Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.09.2023 09:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Toisessa kuvassa vaunun aluskehys oli neuvostoliittolainen, tässä se on venäläinen ;) Miksi tällaiseen ratkaisuun oli päädytty? | ||||
|
13.09.2023 08:59 | Ilkka Hovi | ||
| Kannatti jäädä paikalle. Hyvä kuva. | ||||
|
13.09.2023 07:39 | Ossi Rosten | ||
| Se ei ole tuolla pelkästään maan kohoaminen vaan myös Kokemäenjoki kuljettaa valtavan määrän savilietettä tunnista toiseen tuonne työntäen rantaviivaa kauemmaksi ja kauemmaksi... | ||||
|
13.09.2023 05:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki kirjoittaa tärkeästä asiasta. Nythän on esimerkiksi niin, että aikoinaan kehitettiin sähkölamppu, jonka kerrottiin olevan ikuinen. Kilpailevat valmistajat säikähtivät, koska myynnin volyymi tulisi "liian kestävien" lamppujen takia laskemaankuin lehmän häntä. Joten: "liian" hyviä lamppuja ei koskaan päästetty markkinoille. |
||||
|
Kuvasarja: Keväistä Oikorataa |
12.09.2023 23:09 | Tuukka Varjoranta | ||
| Kiitos Petja! | ||||
|
|
12.09.2023 21:56 | Erkki Nuutio | ||
| Kuluttaja on yleensä vaikeassa tiedonpuutteessa laatuasioissa, koska täsmällisempää tietoa markkinoilla olevien kilpailevien tuotteiden keskinäisestä hyvyydestä (laadusta) saa vain harvoissa tapauksissa riippumattomalta taholta (Kuluttaja, TM tai muu). Ei ehkä muutenkaan tarvita parasta tai pitkäikäistä ammattilaistuotetta jos (kun) halvalla saadaan. Yrityksille ja ammattilaisille toimittavalla, takuun alaisten investointituotteiden valmistajilla tilanne on toinen. Jos näiden osaaminen on riittävä (joka on menestymisen edellytys), näiden on mm. omien mittausten ja saatavan takuukorvauspalautteen pohjalta nopeasti osattava karsia pois huonot osatoimittajat ja komponentit. Jos esimerkiksi metsäkoneeseen päätyy laatuvirheellinen telin hammaspyörä, joka virheensä vuoksi hajoaa parissa viikossa koneurakoitsijan uudessa vekselivetoisessa metsäkoneessa, maksaa tällaisen 500 € pyörän vaurio ja oheisvaurioiden korjaus maastossa helposti 10 000 €. Valmistaja sen maksaa kiltisti ja lisäksi hyvittelee eri tavoin urakoitsijaa, jonka urakka ja ansiot joutuivat pysähdyksiin. Muuten menee maine ja asiakkaat siirtyvät kilpailijoille. Jos samoja 500 € susipyöriä pääsee lukuisiin koneisiin ja nämä koneet alkavat siksi hajota, on tämä katastrofi yritykselle. Sellaisesta ei välttämättä selviä edes suurin tappioin ja maineensa vuosikausiksi menettäneenä. Valmetin metsäkonetehdas välttyi tällaiselta tarkan laatupolitiikan ja osaamisen ansiosta. Politiikan turvana oli silloinen tehtaanjohtaja, Valmet-yhtymän laatupäällikkö ja ensimmäisen suomenkielisen laatutekniikan oppikirjan kirjoittanut Jorma Veräjänkorva. Kerran katastrofi oli jo lähellä, kun uskoimme toimittajan jo oppineen ja supistimme tarkastuksia. Kerran jouduimme susittamaan kolme peräkkäistä suurehkoa erää näitä hammaspyöriä ja konetuotanto oli siksi pysäytyksen edessä. Yksittäisiä pyöriä tuotiin heti näiden valmistuttua taksilla toimittajalta Jyväskylästä. Näistäkin pyöristä joitakin jouduttiin susittamaan. |
||||
|
12.09.2023 21:45 | Timo Haapanen | ||
| Minä olin, Herra nähköön, jo yhdeksän vanha... | ||||
|
12.09.2023 19:15 | Timo Haapanen | ||
| Lyöntivirhe varmaan tuo Dv11, dieselveturit ovat mallia Dv12 (ainoa Dv11 on museossa), ensimmäinen Deeveri näyttäis olevan numero 2739, Suden numero taitaa olla 3078. Voi olla kyllä mun väärin lukemia nuo numerot. | ||||
