytössä (1957 - 1968) oli samanlainen, puinen, joka oli tuhrittu Miranolin siniseksi. Nuo kylkitörmäysraudat tosin puuttuivat. Rattaat olivat puurakenteisia, akselit tekivät mutkan pyörien vieressä ja olivat kierrejousitettuja. Kuvan rattaan väri on natsi-Saksan Luftwaffen RLM 02:ta (= RLM-harmaa) kiusallisen lähellä. |
||||
|
29.11.2022 23:05 | Panu Breilin | ||
| CEmt-vaunuja ei enää ole näkyvissä Pieksämäellä (ainakaan ulkotiloissa), eli remontti lienee valmis, ja mitään havaintoja vihreistä CEmt-vaunuista ei ole. | ||||
|
|
29.11.2022 22:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Viherrys? | ||||
|
|
29.11.2022 22:27 | Panu Breilin | ||
| Nämäkin kulkupelit olivat kieltämättä paljon tyylikkäämpiä ennen. | ||||
|
|
29.11.2022 22:23 | Panu Breilin | ||
| Jotain remonttia näille ja muille Pieksämäelle tuoduille CEmt-vaunuille tehtiin konepajalla, mutta epäselväksi jäi, että mitä tarkalleen. | ||||
|
29.11.2022 22:04 | Heikki Itävuo | ||
| VR:n historiikki 1962-87 sanoo toisen BRNI-80:n olevan vielä käytössä. Veikko Kivisen listassa (Resiina 2/1990) onkin yksi numerolla 813, mutta hankintavuodeksi ilmoitetaan virheellisesti 1975. Kumpihan ym. koneista se on? Toinen ei sitten ehtinyt saada 8-alkuista numeroa? | ||||
|
29.11.2022 21:42 | Eljas Pölhö | ||
| Tiilitehtailla, kuten Jäkärlän Savi Oy:llä oli usein erilliset rataverkostot tiilikuivaamoiden ratoihin (tyypillisesti 900-1000mm) ja niitä hieman kapeammat raiteistot konehuoneessa ns. piikkivaunuja varten. Piikkivaunut hakivat leikatut märät tiilet hyllykkölaitteelta, siirrettiin lasteineen usein sähköveturin (moottorivaunun) vetämälle lavetille, jolla ne siirrettiin tiilifakkeihin kuivamaan ja kuivuttuaan takaisin konehuoneen kautta uuniin. Jäkärlan Savi Oy:llä oli satoja metrejä näitä raiteita (minulla on tehtaan piirustukset), joten raideleveyden perusteella kyse on joko kuivaamoradasta tai konehuoneradasta. Kuva sähköjunasta märillä tiilillä lastattuine piikkivaunuineen https://vaunut.org/kuva/64751 |
||||
|
29.11.2022 21:16 | Panu Breilin | ||
| Kun miettii miten selkeänä tämä ratalinjaus näkyy sekä rinnevarjostuksessa että vanhemmissa ilmakuvissa, niin kyllähän sitä voisi tosiaan pitää hyvin todennäköisenä, että näin pitkälle rakennettu ratalinjaus olisi myös aikanaan kiskotettu. Sen sijaan mitä tuohon mahdollisen kolmioraiteen Toijalan-suunnan haaraan tulee, niin vuoden 1946 ilmakuvassa sen linjaus näkyy selkeästi, mutta toisaalta rinnevarjostuskartassa siitä näkyy vain katkonaisia merkkejä. Eli se voisi ehkä enemmänkin olla kandidaatti sille, että siinä raiteen rakennus on jäänyt kesken. |
||||
|
|
29.11.2022 20:48 | Heikki Itävuo | ||
| BNRI-85:ssä ei ole tuollaista tähtäyshäkkyrää edessä eikä kattohäkkyrää. | ||||
|
29.11.2022 20:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Komeaa pimeää materiaalia olet taas saanut ikuistettua! Ihan sivuhuomautuksena kuvan 3205 taitaakin olla ainoa Sr-kakkonen, joka ei ole koskaan suostunut sattumaan minkään kuvaamani junan veturiksi. | ||||
|
29.11.2022 20:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Luulisi että aika nopeasti se sitten tapahtuu, kunhan työmaa on "maisemointia" myöten valmis? | ||||
|
|
