Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.11.2023 18:06 | Juha Toivonen | ||
| En käynyt tuossa baarissa, mutta mannermainen bile-meno tuolla kantautui kuvassa näkyvän rakennuksen 5. kerrokseen asti. Kivaa ilmeisesti oli? | ||||
|
05.11.2023 18:03 | Juha Toivonen | ||
| Missä se punahilkka oikein on? Mun näyttöni loistaa liiaksikin pelkkää vihreää tuon kuvan kohdalla. | ||||
|
05.11.2023 17:53 | Niko Padatsu | ||
| Slovakiassa näitä oli RegioJet:llä mutta ne on ilmeisesti jo korvattu uudemmalla kalustolla. Mahdollisesti kuitenkin muutama runko olisi varakalustona(?) |
||||
|
05.11.2023 17:31 | Juha Toivonen | ||
| Kohtuullisen kirjava oli kuvissani näkyvä näyttelyalue. Vailla suoranaista logiikkaa. Sangen vaikea mieltää oikeaksi museoksi, mutta ehkä jonkinmoinen kevyt popup-performanssi/katsaus itsenäisen Liettuan rautateiden lähihistoriaan tulisi hyväksyttäväksi. | ||||
|
05.11.2023 17:25 | Juha Toivonen | ||
| Tunnelma olisi muuten täydellinen, mutta tuo neonvihreä strippi Dv12 pitkässä päädyssä pilaa sen. | ||||
|
05.11.2023 17:21 | Juha Toivonen | ||
| Sininen 218. Ei paha ollenkaan. | ||||
|
05.11.2023 17:18 | Juha Toivonen | ||
| Vain 2 100 BR52:a neuvostoliitto varasti sitten 1945. No eipä vähä mitään. Lienee Euroopan historian suurin veturivarkaus? Mietin tuossa, jotta millä oikeudella tuo samainen neuvostoliitto vaati 1940 rauhanteon yhteydessä, luovutettavaksi kymmeniä vetureita Suomesta. Itse aloittivat brutaalin hyökkäyssodan, jonka tosin joten kuten voittivat, mutta sotasyyllisyys lankeaa yhä neuvosto-venäjän osaksi. Ei Suomen. Siteeraan fiktiivisen kapteeni Kaarnan lausumaa Tuntemattomassa Sotilaassa: - Maailmassa oikeus seuraa voittajan miekkaa. Näin se taitaa olla... | ||||
|
Kuvasarja: Dieselin katkua ja siipiopastimia Pohjois-Saksassa |
05.11.2023 17:16 | Vertti Kontinen | ||
| Valitettavasti aikataulu ei sallinut | ||||
|
Kuvasarja: Dieselin katkua ja siipiopastimia Pohjois-Saksassa |
05.11.2023 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoinen kuvasaeja. Et käynyt Dagebullissa NEGin junalla? Tai poikkesitko NEGin lipunmyynnissä? | ||||
|
|
05.11.2023 16:43 | Vertti Kontinen | ||
| Mitä olen netissä kuvia ja videoita nähnyt, on niitä vielä joissain paikoissa ihan mukavasti käytössä ainakin Mühldorf tulee mieleen. Toki luulisin niitä korvattavan uudemmilla moottorijunilla ja eiköhän sähköistyksen laajeneminen vaikuta myös niiden poistumiseen | ||||
|
Kuvasarja: Dieselin katkua ja siipiopastimia Pohjois-Saksassa |
05.11.2023 16:12 | Otto Tuomainen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja. | ||||
|
|
05.11.2023 16:02 | Otto Tuomainen | ||
| Mielenkiintoinen junakokoonpano. Kuinka paljon 628-sarjalla on nykyään käyttöä Saksassa? Käytettyjä 628-sarjan yksiköitä on käytössä Tšekissä useammalla operaattorilla. Muistaakseni niitä on viety myös mm. Romaniaan. | ||||
|
05.11.2023 15:40 | Reijo Salminen | ||
| Arvoisa herra Esa - Sehr Geehrter Herr Esa, ai joo sehän on Menschens_kinder, luin sen Menschen_skinder ja siksi ihmettely. Entschuldigung. | ||||
|
05.11.2023 15:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Missä haketta lastataan? | ||||
|
05.11.2023 15:17 | Teemu Saukkonen | ||
| Matka näyttäisi jatkuvan Kuusankoskelle KVLA raiteen 225 kautta. | ||||
|
05.11.2023 15:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Millä junalla nuo kulkevat? EDIT: Vastaus olikin https://vaunut.org/kuva/165259 | ||||