|
|
12.09.2023 19:13 | Petri Sallinen | ||
| Kuluttajakaupassa hinta on kuluttajatutkimusten mukaan tärkein ostopäätöstä ohjaava tekijä lähes kaikissa merkittävissä tuoteryhmissä. Tämä pätee myös ylempiin tuloluokkiin, joissa jokaista euroa ei tarvitsisi laskea. Hinta ohjaa valintoja esimerkiksi ruokakaupassa, rakentamisessa ja remontoinnissa, energiapalveluiden hankinnoissa ja vaatteissa. Sitä paitsi "laadun" arviointi on kotitalouksille vaikeaa. Perinteinen "hinta ja laatu korreloivat" lienee yleisin valintakriteeri. Hinnan jälkeisiä kriteereitä ovat mm. valmistuksen eettisyys, ympäristöystävällisyys ja kotimaisuus. Kotitalous on kuitenkin harvoin valmis maksamaan ylimääräistä hintaa esimerkiksi siitä, että sähkö tai kaukolämpö tuotettaisiin uusiutuvalla energialla fossiilisten polttoaineiden sijasta. Eettisyyttä ja vastuullisuutta korostavien ostajien määrä on vielä vähäinen, vaikka tietoisuus on nousussa. Tässäkin valintoja ohjaa hinta. Erilaisten halpistuotteiden määrä markkinoilla on räjähtänyt. Kolmen kympin poravasaroita myydään vähän joka puolella. Ei niitä myytäisi ja valmistettaisi, jos niitä ei ostettaisi. Niitä tuotteita valmistetaan, joita halutaan ostaa. Asetelma hinta-laatu-suhteen osalta saattaa teollisuudessa ja yritystoiminnassa olla toinen. |
||||
|
12.09.2023 19:01 | Timo Haapanen | ||
| Missä päin Suomea Dr19-veturit tällä hetkellä vaikuttavat? Uusia ehkä vielä testataan. | ||||
|
|
12.09.2023 18:58 | Timo Haapanen | ||
| VET 17221 on näköjään peruttu, myös 15.9. https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=30&type=VET&number=17221 | ||||
|
|
12.09.2023 17:54 | Petri Nummijoki | ||
| Haluaakohan asiakkaiden enemmistö oikeasti laatua? Siis vielä siinäkin vaiheessa, jos laadusta pitäisi maksaa? Mikäli laatu olisi lähes kaikille hintaa tärkeämpi ostokriteeri niin eihän esim. tuoteväärennöksille riittäisi markkinoita mutta todellisuus taitaa olla ihan muuta. | ||||
|
|
12.09.2023 17:33 | Raimo Harju | ||
| Nuoria ovat vielä kumpikin. | ||||
|
12.09.2023 16:28 | Pasi Seppälä | ||
| Siistin näköinen pihapiiri ja oivallinen paikka nykyäänkin ohiajavien junien tarkkailuun. Kuvassa on mukavaa kesäistä tunnelmaa, joka alkaa valitettavasti tältä vuodelta olla takana. | ||||
|
12.09.2023 16:24 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno tunnelmakuva! | ||||
|
|
12.09.2023 14:28 | Martti Vuorikoski | ||
| Me ollaan valmistuttu samana vuonna. | ||||
|
|
12.09.2023 13:12 | Erkki Nuutio | ||
| Maankohoaminen Ruotsin puolella Mälarin (Uppsala, Tukholma, Nyköping) ympäristössä oli myös voimakasta. Vielä 1000 vuotta eaa oli seutu merenpohjaa / ulkosaaristoa. Tämä esti skandiasutuksen etenemisen pohjoiseen. Vasta vuoden 0 aikoihin tuli ilmeisesti alunperin Rooman valtakuntaa palvellut soturijoukko alueelle ja tuhosi ja alisti noin 5000 vuotta rauhanomaisesti kehittyneen asutuksen ja kulttuurin. Svealaiset ilmeisesti kehittyivät tästä joukosta. Nämä liittoutuivat gööttien kanssa ja laajentuivat pohjoiseen ja aikanaan itäänkin. Vanhempi, tuhottu/paennut väestö oli aikanaan tullut vesitse merestä nousseille saarille, luultavasti pääosin idästä. Tämä on selvinnyt Ruotsin historian laajimmissa arkeologisissa kaivauksissa Uppsalan seudulta A4-moottoritien työmaan alta. Edustava ja kiinnostava kuvaus kaivauksista ja löydöksistä on Maja Hagerman : Försvunnen värld (Norstedts, 2011, 443 s) |