29.11.2022 20:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Nämä ovat aina mielenkiintoisia mysteerejä. Alueelta en äkkiseltään löytänyt oikea-aikaisia karttoja tai ilmakuvia. Rinnevarjostus kuitenkin tukisi hyvin vahvasti sitä, että tässä olisi ollut rautatie juuri kuvatekstissä kuvaamallasi tavalla. Se vieläpä näyttäisi haarautuneen kahdeksi pistoksi päässään, siinä kohdin, missä nykyinen Karhuojantie muutetun linjauksen "jälkeen" kääntyy jyrkästi etelään risteytyen rinnevarjostuksessa näkyvän linjauksen kanssa. Se eteläinen osuus tasaisen nätistä kaarteesta, jota Karhunojantie ei nykyisin noudata, näkyy rinnevarjostuksen lisäksi vuoden 1968 maastokartassa polkuna. Kummankaan linjauksen - tämän tai läntisemmän - mahdollisesta kolmioraiteesta Tampereen suuntaan en kuitenkaan itse näe rinnevarjostuksessa mitään viitteitä. |
||||
|
29.11.2022 20:29 | Hannu Peltola | ||
| Onhan tuolla tuotettava tuote tietysti suomalainen ikoni, mutta mieltäni ja vatsaani lämmittävät mieluummin Ylämaiden tuotteet... | ||||
|
29.11.2022 20:27 | Robert Sand | ||
| Se on ollut LRJ:llä Espoossa ja myös rakennettu siellä, sitten siirretty Kovjoelle. | ||||
|
|
29.11.2022 20:22 | Eljas Pölhö | ||
| Matisa BNRI-80 koneita VR:llä on ollut kaksi (katson vain listaa, en kuvia, joten ulkonäköön en kommentoi): # 3539, Ttk-Rto 33, VR:lle 5.5.1967 # 3638, Ttk-Rto 36, VR:lle 25.7.1968 BNRI-85 koneita oli ainakin # 4341, Ttk-Rto 56, VR:lle 1975 # 4408, Ttk-Rto 60, VR:lle 1978 BNR-50 koneita ei ole yhtään Rto:n listalla (ellei sitten joku kolmesta, joiden tyyppimerkintä puuttuu vm. 1955-56). Rro:lla oli kanssa joku kone, kaivan listan kunhan kerkiän. |
||||
|
|
29.11.2022 19:47 | Heikki Itävuo | ||
| Varauksella koskien noita kahta (3402 ja 3364) konetta, näyttäisi, että tämä kone on Matisa BNRI-80. Samanlainen kone on Rautatietekniikka lehden 3/2011 artikkelissa "Topparoikasta satelliittikoneeseen", sivu 25. Jutussa on kylläkin kaksi kuvaa, joissa sonotaan olevan BNRi-85. Kumpikaan ei näyttäsi pitävän paikkaansa. Kuva BNRI-80:stä nöytyy linkistä https://www.eisenbahndienstfahrzeuge.de/stopfen/matisa2/bnri80/bnri80.htm . Olisiko samanlainen kun yllä? Myös koneita Matisa BNR-50 on VR:llä ollut. Niistä en ole netistä löytänyt yhtään kuvaa. Niin että pieni epävarmuus näistäkin johtuen. Vai olisivatko nuo 3402 ja 3364 juuri niitä, vuodet täsmäisivät, ja VR:n historiikkiin nähden tuossa BNR-60 -luettelossa on liikaa koneita. Liekö koko BNR-50 -sarjaa olemassakaan... |
||||
|
|
29.11.2022 18:52 | Eljas Pölhö | ||
| Matisa BNR-60 -koneita on VR:llä ollut seuraavat: # 3178, Ttk-Rto 17, VR:lle 31.8.1962, hylätty 1978 # 3307, Ttk-Rto 18, VR:lle 22.2.1964, hylätty 1978 # 3402, Ttk-Rto 23, VR:lle 1966 # 3364, Ttk-Rto 26, VR:lle 1965 # 3411, Ttk-Rto 29, VR:lle 10.8.1966, hylätty 1975 Huom! # 3402 ja 3364 eivät ole valmistenumeroiden mukaisessa järjestyksessä Ttk-Rto sarjassa, en tiedä mikseivät ole ja milloin ne on hylätty. |
||||
|
|
29.11.2022 17:38 | Heikki Itävuo | ||
| Ovatko Matisa BNR-60:t olleet vielä olemassa vuonna 1981? Jos ei, rajaisi paljon mahdollisuuksia. | ||||
|
|
29.11.2022 17:14 | Raimo Harju | ||
| No, kommentoidaan nyt vähän, hyvän kuvan lisäksi mieltäni lämmittää se , mitä täällä valmistetaan, vaikka ei tällä hetkellä kuitenkaan. | ||||
|
|