|
05.11.2023 15:07 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko viimeinen suojastusopastin ennen Oriveden tulo-opastinta? Orivesi - Jyväskylä välillähän viimeinen suojastusopastin oli kaksivaloinen pääopastin. |
||||
|
05.11.2023 14:56 | Eljas Pölhö | ||
| Kilon liikennepaikkarakennuksen sijainnista on VR:n kaaviokuvia 3. vastauksessa ketjussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14326.0 | ||||
|
05.11.2023 14:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä E562 hyvinkin noilla paikkeilla on. Ja muutenkin sopii Orivedeksi. | ||||
|
|
05.11.2023 14:33 | Petri Nummijoki | ||
| Jos https://vaunut.org/kuva/165239 on otettu samalla kertaa niin eikö siinä ole veturin takana tulopääopastin? Onko/Oliko Oriveden pääopastin Jyväskylän suunnasta tultaessa todella noin kaukana asemalta meinaan tuosta lienee aseman kohdalle vielä hyvinkin 1,5 km? Muuten sinänsä sopisi, ettei juna tässä täyttä vauhtia lähesty, jos kuvaaja on ehtinyt laukaista veturista toisenkin lähikuvan. | ||||
|
05.11.2023 14:32 | Ossi Rosten | ||
| Kuva lienee otettu joltain vartioimattomalta tasurilta tai jonkun liikennepaikan tulovaihteen kohdalta. Tulo-opastin kun komeilee. Eristemerkki ilmaissee vartioidun tasurin olevan jossain kauempana kuvaajan selän takana.. Koitin tätä Siikamäkeen soviteella (Pm suunnan tulovaihteelta kuvattuna) mutta nuo tulo-opastimen vaijerit.. Oiskos ne väärällä puolen rataa? Tuo kiskotus ja kolmivaunuinen hlöjuna kun sopisi Pieksämäki - Jojensuu välille |
||||
|
|
05.11.2023 14:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ari Julkun ja Kimmo Pyrhösen Dr13 ― Kymen Hurun tarina -kirjan s. 233 on torstaina 30/3-1989 otettu kuva siipipyörällisestä Dr13 2336:sta junassa T 5062. Kuvan vieressä, samalla sivulla, kerrotaan viimeisen D600-täyskorjauksen ajankohdaksi perjantai 27/10-1989 sekä viimeiseksi ajoksi Vet 6889 perjantaina 31/5-1996. Siihen haarukkaan kuva ajoittuu. | ||||
|
05.11.2023 13:54 | Jorma Rauhala | ||
| Pesa: https://pesa.pl/ Newag: https://www.newag.pl/ |
||||
|
|
05.11.2023 13:41 | Erkki Nuutio | ||
| Masentavaa on huonon englannin käyttö ja ylipäätään englannin käyttö aiheettomissa yhteyksissä. Se on ryöstäytynyt yli äyräiden. Surkeita syypäitä tässä suhteessa ovat mm. YLE:n tv-ohjelmat ja kaikkinainen mainostelu. Kyse lienee syyllistyvien laumasieluisuudesta ja jonkinlaisesta alemmuuskompleksista oman äidinkielen suhteen. Muutos tarvitaan. Valtiovalta ei kiitosta tässä asiassa ansaitse, ei varsinkaan OPM. On syytä korostaa opetushallinnon merkittävää osasyyllisyyttä. Kulttuuri ja talous tarvitsee äidinkieltään erinomaisesti osaavia, ja väestökokonaisuuden tulee osata hyvin ja monipuolisesti meille keskeiset vieraat kielet. OPM on epäonnistunut vaatimuksissa todella raskaasti: Nuortemme tulee oppia aktiivikäyttöönsä tarpeellisia vieraita kieliä. Pakollisten kahden vieraan kielen PITÄÄ siis olla tällaisia. Englanti on kaikille tarpeellinen. Sen leviäminen HAITTAenglantinakin on olennaisesti seuraus siitä, että englanti on useimmille AINOA jotenkin osattu, laajalti käyttökelpoinen vieras kieli - lingua franka. Ruotsi ei ole useimmille laajalti käyttökelpoinen kieli, vaan on valtaosalle lähes hyödytön. Ruotsin valitkoon siis ne nuoret, jotka arvioivat ruotsia tarvitsevansa (tai haluavat valita helpoimman tarjottavista kielistä). Muut