||||
|
12.09.2023 12:28 | Robert Sand | ||
| Hienoa uusiokäyttöä. Molemmat vaunut ovat oikein hienoja ja hyvä lisä teidän rataverkolla. | ||||
|
12.09.2023 12:05 | Erkki Nuutio | ||
| Kun ei avaudu suoraan, googlaa Slesvigland, Ausgabe 1 / 2006, Suedschlesvigsche Eisenbahn . Hakulöydöksissä pdf on talletettu löydösosoitteeseen jimcontent.com . Alunperin tanskalaisen rautatien urakoi tuntemamme Samuel Morton Peto. |
||||
|
|
12.09.2023 11:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan hidastuu tai merenpinnan kohoaminen yleismaailmallisesti alkaa jo kumota maankohoumista. | ||||
|
12.09.2023 10:50 | Jussi Tepponen | ||
| Syysajon kohokohta oli ilman muuta matka illan viimeisen viisivaunuisen Porter-junan viimeisessä avovaunussa keskellä yön pimeyttä. Varsinkin lähtö Kirkkotien seisakkeelta Jokioisiin päin oli komeaa kuultavaa! | ||||
|
|
12.09.2023 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykyajan trendihän ei enää ole ollut asiakkaiden haluamien laatutavaroiden tuottaminen. Pääasiallinen jumaloinnin kohde firmoissa on mimosanherkkien osakkeenomistajien kasvoton lauma. Jos joku haluaa perustaa lääketehtaan, jonka ideana on kehittää molekyylistä lääke ja kehittämiseen menee aikaa pitkästi (eikä onnistuminen ole siltikään varmaa) ja joku toinen perustaa firman, joka suoltaa paskaa tuloksekkaasti ja nopeammin, niin kysyähän aina voi, että kumpaa osakekeinottelijat suosivat? Itse en näe amerikkalaisten eläkeläissätiöiden pönkittämisessä mitään järkeä vain siksi, että näillä on hallussaan jotain, jonka arvo on silkkaa fantasiaa. |
||||
|
|
12.09.2023 09:35 | Kari Haapakangas | ||
| On se edelleen huomattavaa, tosin tahti taitaa tällä vuosisadalla hidastua. Tuskinpa yhtään Pohjanlahden kaupungeista perustettaisiin nykyiselle paikalleen, mikäli asuttaminen tapahtuisi nyt ja liikenne kulkisi purjelaivoilla. | ||||
|
|
12.09.2023 09:11 | Juhana Nordlund | ||
| Maankohoaminen Pohjanlahden rannikolla on ollut aikanaan huomattavaa. Poria ajatellen vielä 1100-luvulla (ehkä 1200-luvun alkuun) Satakunnan merkittävä kauppapaikka on ollut Teljä (myös mainittu joissakin yhteyksissä muodossa Telje). Nykyinen Pori on silloin ollut osaksi jopa meren pohjaa. Teljä sijaitsi Kokemäenjoen rannalla Kokemäen Tulkkilan paikkeilla, mutta tuolloin Kokemäenjoki oli paljon syvempi. Maankohoamisen myötä jokikin madaltui ja kauppa- ja satamapaikat siirtyivät lännemmäksi. Ensin Liikistöön ja Ulvilaan, ja 1500-luvulla Poriin. 1100-luvun joissakin kartoissa Liikistön kohdalla näkyy Ragvaldan kaupunki / kauppapaikka. Sen on tulkittu sijaitsevan Ulvilan Ravanin (ruots. Ragvaldsby) kylän kohdalla. Ragvaldan täsmällinen sijainti näyttäisi olevan kiistanalainen. | ||||
|
Kuvasarja: Erilainen Ei |
12.09.2023 09:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä on kuvasarja minun mieleeni: Itse sarjasivulla on lyhyt, mutta aiheeseen hyvin johtava johdatus. Ja kuvissa sitten asialliset kuvaukset. Eikö tästä kannattaisi kehittää artikkeli Resiinaan? |
||||
|
12.09.2023 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22190 oli valmistunut vuonna 1939. Siitä tuli BG 040111 vuonna 1978. Päätyikkunoita ei enää ollut, koska käsijarrun veivi oli sijoitettu päädyssä korin ulkopuolelle. Mielenkiinnon vuoksi mainittakoon, että sisarvaunusta 22189 tuli EFi 22400 vuonna 1953. Vuoden 1939 valmistuserään kuului vielä vaunu 22191. Vuosina 1941 - 1942 Ei-sarjan rakentamista jatkettiin, numerosarjana 22192 - 22209. Kovalevyseinäinen 22203 oli tehty venäläiselle aluskehykselle, ilmiselvästi sotasaaliiksi saatuun. Venäläiset aluskehykset olivat myös vaunuissa 22193, 22195 (ent. venäl. 6871) ja 22196. |