29.11.2022 17:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, eikä kukaan näy kommentoinen. Tässä kuvassa on upean uhkaava tunnelma! | ||||
|
29.11.2022 14:48 | Otto Tuomainen | ||
| Olen nähnyt Tšekissä sähköveturin tekevän vaihtotöitä sähköistämättömällä kuormausraiteella erillisen akkuvaunun voimin. Kuva https://vaunut.org/kuva/144421 tässä. | ||||
|
|
29.11.2022 13:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tässä oikeasti ollut rautatie? | ||||
|
|
29.11.2022 12:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko EPö:llä tietoa tästä kapearaiteesta? Olisiko tarkoitettu vain tehtaan sisätiloissa tapahtuviin materiaalin siirtoihin, ja vaunut tehty sen mukaan? Kiskot ovat aivan "naruja" ja raideleveys tosiaankin tuo 83 cm. | ||||
|
|
29.11.2022 12:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Robertilla tietoa, onko tämä uudisrakennus vai joku vanha vaihdekoppi tms.? Onko tietoa rakennusvuodesta? | ||||
|
29.11.2022 12:05 | Timo Salo | ||
| Anna mun kaikki nähdä... Tuolla olisi kiva puksutella kylän raittia, olisi porukoilla puhumista... | ||||
|
29.11.2022 12:00 | Hannu Peltola | ||
| Watervillessä oli aikanaan Lombard Steam Log Haulerin tehtaat, jossa valmistettiin tukkityömaiden jääraiteilla kulkevia höyryvetureita. Suomessa vastaavia koneita oli Phoenix Manufacturing Companyn lisenssillä valmistamina Samperin savotalla: https://vaunut.org/kuva/14849?utm_source=random# |
||||
|
|
29.11.2022 11:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Muistelin, että Samperin savotan veturit olisivat olleet Lombardin valmistamia Watervillessä Mainessa, mutta nämä olivatkin Phoenix Manufacturing Companyn tekemiä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuortin_konesavotta | ||||
|
29.11.2022 11:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Vielä vuonna 2022 on käytössä tuollaisia vanhoja hissejä, joissa matkustajan paino sytyttää valon :) | ||||
|
|
29.11.2022 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloinkohan sallitaan Turun junien ohittaa Mankki ilman että täytyy jarruttaa 80 km/h vauhtiin? | ||||
|
29.11.2022 11:48 | Timo Salo | ||
| Linkin kuvien ottaja OH1TN Reino Anttonen siirtyi ajasta ikuisuuteen n. vuosi sitten. Tuo oli Reskan työpaikka ymmärtääkseni koko elämän... R.I.P. Onneksi nuo kuvat on sentään arkistoitu! | ||||
|
29.11.2022 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Kuvassa näkyviä raiteita puretaan kuvassa https://vaunut.org/kuva/5566 | ||||
|
|
29.11.2022 11:26 | Pekka Siiskonen | ||
| https://web.archive.org/web/20150503075025/http://koti.mbnet.fi/oh5ufo/vva.html | ||||
|
|
29.11.2022 11:12 | Ilmari Tommola | ||
| Ja nyt on puulaituri purettu, eihän siinä kauan kestänyt. | ||||
|
29.11.2022 11:05 | Timo Salo | ||
| Tämä vaunu alkaisi mukavasti sopia Tampereen Ratikan laitesuojan viereen monumentiksi....https://vaunut.org/kuva/143899?paik=Tampere&tag0=17%7CSekalaiset%7CRaitiotie | ||||
|