valitkoon ruotsin sijaan muun laaja-alaisen ja kulttuurimme ja taloutemme kipeästi tarvitseman kielen englantinsa rinnalle. Esimerkiksi saksan, ranskan, espanjan. Liian harvojen varassa ollut, näiden kielien osaaminen on jo pitkään vieläkin harventunut. Myös jatko-opiskelu ulkomailla (jota ei ennenkään ollut riittävästi) on valtaosin tyrehtynyt. Vain vähäarvoista Erasmus- ja vastaavaa lukukausiturismia tuetaan. OPM on epäonnistunut koulujen kieliopetuksessa. Sen pitää korjata virheensä kahden pakollisen, itse valittavan vieraan kielen pohjalle. Vasta tällöin alkaa levitä riittävän laajalle kahden laaja-alaisesti käyttökelpoisen vieraan aktiivista osaamista. Syntyy muunkin kuin englannin käyttämishalua. Osaksi sen myötä aletaan vähitellen vältellä (huonon) englannin haittakäyttöä. Muuten tämä korjausliike tuskin tulee tapahtumaan. Vain harvojen "Seelöwe" uppoaa typeryyden aallokkoon. |
||||
|
|
05.11.2023 13:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Finnassa kerrotaan että rakennusta on laajennettu 1911, olisiko silloin tullut katos ja lisäosa asetinlaitteelle? | ||||
|
05.11.2023 13:25 | Hannu Peltola | ||
| Heh, Esa! Saa nähdä miten maisemointi onnistuu tässä kohdassa, silta tulee joka tapauksessa hyvin lähelle merenrantaa... | ||||
|
05.11.2023 13:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Joni, älä vaan paljasta tämän vesikastarin paikkaa liian tarkalti: korpikuusen kyynel-tehtailijoillehan avautuisi mahdollisuus säiliövaunuliikenteen avaamiseen! Nyt kun kiljunteostakin on jo kielletyn maku poistettu... |
||||
|
|
05.11.2023 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä herra Pasin kanssa. Toisaalta mielestäni: tuossakin silta sopii olemaan kuin suutarin nyrkki räätälin silmässä. Hyvänä uimahyppypaikkana? | ||||
|
|
05.11.2023 13:09 | Ossi Rosten | ||
| Tuomaksen päättely paikasta kyllä sopii tähän ja tuohon seuraavaan kuvaan. Itse osannu noin läheltä Orivettä katsella edes :D Kuvauspaikka näille kahdelle olisi siis tässä: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6838916.275603855&e=361769.8274560554&title=T%C3%A4ss%C3%A4&desc=&zoom=13&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z |
||||
|
|
05.11.2023 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Platformskjulin vasemmassa "erkkerissä", sisäpuolella oli aikoinaan Kilon kampiasetinlaite. Ettei tuo auto ZC-562 olisikin Simca Vedette, noin kaksilitraisella veekasilla? Kuitenkin auto näyttäisi olevan vuoden 1954 jälkeen (SIMCA osti Ranskan Fordin ja jatkoi Vedette-mallia tuotannossaan, modernimmalla korilla) valmistettua mallia. 1958 Beaulieu se ei ole, puskurin kävyt olivat pienempiä ja pyöreitä. Mitä auton ajoittamiseen tulee, niin ZC-rekkareita jaettin vähän miten sattuu. Samoinkuin ZA-, ZB- ja ZD-:täkin. Eikä ole poissuljettu sekään, että auto olisi uutena rekisteröity muualla kuin Uudenmaan läänissä. Muutto tai myynti? Ennenvanhaan auton vaihtaessa lääniä, piti se rekisteröidä uudelleen. Kirjasta "Kulta-ajan bussit 1957-1963", Uudenmaan läänin bussiluetteloista löytyi: ZC-7: Volvo/Ajokki, vuodelta 1963, om. V. Ventoniemi ZC-182: Volvo/Siipi-Wiima, vuodelta 1961, om. V. Wikström ZC-338: Volvo/Kutter, vuodelta 1958, om. V. Wikström ZC-354: Scania/Kutter, vuodelta 1963, om. K. Kallio ZC-504: Vanaja/Lahti, vuodelta 1958, om. Lohjan Liikenne ZC-701: Volvo/Kutter, vuodelta 1958, om. V. Amper ZC-766: Borgward-pikkubussi, vuodelta 1959, om. A. Koskinen. |