||||
|
|
12.09.2023 08:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Myöskään IT-alalla ei koskaan ollut aikaa tehdä kunnolla, mutta aina oli aikaa tehdä työ uudestaan. Lopulta jopa niin, että aivan tahallaan, tarkoituksella ja tieten tehtiin asiakkaalle tarjous, josta hyvin tiedettiin, ettei hommasta sillä tavalla mitään tule. Mutta näin saatiin tarjoushinta alas. Kun systeemi sitten piti saada myös toimimaan, se tehtiin asiakkaalta veloitettavana lisätyönä. Ja hinnasta tulikin yllätäen moninkertainen. Eikä systeemistä siltikään aina tullut toimivaa. Itse olin analyytikko-määrittelijä-suunnittelija. Mutta sitten pomot saivat päähänsä, että systeemianalyysi oli liian hidas ja liian kallis työtapa. Niinpä sitten siirrytiin tuohon ylläkertomaani tapaan. Näin oli vielä kymmenkunta vuotta sitten, jolloin onnekseni pääsin jäämään eläkkeelle. Uutisista päätellen tietosysteemien laatu ei sittemmin ole ainakaan parantunut. |
||||
|
12.09.2023 08:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella mielenkiintoinen kuva mielenkiintoisesta paikasta. Useita kertoja Kouvolaan matkustaneena muistan hyvin, kuinka raiteiden väli kasvoi ja palasi ennalleen. Taas kerran - syntisäkki ihmisparka on kovin puuhakas olento... |
||||
|
12.09.2023 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Tuo viittaa siihen, että se odottaa vielä kiskohitsareita. RATO 19 kertoo asiasta lisää. | ||||
|
|
12.09.2023 07:47 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo ilmiö on hyvin tuttu Pohjanlahden rantojen asukkaille. Eihän Kyläsaari tai Kokemäensaari ole ollut saari sitten Ruotsin vallan aikojen, mutta nimet pysyvät, ja aika harva saari tai kari kartalla on enää saari tai kari. Uusia tarjokkaita nousee kuitenkin merestä, ja aikoinaan jopa Innnerö ja Inderö ovat olleet ulkosaaria, ja haluttuja sellaisia. Kivisestä ja kallioisesta uudesta saaresta harva on kiinnostunut, mutta niittyä kasvava lietesaari, voi pojat! Temmesjoen suistoon nousi 1700-luvulla saari, ja kun oltiin kuulujet Limingan niittyjen alueella, niin omistusoikeudestahan tuli riita, johon eivät osallistuneet vain liminkalaiset talonpojat, vaan myös oululaiset porvarit. Saari sai nimen Riitasaari. 1800-luvun lopulla tämän saaren edustalle nousi uusi, joka -kuinka ollakaan- sai nimen Uusi Riitasaari. Nykyään maatumisen ja suiston ruoppauksen seurauksena uusikaan Riitasaari ei ole enää oikeastaan saari, ja se vanha on jo tiukasti mannerta. Niinpä uuden Riitasaaren nimestä on se uusi tipautettu pois, ja vanha kadonnut muinaiskarttojen hämärään. | ||||
|
12.09.2023 05:54 | Timo Salo | ||
| Tnx A-P kommentista. Kiva seurata tuota tehokasta työntekoa, jossa jokainen työvaihe on ilmeisen hyvin suunniteltu etukäteen... | ||||
|
|
12.09.2023 05:31 | Juhana Nordlund | ||