29.11.2022 10:57 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta Ari-Pekan kommentista tulee mieleen Hamburg Hbf vuosituhannen vaihteessa, jolloin samalta raiteelta lähti samaan aikaan kaksi junaa Kieliin. Toinen Lyypekin kautta, toinen Neumünster kautta. Samoin enimerkiksi Nürnberg Hbfllä on ollut tilanteita joissa 5 minuutin sisään samalta raiteelta on lähdössä kolme junaa Ensin päistä ja viimeksi keskellä ollut juna. Siinä saa lukea laiturinäyttöjä ja junan kilvityksiä / näyttöjä huolella. Ja tuo on ainakin osalle suomalaisista vaikeaa.... Vuonna 2013 tarkoituksena oli mennä varhaisena lauantai-aamuna Bambergista Sonnebergin kautta Meiningeniin. Junan ensimmäinen jako oli Bambergista, jolloin siitä lähti Würzburgiin menevä junayksikkö. Ja seuraava jako oli Lichtenfelsissä. Matkakaverillani oli haasteita löytää oikeaan junayksikköön, vaikka laiturinäytöt ja junan näytöt kertoivat aisian selvästi. Olen liittänyt joitakin kuvia noista matkustajien opastuksesta Saksan maalla myös tänne Vaunut.orgiin, esim. https://vaunut.org/kuva/90785 https://vaunut.org/kuva/54810 |
||||
|
29.11.2022 10:55 | Timo Salo | ||
| Lisäsin tunnistetietoihin "tyttö ja juna"-ruksin ja taas samalla hetkellä järjestelmä päivitti operaattorin Aurora Railiin! Ihmeellistä tämä tietotekniikan maailma...!!! Nyt taas ok. | ||||
|
|
29.11.2022 10:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Opasteyhdistelmällä Aja 35 & Odota seis? Taitavat tällaiset tilanteet olla Tampereen rautiksella päiväsaikaan melkein jokatuntisia, kun ratapiha on liikenteeseen nähden kapea. Siinä saavat matkustajat olla tarkkoina, kun samalta raiteelta lähtee kalustoa molempiin suuntiin. Tavatonta ei sekään ole, että satunnainen junamatkustaja saattaa tällaisessa tilanteessa eksyä väärän junan kyyditettäväksi. | ||||
|
29.11.2022 10:18 | Heikki Itävuo | ||
| Plasser itävaltalainen, Matisa sveitsiläinen. | ||||
|
|
29.11.2022 10:09 | Topi Lajunen | ||
| Pystyy. Aja 35 -opasteella. | ||||
|
|
29.11.2022 09:45 | Urpo Mustapää | ||
| Samanlaisella systeemillä voisi ajaa esim Kolarin junat ilman veturin vaihtoa tai Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle jos Parkanon radalla on ongelmia. | ||||
|
|
29.11.2022 07:09 | Lari Åhman | ||
| Pystyykö tuossa Tampereen tapauksessa tekemään junakulkutien ajonsallivin opastein varatulle raiteelle, kun JKV antaa siitä tiedon? Joensuussakin henkilöjunat saapuvat päivittäin varatulle raiteelle, mutta siinä liikutaankin vaihtotyönä, eikä se ole pysyvä tilanne. | ||||
|
|
29.11.2022 03:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ollessani päiväpostinkantajana 6. kantopiirissä Mäntässä, kuului Pilvilinna piiriini. Olin niin kaponen kärpässarjalainen niihin aikoihin (kesällä 1975, kahdeksantoistiaana), että minun piti hyppiä täyden postilaukun kanssa Pilvilinnan hississä, valon sytyttämiseksi! Hissin lattian alla oli valokatkaisija, joka reagoi tai oli reagoimatta hissimatkustajan painoon. Samanlainen keksintö oli Mäntän pääpostin yleisöpuhelinkopissa. Viime kesänä käydessäni Mäntässä, Pilvilinnassa oleva kampaamo Chez Marie oli vielä olemassa ja omistajarouva jotenkin muisti minut. Muistelisin paperitehtaan irtisanoneen raidesopimuksensa vähän aikaa sitten...? |
||||
|
29.11.2022 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohjaamon tienoilla oleva kaarimerkki risteineen kieltää ajamasta tätä laitetta laskumäen yli. Merkki on kopsattu ainakin saksalaisilta. | ||||
|
29.11.2022 03:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä eteenpäin tulleet Plasserit olivat kasvaneet kokoa ja nimityksiäkin oli tullut: Mainliner, 07 - 16, Duomatic jne... | ||||