||||
|
05.11.2023 13:03 | Lari Åhman | ||
| Hauska tapa matkustaa, kun voi istua omassa autossa junan kyydissä. Mielenkiintoinen kuvasarja kaikkineen - kaikkea se saksalainen keksiikin. | ||||
|
05.11.2023 12:57 | Teppo Niemi | ||
| Tuo persoonallinen 4185 maalaus oli Haapamäen Höyryveturipuston silloisen toimitusjohtajan idea. Vaikka oikean maalauksen olisi voinut tarkastaa menellä ratapihalle. Ja toinen 'maalauspoikkeama' löytyi sivuovien luota, joita puuttui lätille tyypillinen pyöristys. | ||||
|
|
05.11.2023 12:50 | Petri Nummijoki | ||
| Koska veturi on viimeisten käyttövuosiensa ulkoasussa niin Turku-Tampere-Pieksämäki-reitiltä kuvauspaikka suurella todennäköisyydellä löytyy. Junassa on vähintään 10 vaunua ja näin pitkiä dieselvetoisia päiväpikajunia ei säännöllisesti kulkenut tuohon aikaan juuri muilla reiteillä. Helsingin ja Porin välillä olivat pisimmät viikonloppuruuhkan pikajunat yli 10 vaunuisia 1988-1990, kun dieselvedolla mentiin koko matka mutta sitten kuvan pitäisi olla vuodenajasta päätellen 1988 tai 1989 otettu. Oliko 2336:ssä uutta liikemerkkiä vielä noin varhain? Näyttäisi olevan Pieksämäen varikolla maalattuja, joten siitä päätellen tuskin ensimmäisten joukossa uutta liikemerkkiä saaneita Dr13-vetureita. Seinäjoen ja Vaasan sekä Oulun ja Rovaniemen välilläkin noin 10-11 vaunua olisi päiväpikajunalle eräissä viikonloppuvuoroissa mahdollinen mutta sitten veturina olisi lähes varmasti Dv12-pari tai Dr16. |
||||
|
|
05.11.2023 12:45 | |||
| Ajankohtaa voi haarukoida 4185:n persoonallisesta maalauksesta. Muistaakseni siinä ei kovin kauaa vaalea raita korin alaosassa ehtinyt olla.. | ||||
|
05.11.2023 12:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on todella upea! | ||||
|
05.11.2023 12:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu-Niklas-vaunumajatalo mäkyy olevan ykkösraiteella (neljä ex-lähiliikenne-Ei:tä). | ||||
|
|
05.11.2023 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi hepo! On sitten nappilaukaus ja hyvä sellainen. | ||||
|
05.11.2023 11:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja kaukojunat lakkasivat pysähtymästä 6 vuotta ehostamisen jälkeen. Sen jälkeen purettiin Espoon kaupungintalo ja virastotalo jonne johti kävelysilta asemalta vasempaan suuntaan, jota pitkin pääsi kätevästi Espoon kirkolle ja ympäristön kouluihin. | ||||
|
|
05.11.2023 11:48 | Vertti Kontinen | ||
| Ehdottomasti! | ||||
|
|
05.11.2023 11:20 | Pasi Seppälä | ||
| Taustakuva toimii kyllä hienosti. Tulee mukavasti syvyyttä maisemaan. | ||||
|
|
05.11.2023 11:15 | Pasi Seppälä | ||
| Hienot värit ja sommittelu. Viikon kuva-ehdokas suoraan kärkikamppailuun. | ||||
|
|
05.11.2023 10:49 | Tuomas Pätäri | ||
| Olisiko oikealla pellon takana oleva vaakasuora kohta toinen ratalinja? Mutkat (kaksi peräkkäistä oikealle, joiden välissä kuvaaja), auringon suunta, kallioleikkaus toisen mutkan takana, silta, tasoristeys ja peltojen sijainti vastaisi melko täysin vuoden 1986 Orivettä. Silta olisi siis Venehjoen ylitys ja tasoristeys Oriselän rannanssa olevalle peltotilkulle menevä. | ||||
|
|
05.11.2023 10:32 | Jyrki Längman | ||
| Tässä on kyseessä peräkkäinen kuva, ainakin numeroinnin mukaan | ||||
|
|
05.11.2023 10:30 | Teppo Niemi | ||