| Edellä esille tulleiden tietojen valossa Kokemäensaari oli Innerö ja Kylä(n)saari Inderö. Joissakin lähteissä Kyläsaaren vanha nimi oli Kokemäensaari. Nämä molemmat "sisäsaaria" Yyterin (Ytterö) ollessa "ulkosaari". Porin nykyisessä opaskartassa nimeä Kokemäensaari ei enää esiinny. Vuoden 1962 peruskartassa Kyläsaaren taajama (tai kylä) näkyy nimellä Kylänsaari ja sen ympärillä oleva laajempi alue Kokemäensaari (joka siis kattoi Kylänsaarenkin). Kokemäensaari oli painettu hailakan punaisella tekstillä, kun taas merkittävämmät paikannimet olivat mustilla ja muutenkin vahvemmilla kirjaimilla painettuja. Kylänsaari siis mustalla tukevalla tekstillä. Noilla ruotsinkielisillä nimillä on pitkähkö historia. Monet nimet ovat peräisin 1500-luvulta. Esim. Yyterin (eli Ytterön) nimi on ollut vuonna 1546 muodossa Ytterby. Innerö (Kokemäensaari) oli vuonna 1540 muodossa Inder Ö ja vuonna 1571 Inderöö kahdella ö:llä. Näyttää siltä, että ruotsinkielisessä nimistössä Kokemäensaari ja Kylä(n)saari ovat yksi ja sama juttu, kirjoitusasu on vaan vaihdellut. Tämä tukee hyvin sitä teoriaa, jonka mukaan Kyläsaaren alue on tunnettu kauan sitten Kokemäensaarena. |
||||
|
|
11.09.2023 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, älä sure. Nokia Alumiinissa, eli marraskuusta 1996 alkaen Nordic Aluminiumissakaan ei koskaan ollut aikaa tehdä kerralla kuranttia, mutta aikaa löytyi aina tehdä sama tilaus kahdesti (koneistajaraukoille maksettiin tuotetuista kiloista, joten hällä väliä). Jos pysäytit linjan pumppuvikaisen profiilin tai pii-erkaumien vuoksi, joiltakin tekniikkaa ymmärtämättömiltä myyjiltä tulit pahat haukut pikkusieluisuudesta. Konsultit sanoivat kerran, että koneistajille maksetaan liikaa palkkaa, ja tietenkin silloin nousi kauhea äläkkä. Alumiinitangonpätkijät menivät hiljaisiksi, kun konsultti huomautti näiden olevan ihan muuta kuin paperikoneentekijöitä tai laivanrakentajia. Miksi tämä paljastus? Siksi, että johtaminen oli yleensä pelkkää patsastelua ja/tai vittuilua. Itselläni oli ollut myös joukko pomoja, joista vain kahta (2!) kunnioitin. Toinen (DI) oli fiksu ja sydämellinen osaaja (kristitty) ja toinen (insinööri) fiksu, häikäilemätön ja osaava myös! Heidän kanssaan asiat sujuivat, henkilökemioita myöten. Loput olivat pelkästään häikäilemättömiä, johtajaopit peräisin reservinaliupseerikoulun pihalta. Oli kai varusmiesalikeisarina niin nautinnollista karjua herranpelkoa mokuraukoille, joista piti likvidoida äitien ja siskojen pehmentävä vaikutus pois...? Eräässä työpaikassa omistaja-johtaja (DI myöskin) löi minua työaikana omassa työhuoneessaan Pitäjänmäellä, esitellessäni tehtäväkseni saamaani piirustusta. Syytä mielensäpahoittamiseen en vieläkään tiedä. Hakiessani seuraavana aamuna verokirjani pois sain kuulla, kuinka perkeleet ja saatanat vaan leikkivät ilmassa rikinkäryn seassa. Ollessani luottamusmiehenä kuulin tapauksesta, jossa yksi henkilö oli ollut mukana Seta ry:n toiminnassa. Hänen nulkki DI-pomonsa käski hänen etsimään uutta työpaikkaa ja heti. Sanoipa vielä jotain sellaistakin, että osakkeenomistajat eivät missään tapauksessa saa tietää tästä henkilöstä mitään. Epätoivossaan ja viisaudessaan ("työntekijä on tärkein voimavaramme") NA pisti pikaisesti yyteet pystyyn ja henkilö pihalle "tuotannollisista ja taloudellisista syistä". Pornoilkoon nyt, kun sai siihen aikaa! Oman kokemukseni mukaan Suomessa firmojen johtaminen on perseestä. Jos firman talous riippuu vain työntekijöiden palkkojen alentamisesta paikallisilla sopimisilla (ilman luottamusmiehen läsnäoloa), niin minun mielestäni tällaisen firman EI PIDÄ olla olemassakaan! |
||||
|
11.09.2023 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Eiköhän tuo Herra Esan kuulema tarina Hurun kulutuksesta liene aikamoinen legenda (kaksi viikkoa ajelua yhdellä tankillisella). Tosin aikoinaan Hurut seisoskelivat pitkiäkin aikoja (varsinkin Tampereella) tyhjäkäynnillä varikoilla. Joka paikasta ei löytynyt lämmitysmahdollisuutta, joten koneet pidettiin käynnissä vuorokauden ympäri. | ||||
|
|
11.09.2023 23:02 | Panu Breilin | ||
| Porin Kyläsaaren ruotsinkielinen nimi on Inderö. Rannikkoväestö oli tuolla seudulla laajasti ruotsinkielistä 1800-luvulle asti. | ||||
|
11.09.2023 22:23 | Hannu Peltola | ||
| Wau, kiitos Jarno! En ollut tuota videota huomannut ja se on varsinainen aarreaitta kaikille GN-faneille! Videolla esiintyy monia tässäkin kuvasarjassa olevia veturityyppejä ja myös tuttuja paikkoja, kuten esimerkiksi juuri tämä Everettin Great Northern -asema. | ||||
|
|
11.09.2023 21:36 | Juhana Nordlund | ||
| Kylä(n)saaren ruotsinkieliseen nimeen en ole muistaakseni törmännyt, mitä Poriin tulee. Niillä main sijaitsevalla Kokemäensaarella on ollut ruotsinkielinen vastine Innerö. Viimeksi mainitun "vastakohta" on Ytterö, joka taas on suomeksi Yyteri. Useilla Porin kaupunginosilla tai vastaavilla on ollut kyllä muinoin ruotsinkielinen nimi. Esimerkkejä: Bodskär / Aittaluoto, Bredvik / Preiviiki, Hjulböle / Hyvelä, Kumnäs / Kuuminainen, Lillraumo / Vähärauma, Lyttskär / Lyttylä, Pänäs / Pietniemi, Rosnäs / Ruosniemi, Torbonäs / Toukari, Torsnäs / Tuorsniemi ja Räfsö / Reposaari. Reposaaren ruotsinkielisenä nimenä on joissakin yhteyksissä esiintynyt myös Räpsö. Ja sellainenkin nimi(väännös) on näkynyt jossain kuin Räpsöö. Tänä päivänäkin kartalla näkyy Mäntyluodon ja Reposaaren väliin jäävän salmen kohdalla nimi Räpsöönsunti. Lyttylän eli Lyttskärin nimi on erään lähteen mukaan kuulunut muodossa Luftböle vuonna 1546. Luftbölenhän voisi suomentaa vaikkapa Ilmalaksi... | ||||
|
|
11.09.2023 20:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On kyl hienoa dokumentointia Timolta. Tuossa oikealla puolella menee Siurontie. Siinä on mutkassa autojen nopeustutka, joka ottaa herätteen myös junista. Paikalla on tavallisesti Sn 120, jolloin toosa ei ole ehtinyt reagoimaan ohi ajaviin matkustajajuniin muuten kuin vilkuttelemalla myrtsiä naamaa ja tekstiä ylinopeus. Nyt kun tässä onkin hieman alempi Sn 50, kertoo toosa nopeuden tuntikilometreinä ja käskee hiljentää. Monikohan mielestään rajoitusten mukaisesti ajava autoilija on ihmetellyt mittarin myrtsiä naamaa, kun ei ole huomannut samaan aikaan takaviistosta lähestyvää junaa? | ||||
|
11.09.2023 20:42 | Lari Åhman | ||
| Viimeisimpien muistikuvienkin perusteella se on olemassa :) | ||||
|
|
11.09.2023 20:02 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakartta. Kartan toiseksi alin S-Bahn -asema juuri Berliinin kaupungin ulkopuolella on Wildau. Wildaun kyljellä oli Schwermaschinenbau Heinrich Rau, joka oli 80-luvulla Euroopan suurin muottitakomo. Alunperin se oli veturitehdas Berliner Maschinenbau, vormals L.Schwartskoppf. Nykyään se on AMK -opetuslaitos + pienteollisuutta. Alkuperäinen, hyvin säilynyt asuntoalue on aseman toisella kyljellä. Määritin siellä vuonna 1982 Leonid Breshnevin kuoleman herättämän suuren kansalaissurun aikoihin halkaisijaltaan noin 400 mm:n hiiletyskarkaistuja ja hiottuja hammaspyöriä Valmet -metsäkoneisiin (joita DDR:ssä oli runsaasti). Pätevä ja tehokas laitos! Susitin silti kyseiset pyörät kun ne aikanaan tulivat. Toimittaja hyväksyi susituksen ja tilalle saimme nopeasti virheettömän erän. Wildau ei kylläkään ollut susituksen