| Onko kyseessä peräkkäiset kuvat edellisen lisätyn kuvan kanssa. Tieto tälläisesta ja vielä summittaisesta kuvausvuodestakin auttaisi rajaamaan mahdollisia kuvauspaikkoja. Etenkin jos kuvassa on niukalti tunnistusta helpottavia yksityiskohtia, kuten lentinlinjoja, kilometritolppia, opastimia, siltoja yms. |
||||
|
|
05.11.2023 10:27 | Ossi Rosten | ||
| Noita via Jäs-Jy-Var (näin luki junalipussa aikanaan :) ) välin paikkoja koitin karttapaikasta katsoa mutta varsin paljon on peltoja sittemmin paketoitu ja ne alkaa olla jo osin kaatokuntoista metsää reilun 40 jälkeen.. (oletus että kuvat on pre -90 lukua) | ||||
|
|
05.11.2023 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Tuo, että määraasemakilvessä on kaksi kauttakulkuasemaa, niin sillä ja sähköistämättömällä yksiraiteisella radalla saadaan jo paikkoja rajattua. Nuo kaksi kauttakulkuasemaa olivat hyvian tyypillisiä Jämsän radan katta kulkeville junille. Eli jossakin Turku - Toijala, Orivesi - Pieksämäki -.Joensuu tai jopa epätodennäköinen Siilinjärvi - Viinijärvi väleiltä kuvauspaikan pitäisi löytyä. Mutta K54 kiskotuksella ei taideta saada lisää rajauksia Olisiko kaikki kolme kuvaa kuvattu samoina aikoina? Tuo tieto auttaisi kaikkien kolmen kuvan tunnistuksessa. Onko kuvan kuvanneelta henkilöltä kysytty apuja kuvan tunnistukseen? Etenkin kun kuva lisätessä todettiin olevan pikajuna. Väärä junatyyppi voi rajata kuvantunnistuksessa pois sellaiset henkilöliikenteelle avatut rataosat, joilla ei kulkenut kuin pikajunia tai päinvastoin. |
||||
|
|
05.11.2023 09:34 | Ossi Rosten | ||
| Turku-Joenkylä ajettiin Dr13 vetoisia pikajunia jotta ei se tuo määränpääkilpilpi tässä rajaa tuolle välille.. | ||||
|
|
05.11.2023 09:22 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Pieksämäki - Joensuu välillä kulkenut myös veturivetoisia henkilöjunia, joita nykyisin kutsuttaisiin taajamajuniksi. Vaunun määräasemana kun näyttäisi olevan Joensuu. |
||||
|
|
05.11.2023 09:19 | Teppo Niemi | ||
| Millä perusteella pikajuna? Kyseessä voi olla myöskin henkilöjunakin. Vaikka vetovoimana on 2 Dv12, ei sillä pysty päättelemään junatyyppiä. Esimerkiksi Vaasa - Jyväskylä junissa oli usein ylimääräinen veruri, joka oli menossa raakapuujunaan. | ||||
|
|
05.11.2023 08:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, se on: "ihmisenlapset" tai synonyymina: "vaimosta syntyneet". Teen paljastuksen: olen jo ajat sitten käynnistänyt oman operaatio "Seelöwen", vastalauseena jatkuvalle englanninvyörytykselle. Paitsi että se köyhdyttää rikkaan äidinkielemme tasoltaan surkeaksi, se on myös kansainvälisen suurpääoman pakkosyöttämää ja vain pelkän vallanhimon riivaamana. Siksi lievää "Deutschmeister"-diivailua, jota herra Reijo sangen voimakkaasti ihmettelee. Ei silti, hallitsen kyllä englanninkielen, mutta minua jurppii esim. pankkikorttiasioissa tuputettu: - "käytäksä niiku Debittiä vai meinaaks duunata Creditillä"? Molemmille ilmiöille on olemassa täysin pätevät suomenkieliset nimitykset. Luulin tosissani, että Suomen leijonalla alkaa karva kiiltää EU:n myötä, mutta ei! Pettymystä pettymyksen perään. Jäsenmaat kiskovat kotiinsapäin minkä kerkiävät, mutta ei Suomi. Lampaita vailla hampaita, villat nyljettyinä vaan silmitellään, että täh? |
||||
|
05.11.2023 08:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Jouni. Asiahan ei minulle kuulu, mutta olen sitä mieltä, että kulttuurihistorian tuntemusta pitäisi jollain konstilla edistää. Leikkailupolitiikka ei myöskään tätä "pulaa" paranna! |
||||