syy, vaan sen tekemät taeaihiot olivat moitteettomia. Takeet hammastaneella Pritzwalkin hammaspyörätehtaalla oli tapahtunut joku karmea moka, joka oli pilannut Wildaun taeaihiot. Hädissään tehdas oli sen jälkeen teettänyt alkuperäisstandardin mukaisesta teräsvalusta uudet aihiot sekä hiiletyskarkaissut ja hammastanut ne. Vastaanotossa metsäkonetehtaalla mitattiin aina oleelliset mitat joka hammaspyöräerän jokaisesta pyörästä sekä tarvittavassa laajuudessa pyörien hammaskylkien ja -tyvien karkenemissyvyydet pienikokoisella Equotip ultraääniperiaatteella toimivalla kovuusmittarilla. Muilla laitteella ei mahtunut hammasväleihin. Olimme havainneet mittauslukemien tulevan epävakaiksi, jos karkaisukerroksen paksuus oli alle 0.6 mm - joka oli susitusraja. Lisäksi TTKK:n metallurgian laboratorio tarkasti vähintään yhden pyörän rikkovasti. Selvitettiin sen analyysi ja mikrorakenne sekä jonkun hammastyven ja -kyljen mikrokovuudet 0.1 mm:n välein pinnasta sisäänpäin. Tämä tarkastus paljasti, että rikotun pyörän metallurgia oli virheellinen. Valurakennetta (karkearakeisuus) oli nähtävillä. Aihio oli siis valettu eikä taottu. Taonta, etenkin vapaataonta poistaa alunperin valetun teräksen karkearakeisuuden ja karkeiden rakeiden raerajoille helposti erkautuvat hauraat epäpuhtaudet sekä litistää mahdollisen muun mikrokuonan. Jo alunperin hyväksymäni DDR-normin mukainen teräs oli nikkeliseosteinen, ja varmemmin karkeneva kuin SFS-standardien vastaavat. Reklamoin koko pyöräerän valurakenteen vuoksi. Moitittavaa ei ollut mitoissa eikä karkaisusyvyyksissä. Reklamointi Wildaussa oli minulla helppoa. On karkein loukkaus takojalle sanoa että tämän takeissa on valurakenne jäljellä (sehän osoittaisi takojan täydelliseksi tumpeloksi). Mutta valurakenne oli tosiasia TTKK:n raportin metallurgiakuvien perusteella. Wildaun laatuprosessin tarkastamisen jälkeen myönsin, että aihioihin ei voinut Wildaussa jäädä jäljelle valurakennetta. Tämän jälkeen Wildau löylytti puhelimitse perusteellisesti Pritzwalkin (huuto kuului seinän lävitse). Niinpä Pritzwalk korvasi korvaustoimituksen kulut (korvaustoimituksessa ei ollut moitittavaan). Wildausta minut vietiin Barkas-pakulla Hitler-teitä (tömps-tömps) pitkin Pritzwalkiin. Sieltä minulla on muistona korkkaamaton lahjapullo Urkorn - Der echte Doppelkorn aus Nordhausen seit 1507. Linnavuoren (länsi-) Zeiss-Ikon 3D-mittauskoneen geometriatulosteet olivat suuri tunnelman kohottaja heille - valuaihioiset susipyörät olivat hammastukseltaan moitteettomat. Kirjoitin tällaisen muisteluksen valottaakseni sitä, että täytyy ammattitaitoisesti ja perusteellisesti osata varmistaa sisääntulevien osien valmistuslaatu. Sudet tulevat kalliimmiksi maineen ja kustannusten kannalta kuin riittävä laatumäärittely ja osaava, usein kalliskin tarkastus. Tämä pätee niin koti- kuin ulkomaisiin toimituksiin. Metsäkonetehdas päätyi DDR-hammaspyöriin koska ne olivat kilpailukykyisiä ja siihenastisten kotimaisten toimittajiemme laatuasenne oli lepsu (poikkeuksina ATA ja Linnavuori). Jotta lepsuilu loppuisi aikaansaimme Metalliteollisuuden Keskusliitossa lämpökäsittelyn laatuprojektin. Tulosjulkaisu projektista on MET Tekninen tiedotus 11/85 Lämpökäsittelyn laadunvalvonnan käsikirja (68 s.). Kirjoitin pitkään, epäilemättä sivussa sivuston pääaiheesta. Kirjoitin koska luulen ettei riittävästi esimiestasoilla eikä johtoportaissa ymmärretä sitä perusteellisuutta, jota teolliselta toiminnalta edellytetään. Asiaa ei helpota insinöörikoulutuksen laadun heikennys ja siinä esimerkiksi perinteisen koneenrakennuksen osaamisen heikennys parin viime vuosikymmenen aikana. Ennenkaikkea OPM on syypää, mutta metalliteollisuudenkaan järjestöjohdossakaan ei nykyään vaikuta olevan asian ymmärtäviä ja huolestuneita (Harri Malmbergin aikana oli). |
||||
|
11.09.2023 19:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Intuitioni vastainen taivutusmuoto korjattu :) | ||||
|
|
11.09.2023 19:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä raideristeys - Rr101 - on tuoreimman ilmakuvan mukaan edelleen paikoillaan :) | ||||
|
11.09.2023 19:36 | Markku Naskali | ||
| Avovaunuhan vaikuttaa ihan hyvältä. Lastaustapa ja kiinnitykset vain ovat tyyliä "vennäiks" kuten isälläni oli tapana sanoa, eli jo ennen Neuvostoliittoa naapurikansan suhtautuminen asioihin oli vähän erilainen kuin meillä. Toinen vaunu on esimerkki lähettää rajan yli vaunuja joita oli pakko korjata jo siksi että kuorma pysyisi kyydissä, eikä niitä rakas naapuri rajan yli takaisin korjaamattomina ottanutkaan. |
||||
|
11.09.2023 19:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuosi on 2023, eikä Pyöreen kaarteita ole vielä oikaistu. Oriselän oikaisu saatiin valmiiksi 2008 ja Jämsän Nytkymen-Partalan mutkan oikaisu on suunnitteilla. | ||||
|
|
11.09.2023 19:17 | Jarno Piltti | ||
| Hannu, onko tuttu video: https://www.youtube.com/watch?v=uDhizVq_zOA | ||||
|
|
11.09.2023 19:15 | Jarno Piltti | ||
| Valmistettu 1971 jos oikein näen, eli ei kovin vanha vaunu. | ||||
|
11.09.2023 19:13 | Jarno Piltti | ||
| Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1954: Kun Joutjärven – Niemen 8 km pituinen rata oli saatettu liikennekelpoiseen kuntoon ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö tammikuun 18 päivänä 1954 oli päättänyt, että se rautatiehallituksen määrättävässä laajuudessa saataisiin avata yleiselle liikenteelle, avattiin se helmikuun 1 päivästä lukien tavaraliikenteelle täysin vaunukuormin. | ||||
|
|
11.09.2023 17:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin anteeksi missä se kesänvihreä juna tekee matkaansa? ;) | ||||
|
11.09.2023 17:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 37 | 4737. Rautatiehallituksen asiasta tekemän kysymyksen johdosta on Keisarillinen Senaatti olevan Toukokuun 25 p:nä nähnyt hyväksi määrätä, että voijunalla Hankoniemeen kuljetettavaksi aiottua voita on sunnuntaisinkin sopivina aikoina vastaanotettava asianomaisten asemain tavaratoimistoista; jota sekä että Rautatiehallitus on jättänyt asianomaisten liikennetirehtöörinapulaisten asiaksi määrätä ajat, jolloin eri asemien tavaratoimistot mainittua tarkoitusta varten ovat pidettävät avoimina ja antaa siitä yleisölle tieto asemille naulattavien julkipanojen ja sanomalehti-ilmoitusten kautta, kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoitetaan. Helsingistä, Rautatiehallitukselta, 30 p:nä Toukokuuta 1899. | ||||
|
11.09.2023 17:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko vaunut.orgin nykyinen liikennepaikkaluettelo saanut alkunsa juuri noista harrastajien keräämistä listoista, ehkä juuri noista kommenteissa mainituista? | ||||
|
|
11.09.2023 16:30 | Jorma Toivonen | ||
| C30-M:n säiliön tilavuus 13 340 litraa on ajalta, kun ensimmäinen muutostyöveturi (1564) oli valmistunut EVR Cargon Tapan varikolta keväällä 2017. SKS |
||||